Huoltokustannus ei nosta Mattilan mukaan puurakentamisen elinkaaren aikaista hintaa. - Mutta jos rakennusvaiheessa tingitään pintakäsittelyn kustannuksista, se tulee vastaan lyhyiden huoltovälien kustannuksena riippumatta alustan materiaalista. Puun uusintamaalausta voi pitää edullisena verrattuna vaikkapa rappauksen uusimiseen. Uusintamaalauksen jälkeen talo saa uuden ilmeen ja sen arvo nousee.

- Rakennusten julkisivujen huolto ja uusintamaalaus on normaalia huoltotoimintaa, mikä koskee materiaalista riippumatta kaikkia rakennuksia, korostaa Mattila. Päätös huoltovälien pituudesta tehdään käytännössä jo rakennusvaiheessa. Jos rakennuttaja valitsee halvimman tien, se saattaa merkitä tiheiden huoltovälien myötä isoa kustannusta käyttäjälle. Rakennusten huoltoon pitäisi saada elinkaariajattelua lisää. Silloin asukkaat alkaisivat ymmärtää mitä huoltokustannus maksaa esimerkiksi 30 vuoden aikana ja vaatia kestäviä rakentamisen ratkaisuja.

Pintakäsittely valittava elinkaariajattelun pohjalta

Mattila arvioi, että kun rakennuksen elinkaariajattelu otetaan huomioon, ympäristöä säästyy ja asiakkaat saavat asuntonsa kokonaisuudessaan halvemmalla. - Tämä koskee kaikkia materiaaleja. Oikea maali oikeaan paikkaan mahdollistaa pitkän huoltovälin. Kun rakennusliikkeen maksimivastuu on kymmenen vuotta, me annamme Tikkurilan prohouse-ratkaisuna 15 vuoden takuun.

Rakennusten huoltoväli ei ole koskaan Mattilan mukaan mustavalkoinen, vaan se riippuu monista muistakin asioista kuin pintakäsittelymateriaalista. - Huoltoväliin vaikuttavat ilmasto-olosuhteet, rakennuksen sijainti ja rakenne, räystäät ja rakentamisen laatu. Myös käytetyn pintakäsittelyn tyyppi vaikuttaa huoltoväliin. Peittävillä maalituotteilla huoltomaalausväli on aina pidempi kuin kuultavilla tuotteilla. Myös peittävissä maaleissa on eroja; eri sideaineilla on eroja esimerkiksi pinnan likaantumisherkkyydessä.

- Rakennuksen pintakäsittely ei saa olla rakentamisessa lisäkustannus, vaan sen on oltava kilpailukykyinen rakennusmateriaalista riippumatta, muistuttaa Mattila. Teollisen puurakentamisen etu on kuiva rakentaminen. Kun puuverhoilu käsitellään ensin teollisissa kuivissa tiloissa sekä elementtien kuljetus että asennus hoidetaan ilman vaurioita, pintakäsittelyn kannalta saadaan rakentamisessa kustannustehokkain ja tasalaatuisin tulos.

Mattila korostaa, että pohjakäsitellyn julkisivun pintamaalaus työmaalla erilaisissa sääoloissa ei koskaan tuota samaa lopputulosta, kuin pintakäsittelyn toteuttaminen teollisesti säädellyissä oloissa. Rakennuksen pintakäsittelyä ja huoltovälejä koskevassa keskustelussa rakennuttajan ja käyttäjän intressi ei välttämättä ole aina sama.

Uusi maaliteknologia soveltuu teolliseen puurakentamiseen

Jarkko Mattilan mielestä 15 vuotta sitten rakennettujen puukerrostalojen julkisivujen huoltoväliä ei voi verrata viime vuosina rakennettuihin taloihin, koska tuolloiset materiaalit olivat erilaisia.

- Tämän päivän materiaaleilla ja teknologioilla päästään puupinnoissakin pitkiin 15-20 vuoden huoltoväleihin kun alusta alkaen tämä tavoite otetaan huomioon rakentamisessa.

Suurena haasteena maaliteknologian kehitystyössä Mattila pitää vanhojen haitallisten aineiden korvaamista ympäristöystävällisillä ratkaisuilla.

- Samaan aikaan pitää välttää ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä, mutta silti tuottaa kestäviä pintakäsittelymateriaaleja, kuvailee Mattila. Puukerrostalon suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltokustannus ja varattava huoltoa varten riittävä liikkumistila. Vaikka puupinta on kaunis kuultavana ja sitä nykyrakentamisessa suositaan, puupinta tulisi suunnitella maalattavaksi peittävällä maalilla, jos huoltoväli halutaan maksimoida.

Pintakäsittelyn tekniikoissa ja materiaaleissa on tapahtunut paljon kehitystä, mikä on osittain seurausta viranomaismääräyksistä, missä ympäristötekijät korostuvat. - Se mikä oli pintakäsittelyssä ykkösjuttu pari vuosikymmentä sitten ei toimi enää nykyrakentamisessa, myöntää Mattila.

Uusia maalausteknologioita ja materiaaleja voidaan soveltaa myös vanhoihin rakennuksiin varsinkin silloin kun koko ulkoverhous uusitaan. Uudelleenmaalauksessa suositellaan selvitettäväksi vanhan maalityypin ja pinnan yhteensopivuus uuteen pintakäsittelymateriaaliin.

- Nyt otetaan entistä tarkemmin huomioon pintakäsittelyn kohteena olevan rakennuksen rakenne, huomioidaan seinän sijainti rakennuksessa ja puurakentamisessa materiaalin struktuuri. Pinta ja materiaali ratkaisevat onnistuneen lopputuloksen. Pinnoitus tulisi mieltää osana rakennustekniikkaa.

1970-80 -lukujen pinnoituksen huipputekniikkaa olivat öljypohjaiset alkydimaalit, joiden rinnalle ovat tulleet vesiohenteiset akrylaattimaalit. Mattilan mukaan akrylaattimaaleissa ympäristölle haitallisten liuottimien osuus on pudonnut kymmenesosaan verrattuna vanhoihin materiaaleihin.

Alkydimaalien hyvänä puolena pidetään niiden hyvää tarttuvuutta pohjamaalauksessa puuhun kun taas pintamaalauksessa niiden käytössä esiintyy liituuntumista ja pinnan suurempaa likaantumisherkkyyttä. Akrylaattimaalien pitkäaikais- ja säänkesto on parantanut ja ne tarttuvat hyvin sekä saha- että höyläpintoihin. Nykyisillä akrylaateilla tartunta on niin hyvä, että alkydimaalin käyttö pohjamaalina ei ole enää perusteltua.

- Näillä uusilla maaleilla saadaan aikaan lisää pitkäkestoisuutta ja ne toimivat hyvin nopean kuivumisen ansiosta erityisesti teollisessa puurakentamisessa ja pintakäsittelyssä, kuvailee Mattila.

Rakennusten pintakäsittelyn huoltoväli perustuu standardeihin, jolla eri maalityypit määritellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin omaaviin tuotteisiin. Puurakentamisessa voidaan valita lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin materiaalit.

- Olemme kehittäneet pintakäsittelytekniikkaa ja materiaaleja erityisesti puukerrostalorakentamisen käyttöön, vaikka sama maalauksen periaate on toiminut leikkimökeissäkin. Puukerrostalorakentamisen ja julkisten tilojen suunnittelijoille haluaisimme antaa viestin, että otettaisiin huomioon paremmin rakennuksen elinkaaren aikaisen huollon tarpeet.

Puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta vientituote

Puurakentamisen tulevaisuuden mahdollisuuksia Mattila pitää suurina. - Kasvu perustuu sen keveyteen ja elementtituotannolla saadaan monipuolistettua esteettisesti vanhaa rakennuskantaa. Sama koskee korjausrakentamista, missä valmiiksi pintakäsittelyt puuelementit antavat paljon mahdollisuuksia julkisivujen uudistamiselle ja rakennuskannan uudelle ilmeelle.

- Teollinen esivalmistus on pintakäsittelyn ja huoltovälin kannalta puukerrostalorakentamisen mahdollisuus sekä uudis- että peruskorjausrakentamisessa. Kun elementit ovat mahdollisimman suuria, rakennetaan hyvin, kuljetetaan ja asennetaan asianmukaisesti, saadaan pitkän huoltovälin omaavia taloja. Nykyisin tuntuu olevan "mahdotonta" kuljettaa ja asentaa seinä ilman pintavikoja, mikä taas tuo mukanaan paikkamaalauksen arpeen, sanoo Mattila.

Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa käsitellään eri materiaaleja samalla tavoin kun pintakäsittelyn standardit ovat yhdenmukaisia kaikille materiaaleille. - Tulevaisuudessa voisimme viedä standardiosaamista ja tehdä puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta ja pitkistä huoltoväleistä myös vientituotteen, uskoo Mattila.

Mattila muistuttaa myös pintakäsittelyn laajemmasta merkityksestä päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen kaltaisessa julkisessa rakentamisessa, jossa värimaailmalla saattaa olla merkittävä asumiskokemusta ja käyttöviihtyvyyttä edistävä merkitys.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Jarkko Mattila, 0400 794 856, jarkko.mattila@tikkurila.com

PS. Aiheesta lisää Puupäivässä 27.11.2014.

SISÄLTÖ | CONTENT 3/14

PÄÄKIRJOITUS | LEADER

5 Normaali tapa | The normal way

UUTTA | WHAT’S NEW

6 Piristystä puurakenteiden opetukseen Aalto-yliopistossa | Shot in the arm for education in wood building

RAKENNETTU | BUILT

8 Rinnakkain | Side by side MX_SI Architectural Studio

14 Modernisti maalla | Rural Modernism Anssi Lassila

20 Puun sisällä | Locked up in wood Kari Järvinen Merja Nieminen Architects

PUUSTA | FROM WOOD

26 Vuosirenkaita 1994–2014 Annual Rings Puuarkkitehtuurin uusi sukupolvi | A new Generation of Wood Architecture

28 Koe puu | Experience wood

30 Petäjäveden vanhan kirkon opastuskeskus | Petäjävesi Old Church – Visitor Centre

34 Hila

36 Uusi Puu-Kuopio | New Wooden Kuopio

40 Bussipysäkki | PuuDoo Bus stop

42 Koivua kierteellä | Birch with a twist

44 Saimaan ammattikorkeakoulun grillikatos | Barbeque canopy for Saimaa University of Applied Sciences

46 Vanhasta puusta uutta arkkitehtuuria | New architecture from old wood

TULOSSA | COMING

48 Mäihä Asuinkortteli Seinäjoelle | Residential complex in Seinäjoki

PUUINFO TIEDOTTAA | BULLETINS

52 Puurakentamisen olosuhdehallinnan periaatteet | Sheltered from the weather

PROFIILI | PROFILE

64 Launo Laatikainen

66 Tekijät | Credits

20

64

Liitetiedostot

Lataa Pdf-versio Puu-lehdestä 3/2014 (12,9 Mb)

Arkkitehtuurikilpailun suunnitelmat on julkaistu, lue lisää Kouivolan kaupungin sivuilta.

Mäntässä sijaitsevan kokonaisalaltaan 5 700 neliömetrin suuruisen Göstan Paviljongin rakentamista pidettiin vaativana projektina. Paviljonki on ainutlaatuinen puurakenteinen rakennus, joka toteutettiin pitkälti paikallisin voimin. Ramboll CM Oy onnistui tuomariston mielestä erinomaisesti rakennuttajakonsulttina. 

- Työskentely osittain kansainvälisessä suunnitteluryhmässä opetti projektin tekijöille ennen kaikkea menettely- ja toimintatapoja, kertoo Projektiyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Saros. Projektissa opittiin myös, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja rikkomalla, tehdä yhteistyötä ja saavuttaa lopputulos ilman ristiriitoja. 

Tuomaristo arvioi muuan muussa projektin haasteellisuutta innovatiivisuuden ja sidosryhmien yhteistyön kannalta sekä sisällön laadullista, ajallista ja taloudellista onnistumista. - Göstan paviljongissa arvostimme erityisesti projektin erinomaista onnistumista tavoitteiden, aikataulun ja kustannusten osalta. Luova muutos- ja ristiriitatilanteiden johtaminen vaikutti myös valintaan, perusteli tuomaristo yksimielistä päätöstään. 

Projektijohtaja Lauri Blom Ramboll CM Oy:sta (kuvassa) on myös tyytyväinen hankkeessa olleen monen eri toimijan yhteistyöhön. - Puurakentaminen toi jo suunnitteluvaiheessa haasteen pitää rungon ja vesikaton rakenteet kuivina asennusvaiheessa, kertoo Blom. Kaikki liimapuurakenteet suojattiin tiiviillä muovisuojauksella jo tehtaalla vettä, aurinkoa ja kolhuvahinkoja vastaan. Vanerielementtirakenteinen vesikatto tehtiin vesitiiviiksi laajan suojakatoksen alla.

Blom korostaa myös aliurakoitsijoiden roolia vaativien rakenteiden kuten vesikaton ja puurakenteisen julkisivun onnistuneessa toteuttamisessa.

Göstan Paviljongin rakennuttaminen käynnistyi joulukuussa 2010 avoimella suunnittelukilpailulla, mistä tuli osallistujamäärältään suurin Suomessa koskaan järjestetty kilpailu. Uudesta museosta saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta. Laajennusosan rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2012. Vanhan arvokkaan puiston suojeluun kiinnitettiin rakennusaikana erityistä huomiota. Uudistunut taidemuseo avattiin yleisölle 14.6.2014. Hankkeen kustannukset olivat 19 miljoonaa euroa, ja se toteutettiin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.

- Espanjalaisen suunnittelutoimiston suunnitelmien toteutus suomalaisten määräysten ja olosuhteiden mukaisesti tarjosi kokonaisuutena haasteellisen tavoitteen koko suunnitteluryhmälle, kertoo Saros.

Voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Veikko Välilä, Projektiyhdistyksen kunnianjäsen, Antti Joensuu, strategiajohtaja , Työ- ja elinkeinoministeriö, Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry, Matti Mannonen, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Hannu J. Mäkinen, aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry ja Timo Saros, toimitusjohtaja, Projektiyhdistys ry. Kisan voittaja palkittiin 1 800 euron stipendillä.  

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Saros, Projektiyhdistys ry, puh. 0400 623 171, timo.saros@pry.fi
Projektinjohto Lauri Blom, Ramboll CM Oy, puh. 040 773 9881, lauri.blom@ramboll.fi

Lue lisää Göstan museosta:

• http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/serlachius-museon-uusi-paviljonki-avaa-tieta-puun-kaytolle-museorakentamisessa
• http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/liimapuurakentamiselle-uusia-aluevaltauksia

Göstan paviljonki tuli jaetulle toiselle sijalle. Serlachius-museon mittava laajennusosa Göstan paviljonki avattiin yleisölle kesällä 2014. Historiallisen Joenniemen kartanon puistoon rakentunut 135 metriä pitkä uudisrakennus osoittaa, että puu soveltuu erinomaisesti modernin ja vaativan kulttuurirakennuksen materiaaliksi. Palkintoperusteluissaan Tekesin pääjohtaja Pekka Soini toteaa, että rakennus tuo esimerkillään puurakentamista hyväksyttäväksi kaikkein korkeimman vaatimustason rakentamiseen.

Lue lisää RIL:n sivuilta.

Oppilastyöt ovat esillä Tellingissä 14.11.2014 kello 11.30 alkaen. Tellinki on Hakaniemessä osoitteessa Siltasaarenkatu 13, 6. krs. Näyttely on avoinna avajaispäivänä kello 11.30–16.00 ja sen jälkeen arkisin kello 9.00–14.00. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Oppilastyöt suunniteltiin todellisille asuinalueille

Helsinki-kerrostaloa kehittävä ohjausryhmä pitää oppilastöitä laadukkaina. Todelliseen ympäristöön suunnitellut kohteet ja ideat ovat enemmän käytännöllisiä kuin teoreettisia. Uudet rennot ja ympäristöönsä muokkautuvat konseptit ovat kaukana 70-luvun monotonisista ratkaisuista. Konsepteja kuvaavat muun muassa termit joustavuus, modulaarisuus ja muokattavuus.

Konseptit esitellään rakennusteollisuudelle ensi viikolla. Aalto-yliopisto laatii suunnitelmien pohjalta kustannuslaskelmia.

Helsinki-kerrostalo vauhdittaa täydennysrakentamista

Helsingin kaupunki kehittää Helsinki-kerrostaloa nopeuttaakseen täydennysrakentamishankkeita. Tulevina vuosina täydennysrakentaminen on yhtä yleistä kuin rakentaminen uusille asuinalueille.

Helsinki-kerrostalohankkeen keskeinen tavoite on tuottaa kohtuuhintaisia, mutta arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja monistettavia ratkaisuja asuntotuotantoon. Kohteiden edullisuus perustuu monistettavuuden lisäksi mm. siihen, ettei huoneistokohtaisia saunoja ja joitain yhteistiloja rakenneta. 

Valmis mallisto myös nopeuttaa suunnittelua ja viranomaiskäsittelyä, koska kohteiden haasteet on jo kertaalleen ratkaistu. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Helsinki-kerrostalojen malleja tulee olemaan enemmän kuin yksi.

Helsinki-kerrostalo hyödyttää kaupunkilaisia ja rakennusalaa

Helsinki-kerrostalon kehitystyö tuo uusia mahdollisuuksia rakennusyrityksille, jotka voivat muokata tuotantoaan vastaamaan melko ahtaiden rakennuspaikkojen vaatimuksiin ja muuttuneisiin asiakastarpeisiin. Esimerkiksi perherakenteiden muutokset ja ikääntyminen vaikuttavat ihmisten asumistoiveisiin. Myös alun perin kaupunkilainen sukupolvi kaipaa asumiseen uusia urbaaneja vaihtoehtoja. Helsingissä on jälleen kysyntää muun muassa edullisille pienille kolmen tai neljän huoneen asunnoille.  Rakennusalan kilpailu ei katso valtion rajoja - pärjääminen edellyttää kykyä tuottaa myös edullisia ja joustavia ratkaisuja.

Vanheneva väestö hyötyisi Helsinki-kerrostaloista ja täydennysrakentamisesta. Monet hissittömät talot ovat väljästi rakennetuissa lähiöissä.  Uusi hissillinen asuintalo tontilla voi tarjota vaihtoehtoisesti joko uuden esteettömän kodin tai väistötilan, kun taloyhtiössä tehdään suuria korjaustöitä. Osa taloyhtiöistä myös rahoittaa korjausrakentamista täydennysrakentamisella.

Helsinki-kerrostalon idea rakennusvalvonnasta

Kehitystoiminta alkoi, kun Helsingin asuntotuotantoprosessin sujuvoittamistyöryhmä linjasi rakennusvalvonnan aloitteesta vuoden 2013 joulukuussa, että kaupunki kehittää Helsinki-kerrostalokonseptin.

Kuvia oppilastöistä: http://aineistopankki.hel.fi/?cart=4800-hkbbaeblha&l=FI

Lisätietoja:

Ulla Vahtera, arkkitehti SAFA, p. 09 310 26324, ulla.vahtera@hel.fi
Lauri Jääskeläinen, virastopäällikkö, p. 050 562 3609, lauri.jaaskelainen@hel.fi

Olemme yhdessä pohtineet parannuksia suomalaiseen rakentamiseen liittyen, ja haluamme näin tuoda julki odotuksemme ja ehdotuksemme. Yhteisen tavoitteemme ”parempaa rakentamista kaikille” saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta ja konkreettisia toimenpiteitä niin yhteiskunnalta ja loppukäyttäjiltä kuin meiltä itseltämme. Saavutettavat hyödyt palkitsevat meidät kaikki.

Odotukset yhteiskunnalta
 
Yhteiskunnalta odotamme kaavoituksen ja palomääräysten yhtenäistämistä kautta Suomen. Palomääräyksissä ja kaavoituksessa voi kunnasta riippuen olla ristiriitaisuuksia, jotka vaikeuttavat puurakentamisen toteuttamista, vaikka siihen olisi haluakin. Suunnitteluosaamista ja yleistä tietoisuutta puun käyttömahdollisuuksista rakennusalalla on lisättävä esimerkiksi monipuolisten koulutusohjelmien kautta. Juuri rakennesuunnittelu on tänään yksi puurakentamisen pullonkauloista.
 
Kilpailua tulee monipuolistaa ja edistää siten, että puu pääsee tasapuolisesti mukaan kilpailuun päätettäessä talonrakennusmateriaaleista. Sekä ala että asiakkaat kaipaavat laajempaa kilpailua. Lisäksi asumiselle on lanseerattava omat laatukriteerit, jotka voisivat liittyä seuraaviin asioihin: ääneneristys, sisäilman laatu, turvallisuus jne. Emme saa tyytyä vain normit täyttäviin rakennuksiin, vaan meidän on pyrittävä parempaan.
 
Odotukset loppukäyttäjiltä
 
Suuri osa kansallisvarannostamme on kiinni rakennuskannassa. Haluamme haastaa loppukäyttäjät, eli asukkaat ja muut käyttäjät, huoltoyhtiöt ja vastaavat, mukaan pitämään rakennuksista hyvää huolta. Tämä tapahtuu siten, että kiinteistöjen huolto ja ylläpito hoidetaan ohjeiden mukaisesti ja pitkäjänteisesti. Näin rakennuskantamme arvo säilyy ja jopa kohoaa, sen sijaan että rakennukset rapistuisivat laiminlyöntien vuoksi. Muistakaamme että asuminen ei ole kvartaalitaloutta vaan elinikäinen sijoitus.
 
Teollisuuden lupaukset

Me teollisuuden edustajat lupaamme pitää yllä korkeaa rakentamisen laatua. Puurakentamisessa hyödynnämme katkeamatonta kuivaketjua rakentamisen aikana – tai rakentamistekniikan niin vaatiessa  – muuten varmistamme rakenteiden kuivuuden. Vain näin menetellen vältymme homeelta, sieniltä ja muilta terveyteen tai esteettisiin arvoihin haitallisesti vaikuttavilta tekijöitä rakennuksen elinkaaren aikana. Rakentaminen kotimaisesta puuraaka-aineesta parantaa työllisyyttä monissa ammattiryhmissä eri puolilla maata. Vahva osaaminen kotimaassa tarjoaa myös edellytykset viennin käynnistämiseen ja kasvattamiseen.
 
Saavutettavat hyödyt
 
Jos edellä esitetyt ehdotukset toteutuisivat edes osittain, monet asumiseen ja rakentamiseen vaikuttavat asiat paranisivat Suomessa. Pelkästään asumisen viihtyisyys lisääntyisi esimerkiksi äänieristyksen ja sisäilman laadun osalta. Puulla on myös esteettisiä sekä tunteisiin vetoavia ominaisuuksia. Rakentamisen ekologia yleensä paranisi hiilijalanjäljen pienentyessä sekä resurssitehokkuuden ja omavaraisuuden toisaalta kasvaessa. Sen sijaan että nakertaisimme tulevien sukupolvien kansallisvarallisuuden arvoa, me varmistamme arvon säilymisen.

Me allekirjoittaneet olemme lähestyneet poliittisia päättäjiä samansisältöisellä viestillä, ja toivomme siltä taholta myönteistä suhtautumista ehdotuksiimme. Ainakin toivomme voivamme käynnistää vuoropuhelun puun käytön lisäämisestä rakentamisessa eri tavoin. Alla löytyvät ryhmämme jäsenten yhteystiedot – voitte ottaa yhteyttä meistä keneen tahansa. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme rakentamisen tulevaisuudesta!  

Ystävällisin terveisin,
 
Tikkurila Oyj. Jarkko Mattila, Group Development Director, Professionals. 020 191 2015 
Honkarakenne Oyj, Sami Leinonen, Vice President, Business Area Finland & Baltics, 040 775 0913 
Indufor Oy, Jarmo Seppälä, Head of Forest Industry and Biosolutions Consulting, 040 551 5343 
Isover, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Kimmo Huttunen, Sales Manager, specification sales, 020 775 5223 
Koskisen Oy, Juha Kohonen, Johtaja, taloteollisuus, 044 749 7221 
Lakea Oy, Keijo Ullakko, Toimitusjohtaja, 040 549 7250 
Puuinfo Oy, Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, 040 526 6413 
Rakennusliike Reponen Oy, Mika Airaksela, Toimitusjohtaja, 0500 703113 
Siparila Oy, Juha Sojakka, Toimitusjohtaja, 010 4242 010

Puumerkki on avannut Rakennapuusta.fi-sivuston, jossa tarjotaan valmiita ratkaisuja ja ideoita puun käyttöön sisustuksessa ja rakentamisessa sekä tietoa puutuotteista ja niiden jälleenmyyjistä. Puumerkki.fi-sivut on suunnattu ammattilaisille, ja sivut tarjoavat ratkaisujen ja tuotteiden lisäksi tietoa puurakentamisesta. Sivuilla on kuukaudessa 30 - 40 tuhatta kävijää, joista pääosa kuluttajia. - On nähtävissä, että sekä rakentamisen ammattilaiset että kuluttajat odottavat yhä valmiimpia ratkaisuja ja tuotteita. Kun kaikilla kuluttajilla ei ole naulapyssyä, meidän on kehitettävä valmiita tuotteita ja tuoteperheitä ammattirakentajien lisäksi myös kuluttajille.

Bergin mukaan kuluttaja voi jo nyt tilata netistä esimerkiksi autotallin ja saada valmiin rakennussarjan lisäksi myös valmiit rakennuspiirustukset. - Rakentamisen kauppa on kasvussa verkossa, josta kuluttaja hakee mieluisen kohteen ja tilaa sen kokonaistoimituksena pihalleen. Luvanvarainen rakentaminen on siirtynyt jo kokonaan ammattilaisille, itse tehdään enää lähinnä puuvajoja ja terasseja.

Puun osuus rakentamisen kaupassa kasvussa

Bergin mukaan verkkokaupan kehittämisen tavoitteena on kertoa kuluttajille puun käytön uusista mahdollisuuksista. - On harmi, että kaupan mainonta on niin hintaan keskittynyttä, että kuluttajan kannalta hyvät tuotteet jäävät sen taakse. Jos rakennustavarakaupan sisäänheittotuotteena on huonolaatuinen terassilauta, se antaa väärän kuvan puurakentamisen todellisesta tarjonnasta ja mahdollisuuksista, painottaa Berg.

- Ammattitaitoisen myyjän tehtävänä on kertoa kuluttajalle rakentamisen vaihtoehdoista ja tarjota oikeaa, laadukasta tuotetta oikeaan paikkaan, muistuttaa Berg. Hän toivoo  alan mainonnan ja viestinnän tason parantuvan niin, ettei hienon materiaalin ominaisuuksia ja mainetta pilata väärillä tuotteilla. Asiakas on saatava kauppaan, jotta hänelle voidaan kertoa puun käytön tarina ja kertoa sen ekologisuudesta ja uusista mahdollisuuksista.

Bergin mukaan puun osuus on rakentamisen kaupassa selvästi kasvanut. - Asennemaailmassa on tapahtunut selkeä myönteinen muutos puurakentamista kohtaan.

Puutavarakaupan kasvuun vaikuttaa Bergin mukaan monta seikkaa yhteiskunnan puurakentamisen edistämisen kampanjanjoista, palosäädösten uusimiseen ja vahvaan viestintään, jolla on kyetty purkamaan paljonkin puurakentamista kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. - Puukerrostalo koetaan nyt turvallisena, ekologisena, kilpailukykyisenä ja mielenkiintoisena vaihtoehtona perinteiselle betonirakentamiselle. Asukaspalautteessa puuasunnot koetaan hiljaisina ja kodikkaina asuntoina, joissa on hyvä sisäilma. Uskon että asenneilmasto kehittyy tähän suuntaan edelleen.

Tulevaisuudessa puutavarakauppa tuoteosakauppaa

Berg uskoo, että teollisella puurakentamisella saadaan merkittäviä kustannushyötyjä. - Puukerrostaloja ei enää räätälöidä asukkaiden toiveiden mukaisiksi, koska hinta ja kilpailukyky perustuu teolliseen rakentamiseen.

Teollisen rakentamisen seurauksena kaupalta kysytään yhä enemmän puurakentamisen komponentteja, jotka tähän asti on tehty työmaalla, mutta nyt haluttaisiin ostaa valmiina asennuksineen. - Tulevaisuudessa puutavarakauppa ei ole enää lankkukauppaa, vaan bulkkitavara jatkojalostetaan valmiiksi osatuotteiksi, sanoo Berg.  Me tarvitsemme puutuotealalle jatkojalostusta tekeviä pieniä yrityksiä, puualan konepajoja, joilla on verstaissaan jonkun kapean segmentin osaamista ja sen tuotantoon tarvittavat linjastot. Kauppa tarjoaa alihankkijoille markkinointi- ja myyntikanavat käyttöön.

- Vaikka teollisuudella on  edelleen paljon kehitettävää  teollisessa puurakentamisessa,  perinteinen betonirakentaminen tuntuu sen rinnalla aika vanhakantaiselta, kun  teollinen puurakentaminen  tarjoaa niin paljon pidemmälle  vietyjä valmiita ratkaisumahdollisuuksia, muistuttaa Berg.

Teollinen tuotanto lisää puurakentamista

Berg muistuttaa, että puurakentamisessa käytetään suomalaista puuta, jonka käytön arvo kantohinnasta lopputuotteeksi jalostettuna ja käytettynä jää Suomeen. - Kuitenkin kyse on matalan jalostusasteen tuotteista, joita ei kannata tuoda kaukaa kun hinta häviää pyörien päälle. Tuntuu hassulta kun huonekaluteollisuus on hävinnyt Suomesta, jonne vastaavasti tuodaan suomalaisesta puusta ulkomailla valmistettuja huonekaluja.

Berg uskoo, että puun käyttöön tulee tulevaisuudessa aivan uudenlaisia tekniikoita ja mahdollisuuksia kuten komposiittituotteet tai puurakennuksen elinkaarta pidentäviä pintakäsittelyratkaisuja. - Teollisella maalaamisella pystytään pidentämään huoltovälejä useita vuosia. Nyt teollisuudella on ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa järkevästi pieniäkin eriä kuluttajille.

- Peruskorjauksessa tulisi markkinoida TES-elementtijärjestelmää voimakkaammin, koska se on taloyhtiöille ja asukkaille paras ratkaisu, sanoo Berg. Puurakenteiset TES-elementit tarjoavat asennusvalmiina tuotteina erinomaisen vaihtoehdon korjausrakentamiseen. Tässä pitää pyrkiä samaan teollisen tuotantoon ja minimoida työmaalla tehtävät työt. Peruskorjauksen markkina on valtava ja tarjoaa lisäkerrosrakentamisen ohella kasvavan markkinan puurakentamiselle.

Bergin mielestä Suomella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa Ruotsin taso puukerrostalorakentamisessa. - Pidän CLT-rakentamista lähtökohtaisesti parhaana ratkaisuna kerrostalotuotannossa. Kun sen tuotanto alkaa Suomessa, uskon että siitäkin saadaan puristettua kustannustehokkuutta vielä lisää. Kun teollinen puurakentaminen on täysin kilpailukykyinen perinteisen rakentamisen kanssa, puurakentamisen kasvuun tulee iso loikka.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Petrus Berg, 0400 457 241, petrus.berg@storaenso.com

Puutavarakauppa ja puutuoteteollisuus kokoontuu vuosittaiseen Puupäivään torstaina 27.11., jolloin Wanhaan Satamaan saapuu yli 1.200 puusta ja puurakentamisesta kiinnostunutta osallistujaa. Petrus Berg toimii Puupäivän 40. Puumarkkinapäivän puheenjohtajana.

Hallituksen puurakentamisen edistämistoimia Virranniemi pitää onnistuneina, mutta toivoo julkisen sektorin, kuntien ja valtion, ottavan omassa rakentamisessaan puurakentamisen mahdollisuudet ja  markkinan vakavammin ja siirtyvän juhlapuheista todellisiin tekoihin. - On liian monta julkista rakentamishanketta, joita ensin hehkutetaan puurakentamiselle ja jotka kalkkiviivoilla vaihtuvatkin  perinteiseksi betoniksi.

- Suomessa julkinen rakentaminen tulisi vahvemmin kytkeä vähähiilisyyttä ja ekologisuutta edistäviin tavoitteisiin, ehdottaa Virranniemi. Tämä voitaisiin toteuttaa ottamalla hiilijalanjälki energiatehokkuuden  tapaan rakentamisen säädöksiin ja Ruotsin tapaan tuoda puurakentaminen voimakkaasti sosiaaliseen asuntotuotantoon. Se olisi tervettä markkinaehtoista ohjausta yhteiskunnan puolelta.

Virranniemen mielestä puukerrostalo on jo nyt kilpailukykyinen sekä laadukas tuote, johon kuluttajien kiinnostus on vahvassa kasvussa.  - Monissa maissa kampanjoidaan oman raaka-aineen käytön puolesta. Niin meilläkin pitäisi tehdä ja ohjata kaavoituksella, julkisen rakentamisen tilauksilla ja rakentamisen määräyksillä rakentamista uusiutuvien materiaalien käyttöön.

Asiakaslähtöisyyttä rakentamiseen

Jouko Virranniemen mielestä rakennusteollisuuden tuotannossa tulisi nykyistä paremmin huomioida ihmisten toiveet asumisen laadusta. -  Me tarvitsemme yhä enemmän asiakaslähtöistä ajattelutapaa rakentamiseen. Jos kuluttajat ovat kyllästyneet kosteus- ja homeongelmiin ja haluavat asua hyvän sisäilman omaavissa puukerrostaloissa, meidän täytyy tarjota niitä asiakkaille.

- Varsinkin kiinteistöissä, missä on ollut kosteus- ja homeongelmia, on suuri kiinnostus vaihtaa kuivaan, hyvän sisäilman omaavaan rakennukseen. Kun asutaan puupintaisessa huoneessa, puu on niin lämmin materiaali, että asukas  käy sitä sivelemässä. Ei ihme että tutkimukset osoittavat puulla olevan myönteisiä, hyvää mieltä lisääviä terveysvaikutuksia, sanoo Virranniemi.

Virranniemi uskoo puukerrostalorakentamisen todelliseen läpimurtoon. - Puukerrostalotuotannon tekniset ongelmat on kyetty meneillään olevissa kohteissa ratkaisemaan. Vantaan Kivistöön valmistuva asuntomessukohde on merkittävä läpimurtokohde pääkaupunkiseudulla. Sen toteuttaminen on tuonut osaamista lisää kaikille hankkeeseen osallistuneille toimijoille  niin puuosatoimittajille kuin rakentajallekin.

Puurakentamiseen erikoistuneita rakennusliikkeitä tarvitaan

Virranniemi kaipaa Suomen teollisen rakentamisen markkinoille puurakentamiseen erikoistuneita rakennusliikkeitä. -  Meillä on osaamisen puolella paljon petrattavaa. Suomessa on liian vähän rakennusliikkeitä, jotka hallitsevat teollisen puurakentamisen. Onneksi on yrityksiä, joilla on kiinnostusta erikoistua tähän ja hankkia erityisosaamista toistojen kautta.

- Vaikka olemme lähentyneet rakentamisen toimialaa, haluamme olla kuitenkin rakennusliikkeille puutuoteosien toimittaja, tuoteosien asentaja ja kumppani emmekä mennä rakentamisen tontille, kuvailee Virranniemi Pölkky Oy:n roolia rakentamisen kentässä. Nyt kun talotehtaiden tilauskanta on alhaalla, haemme uutta markkinaa puukerrostalotuotannosta.

- Onneksi myös muut isot puurakentamisen järjestelmätoimittajat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä puukerrostalorakentamisen eteen, minkä myötä Suomeen on syntynyt erilaisia puukerrostalorakentamisen järjestelmiä. Puurakentamista tulee edistää kaikkien rakentamisen verkostossa mukana olevien laadukkaalla yhteistyöllä, muistuttaa Virranniemi.

Esimerkkinä hyvin toimivasta puukerrostalotuotannosta Virranniemi mainitsee Ruotsin. - Ruotsissa on teollinen valmistus viety niin pitkälle kuin se puurakentamisessa voidaan viedä. Samanlaiseen markkinaan pitää Suomessakin pyrkiä. Uskon että Suomessakin kymmenen prosentin osuus kerrostalorakentamisessa saavutetaan puulla pian. Tärkeintä on, että toteutamme koko ajan uusia kohteita emmekä jää keikkumaan tähän välimaastoon.

Sammutusjärjestelmä kaikkeen kerrostalorakentamiseen

Virranniemi  pitää puurakentamisen määräyksiä epäjohdonmukaisina, kun puutalossa joudutaan peittämään kaikki puupinnat, vaikka kaikissa puukerrostaloasunnoissa on vielä sammutusjärjestelmä. - On huvittavaa, että betonitaloissa voidaan paneloida kaikki pinnat ja sprinklausta ei vaadita. Puun pitäisi olla samalla viivalla muiden materiaalien kanssa ja viranomaisten pitäisi tuoda kustannuksia nostava sammutusjärjestelmä pakolliseksi kaikkeen kerrostalorakentamiseen. Ongelmana on myös eri kunnissa esiintyvät paloviranomaisten tulkintaerot.

- Palotutkimukset osoittavat, että massiivipuurakenteet eivät pala nopeasti, ne korkeintaan hiiltyvät. Asukkaiden kannalta suurin ongelma on sisustusmateriaaleista lähtevät palokaasut, muistuttaa Virranniemi. Lisäksi media luo väärää mielikuvaa uutisoidessaan että puukerrostalo paloi, vaikka kyseessä on sata vuotta vanha puurakennus, jolla ei ole mitään tekemistä tämän päivän turvallisen rakentamisen kanssa.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jouko Virranniemi,  040 064 4999, jouko.virranniemi@polkky.fi

Pölkky Oy

Pölkky Oy on Kuusamossa yli 40 vuotta toiminut perheomistukseen perustuva sahayritys, joka on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Pölkky-konsernin sahat ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella ja Kajaanissa. Oulussa Pölkyllä on painekyllästyslaitos.

Yhtiö tuli mukaan rakentamiseen Kuusamon Hirsitalot Oy:n osaomistuksen kautta. Pölkky Oy toimittaa Kuusamon Hirsitalot Oy:lle kaiken raaka-aineen liimatuista lamellihirsistä lattialautoihin, paneeleihin ja painekyllästettyihin terassilautoihin. Voimavarojen yhdistämisellä yhtiöt ovat lisänneet hirsitalotuotannon osaamista nykyaikaiselle tasolle niin, että vanha hirsitalorakentaminen sai tuotantoteknologian kehittymisen myötä uuden ilmeen. 

Pölkky Oy on rakennusteollisuuden tuoteosatoimittaja ja tuottaa valmiita rakentamisen komponentteja verkoston kautta kaikkeen rakentamiseen. Kolmen sahan yhteistuotanto on vuodessa 640 tuhatta kuutiota, josta 45 tuhatta kuutiota on liimapuuta. 

Pölkky Oy toimittaa puumateriaalin sahatavarasta liimapuuhun Vantaalle rakennettavaan Euroopan suurimpaan puukerrostaloon. Puutavara  lopputyöstetään asennusvalmiiksi Koskisen Oy:llä ja Heinolassa VVR Wood Oy:llä. Tilauksen ansiosta Pölkky Oy on investoinut työstökoneisiin ja uusiin tuotantolinjoihin lyhyessä ajassa 2,5 miljoonaa euroa.

Porvoossa toimiva Simolin on 160-vuotias kauppatalo, joka on perustettu v. 1854. Se kuuluu Porvoon toiseksi vanhimpana liikkeenä kymmenen vanhimman Suomessa toimivan kauppaliikkeen joukkoon. Simolin on perinteinen ja perinteisesti palveleva rautakauppa ja puutavaraliike, jonka asiakaskunta koostuu urakoitsijoista, kodinrakentajista, remontoijista ja sisustajista.

Kauppias Kaj Holmén on aloittanut yrityksen konttoripäällikkönä v. 1975. Myöhemmin hänestä on tullut myös yhtiön osakas. Nykyisin Holmén omistaa yhtiöstä osake-enemmistön. Simolinin liikevaihto v. 2013 oli yli kahdeksan miljoonaa euroa, josta puupohjaisten tuotteiden osuus oli noin kolmannes. Yhtiö työllistää 23 vakituista henkilöä. Kevät-kesäsesongin aikana henkilöstön määrä nousee kolmeenkymmeneen.

Vuoden Puutavarakauppiaan valinnassa on painotettu erityisesti Kaj Holménin henkilökohtaista riskinottoa, jolla hän on saneerannut yrityksensä kauppa-alan vaikeiden murrosvuosien aikana Porvoon alueen johtavaksi rauta- ja puutavaraliikkeeksi yhdessä osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan sekä laajojen ja laadukkaiden valikoimien kanssa. - Kymmenen ensimmäisen kuukauden perusteella tästä vuodesta näyttää tulevan yhtä hyvä kuin viime vuodesta. Saneerauksia, korjauksia ja rakentamista tapahtuu talousalueellamme, Holmén kertoo.

Simolinin 160-vuotisjuhlassa jaettiin henkilökunnalle kaikkiaan 12 ansiomerkkiä. Yksi huomionosoituksista tuli 50 vuoden palveluksesta, kolme 45 vuoden palveluksesta ja loput 25 vuoden palveluksesta. – Olemme kuin iso perhe! Meillä on hyvä henkilökunta, Kaj Holmén toteaa.  Hän on omalla toiminnallaan ja esimerkillään luonut liikkeeseen ja henkilökuntaansa vuosikymmenien aikana positiivisen ilmapiirin, jonka ansiosta liikkeessä vallitseekin ”Simolinin henki”. Tämä Simolin henki tunnetaan ja tunnistetaan varmasti  Porvoon alueen ulkopuolellakin  asiakas-, tavarantoimittaja- ja muissa sidosryhmäpiireissä.

Simolinin tavaratalo on toiminut aikanaan Porvoon keskustan ”Simolinin talossa”. Yhtiön keskusvaraston paikka oli Porvoon Hornhattulassa. Simolin luopui tavaratalostaan 1990-luvun lopulla ja keskittyi pelkästään puutavara- ja rautakauppaan nykyisellä liikepaikalla Simolinintiellä Hornhattulan alueella.

Simolin on Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistyksen jäsenyritys ja on lisäksi kuulunut vuodesta 1998 lähtien ensimmäisten joukossa valtakunnalliseen Rautanet-ketjuun.

Lisätietoja:
Vuoden Puutavarakauppias Kaj Holmén, puh 040 551 1885, kaj.holmen@simolin.fi, www.simolin.fi
SPY ry:n asiamies Kirsi Pellinen, puh. 040 737 9247, kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Taustaa puutavarakauppiaspalkinnolle:

Vuoden Puutavarakauppias valittiin tänä vuonna 19. kerran. Palkinnon myöntää Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistys SPY ry. Palkinnolla halutaan tehdä tunnetuksi suomalaisen puutavarakaupan asiantuntemusta ja palvelua. Samalla se on henkilökohtainen tunnustus ja palkinto ansiokkaasta kauppiastyöstä puutavarakaupan piirissä. Palkinto on perinteinen osa valtakunnallisen Puumarkkinapäivän ohjelmaa, joka on koonnut puuteollisuuden ja kaupan väen yhteiseen tapahtumaan joka syksy jo 40 kertaa.

Aiemmat palkitut puutavarakauppiaat ovat: Aulis Viitanen, Mestarin Puu ja Rauta (1996), Seppo Lillstrang, Puukeskus Oy (1997), Arto Yletyinen, Puumerkki Oy (1998), Hannu Kallonen, Lauta Oy (1999), Kalle Lindström, Oy Sahakonttori Ab (2000), Ahti Kakko, Puumerkki Oy (2001), Matti Paukku, Puukeskus Oy (2002), Ari Koskinen, Starkki Oy Ab (2003), Harri Haapala, Puukeskus Oy (2004), Matti Leppinen, OP-Puu Oy (2005), Jorma Ojala, Puumerkki Oy (2006), Eero Kainulainen, Starkki Oy Ab (2007), Tapio Outinen, Puutoimi Tapio Outinen Oy (2008), Juhani Kiiski, Puumerkki Oy (2009), Juha Leppäkoski, Sarokas Oy (2010), Aarno Laakso, Puukeskus Oy (2011), Esko Jokela, Hyvinkään Puutavara Oy (2012) ja Timo Kokkonen, Puumerkki Oy (2013).
 
Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistys ry (SPY ry) on puutuotteiden myyntiin erikoistuneiden rakennustarvikeliikkeiden yhdistys. SPY on yksi Puuinfo Oy:n perustajista ja omistajista. Yhdistykse jäsenyritykset ovat myös Puuinfon jäseniä, yritykset tunnistaa Asiantuntevan puutavarakauppiaan kuusi-logosta.

Rakentaminen Suomessa pysyy Foreconin ennusteen mukaan Suomessa kuluvana vuonna lähes edellisvuoden tasolla ja kasvaa ensi vuonna hieman, noin prosentin verran. Rakentamisen sisällä on tapahtunut paljon muutoksia. Rakentaminen on eriytynyt alueellisesti, kasvaa kasvukeskuksissa, mutta vähenee niiden ulkopuolella. Korjausrakentaminen kasvaa, mutta uudisrakentaminen ei juurikaan ja asuntorakentamisessa kysyntä painottuu kerrostaloihin. Puurakennusten rakennuslupien määrä on laskenut kuluvan vuoden tammi-elokuussa 14 prosenttia, kun rakennusluvat yhteensä ovat vähentyneet 8 prosenttia ja kilpakumppani betonirakennusten luvat ovat kasvaneet prosentin.

Kerrostalojen rakentaminen on pitänyt pintansa omakotitaloja selvästi paremmin, syynä on asuntojen kysynnän painottuminen suuriin kasvukeskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle. Puukerrostaloille myönnettyjen rakennuslupien määrä oli asuntokappaleissa mitaten 430 kappaletta vuonna 2012, viime vuonna 730 kappaletta ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa määrä oli 510 kappaletta. Lukujen perusteella markkinaosuus lähes tuplaantui viime vuonna vajaaseen 5 prosenttiin. Suunnittelu- pöydillä on tietojen mukaan noin 1 500 kappaletta puukerrostaloasuntoja. Puualan strategisen ohjelman tavoitteena vuonna oleva 10 prosentin markkinaosuus edellyttää noin 1 500 puukerrostaloasunnon vuosittaista rakentamista. Ruotsissa markkinaosuus on 10 prosentin ja 1 000 kappaleen tasolla.

Eri rakennustyypeissä puurunkoisten osuus kehittyi aloitetuissa rakennuksissa viime vuonna keskimääräistä myönteisemmin kerrostaloissa, liike- ja kokoontumis- ja maatalousrakennuksissa. Keskimääräistä heikompi kehitys puulla oli hoito- ja opetus- ja liikenteen rakennuksissa.

Puutuotteiden kysynnän kannalta tärkeitä seikkoja ovat kotimaan korjausrakentamisen kasvun jatkuminen sekä rakentamisen kääntyminen kääntyminen kasvuun Euroopassa. Puun kannalta tärkeät Saksa ja Englanti ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Ranskassa rakentaminen vähenee.

Puutavaran kasvanut kysyntä maailmalla näkyy sen hinnoissa. Kuluvan vuoden lokakuussa puutavaran hinta Suomessa nousi 7 % edellisvuodesta, kun rakennusmateriaalien hinnat keskimäärin nousivat reilut puolitoista prosenttia.

Kasvavat markkinat rakentamisessa ovat rakennusten korjaamisessa ja uudistamisessa. Korjaamiseen käytettiin viime vuonna enemmän rahaa kuin uusien rakennusten rakentamiseen. Useimmista puutuotteista käytetään korjausrakentamisessa merkittävä osa ja markkinoille on tiedossa kasvua jatkossakin. Korjaustarpeita riittää.

Puutuotteilla on korjausrakentamisessa suurempi rooli kuin uudisrakentamisessa ja puualan tuleekin panostaa tuotteiden ja palvelujen edelleen kehittämiseen. Mahdollisuuksia on enemmän kuin kilpailluilla ja niukasti kasvavilla uudisrakentamisen markkinoilla. Kaikkien materiaalien näkökulmasta keskeistä on jalostusasteen nostaminen ja ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille. Pajakkalan mukaan asiakkaille tulee tarjota yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita ja kokonaisuuksia niin uudis- kuin korjausrakentamiseen. Erityisesti korjauspuolella lisähaastetta tulee asiakaslähtöisyydestä, palvelusta ja rakennusajan lyhentämisestä.

Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä puhui puun roolista ja markkinanäkymistä rakentamisessa Puumarkkinapäivillä Helsingissä 27.11.2014.

Forecon Oy on VTT-taustainen yritys, joka jatkaa VTT:ssä tehtyä rakennusmarkkinoiden analysointi- ja ennakointitoimintaa ja on mm. EUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkoston Suomen jäsen.

Lisätietoja: Pekka Pajakkala, 0400 476 249, pekka.pajakkala@forecon.fi

- Olemme kehittäneet valmiin lisäkerrosrakentamisen konseptin, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan, kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Taloteollisuus on toteuttanut Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä (kuva) ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä lisäkerrosten rakentamisen. - Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerroksen rakentamiseen.

- Kun asunto-osakeyhtiö toimii rakennuttajana, on hyvä että meidän välissä on rakennusliike, jolle me toimimme alihankkijana tarvittaessa asentamista myöten. Olemme ottaneet askeleita kohti rakentamisen palveluliiketoimintaa, sanoo Saarelainen.

Elementtituotanto ammattirakentamiseen korvaa supistuvaa pientalomarkkinaa

Suurelementteihin perustuva lisärakentaminen on osoittautunut nopeaksi toteuttaa, mutta se vaatii erityisosaamista, muistuttaa Saarelainen. - Kaikkien talovalmistajien ei kannata kuvitella, että tämä tapahtuu ilman erityisosaamista. Sääolosuhteet katolla rakentamisessa ovat erilaiset kuin maan pinnalla.

Koskisen Taloteollisuus on kehittänyt elementtiteknologiaa ja investoinut Vierumäellä uuteen suurelementtilinjastoon. Saarelaisen mukaan pitkä historia suurelementtien valmistuksessa antaa hyvän pohjan lisäkerrosten rakentamiseen kerrostaloihin. - Olemme ottaneet lisäkerrosten rakentamisen ohjelmaan, koska perinteinen omakotitalokauppa laahaa nyt heikossa markkinassa ja haluamme lisää töitä tehtaalle. Me haemme osaamisemme kautta uusia markkinoita ja olemme yhdistäneet pientalo- ja rivitalorakentamisen osaamisen tähän, kuvailee Saarelainen.

Saarelainen arvioi pientaloteollisuuden markkinoiden tulevaisuudessa pienenevän, kun kaupungistuminen etenee ja ihmiset muuttavat pienempiin asuntoihin. - Pientalotuotannon lisäksi haemme tuotantoomme useampia tukijalkoja ammattirakentamisen puolelta kuten vanhojen kerrostalojen lisärakentamisen ja TES- elementtituotannon kautta.

Saarelainen uskoo vanhojen betonikerrostalojen julkisivujen uudistamisen ja energiatehokkuuden parantamisen olevan lähivuosina jopa volyymiltaan suurempaa kuin uudisrakentaminen. Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000.

- Vaikka TES-elementtijärjestelmään perustuva vanhojen betonitalojen julkisivujen korjausjärjestelmä ei ole vielä lyönytkään itseään läpi, uskomme että lisäkerrosrakentaminen tukee TES-elementtien käyttöönottoa, sanoo Saarelainen. Julkisivukorjaus voidaan yhdistää helposti lisäkerrosrakentamiseen ja toteuttaa ne yhtä aikaa. Lisäkerroksen rakentaminhan on eräänlainen ansaintamenettely, jolla voidaan rahoittaa julkisivun korjaustyö ja muita korjaushankkeita.

Puukerrostalo kuin luomuruisleipä

Saarelaisen mukaan puurakentamisella on hyvä imago ja sitä tulee edistää julkisen vallan toimin. - Koen että puurakennus koetaan pehmeänä ja lämpimänä vaihtoehtona, kun betonitalo taas koetaan harmaana ja kylmänä. Puukerrostalo on kuin luomuruisleipä, jota arvostetaan mutta ostetaan vain jos se on samanhintainen kuin muutkin leivät.

Saarelainen arvioi vähähiilisyyden tulevan tulevaisuudessa rakentamisen määräyksiin samalla tavoin kuin energiatehokkuus on jo nyt. - Kun olemme tähän asti olleet mukana passiivitason puukerrostalojen rakentamisessa, olisi hyvä testata puurakentamisen kilpailukykyä aivan normikerrostalossakin.

Lisäkerrosrakentaminen tulkitaan U-arvojen osalta uudisrakentamiseksi. - Kun korjausrakentamisessa ei ole määräyksiä seinän U-arvosta, TES-elementti on sitä kilpailukykyisempi mitä kovempaa passiivitasoa vaaditaan. Tämän lisäksi talotekniikkaa voidaan sijoittaa yhä enemmän valmiina elementteihin, kertoo Saarelainen.

Puurakentamisessa tarvitaan nyt onnistumisia

- Kiinnostus puurakentamista kohtaan on vahvassa kasvussa, vaikka osassa rakennusliikkeissä muutos onkin konservatiivista ja nihkeää, arvioi Saarelainen. Puurakentamisen järjestelmien kehittäjiä tarvitaan kaikilla tasoilla. Nyt me kaikki tarvitsemme onnistumisia ja siksi on hyvä, että puuosatoimittajien kesken puurakentamisen yhteistyö kehittämisessä on hyvää, vaikka kohteista väännetäänkin. Me tarvitsemme kaikkia puurakentamisen järjestelmiä, koska parhaat talot syntyvät kaikkia järjestelmiä yhdistelemällä.

Koskisen Oy on aina pyrkinyt Saarelaisen mukaan etsimään aktiivisesti ratkaisumalleja puurakentamisen ongelmiin eikä vetäytyä taka-alalle odottamaan, että joku muu tekisi sen.

- Puurakentamisen etuja on korostettava enemmän myös kansantalouden kannalta, koska kantohinta, sahaus, jalostus ja rakentaminen jää vahvistamaan kotimaan taloutta. Nyt kun ollaan talousvaikeuksissa, Suomessa pitäisi entistä tarkemmin katsoa kaikessa mistä tehdään ja miten tehdään.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Vesa Saarelainen, 040 553 4267, vesa.saarelainen@koskisen.com

Uusi tutkimus avaa markkinoita kerrostalojen korjaamiselle

Oulun yliopiston koordinoima KLIKK-tutkimushanke antaa uusia suosituksia lähiötalojen korjaamisen edistämiseksi. Hankkeen suositukset käyttöön ottamalla moni nykyisen korjaushankkeen ongelma voitaisiin välttää kokonaan. Tutkimus antaa suosituksia mm. lisä- ja täydennysrakentamisen edellyttämille pysäköinti- ja väestönsuojaratkaisuille ja suosittaa lähiöiden täydennysrakentamiseen uusia joustavia kaavoituskäytäntöjä.

Hankkeen mukaan lähiötaloihin voitaisiin mahdollistaa useamman kuin yhden lisäkerroksen rakentaminen edellyttäen, että puiset lisäkerrokset ja ylin kerros vanhasta talosta varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. TES-elementtien käyttöä tutkimus pitää suositeltavana energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös lisäkerrosrakentamisen uusia  toteuttamismalleja (allianssi) ja rahoitusratkaisuja.

Lisää tietoja hankkeesta: Jouni Koiso-Kanttila, 0400 683 316, jouni koiso-kanttila@oulu.fi

Kilpailutöitä arvioi arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta ja puurakentamisen professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta, jotka valitsivat neljäntoista ehdokkaan joukosta yksimielisesti parhaaksi merenrannalle Pyhän Birgitan puistoon sijoittuvan kesäkahvilan.

”Lomamajojen ja pientalojen ohella kilpailutöiden joukossa oli ilahduttavasti neljä käyttötarkoitukseltaan erilaista julkista rakennusta: kahvila, kirkko, päiväkoti ja hotelli. Nämä olivat hyviä esimerkkejä hirren monipuolisesta käytöstä ja materiaalien yhdistämisestä. Hirrellä on tarjota julkiseen rakentamiseen uudenlaisia vaihtoehtoja”, professori Jouni Koiso-Kanttila toteaa.

Professori Pekka Heikkinen puolestaan sanoo, että arkkitehti SAFA Minna Lukanderin, rakennesuunnittelija Matti Haapalan ja hirsitoimittaja Honkarakenteen yhteistyö näkyy lopputuloksessa.

”Umpipuinen hirsi soveltuu säätä ja kosteudenvaihteluja kestävänä materiaalina rakennuksen käyttötarkoitukseen.  Arkkitehtuurissa ja rakenteissa on käytetty onnistuneesti sekä perinteisiä että uusia, innovatiivisia ratkaisuja”, Heikkinen luonnehtii.

Tunnelmanluojina puu, meri ja tuli

Kahvilanpitäjä Tommi Leppälä sanoo puun ja hirren ollen hänelle itsestään selviä materiaalivalintoja jo suunnitteluvaiheessa.

”Ikkunoista ja terassilta avautuu Suomen hienoin merimaisema, jonka seuraksi luonnonmukainen puu sopii erinomaisesti. Halusimme luoda omaleimaisen ilmeen arkkitehtuuriin, joten päällystimme hirsirungon hiilenmustalla verhouksella. Työvaihe tehtiin rakennuspaikalla polttamalla laudan pintaa viiden minuutin ajan. Sammutus onnistui merivedellä”, kahvilan omistaja Tommi Leppälä kertoo.

Kesäisin avoinna oleva Kahvila Birgitta Hernesaari löysi asiakaskuntansa lähiseudun asukkaista jo heti ensimmäisenä kesänä. Klassikkoburgereita tarjoavassa kahvilassa ruoka valmistetaan aidossa puuhiiligrillissä. Isolla terassilla voi nauttia auringosta ja merellisestä tunnelmasta.

Kahvilan suunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:sta kertoo, että vaikka hirsirakenne oli alun perin tilaajan toive, myös Tallin suunnittelutiimi inspiroitui urbaanissa ympäristössä harvemmin nähdystä materiaalista.

”Lämmin hirsi saa sopivaa kontrastia ulkoverhouksen mustasta hiilikuoresta. Paljas massiivipuu jätettiin näkyviin rakennuksen sisäpuolelle. Hirren rakenteelliset ominaisuudet innoittivat meidät kehittämään katosmaiset ulokerakenteet, ja siten syntyi aivan omanlaisensa rakennus urbaaniin miljööseen”, Lukander toteaa.

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustava HTT ry haluaa vuosittaisen kilpailun myötä nostaa esille suomalaisen hirsiarkkitehtuurin onnistuneita ratkaisuja. Voittajan valinnassa painotetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittämää myönteistä kuvaa hirsirakentamisesta.

Puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja

Hirsitaloteollisuuden järjestämässä seminaarissa puhunut Tampereen yliopiston dosentti Marjut Wallenius totesi, että terveys ja hyvinvointi rakentuvat vuorovaikutuksessa elinympäristömme kanssa. Pohjoisissa oloissamme elinympäristö koetaan pääasiassa sisätiloista, kuten asunnosta, käsin.

Walleniuksen mukaan terveyteen kuuluu kaikkien olemisen puolien, fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen, hyvinvointi. 

”Tiedetään, että puulla rakennusmateriaalina on lukuisia hyviä fyysisiä ominaisuuksia, kuten kyky ylläpitää hyvää sisäilmaa. Lisäksi puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja ja rauhoittaa elimistöä. Puurakentamisella on siten hyvät edellytykset luoda ihmiselle terveellisiä elinympäristöjä.”

Hirsitalot rakennusteollisuuden suurin vientituote

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki sanoo, että toimialalla on monissa asioissa päästy eteenpäin, vaikka kasvulukuja ei juuri nyt voida esittää. Viimeisen toimialaraportin mukaan alan liikevaihdoksi ennustetaan 239 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 250 miljoonaa. Laskua on noin neljä prosenttia.

HTT ry:n 17 jäsentehdasta vievät vuosittain maailmalle erityyppisiä hirsitaloja noin 100 miljoonan euron arvosta. Hirsirakennukset ovatkin Suomessa suurin rakennusteollisuuden vientituote. 

”Hirren käyttö on lisääntynyt julkisissa rakennuksissa, mistä hyviä esimerkkejä ovat monet päiväkodit ja rakenteilla oleva Pudasjärven kouluhanke”, Rintamäki kertoo.

HTT haluaa Rintamäen mukaan kehittää rakentamisen ja suunnittelun laatua kaiken aikaa. Yhdistys on vastikään päivittänyt Hirsitalon suunnittelun perusteet -RT-kortin ja tuottanut hirsirakentamisen oppimateriaalin ammattikorkeakoulujen käyttöön.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

>Kuvateksti: Kahvila Birgitta Hernesaari on Vuoden Hirsirakennus 2014. Kahvilan suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Kuva:Tuomas Uusheimo.

Lisätietoja: HTT ry:n asiamies Seppo Romppainen, p. 044 341 3731, s-posti: info@hirsikoti.fi tai hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki, p. 044 297 0487, s-posti: esko.rintamaki@finnlamelli.fi

Tiedustelut ja kuvapyynnöt: tiedottaja Pirjo Kuisma, p. 040 554 3587, pirjo.kuisma@figuuri.fi

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on luotettavien kotimaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö, johon kuuluu 17 merkittävää alan yritystä. Yhdistyksen eri kokoluokkaa edustavat jäsentehtaat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsitaloista ja vapaa-ajan hirsihuviloista, joista yli 40 % viedään eri puolille maailmaa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 245 milj. euroa vuonna 2013. HTT ry:n jäsenet sitoutuvat noudattamaan tuotannossaan laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä sekä toimituksissaan yhteisesti hyväksyttyjä ehtoja. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista kodin terveellisenä ja kestävänä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

- Koulutus ylitti odotukset ja oli suunnittelijoille erinomainen puurakentamisen tietopaketti, joka tarjosi tuntimäärän nähden laajan koulutuspaketin, arvioi koulutukseen osallistunut suunnittelupäällikkö Henri Salonen Metsä Woodin Rakentamisen tuotteet -linjalta. Uskon että jos kaikki puurakentamisen opettajat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista kävisivät tämän täydennyskoulutuksen, puurakentamisen opetus saisi aivan uudenlaisen tason. Nyt olisi hyvä saada jatkokurssi tämän päälle.

Salonen pitää nykykoulutuksen ongelmana sitä, että normaali rakennusinsinöörikoulutus tarjoaa puurakentamisen osaamista vain tiettyyn rajaan asti eikä kaikilla oppilaitoksilla ole varaa palkata erillistä puurakentamisen opettajaa. Salonen toimii itse Tampereen Teknillisessä Yliopistossa puurakentamisen kurssin opettajana. - Puurakenteita opetetaan 50 oppitunnin verran, johon ei mahdu kaikkia puurakentamisen suunnittelun perusteita, mutta se tarjoaa opiskelijoille lisävalmiuksia työelämään.

TuplaA-koulutus perustui RunkoPES-ratkaisuihin sisältäen puurakennukset, joiden suunnittelu edellyttää vaativan luokan pätevyyttä kuten yli 2-kerroksiset asuinpuukerrostalot ja muut suurimittakaavaiset puurakennukset. Koulutus tapahtui työn ohessa sisältäen lähipäiviä ja etätehtäviä. Osallistujat voivat hyödyntää nyt saamiaan opintopisteitä jatkokoulutuksessa ja FISE:n pätevyyshakemuksissa jatkossakin.

Koulutuksen sisällöstä ja opetuksesta vastasivat pääasiassa Tero Lahtela Insinööritoimisto Lahtela Oy:stä, lehtori Jani Pitkänen KyAMKista ja Ari Kevarinmäki VTT:ltä. Opintopisteytetty ja laajasisältöinen koulutus sai kiitosta osallistujilta ja se vastasi ja jopa ylitti odotukset. Kokonaisarvosanaksi koulutukselle osallistujat antoivat 8,7. Puuinfon toiminta koulutuksen järjestäjänä sai myös kiitosta ja tälle annettiin arvosanaksi 9,2. Puuinfo järjesti puurakentamisen TuplaA-koulutuksen osana Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista puurakentamisohjelmaa

Vaativan luokan puurakenteiden suunnittelijoita tarvitaan lisää

Tällä hetkellä teollisesti toteutettavien yli 2-kerroksisten asuinpuukerrostalojen ja muiden suurimittakaavaisten puurakennusten suunnittelupätevyyden omaavia puurakenteiden AA-pätevyysluokan suunnittelijoita on 40. Vastaavasti betonirakenteiden suunnittelijoita on 390 ja teräsrakenteiden suunnittelijoita on 175.

- Puurakentamisen suunnittelussa on osaamisvajetta, sanoo Salonen. Kun vain harvalla suunnittelutoimistolla on omaa puurakenteisiin erikoistunutta suunnittelijaa niin kuin betonilla ja teräksellä, näkyyhän se myös markkinassa. Nyt kun markkina on toistaiseksi pieni, suunnittelijavaje ei vielä näy vakavana. Vasta markkinoiden kasvaessa vaje tulee enemmän näkyviin.

Uusien vaativien puurakenteiden ja puukerrostalojen suunnittelijoiden tarpeen on arvioitu kasvavan lähivuosina noin 30 suunnittelijalla vuodessa. 150 suunnittelijan kokonaistarpeen arvio perustuu tiedossa oleviin puurakentamishankkeisiin ja TEM:in puurakentamisohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Puuinfon tavoitteena on tuottaa nopealla aikataululla vaativiin puurakenteisiin erikoistuneita Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisia rakennesuunnittelijoita. Alustavien kyselyjen perusteella seuraava TuplaA-koulutus järjestetään vuonna 2015.

Lisätietoja ja ilmoittautuiset koulutukseen osoitteessa: www.puuinfo.fi/tuplaa-koulutus

Hilppa Junnikkala, projektipäällikkö, 040 940 1300, hilppa.junnikkala@puuinfo.fi
Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, 040 526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Gösta Paviljonki on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen, paikan arvoja kunnioittava ja sen sisätilat ovat vaikuttavat. Gösta on valloittava esimerkki puun käytöstä julkisessa rakennuksessa. Museo on rakennuksena uusi käyttöalue puulle.

Göstan puun käyttö on konstailematonta. Puurakenne on keskeinen osa rakennuksen sisä- ja ulkopuolen arkkitehtuuria ja antaa rytmin koko rakennukselle. Puuarkkitehtuuri ei kuitenkaan ole päällekäyvää vaan tausta varsinaiselle tarkoitukselle eli näyttelytoiminalle.

Korkeatasoinen työn jälki ansaitsee erityishuomion. Göstan puuosien ja paikallisen rakennustyön laatu ovat erinomaiset.

Kohteen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet:

• Arkkitehtisuunnittelu: espanjalainen MX_SI Architectural studio / Boris Bezan, Hector Mendoza ja Mara Partida sekä Arkkitehtitoimisto Huttunen – Lipasti – Pakkanen Oy / pääsuunnittelija Pekka Pakkanen ja projektiarkkitehti Uula Kohonen
• Tilaaja: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Henrik de la Chapelle
• Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy / Lauri Blom
• Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy / Launo Laatikainen
• Uraoitsija: Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy / Matti Järvelä
• Puuosatoimittaja: Late-Rakenteet Oy / Veijo Lehtonen

Kolme kunniamainintaa: Mansikkamäen koulu, Talo Riihi ja Konserttitalo KIlden

Kilpailun taso oli tänä vuonna todella korkea ja moni kilpailun loppusuoralle päässeestä olisi ansainnut palkinnon. Siksi tuomaristo päätti poikkeuksellisesti jakaa puupalkinnon lisäksi peräti kolme kunniamainintaa.

Mansikkamäen koulu edustaa kauniilla tavalla normaalia julkista palvelurakennusta ja on varmaotteista, rauhallista puusta rakennettua arkkitehtuuria. Koulussa on miellyttävät ja iloiset sisätilat, jotka houkuttelevat opettamaan ja oppimaan. Erityistä rakennuksessa on lähipuun käyttö ja alueen omat puuosatoimittajat. Mansikkamäen koulun on suunnitellut arkkitehdit Timo Koljonen ja Roope Rissanen Linja-arkkitehdit Oy:stä. Kohteen tilaaja on Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos.

Talo Riihi uudistaa pientalorakentamisen ajattelua. Se on kaunis, moderni versio perinteisestä pohjalaisesta pihapiiristä. Kohde on erinomainen näyttö kokonaisvaltaisesta puun käytöstä pientalorakentamisessa. Kaksoisjulkisivut ovat mielenkiintoiset. Hankkeen luonnonmukaisen rakentamisen periaatteiden soisi yleistyvän laajemminkin. Talo Riihen on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila arkkitehtitoimisto OOPEAA:sta.

Konserttitalo Kilden on huikeaa arkkitehtuuria, joka antaa koko alueelle uuden luonteen. Puun käytöllä on keskeinen rooli rakennuksen ilmeen ja hengen luomisessa. Puun käyttö on materiaalisesti ja tilallisesti huippuluokkaa. Kohde nostaa hienosti esille myös suomalaisen arkkitehtuuriviennin mahdollisuudet. Kohteen suunnittelijat ovat Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston ALA-Arkkitehdit Oy:stä. Kohteen tilaaja on Teater og Konserthus for Sörlandet IKS.
 

Muut 2014 Puupalkintoehdokkaat

Puupalkintokilpailu oli tänä vuonna suosittu. Kilpailuun saapui 20 ehdotusta. Näistä 15 valittiin loppusuoralle ja yleisöäänestykseen.

Ehdotukset edustavat monipuolisesti puun käyttöä rakentamisessa. Pientalot ja mökit ovat edelleen puuarkkitehtuurin helmiä mutta myös puukerrostalot ovat tulleet mukaan kilpailuun. On hienoa että myös teollisen rakentamisen esimerkkejä alkaa tulla mukaan kilpailuun.

Merkille pantavaa on, että yli puolet ehdotuksista on julkisia palvelurakennuksia. Julkinen sektori on suuri rakennusalan tilaaja. Puun tulemisesta julkiseen rakentamiseen pääsevät nauttimaan laajat käyttäjäryhmät kouluissa, päiväkodeissa jne.  On hienoa huomata puun kasvava suosio julkisessa rakentamisessa.

Kaikki Puupalkintoehdokkaat on esitelty osoitteessa: www.woodarchitecture.fi/puupalkinto

Gösta myös yleisöäänestyksen voittaja

Woodarchitecture.fi-sivustolla olleen yleisöäänestyksen suosikiksi nousi niin ikään Göstan paviljonki, joka sai 19 % annetuista äänistä. Toiselle sijalle ylsi Lakean puukerrostalo Lintuviita 2 Seinäjoella, 13,2 %, ja kolmas oli Mansikkamäen koulu, 12,8 %.

Vuoden 2014 palkintolautakuntaan kuuluivat

• Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi
• Rakennustietosäätiön yliasiamies, professori Matti Rautiola
• Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho
• Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty 

Lisätietoja:
tuomariston sihteeri, toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, puh. 040 526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Kuvia voittajakohteista: https://www.dropbox.com/sh/sq26vg7rxu2pt84/AADAJpQRwWZETGgLFggjESVXa?dl=0

Taustaa 17. Puupalkinnolle

 Puupalkinto jaetaan vuosittain ja julkistetaan Puupäivässä kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.

 Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä seitsemästoista. Palkinnon myöntää Puuinfo.

 Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille: 

2013 Suomen Luontokeskus Haltia, Nuuksio Puu 3/2013
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki Puu 1/2012
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi Puu 1/2011
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki Puu 1/10
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö Puu 1/07 ja 3/08
2007 Talo Kotilo, Espoo Puu 3/06 ja 2/07
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo Puu 4/05 ja 3/06
2005 Metla-talo, Joensuu  Puu 1/05 ja 3/05
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki Puu 1/04 ja 3/04 ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo  Puu 3/04
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu Puu 2/03
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii Puu 2/02 ja Sibeliustalo, Lahti Puu 1/00 ja 3/00
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju Puu 2/00
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki Puu 3/97
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski Puu 2/95
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki
 

Katso myös Puuinfon muut videot YouTubesta: 
https://www.youtube.com/channel/UC9GSDo-IYfaw7B0Uey7Uz_A

Kouvolan Asunnot Oy järjesti syksyllä 2014 yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun Kouvolan ydinkeskustan itäreunalla sijaitsevan Brankkarin alueen asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kilpailun tarkoituksena on suunnitella Brankkarin rakennusten ja Hallituskadun välissä olevalle pysäköintialueelle puurakenteinen asuinkerrostalo. Lisäksi kilpailulla haetaan ideoita Brankkarin rakennusten kehittämiseksi sekä vanhan kaupungintalon ns. Tuulensuojan ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on käynnistää voittajatyön pohjalta alueen jatkosuunnittelu ja asemakaavan muutos.
 

Lue lisää Kouvolan kaupungin sivuilta.

Hankkeessa laadittiin kolme englanninkielistä Liimapuukäsikirjan käsikirjoitusta:

• Glulam Handbook, Volume I, sisältää liimapuutietoutta ja opastaa suunnittelussa
• Glulam Handbook, Volume II, antaa perus- ja taustatiedot liimapuurakenteiden mitoituksesta
• Glulam Handbook, Volume III, esittää mitoitusmenetelmät suppeassa muodossa ja laskentaesimerkein selvennettynä.

Osat 2 ja 3 julkaistaan vain sähköisessä muodossa. Kaikki osat tulevat ladattaviksi Puuinfon tietopalveluun www.puuinfo.fi ja Suomen Liimapuuyhdistyksen sivuille www.liimapuu.fi.

Kirjat ovat hyödyllisiä ohjekirjoja suunnittelijoille, viranomaisille ja rakennusalan yrityksille sekä soveltuvat rakennusalan opetukseen laajasti eri oppiasteilla.

Liitetiedostot

Liimapuukäsikirja, osa 1 (11 Mt)