Tule tutustumaan Kainuulaiseen puurakentamisen verkostoon, jonka voimin rakennetaan esimerkiksi Helsingin Honkasuon aluetta. Lisäksi puheenvuorossa puun terveysvaikutuksen ja puunkäyttö sairaalarakentamisessa.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen kainuustakoteja.fi
Tapahtuma on osa Made in Kainuu-tapahtumaa www.kainuuhelsingissa.fi
Olennaiseen keskittyminen kannattaa
Pitkän linjan rakennusliike, energiatehokkaan rakentamisen pioneeri RKL Reponen Oy keskittyy ydinosaamiseensa: rakentamiseen ja prosessiensa keittämiseen. Samaa se edellyttää myös aliurakoitsijoiltaan.
Rakennusyhtiö RKL Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airakselalla on takanaan työntäytteinen kesä. Vantaan vuoden 2015 asuntomessuille valmistuvan, Euroopan suurimman puukerrostalon elementtiasennukset alkoivat elokuun puolivälissä.
RKL Reponen toimii Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttaman, asuinpinta-alaltaan yli 10 000 neliömetrin laajuisen hankkeen pääurakoitsijana. Puuelementit kohteeseen valmistavat jo puukerrostalorakentamisen PuuMera-kehityshankkeen pilottikohteessa Vierumäellä mukana olleet Koskisen Oy ja VVR Wood Oy. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelusta Finnmap Consulting Oy ja LVIS-suunnittelusta Optiplan Oy.
Jo vuonna 1952 Heinolassa perustetun RKL Reponen Oy:n asiakkaita ovat maan suurimmat rakennuttajat, kuten VVO-Rakennuttajat Oy, Sato-rakennuttajat Oy ja Asuntosäätiö. RKL Reponen rakentaa teollisuuskiinteistöjä ja liiketiloja, mutta tunnetaan erityisesti matalaenergiakerrostalohankkeistaan. Yritys työllistää noin 60 henkeä.
Turvallisesti ja tehokkaasti
Seuraaville asuntomessuille valmistuvan, kaikkiaan 186 asunnon puukerrostalossa kiteytyy RKL Reposen passiivipuukerrostalo-osaaminen. Passiivipuukerrostalossa päästään jopa 70% energiasäästöihin perinteiseen, määräykset täyttävään kerrostaloon verrattuna. Elementtirakentaminen on nopeaa ja tehokasta. Passiivirakenteen takaamiseksi esimerkiksi valmiiksi eristetyt ja tiivistetyt ikkunat ja parvekkeiden ovet asennetaan tehtaalla. Puurakenteen kuivumista ei työmaalla tarvitse odotella, joten sisätyöt voivat alkaa heti elementtiasennusten jälkeen.
Puukerrostalorakentamisessa kosteudenhallinta hoidetaan viimeisen päälle tarkasti. Elementit varastoidaan talotehtaalla kutistemuovikalvoihin pakattuina, jotta ne varmasti pysyvät kuivina koko matkan työmaalle. Varsinainen rakentaminen tapahtuu sääsuojassa. Työmaan Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävä Gibson Tower -säänsuoja nousee ylöspäin samaa vauhtia rakennuksen mukana, sillä työtasot on varustettu sähkömoottoreilla. Samalla alhaalla vapautuu tilaa, sillä telineet eivät jää sinne esteiksi.
Palkittua laatua
Passiivipuukerrostalon teollinen rakennusprosessi on mietitty pienintäkin yksityiskohtaa myöten energiatehokkuuden, laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Kohde palkittiinkin ERA17 -vuosipäivillä 2013 toisena Suomen ympäristöystävällisimpänä kerrostalokohteena. Tuomaristo kiitti rakennusliikkeen pitkäjänteistä sitoutumista laadukkaan ja energiatehokkaan puurakentamisen kehittämiseen.
Toimitusjohtaja Airaksela on toki huomionosoituksista mielissään, mutta huomauttaa, että suomalaisen rakentamisen laatu on muutenkin kilpailukykyinen minkä maan rakentamisen laadun kanssa tahansa. – Rakentamisen laatua on julkisuudessa ruoskittu osin myös aiheetta ja huonot esimerkit saavat paljon huomiota. Epäkohdat on toki nostettava esille, jotta ne voidaan korjata, mutta vain niihin keskittyminen vääristää kokonaiskuvaa.
Airakselan mukaan energiatehokkaan rakentamisen laadun pitäisi olla aikaisempaakin helpompi taata, sillä siihen on olemassa toimivat työkalut. Ilmatiiveysmittaukset, lämpökamerakuvaukset ja kosteusmittaukset varmistavat, ettei arvailla tarvitse.
Apua todistusrumbaan
Liian tiukat aikataulut ovat ongelma. Jokaisen projektiosapuolen pitäisi pystyä keskittymään ydinosaamiseensa, jotta urakasta kunnialla selvittäisiin. Erilaisen raportoinnin tarve kuitenkin vain kasvaa, kun laatua pyritään varmistamaan ja harmaata taloutta ehkäisemään. Todistusten kerääminen ja lähettäminen teettää paljon työtä.
Paperisotaan on kuitenkin apua saatavissa. Airaksela on ollut tyytyväinen Rakentamisen Laatu RALA ry:n palveluihin. – Hankimme RALA-pätevyyden jo ihan ensimmäisten joukossa vuonna 1997. Numeromme on 20. Aika pian yhdistyksen perustamisen jälkeen urakkaohjelmissa alettiin edellyttää joko RALA-pätevyyttä tai vastaavia todistuksia. RALA-pätevyydestä on ollut suuri hyöty. Rutiininomainen paperityö jää vähäisemmäksi, kun jokaista viranomaisen tarvitsemaa dokumenttia ei tarvitse aina erikseen lähetellä. RALAlla on valtuudet saada tiedot viranomaisilta, verottajalta ja eläkeyhtiöiltä automaattisesti yrityksen antaman valtakirjan nojalla, joten ne ovat varmasti myös ajan tasalla, Airaksela kertoo.
Myös suurimmalla osalla RKL Reposen aliurakoitsijoista on RALA-pätevyys. – Toivoisimme, että jokainen aliurakoitsija olisi RALAn asiakas. Kaikkein pienimmät, parin hengen yritykset eivät ehkä vielä ole vakuuttuneita RALA-pätevyyden hyödyistä, Airaksela arvelee.
____________
Vuonna 1997 kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi ja antaa yrityksille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA-pätevyys on yritykselle keino osoittaa osaamistaan, vastuullisuuttaan ja luotettavuuttaan. RALA-pätevän yrityksen tekninen osaaminen on todennettu toimialakohtaisesti, ja sen tilaajavastuulain edellyttämät rekisteröitymis- ja ilmoitusvaatimukset täyttyvät. Yritys on valtuuttanut RALAn julkaisemaan tiedot vero- ja eläkemaksujensa hoitamisesta ja sillä on tapaturma- ja toiminnanvastuuvakuutukset
Kaikkien RALA-pätevien yritysten tiedot löytyvät pätevyysrekisteristä. RALA-pätevät yritykset kuuluvat automaattisesti Luotettava Kumppani -ohjelmaan.
RKL Reponen Oy tunnetaan passiivipuukerrostalopioneerina. Vantaan asuntomessuille nousee parhaillaan Euroopan suurin puukerrostalo.
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
Lemsitzer on rakentanut Grazin lähelle Mooskircheniin kesän aikana kaksi 3-kerroksista kerrostaloa sekä omistus- että vuokrakäyttöön. Taloissa on 16 huoneistoa ja 1300 neliötä. - Halusimme toteuttaa modernin puurakenteisen kerrostalon emmekä kliseistä hirsitaloa. Näyttää siltä, että onnistuimme tässä, koska asuntoja ei ole tarvinnut markkinoida. Asukkaat ottivat yhtyettä meihin jo rakennusaikana, kertoo Lemsitzer.
- Itävaltalaiset ovat tottuneet puuhun, se näyttää ja tuntuu hyvältä. Kun talon runko tuoksuu metsältä, tietää olevansa puutalossa. Puurakentaminen on laaturakentamista, missä on hyvä tunnelma, sisäilma ja akustiikka. CLT-levy mahdollistaa puun jättämisen esille asukkaiden kannalta riittävästi, perustelee Lemsitzer puurakentamisen tuloa kerrostalorakentamiseen.
Lyhyt rakennusaika puurakentamisen etuna
Lemsitzer myöntää, että projektin alussa monet olivat epäileväisiä, koska hän halusi toteuttaa CLT-levystä koko talon hissikuiluja myöten. - Rakentaminen osoitti, että löysimme hissikuiluun riittävän jäykän levyratkaisun, mikä täytti myös paloturvallisuuden kriteerit. Sähkö- ja vesiliitännät vaativat tarkkuutta, koska asennuspaikat liitäntöjä varten jyrsitään seinään. Käytännössä puu rakennusmateriaalina on monipuolinen ja tarjoaa runsaasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, muistuttaa Lemsitzer.
CLT- rakentamisessa esivalmistetut levyt kiinnitetään kiinni toisiinsa runkorakenteeksi. Lämpö- ja äänieristeenä käytetään hamppulevyä, joka lopuksi päällystetään. Sisäpuolella seinät päällystetään luonnonmateriaaleista valmistetuilla levyillä ja luhtimaisessa ulkoeteisessä on maalattu puunpinta, jolla on kymmenen vuoden takuu.
- Koko talo on siis hyvin luonnonläheisesti rakennettu, sanoo Lemsitzer. Saimme hengittävien seinien lisäksi tämän rakennustavan ansiosta lyhyen rakennusajan, mikä oli keskeinen syy rakennusmateriaalin valintaan.
Leimsitzer suosii esivalmistettuja elementtejä, joissa on ovi- ja ikkuna-aukot sekä valmiit asennuspaikat LVI- ja sähköasennuksille. - Meillä on oma asentamiseen kokenut viiden hengen ryhmä. Puurakentaminen on lyhyestä rakennusajasta johtuen hyvin kilpailukykyinen. Pidemmälle viety elementointi ja asennuksien tekeminen tehtaalla voi olla tulevaisuutta, mutta me olemme kehittäneet oman meille sopivan työtapamme.
Investoijat hakevat vaihtoehtoja rakentamiseen
Grazin keskustaan valmistuu syksyn kuluessa 12 kerrostalon kokonaisuus, jossa on 143 huoneistoa. Kolme-, neljä- ja viisikerroksisissa taloissa käytetään yhteensä 4400 kuutiota CLT-levyä, josta lähes puolet jää näkyviin. - Talot oli alun pitäen suunniteltu betonirakentamiseen, mutta halusimme investoijana hakea uutta vaihtoehtoa ja imagoa. Sen saavuttaaksemme aloimme käyttää puuta, kuvailee toimitusjohtaja Martin Partoll Aktiv Klimahaus GmbH-yhtiöstä.
- Emme ole erikoistuneet vain puurakentamiseen, vaan tavoittelemme kestävää rakentamista kaikessa. Mielestäni on aika absurdia, että vielä tällä vuosisadalla rakennamme myös asumisen energiajärjestelmät fossiilisten polttoaineiden varaan. Aloin etsiä koko rakentamiseen uudenlaista vaihtoehtoa, ekologisesti kestävää asumisen konseptia, kertoo Partoll.
Partollin mukaan Itävallassa on kiitettävästi rakentamisen puuosatoimittajia, mutta pitää CLT-elementteihin perustuvaa rakentamisen konseptia parhaana tuotteena. - Emme ole erikoistuneet yksinomaan puurakentamiseen vaan myös kestäviin energiaratkaisuihin. Priorisoimme integroituja yksilöllisiä ratkaisuja kuten luonnonmukaiset hiekkasavea sisältävät seinälevyt, joilla saadaan aikaan hyvä sisäilma.
Puu ekologinen ja kilpailukykyinen
Talossa asuva muusikko Johanna Kocher sanoo tuntevansa, että asuu puutalossa. - Olen tottunut metsään ja puuhun jo lapsena ja pidän sen väristä, akustiikasta ja hiljaisuudesta.
- Investoijat ottavat nyt huomioon kuluttajien parissa kasvavat ekologiset arvot, arvioi johtaja Gernot Weiss StoraEnson Itävallan tehtailta. "Tuntuu hyvältä" on yleisin kommentti asukkaiden taholta. Ihmiset kokevat hyvää oloa puutaloissa ja monet tuntevat testit, joissa on verrattu puu- ja betonirakennusten eroja asukkaiden kannalta. Puun käytöstä on tulossa imagoasia myös yrityksille. Esimerkiksi supermarketit käyttävät puuta luodakseen itsestään ekologisen imagon,.
Weissin mielestä ekologisten syiden lisäksi puu valitaan materiaaliksi kustannussyistä, koska puurakentaminen on teollisen esivalmistuksen ansiosta nyt kilpailukykyinen.
Passiivitasoiseen rakentamiseen perustuvalla kerrostaloalueella tavoitellaan vihreän rakentamisen imagoa myös energiaratkaisuilla, jotka perustuvat mm. aurinkokennoihin, maalämpöön ja viereisen kauppakeskuksen ilmastoinnin ja kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntämiseen.
Rakentamisen vihreää ideologiaa toteutetaan myös liikenteen ratkaisuihin. Alue on autovapaa ja liikkuminen kerrostaloalueella tapahtuu kävely- ja pyöräteillä.
Puurakentaminen tarvitsee standardisointia
Weiss arvioi, ettei CLT-tekniikkaa tunneta vielä kovin hyvin. - Olennaista on investoijien luottamus sen toimivuuteen. Nyt jokaista rakennettavaa taloa voi pitää prototyyppinä, kun standardit puuttuvat. Nyt tarvitaan sama elementtien standardisointi, minkä betoniteollisuus teki jo kymmeniä vuosia sitten ja kaikkien toimittajien elementtien detaljit toimivat keskenään. Isojen rakentajien kannalta standardit ovat välttämättömiä, painottaa Weiss.
Kohteen arkkitehti Werner Nussmueller katsoo, että käytännössä standardisoinnin puute korvataan tiiviillä yhteistyöllä rakenneinsinöörien kanssa. - Arkkitehdin kannalta aivan olennaista on yhteistyö puurakenteiden tuottajan ja rakentajien kanssa, sanoo Nussmueller. Käytämme CLT-levyä erityisesti yli kolmikerroksisissa taloissa, missä se on paras materiaali.
12 kerrostalon rakentamisessa elementtien toimitus suunniteltiin siten, että työmaalla ei tarvittu välivarastoja. Rakennus on toteutettu kerros kerrallaan siten, että avoimesta välipohjasta nostetaan sisään kaikki kerrokseen tarvittavat sisustusmateriaalit. Lattioihin asennetaan CLT-levyn päälle kuivia betonilaattoja, joiden päälle asennetaan puukuitulevy, osaan seinistä savipohjaisia levyjä ja katot jäävät puupintaisiksi. Itävallassa voidaan rakentaa kerrostaloja viiteen kerrokseen saakka ilman sammutusjärjestelmää.
Weiss kertoo CLT-levyjen päämarkkinan olevan edelleen pientaloissa, vaikka kerrostalorakentamisen osuus markkinassa kasvaakin nopeasti. - Meidän kannaltamme on hyvä, että Itävallassa rakentajina toimivat puusepän yritykset, joilla on ammattitaitoa puun käsittelyyn, he ovat ylpeitä osaamisestaan ja heillä on taustalla hyvä alan koulutus ja kokemusta rakennustöistä.
Puutetta osaavista suunnittelijoista
Stora Ensolla on Itävallan Ybbsissä ja Sankt Leonhardissa kaksi CLT-levyjä valmistavaa tehdasta, joiden raakapuu tulee Itävallasta, Tsekistä ja Sloveniasta. Koko Euroopan CLT-tuotannon kokonaisvolyymi on tällä hetkellä runsaat puoli miljoonaa kuutiota. StoraEnso tuottaa CLT-levyjä tukkumarkkinoille, josta eri rakentajat ostavat levyjä eri käyttötarkoituksiin. Levyt valmistetaan kukin erikseen tarkoin määriteltyjen detaljien ja suunnitelmien pohjalta.
Itävallan eteläisessä maakunnassa Styriassa puurakentamisen osuus on 25 %. Julkinen sektori tukee ja edistää puurakentamista sen aluetalouksille koituvien myönteisten vaikutusten johdosta.
- Perhetalojen rakentamisessa puu on ilman muuta ykkösvaihtoehto varsinkin nuorten parien keskuudessa, missä se on juuri nyt in, muistuttaa arkkitehti Nussmueller. Puukoti koetaan valoisana ja lämpimänä ja siihen vaikuttaa myös nopea rakennusaika ja esivalmistetut tuotteet.
Gernot Weissin mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden saaminen on suuri haaste. - Kun puurakentamisen markkina kasvaa, tarvitaan suunnittelukoulutusta lisää. Puu on tulossa myös korjausrakentamiseen, mikä on lupaava business ja vahvassa kasvussa.
CLT-tekniikalla on toteutettu Wienissä kahden lisäkerroksen rakentaminen 4-kerroksiseen taloon. Grazissa uusittiin 1980-luvulla rakennetun betonikerrostalon julkisivut. Rakennuksesta poistettiin parvekkeet ja julkisivuihin asennettiin CLT-elementeistä uudet energiaa tallentavat julkisivut. Koko hanke voitiin toteuttaa asukkaiden asuessa normaalisti korjaushankkeen aikana.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Gernot Weiss, +43 4350 2301 3219, Fax: +43 4350 2301 3252, Mobil: +43 664 829 1959
Martin Partoll, office@aktivklimahaus.at, +43 676 555 5550
Werner Nussmueller, buero@nussmueller.at, +43-316-381812-34
Arkkitehti Werner Nussmueller esiintyy Puuinfon järjestämässä vuosittaisessa Puupäivässä 27.11.2014 Wanhassa Satamassa Helsingissä, ks: puupaiva.com
Puurakentaminen Tapiolan Tuuliniityssä jatkuu. Alueelle on tulossa uutta rakennusoikeutta runsaat 20 000 kerrosneliömetriä. Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista.
Alueella pyritään edistämään myös korkeaa puurakentamista ja sen myötä rakenneratkaisujen kehittämistä. Kaavamääräyksissä mainitaan, että rakennusten tulee julkisivuiltaan ja rungoltaan olla pääosin puuta.
Uudelle asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialueelle on tarkoitus rakentaa neljästä kuuteen kerroksisia lamellitaloja uuden hidaskadun varteen ja kaksikerroksisia rivitaloja puistoalueen ja puron reunaan. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle kerrostalon kylkeen pihan puolelle.
Asuinkerrostalojen korttelialueelle tulee muun muassa opiskelija-asumista. Alueelle rakennetaan viisikerroksinen asuintalo sekä kaksitoistakerroksinen tornitalo metron huoltotunnelin ja ajorampin viereen. Tornitalo toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa.
Rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa otetaan huomioon Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila. Matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa.
Puurakentamisen tavoite liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin 29.11.2012 allekirjoittamaan sopimukseen yhteistyöstä puurakentamisen kehittämiseksi. Muun muassa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueille on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista. Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista 4.9.
Lisätietoja:
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko, p. 0500 607 754.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen, p. 050 413 2163
Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen, p. 050 593 1339
Arkkitehti Minna Järvenpää, p. 043 825 5187
Tervetuloa tutustumaan Designers’ Village työpajan aikaansaannoksiin Pro Puu –galleriaan. Näyttelyssä on esillä työpajaviikon aikana valmistuneita projekteja ja niiden pienoismalleja. Paikanpäällä tiedotustilaisuudessa 9.9. klo 14.00 on opiskelijoita, projetin ohjaajia sekä Pro Puun että koulujen puolelta sekä sponsoriyritysten yhteyshenkilöitä.
Pro Puu on tehnyt aloitteen puurakentamisen innovaatiotoiminnasta Lahdessa. Tarkoituksena on tuoda Lahden alueelle näkyvää puualan toimintaa ja innovatiivisia maamerkkejä. Designers´ Village –ohjelma palvelee oppilaitosten koulutuksellisia tavoitteita sekä teollisuuden ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteena on myös uusien kaupallistettavien tuoteideoiden syntyminen.
Designers´ Village -tapahtuma oli työpaja Messilän kartanon piha-alueella Hollolassa 18.–23.8.2014. Nyt pilottihankkeena toteutettuun tapahtumaan osallistuivat Lahden Ammattikorkeakoulun Tekniikan laitos ja Muotoiluinstituutti, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulu Metropolia sekä Koulutuskeskus Salpaus. Tehtävänanto ja alustus annettiin opiskelijoille syksyllä 2013. Suunnittelutyön seurannasta ja ohjauksesta vastasivat Pro Puun -yhdistyksen asiantuntijat.
Messilän workshop kesti 5 päivää. Osallistujat olivat puutekniikan, arkkitehtuurin ja muotoilun opiskelijoita, yhteensä noin 60 henkeä. Puurakennelmien teemana oli piha- ja ympäristörakentaminen ja materiaaliksi valikoitui mitallistettu sahatavara ja vaneri, joita niiden valmistajat ja jakeluliikkeet lahjoittivat.
Työskentely tapahtui kevyillä sähkö- ja polttomoottorikoneilla ja käsityökaluin. Valmiit rakenteet sijoitetaan etukäteen sovittuihin paikkoihin Messilän alueella.
Designers´ Village –tapahtuma pyritään vakiinnuttamaan vuosittain säännöllisesti toistuvaksi. Tulevina vuosina tapahtuma toivottavasti laajenee ja kansainvälistyy. Designers’ Village –kesätyöpaja on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama pilottihanke.
Lisätietoja
Markku Tonttila
puh. 0400-770 345, info@propuu.fi
http://designersvillage.blogspot.fi/p/projekti.html
Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestävät ajankohtaispäivän pientalorakentamisen parissa työskenteleville ammattilaisille Oulussa ja Helsingissä. Oulun tapahtuma järjestetään yhteistyössä Oulun rakennusvalvonnan kanssa ja se on Sisusta ja Asu -messujen oheistapahtuma. Ammattilaispäivä on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille (esim. talomyyjät).
Ohjelmassa muun muassa:
Lataa seminaarin ohjelma tästä.
Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä viimeistään 23.9 mennessä.
Päivän toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry, Oulun Rakennusvalvonta ja Puuinfo Oy
Katso Helsingin tilaisuus tästä.
Koko paneelikeskustelu: http://www.katsomo.fi/?progId=368553
Paneelin 15 min ennakkopuffi: http://www.katsomo.fi/?progId=368535
Minkälainen puukerrostalo on asukkaalle, tekevätkö paloturvallisuus ja ekologiset ominaisuudet siitä mukavan asua? Voidaanko puurakentamisella uudistaa arkkitehtuuria ja asumisen ympäristöä?
Puuinfon 15.7. järjestämässä SuomiAreenan paneelissa arvioitiin puukerrostaloja erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat:
Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy.
Lue myös: http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/materiaalilla-on-valia-rakentamisessa
Hernesaaren rantaan rakennetaan yleinen sauna- ja ravintolarakennus. Saunan on tarkoitus tarjota elämyksiä sekä kotimaisille että ulkomaisille vieraille. Erityyliset saunat on suunniteltu puulämmitteisiksi.
Rakennus toteutetaan matalana, jotta se ei peitä puistoalueen avoimia näkymiä. Materiaaliksi on suunniteltu kauniisti harmaantuvaa lehtikuusta. Runsas lasipintojen käyttö mahdollistaa sen, että saunoista ja yleisötiloista avautuvat upeat ulkosaaristomaisemat. Saunasta pääsee helposti porrasaskelmia pitkin suoraan mereen uimaan.
Suunnitelmaa käsiteltiin kaupunkikuvaneuvottelukunnassa kesäkuussa. Neuvottelukunta arvosti rakennuksen kirkasta arkkitehtonista ajatusta ja kehui hienon ympäristön hyödyntämistä suunnittelussa. Rakennuksessa on käytetty onnistuneesti puuta. Erityisesti kiitettiin rakennuksen voimakasta hahmoa ja sen muodostamia katettuja tiloja, jotka luodaan puusäleiköllä muuten suorakaiteen malliseen rakennukseen.
Hernesaaren teollisuusalueelle laaditaan osayleiskaavaa. Alueen rakentaminen alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua. Helsingin kaupunki kehittää Hernesaaren aluetta väliaikaisesti risteilysatamana ja matkailukohteena. Hyödyntämällä aluetta jo nyt elävöitetään kaupunkia ja tutustutetaan kaupunkilaisia uuteen kaupunginosaan.
Linkki kuvapankkiin: http://aineistopankki.hel.fi/?cart=4466-dhjeiijedk&l=FI
Lisätietoja:
Rakennuslupaan liittyvissä asioissa:
Arkkitehti Leena Jaskanen, Helsingin rakennusvalvontavirasto, puh. 09 310 26416
Suunnitteluun liittyvissä asioissa:
Avanto Arkkitehdit Oy, puh. 050 353 1095
Saksasta saapuu 1.−3. lokakuuta 2014 Baijerin talousministeriön johdolla 27 hengen yritysdelegaatio. Suurin osa yrityksistä on arkkitehtitoimistoja, jotka ovat erityisen kiinnostuneita puurakentamisesta ja rakennusten energiatehokkuudesta. Suomesta he etsivät uusia yhteisyökumppaneita ekorakentamisen arkkitehti- ja suunnittelutoimistoista. Mukana on myös Baijerin talousministeriön kansainvälistymisen ja teollisuuden osastopäällikkö Dr. Johann Schachtner.
Lämpimästi tervetuloa seminaariin Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle keskiviikkona 1.10. klo 14.00. Tilaisuus on englanninkielinen ja se pidetään salissa R030/T2 C105 (rakennus 30 kartalla; http://www.aalto.fi/fi/about/campuses/campus_maps/#otaniemi)
Olette myös tervetulleita seminaariin Luontokeskus Haltiaantorstaina 2.10. klo 14.00. Tilaisuus pidetään Haltia-salissa (1. krs). Aiheina ovat suomalainen puu- ja energiatehokas rakentaminen, arkkitehtuuri sekä muotoilu, joista alan ammattilaiset, mm. Helsinki Design Weekin Kari Korkman tulevat kertomaan näkemyksiään. Seminaari päättyy klo 15.30.
Ilmoittautuminen
Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuksiin perjantaihin 19.9.2014 mennessä.
Voit ilmoittautua TÄSTÄ.
Lisätietoja
Anna Tolvanen
Puh. 050 568 7877
messut@dfhk.fi
Pitkään odotettu kotimaisten CLT-massiivipuuelementtien tuotanto käynnistyy Kuhmossa. Oy CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n perustajan, toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset CLT-tuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa olivat merkittävä kannustin tuotantopäätöksen tekoon.
- Uskon, että kysyntää kotimaiselle vaihtoehdolle on markkinoilla olemassa, koska CLT-rakentaminen alkaa olla Suomessakin tunnettua kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on tehdä rakennuselementti- ja tuoteosakauppaa, jossa elementtejä myydään rakentamisen projekteihin pientaloista kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, kertoo Virta.
- Koemme olevamme ensimmäisenä suomalaisena CLT-valmistajana lumiaura, jonka tuotannon juuret ovat vahvasti Kainuun metsissä. Käytämme yksinomaan sertifioitua kainuulaista mäntyä ja kuusta, koska vientimarkkinoilla puun alkuperällä on suuri merkitys.
Virta arvioi CLT-rakentamisen kilpailukyvyn perustuvan sen muunneltavuuteen ja asentamisen nopeuteen, mikä edellyttää hyvää logistiikkaa ja detaljien hallintaa. - CLT-massiivipuuelementti on valmis vaihtoehto rakenteisiin ja näkyviin pintoihin. Henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat puurakentamiselle iso lisäarvo, koska talot ovat tiiviitä, kosteusvapaita ja ekologisia. Asukaskokemukset osoittavat puutalojen olevan tunnelmaltaan leppoisia ja sisäilmaltaan terveellisiä, kuvailee Virta.
CLT on kuivaa rakentamista
CrossLamin operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen muistuttaa CLT-rakentamisen olevan kuivaa rakentamista, mihin yhtiö tuottaa mittojen mukaan työstettyjä komponentteja. - Teemme levyihin ovi- ja ikkuna-aukotukset ja jyrsimme valmiiksi LVI-tekniikan ja sähköasennusten edellyttämät asennuspaikat.
- Olennaista on, missä muodossa tuotteemme menee rakennustyömaalle. Koska rakentaja tarvitsee CLT-elementteihin välityöstövaiheen, teemme yhteistyötä talo- ja elementtitehtaiden kanssa. CLT-elementti muodostaa rakennuksen kantavan rungon, jonka jälkeen tulevat pintatyöt joko esivalmistettuina tehdastiloissa tai paikan päällä.
Moilasen mukaan CLT-elementti on täsmätuote, joka mahdollistaa tarkan rakentamisen. - Kun elementit tuodaan rakennuspaikalle ne ovat kuivia, kun ne rakennetaan ja lastataan tehtaalla sisätiloissa.
Puurakentamiseen tarvitaan standardit
Juha Virta uskoo, että CLT-elementtien mahdollisuudet rakentamisessa tunnetaan arkkitehtien ja suunnittelijoiden parissa hyvin. - Mutta rakennesuunnittelijoiden, rakennuttajien ja rakentajien kannalta alalle tarvittaisiin toimivat standardit. Puurakentamiseen tarvitaan toimiva RunkoPES-järjestelmä, joka antaa mitoitusarvot koko rakentamisen arvoketjuun. Meille valmistajana toimiva standardisointi olisi ilman muuta suuri etu.
VTT tekee parhaillaan yhtiön tuotteista sertifiointia, jonka perusteella valmistuvat mitoitusarvot ja tuotehyväksyntä marraskuussa, jolloin täysimittainen kaupallinen tuotanto alkaa. - Vaikka kotimaisen sertifioinnin pitäisi riittää CE- merkintään, siihen vaaditaan kuitenkin vielä ETA-menettely, joka hidastaa markkinoille tuloa, sanoo Virta.
- On selvästi nähtävissä, että Euroopassa monet yritykset hakevat imagohyötyä puurakentamisesta. Monet kansainväliset kauppaketjut ovat valinneet puun, koska uskovat sen puhuttelevan ekologisesti tietoisia asiakkaita, sanoo Virta. Puukerrostalojen sprinklauspakko on käännettävä myönteiseksi asiaksi, koska se lisää turvallisuutta. Sprinklaus tulisikin saada kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta.
Uusi innovaatio luo hyvää ilmapiiriä yritykseen
Juha Virran tausta on Kuhmo Oy:ssä, mikä toimittaa sahatavaran CLT-tuotantoon. - Uuden yhtiön ratkaisut syntyivät nopeasti. Tämän vuoden kevään aikana varmistui rahoitus, minkä jälkeen tehtiin konekaupat, aloitettiin rakentaminen ja elokuussa tehdas oli tuotantokunnossa, kuvailee Virta.
Kolmen miljoonan euron investoinnin rahoituksessa ovat mukana paikallispankin lisäksi Finnvera ja Kainuun ELY- keskus. Yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Moilanen on ollut mukana Kuhmon Woodpoliksen puualan kehityshankkeissa. Woodpoliksen roolia yritystoiminnan mahdollistajana Moilanen pitää tärkeänä, koska uusi yritys voi vuokrata sen kone- ja laitekantaa, mikä helpotti yrityksen käynnistämistä. Woodpoliksen kautta hankkeessa on myös EU-rahoitusta, joka kohdentuu kehitys- ja koulutustoimintoihin.
Crosslamin tuotannon tavoite vuoden loppuun mennessä on tuhat kuutiometriä eli kymmenen tuhatta neliömetriä kuukaudessa valmista elementtilevyä, joka vastaa noin kahta 15 huoneiston kerrostaloa. Tuotannossa tulee olemaan 60 millimetristä 400 millimetriin paksuja elementtejä. Koko Euroopan CLT-tuotanto on runsaat 500 tuhatta kuutiota vuodessa.
- Tavoitteeseemme päästään yhden vuoron tuotannolla, jota voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä, muistuttaa Moilanen. Ensi vuonna tavoite on käynnistää toinen vuoro. CLT-elementtirakentaminen sopii pien-, rivi- ja kerrostaloihin sekä julkiseen rakentamiseen kuten päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin.
Tehdas työllistää yhdessä vuorossa 12 henkilöä sekä myynnissä ja markkinoinnissa olevat henkilöt. - Työntekijöiden asenne on ollut todella innostunut ja myönteinen. Uusi innovaatio ja tuote luovat myönteistä ilmapiiriä, jossa on hyvä aloittaa tuotanto ja sen jatkuva kehittäminen, sanoo Virta.
Massiivipuuelementeistä moduulitaloja Aasiaan
Arkkitehti Marco Casagrande on suunnitellut CLT-massiivipuuelementeistä kuuden metrin kokoisia kuution muotoisia moduuleita Aasian markkinoille. Paracity-moduulitaloja suunnitellaan rakennettavaksi lähivuosina Taiwaniin, Japaniin ja Indonesiaan sekä katastrofialueiden jälleenrakentamiseen että väestörikkaiden kaupunkien slummien uudelleen rakentamiseen.
- Puurakenteinen moduuli on tehty kestämään luonnonkatastrofeja kuten tulvia, maanjäristyksiä ja tulipaloja, kuvailee Casagrande. Paracity voi tulevaisuudessa tarjota nopean ratkaisun katastrofialueiden jälleenrakentamiseen. Tämä voi olla myös vaihtoehto miljoonakaupunkien slummien asuntorakentamiseen koska moduuleita voidaan yhdistellä pituus- ja korkeussuunnassa sekä rakentaa niistä kokonaisia kaupunginosia ja suunnitella niiden väliin muuta infrastruktuuria.
Ensimmäisessä vaiheessa Paracity-taloja tavoitellaan rakennettavaksi Taiwanin Taipeihin tulvista kärsivälle saarelle, Japanin Pohjois-Fukushiman tsunamialueelle sekä Indonesian Jakartaan. Yhteistä alueille on luonnonkatastrofit sekä tarve saada nopeasti asuntoja kaupungin asukkaille.
- Taipein Paracity olisi toteutuessaan maailman suurin puurakennus. Neuvottelut ovat vakavia ja niin pitkällä, että tuotanto on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Ensin asutetaan 200–400 kuutiota ja tulevaisuudessa kaupunkia voidaan vielä helposti suurentaa, kertoo Casagrande.
Arkkitehdin mielestä massiivipuuelementit edustavat ekologista ja kestävää tulevaisuuden rakentamista, jossa otetaan huomioon myös asuntojen energia- ja jätehuolto. - Aasian markkinoilla puun alkuperä ja sen todentaminen painavat lopputuotteissa paljon.
- Vaikka varsinaista liiketoimintaa moduulirakenteiden viennistä ei ole vielä olemassa, kyseessä on meille mielenkiintoinen tuoteinnovaatio, sanoo Moilanen. Jos ja kun hanke etenee, me olemme valmiita tekniseen kehitystyöhön ja pilottirakentamiseen nopeastikin.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Juha Virta, 040 1486550, juha.virta@crosslam.fi
Jyrki Moilanen, 044 7759603, jyrki.moilanen@crosslam.fi
Marco Casagrande, 050 3089 166, marco@paracity.fi
Helsingin kaupunki rakentaa ydinkeskustaan Töölönlahdelle uuden kirjaston, keskustakirjaston. Hankkeessa haetaan uuden ajan kirjastoa ja tavoitteena on elävä ja toiminnallisesti monipuolinen ihmisten kohtaamispaikka ja energiatehokas merkkirakennus.
Keskustakirjaston puujulkisivuihin liittyen pidetään toimijoille esittely- ja vuorokeskustelutilaisuus 30.9.2014 klo 12-16. Keskustakirjaston puujulkisivujen määrä on noin 4 100 m2. Puu näkyy rakennuksessa sekä ulkona että sisällä. Keskustakirjaston arkkitehtuuri on nähtävillä ks. http://keskustakirjasto.fi/kilpailu/
Vuorokeskustelutilaisuus
Julkisivujen puuelementtien hankintaan liittyen on hankkeessa toiminut kehitysryhmä, jossa mukana ovat olleet tilaajan edustajat, arkkitehti, rakennesuunnittelija ja Aalto-yliopisto. Kehittämisryhmä on nyt saanut määritettyä alustavan ehdotuksen. Ehdotus kattaa itse puumateriaaliin liittyvät laatumääritykset, puun käsittelyvaatimukset sekä elementtien toteutusratkaisu-, kiinnitys- ja pintakäsittelyvaihtoehdot ja niiden asennus- sekä ylläpitovaatimukset. Tilaaja esittelee ehdotuksensa tulevista kriteereistä tilaisuudessa.
Tilaajalle ja suunnitteluryhmälle on erittäin tärkeätä ja arvokasta saada toimijoiden näkemykset näihin alustaviin vaatimusmäärittelyihin eri osa-alueiden osalta. Laatumääritykset jaetaan tilaisuudessa. Tilaajan tavoitteena on saada aikaan vaatimusmäärittelyt jotka mahdollistavat kestävän ja laadukkaan lopputuloksen kuitenkin niin, että ratkaisu on kustannustehokas ja mahdollinen toteuttaa.
Tilaisuus pidetään 30.9. klo 12-16 Aalto-yliopistolla, Espoossa Design Factory tilassa, Betonimiehenkuja 5 C, Espoo.
Järjestelyjen vuoksi toivomme, että tilaisuuteen ilmoittaudutaan etukäteen oheisen linkin kautta:
https://www.webropolsurveys.com/S/EAC45F045E351A8A.par
Lisätietoja tilaisuudesta löytyy Hilma-palvelun linkistä: http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2014-021147/
Helsingin kaupunki
Irmeli Grundström, hankepäällikkö
puolesta Elina Mäkelä, vuorokeskustelun koordinaattori, puh. 050 3085083
VTT kehittää WoTIM-projektissa ominaisuuksiltaan entistä parempia puukuitupohjaisia eristeitä ja ruiskutettavia eristevaahtoja. Materiaaleista kehitetään suurtuotantoon soveltuvia, korkealaatuisia eristetuotteita korvaamaan uusiutumattomista tai huonosti kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Puupohjaisen materiaalin käyttö pienentää tuotannon energiankulutusta ja tuotteiden hiilijalanjälkeä.
KUVA: Vaahtorainattuja eristelevyrakenteita. (Kuva: Marjo Järvinen)
Lämmöneristemateriaalien valmistajien ja toimittajien järjestön TIMSAn (Thermal Insulation Manufacturers and Suppliers Association) mukaan kaikista eristemateriaaleista polyuretaanilla on suurin negatiivinen ympäristövaikutus ja pienin selluloosalla. Ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta puukuitupohjaisten eristeiden käytön lisääminen olisi toivottavaa.
WoTIM-projektissa kehitetään vaahtotekniikkaan perustuvia tuotantotapoja korkealaatuisten puupohjaisten lämmöneristepaneelien ja paikanpäällä ruiskutettavan eristemateriaalin aikaansaamiseksi.
Parempaa lämmöneristystä, vähemmän terveyshaittoja
Projektin tavoitteena on nostaa puupohjaisen eristeen suorituskyky samalle tasolle polyuretaanieristeen kanssa. Lämpöä eristäviä ominaisuuksia voidaan parantaa luomalla selluloosamateriaaliin ilmataskuja vaahtomaisen rakenteen avulla.
Muovipohjaisten paikan päällä vaahdotettavien polyisosyanuraattien ja polyuretaanien (PIR ja PUR) raaka-aineet sisältävät terveydelle vaarallisia komponentteja, joten hengityssuojainten käyttö ja ihon suojaus ovat vaahdotusvaiheessa välttämättömiä. Projektissa kehitettävällä ruiskutettavalla selluloosavaahdolla ei tule olemaan terveyttä vaarantavia vaikutuksia asennusvaiheessa eikä käytön aikana.
Markkinamahdollisuudet uusille eristetuottajille EU:ssa ovat hyvät. Erityisesti innovatiiviset yritykset voivat omaksua nopeasti uudet ratkaisut.
WoTIM-projektiin osallistuvat seuraavat organisaatiot: VTT, Stora Enso, Ekovilla, Neovo Solutions ja Interenergy Suomesta, Innventia ja Holmen Ruotsista sekä Soprema ja FCBA Ranskasta. Projektia koordinoi VTT:n erikoistutkija Petri Jetsu. Projektin kokonaisbudjetti 1.1.2014 – 31.12.2016 on 1,46 milj. euroa. Suomen osuutta rahoittavat Tekes ja osallistuvat organisaatiot.
Lisätietoja
VTT
Erikoistutkija Petri Jetsu
tel. +358407784971, petri.jetsu@vtt.fi
WoTIM projektin kotisivu http://www.wotim.eu/
DT Finland Oy yhdistää toimipisteiden liiketoimintoja kahdeksalla paikkakunnalla. Molemmat brändit, Starkki ja Puukeskus jatkavat yhdistämisen jälkeen näillä paikkakunnilla.
Nyt päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen taustalla olivat fuusiosta johtuvien päällekkäisten toimintojen uudelleenorganisointi. Henkilöstön määrän arvioidaan neuvottelujen tuloksena vähentyvän enintään 100 henkilöllä.
Toimipisteiden liiketoiminnot yhdistetään seuraavilla paikkakunnilla: Jyväskylä, Lappeenranta, Joensuu, Vaasa, Lohja, Pori, Turku, Helsinki - Herttoniemi. Samassa yhteydessä ketjuohjauksen päällekkäisyyksiä puretaan ja toimintoja keskitetään Lahteen ja Helsinkiin. Paikkakuntakohtaiset henkilöstövähennykset täsmentyvät myöhemmin.
- Toiminta jatkuu kaikilla paikkakunnilla. Yhdistettävien toimipaikkojen Puukeskus-yksiköiden liiketoiminta siirretään alueella sijaitseviin Starkki- toimipisteisiin. Molempien ketjujen brändit säilytetään ja ne ovat esillä jatkavissa toimipisteissä. Tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan jatkavissa toimipisteissä vastaamaan molempien ketjujen asiakkaiden tarpeita. Jatkossa olemme entistä vahvempi kumppani rakentajille ja remontoijille, sanoo DT Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen.
Tulevaisuudessa DT Finland Oy panostaa Starkki ja Puukeskus brändiensä kautta myös vahvasti monikanavaisten palvelujen kehittämiseen, ja myymälöiden toimintaa kehitetään tukemaan myös verkkokaupan tarpeita.
DT Finland Oy muodostui 1.8.2014 Starkin ja Puukeskuksen fuusioiduttua.
DT Finland Oy lukuina
Henkilöstö 1300
Verollinen myynti 2013 855 m€ * (Starkki ja Puukeskus)
*Rasi ry rakennetilasto
Toimipisteet 44
Lisätietoja:
Juha-Pekka Pöntinen, toimitusjohtaja DT Finland Oy, puhelin 050 55 22 700
Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestävät ajankohtaispäivän pientalorakentamisen parissa työskenteleville ammattilaisille Oulussa ja Helsingissä. Helsingin tapahtuma järjestetään yhteistyössä Finnbuild-messujen kanssa. Ammattilaispäivä on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille (esim. talomyyjät).
Ohjelmassa on esityksiä liittyen mm. rakennesuunnitteluun, CE-merkintään ja tuotekelpoisuuden toteamiseen työmaalla sekä lähes nollaenergiarakentamiseen. Päivän aikana osallistujat saavat tiiviin tietopaketin ajankohtaisista pientalorakentamista koskevista uudistuksista (mm. rakennusalan tiedonantovelvollisuus). Päivän ohjelmassa on myös yritysten puheenvuoroja.
PIENTALORAKENTAMISEN AMMATTILAISPÄIVÄ 1.10 Helsinki
Tekniikkaa ja tuotetietoa
Messukeskus, halli 5, hallisali 5F, Messuaukio 1.
Ohjelmassa muun muassa:
Lataa seminaarin ohjelma tästä.
Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä viimeistään 26.9.
Päivän toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy
Katso Oulun tilaisuus tästä.
Saarijärven Seudun Aumisoikeusyhdistyksen Omatoimi-talon rakentaminen alkaa ja asunnot valmistuvat ensi keväänä huhtikuun loppuun mennessä, kertoi hallituksen puheenjohtaja Eero Hämäläinen. Jo alkuvaiheesta lähtien ikääntyvien yhteisötalon ideointiin osallistuneet tulevat asukkaat päättivät, että talo ja asunnot tehdään puukerrostalona.
Puukerrostalorakentaminen on ollut maassamme vielä uutta ja toteutusmallit ovat kehittyneet voimakkaasti juuri näiden vuosien aikana. Olemme joutuneet vaihtamaan suunnitelmat ja kilpailuttamaan hankkeen kolme kertaa, mutta ”kolmas kerta toden sanoo”. Ikääntyvien yhteisötalon ideoijana ja hankenuvonantajana toimiva Reijo Pesonen totesi, että on ihailtavaa ja jopa yllättävää, kuinka ihmiset ovat sinnikkäästi halunneet juuri puukerrostaloasunnon. Välillä hän jo olisi ollut valmis palaamaan perinteiseen betonitaloon, mutta ryhmä päätti yksimielisesti pysyä alkuperäisessä päätöksessä.
Omatoimi-taloon valmistuu 24 asuntoa kolmeen asuinkerrokseen. Asuntoja on kolmea kokoa, 64,5 m2, 53 m2 ja 42 m2. Ne tehdään puisista Stora Enson tilaelementeistä. Kokonaishankinta-arvo on 4 146 000 euroa.
Kohteen toteutus perustuu uuraislaisen Jouni Liimataisen kehittämään ”box in box” – järjestelmään. Asunnot muodostuvat kahdesta teollisesti valmistetusta clt-puulevyrakenteisesta moduulista. Toisen boxin sisään asennetaan tilaelementtitehtaalla Parmarine Oy:n valmistama vedenpitävä märkätilaelementti.
Asunnot kiinnitetään toisiinsa joustavin, ääntä vaimentavin liitoksin, varustetaan huoneistokohtaisilla ilmanvaihtolaitteistoilla ja vesikiertoisilla lattialämmityksillä. Rakenneratkaisu on ääntä ja lämpöä eristävä ja mahdollistaa asuntokohtaisesti poikkeavat lämpötilat ja ilmanvaihtomäärät. Asukkaan ollessa pidemmän aikaa poissa kotoa, voidaan asunnon lämpötilaa sekä ilmanvaihtoa pienentää ja säästää lämmitysenergiaa. Kerrostalo muodostuu tehtaalla valmistetuista omakotitaloista.
Teollinen, sisätiloissa tapahtuva valmistus, clt-puulevy ja asennusaikainen suojaus takaavat täysin kuivat rakenteet.
Asuinhuoneet, yhteistilat ja parvekkeet varustetaan palonsammutuslaitteistolla. Tällöin rakennuksesta tulee perinteisiä kerrostaloja paloturvallisempi. Vesivahinkojen mahdollisuus minimoidaan sijoittamalla talotekniikan nousut porrashuoneisiin ja vesijärjestelmien liitokset kylpyhuoneisiin.
Puurakenteiden on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisten terveyteen. Omatoimessa ovat olo- ja makuuhuoneiden katot puulevypintaisia.
Omatoimen työt aloitetaan 23.9.2014 ja kohde valmistuu 30.4.2015 mennessä.
Lisätietoja antavat yhdistyksen osalta Eero Hämäläinen puh. 0400 687 025, hallinnosta Reijo Pesonen puh. 040 701 5168 sekä tekniikasta Jouni Liimatainen, puh. 0400 644 701.
Puurakentamisen koulutuksen kehittämiseksi tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Koulut ovat alkaneet tarkastella uudelleen opetuksensa sisältöä ja puurakentamiseen halutaan panostaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua valtakunnallisesti maan johtavaksi kouluksi puualan koulutuksessa.
- Me pyrimme olemaan Suomen paras rakennustekniikan koulutusohjelma, sanoo lehtori, rakennusinsinööri Anu Kuusela epäilemättä. Me olemme pieni, mutta innovatiivinen koulutuksen kehittäjä. Olemme uudistaneet vanhan perinteisen puualan koulutuksen luomalla uuden päivä- ja muuntokoulutusohjelman, johon fokusoimme koulutuksen sisällön puurakentamisen uuden tiedon ympärille.
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu pyrkii maan johtavaksi ammattikorkeakouluksi puurakentamisen kouluttajana. Koulu tarjoaa mm. puurakennesuunnittelijakoulutusta 2-vuotisena muuntokoulutuksena eli rakennustekniikan insinöörikoulutusta, jossa voi erikoistua puurakentamiseen sekä tutkintoon johtavaa puumuotoilijakoulutusta. Oppilaitoksella on käynnissä tutkimus- ja kehityshankkeita kuten esimerkiksi restoratiivinen suunnittelu sekä CLT-masiivipuulevyjen käytön kehittäminen muotoilussa ja rakentamisessa. Parhaillaan suunnitellaan yhteishanketta Tampereen teknillisen yliopiston kanssa CLT-betoni-liittorakenteiden käytöstä kerrostalorakentamisessa.
Tuotantopainotteisia puurakentamisen suunnittelijoita
Anu Kuuselan mukaan oppilaitoksen tavoitteena on kouluttaa tuotantopainotteisia puurakentamisen suunnittelijoita ja osaajia, jotka hallitsevat puurakentamisen perussuunnittelua. - Emme kannusta pois luovuudesta, mutta pidämme mielessä tiukasti taloudellisen näkökulman ja pyrimme kehittämään teollisen puurakentamisen järjestelmiä, konsepteja ja kilpailukykyä. Kehitämme samalla puurakentamisen RunkoPES-järjestelmän vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
Puurakentamiseen erikoistuneessa kaksivuotisessa rakennusinsinöörin AMK-tutkintoon johtavassa muuntokoulutuksessa, jossa erikoistutaan suoraan teolliseen puurakentamiseen, olevilla opiskelijoilla on valmiina insinöörin pohjatutkinto. Muuntokoulutuksessa olevat opiskelijat ovat työelämässä insinöörejä, arkkitehtejä tai tietyin poikkeuksin osaamisen arvioinnin kautta rakennusmestareita tai muun kokemuksen omaavia opiskelijoita. Opiskelijoille tarjotaan kerran viikossa verkko-opetusta ja kerran kaksi kuukaudessa pidettävä kahden päivän opiskelujakso koulussa. Opetuskäytössä käytetään opetuskäytössä mm. animaatioita, joilla kuvataan rakentamisen prosesseja.
- Puurakentaminen on opiskelijoille varteenotettava vaihtoehto, koska se on jo rakentamisen järjestelmiin ja konseptiin perustuvaa ammattimaista rakentamista. Haluamme paneutua uusiin tuleviin järjestelmiin emmekä opettaa vanhaa tekniikkaa, joka korvautuu tulevaisuudessa ajan myötä uusilla tekniikoilla, muistuttaa Kuusela.
Koulutuksen vastattava tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin
Ammattikorkeakoulu kouluttaa insinöörejä rakennusteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Sekä päiväopiskelijoiden että muuntokoulutettavien kanssa tehtävät harjoitukset puukerros- ja pientalosuunnittelussa perustuvat yksinomaan puurakentamisen RunkoPES-järjestelmän ja matalaenergiarakenteiden käyttöön.
- Päiväopiskelijoiden kanssa pyrimme rakentamisen arvoketjussa kokonaisuuksien hallintaan. Toteutamme opiskelun osana todellisia rakentamisen hankkeita, joissa opiskelijaryhmät toimivat tilaajan ja tuottajan roolissa ja kohtaavat aitoja asiakkaita, kuvailee Kuusela.
Rakentamisen markkinat eivät tunnista puurakentamisen mahdollisuuksia Kuuselan mielestä vielä riittävän hyvin. - Puurakentamista ei enää lähtökohtaisesti tyrmätä, vaan sitä kohtaan tunnetaan varovaista uteliaisuutta.
- Meillä koulutuksen lähtökohta on käyttäjälähtöisyydessä, mikä lähtee asukkaiden toiveiden ja tarpeiden ymmärtämisestä. Vaikka pääosa ihmisistä haluaisi asua pientaloissa, teollisuus on tuottanut viime vuosikymmenet betonilähiöitä. Vaihtoehdottomuus kuvaa hyvin tätä rakentamista, missä kuluttaja on ollut nöyrä eikä ole kokenut voivansa vaikuttaa arkkitehtuuriin ja asumisen ratkaisuihin.
Kuuselan mukaan rakentaminen ja asuminen ovat muutosvaiheessa. - Kun ennen rakennettiin kestämään isältä pojalle, nyt vaaditaan muunneltavuutta ja rakennetaan rakennusta tiettyä elämänvaihetta varten myöhemmin edelleen kehitettäväksi ja jalostettavaksi.
- Kun elintarviketeollisuudessa on luomutuotanto kasvussa, sama tulee tapahtumaan rakentamisessa. Kuluttajan alkaessa vaatia ekologista rakentamista, missä käytetään vähähiilisiä ja uusiutuvia materiaaleja, rakennusteollisuuden on otettava se huomioon. Tämä tulee huomioida myös rakentamisen koulutuksessa, jonka on vastattava tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tarpeisiin. Rakentamisen ajattelutapa että "tehdään kuten on ennenkin tehty" on jäämässä nyt jalkoihin uuden ajattelun tieltä, muistuttaa Kuusela.
Uusi sukupolvi muuttaa rakentamisen käytäntöjä
Opiskelijat ovat kokeneet Kuuselan mielestä vanhan betonijärjestelmän valmiiksi vanhentuneena ja näkevät että pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä, pitää hallita molempien sekä betoni- että puurakentamisen järjestelmät. - Meidän nuoret opiskelijat eli uusi sukupolvi muuttaa tämän ajattelun. Nyt pitää hallita sekä betoni- että puurakentaminen.
- Tulevaisuudessa rakennusmateriaalia verotetaan niiden ympäristövaikutusten perusteella, uskoo Kuusela. Rakentamisessa on otettava vakavasti resurssitehokkuus. Vastuullisen metsänhoidon piiristä tulevalla kotimaisella puulla on yhtä aikaa sekä työllistäviä että ympäristövaikutuksia. Puurakentaminen on sellainen teknistaloudellinen ja eettinen paketti, jolle ei voi sanoa ei, arvioi Kuusela.
- Tämä kaikki on otettava huomioon koulutuksessa. Rakentamisessa on tavoiteltava kuivaketjua, koska asumisen sisäilma- ja kosteusongelmat keskittyvät märkään betonirakentamiseen. Keskitymme koulutuksessa erilaisiin teollisen puurakentamisen ratkaisuihin.
Julkisivujen pintakäsittelyä puurakentamisessa Kuusela ei pidä ongelmana, kun se tehdään oikein. - Kun tilaa tavaraa työmaalle, on pidettävä huolta siitä, että julkisivuun tulee oikein sahattua eikä sekalaista puuta. Kun ostat auton, siltä edellytetään laadun suhteen moitteettomuutta. Niin pitää vaatia rakennuksiltakin. Ja siihen päästään kun jokainen tekee oman työnsä hyvin.
Kuuselan mielestä puurakentajat ovat itse osittain aiheuttaneet ongelmia vaatimalla puuta joka paikkaan. - Hybridirakentaminen on kuitenkin arjen todellisuutta, kaikkia materiaaleja tarvitaan. Tämä lähtökohta pitäisi hyväksyä sekä betoni- että puutuoteteollisuuden parissa ja oltava valmiutta kehittää rakentamista yhteistyössä.
Rakennustekniikan insinööriopiskelija Jani Wilhola on työskennellyt kesän Porvoossa vanhojen puurakennusten julkisivujen korjaamisen parissa ja näkee puurakentamisen tärkeänä tulevaisuuden rakentamisena.
- Ajan henki on ollut se, että tehdään betonista. Puuta tullaan ilman muuta hyödyntämään paremmin, koska se on uusiutuva ja terveellinen materiaali, uskoo Wilhola. Esimerkiksi rakentamisen ekologisuus, hiilijalanjälki ja materiaalin kotimaisuus tulevat vaikuttamaan rakentamisen ajatteluun ja käytännön valintoihin.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Anu Kuusela, lehtori, 044 702 8306, anu.kuusela@kyamk.fi
Hernesaaren rantaan rakennetaan yleinen sauna- ja ravintolarakennus. Saunan on tarkoitus tarjota elämyksiä sekä kotimaisille että ulkomaisille vieraille. Erityyliset saunat on suunniteltu puulämmitteisiksi.
Rakennus toteutetaan matalana, jotta se ei peitä puistoalueen avoimia näkymiä. Materiaaliksi on suunniteltu kauniisti harmaantuvaa lehtikuusta. Runsas lasipintojen käyttö mahdollistaa sen, että saunoista ja yleisötiloista avautuvat upeat ulkosaaristomaisemat. Saunasta pääsee helposti porrasaskelmia pitkin suoraan mereen uimaan.
Suunnitelmaa käsiteltiin kaupunkikuvaneuvottelukunnassa kesäkuussa. Neuvottelukunta arvosti rakennuksen kirkasta arkkitehtonista ajatusta ja kehui hienon ympäristön hyödyntämistä suunnittelussa. Rakennuksessa on käytetty onnistuneesti puuta. Erityisesti kiitettiin rakennuksen voimakasta hahmoa ja sen muodostamia katettuja tiloja, jotka luodaan puusäleiköllä muuten suorakaiteen malliseen rakennukseen.
Hernesaaren teollisuusalueelle laaditaan osayleiskaavaa. Alueen rakentaminen alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua. Helsingin kaupunki kehittää Hernesaaren aluetta väliaikaisesti risteilysatamana ja matkailukohteena. Hyödyntämällä aluetta jo nyt elävöitetään kaupunkia ja tutustutetaan kaupunkilaisia uuteen kaupunginosaan.
Linkki kuvapankkiin: http://aineistopankki.hel.fi/?cart=4466-dhjeiijedk&l=FI
Lisätietoja:
Rakennuslupaan liittyvissä asioissa:
Arkkitehti Leena Jaskanen, Helsingin rakennusvalvontavirasto, puh. 09 310 26416
Suunnitteluun liittyvissä asioissa:
Avanto Arkkitehdit Oy, puh. 050 353 1095
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
Lemsitzer on rakentanut Grazin lähelle Mooskircheniin kesän aikana kaksi 3-kerroksista kerrostaloa sekä omistus- että vuokrakäyttöön. Taloissa on 16 huoneistoa ja 1300 neliötä. - Halusimme toteuttaa modernin puurakenteisen kerrostalon emmekä kliseistä hirsitaloa. Näyttää siltä, että onnistuimme tässä, koska asuntoja ei ole tarvinnut markkinoida. Asukkaat ottivat yhtyettä meihin jo rakennusaikana, kertoo Lemsitzer.
- Itävaltalaiset ovat tottuneet puuhun, se näyttää ja tuntuu hyvältä. Kun talon runko tuoksuu metsältä, tietää olevansa puutalossa. Puurakentaminen on laaturakentamista, missä on hyvä tunnelma, sisäilma ja akustiikka. CLT-levy mahdollistaa puun jättämisen esille asukkaiden kannalta riittävästi, perustelee Lemsitzer puurakentamisen tuloa kerrostalorakentamiseen.
Lyhyt rakennusaika puurakentamisen etuna
Lemsitzer myöntää, että projektin alussa monet olivat epäileväisiä, koska hän halusi toteuttaa CLT-levystä koko talon hissikuiluja myöten. - Rakentaminen osoitti, että löysimme hissikuiluun riittävän jäykän levyratkaisun, mikä täytti myös paloturvallisuuden kriteerit. Sähkö- ja vesiliitännät vaativat tarkkuutta, koska asennuspaikat liitäntöjä varten jyrsitään seinään. Käytännössä puu rakennusmateriaalina on monipuolinen ja tarjoaa runsaasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, muistuttaa Lemsitzer.
CLT- rakentamisessa esivalmistetut levyt kiinnitetään kiinni toisiinsa runkorakenteeksi. Lämpö- ja äänieristeenä käytetään hamppulevyä, joka lopuksi päällystetään. Sisäpuolella seinät päällystetään luonnonmateriaaleista valmistetuilla levyillä ja luhtimaisessa ulkoeteisessä on maalattu puunpinta, jolla on kymmenen vuoden takuu.
- Koko talo on siis hyvin luonnonläheisesti rakennettu, sanoo Lemsitzer. Saimme hengittävien seinien lisäksi tämän rakennustavan ansiosta lyhyen rakennusajan, mikä oli keskeinen syy rakennusmateriaalin valintaan.
Leimsitzer suosii esivalmistettuja elementtejä, joissa on ovi- ja ikkuna-aukot sekä valmiit asennuspaikat LVI- ja sähköasennuksille. - Meillä on oma asentamiseen kokenut viiden hengen ryhmä. Puurakentaminen on lyhyestä rakennusajasta johtuen hyvin kilpailukykyinen. Pidemmälle viety elementointi ja asennuksien tekeminen tehtaalla voi olla tulevaisuutta, mutta me olemme kehittäneet oman meille sopivan työtapamme.
Investoijat hakevat vaihtoehtoja rakentamiseen
Grazin keskustaan valmistuu syksyn kuluessa 12 kerrostalon kokonaisuus, jossa on 143 huoneistoa. Kolme-, neljä- ja viisikerroksisissa taloissa käytetään yhteensä 4400 kuutiota CLT-levyä, josta lähes puolet jää näkyviin. - Talot oli alun pitäen suunniteltu betonirakentamiseen, mutta halusimme investoijana hakea uutta vaihtoehtoa ja imagoa. Sen saavuttaaksemme aloimme käyttää puuta, kuvailee toimitusjohtaja Martin Partoll Aktiv Klimahaus GmbH-yhtiöstä.
- Emme ole erikoistuneet vain puurakentamiseen, vaan tavoittelemme kestävää rakentamista kaikessa. Mielestäni on aika absurdia, että vielä tällä vuosisadalla rakennamme myös asumisen energiajärjestelmät fossiilisten polttoaineiden varaan. Aloin etsiä koko rakentamiseen uudenlaista vaihtoehtoa, ekologisesti kestävää asumisen konseptia, kertoo Partoll.
Partollin mukaan Itävallassa on kiitettävästi rakentamisen puuosatoimittajia, mutta pitää CLT-elementteihin perustuvaa rakentamisen konseptia parhaana tuotteena. - Emme ole erikoistuneet yksinomaan puurakentamiseen vaan myös kestäviin energiaratkaisuihin. Priorisoimme integroituja yksilöllisiä ratkaisuja kuten luonnonmukaiset hiekkasavea sisältävät seinälevyt, joilla saadaan aikaan hyvä sisäilma.
Puu ekologinen ja kilpailukykyinen
Talossa asuva muusikko Johanna Kocher sanoo tuntevansa, että asuu puutalossa. - Olen tottunut metsään ja puuhun jo lapsena ja pidän sen väristä, akustiikasta ja hiljaisuudesta.
- Investoijat ottavat nyt huomioon kuluttajien parissa kasvavat ekologiset arvot, arvioi johtaja Gernot Weiss StoraEnson Itävallan tehtailta. "Tuntuu hyvältä" on yleisin kommentti asukkaiden taholta. Ihmiset kokevat hyvää oloa puutaloissa ja monet tuntevat testit, joissa on verrattu puu- ja betonirakennusten eroja asukkaiden kannalta. Puun käytöstä on tulossa imagoasia myös yrityksille. Esimerkiksi supermarketit käyttävät puuta luodakseen itsestään ekologisen imagon,.
Weissin mielestä ekologisten syiden lisäksi puu valitaan materiaaliksi kustannussyistä, koska puurakentaminen on teollisen esivalmistuksen ansiosta nyt kilpailukykyinen.
Passiivitasoiseen rakentamiseen perustuvalla kerrostaloalueella tavoitellaan vihreän rakentamisen imagoa myös energiaratkaisuilla, jotka perustuvat mm. aurinkokennoihin, maalämpöön ja viereisen kauppakeskuksen ilmastoinnin ja kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntämiseen.
Rakentamisen vihreää ideologiaa toteutetaan myös liikenteen ratkaisuihin. Alue on autovapaa ja liikkuminen kerrostaloalueella tapahtuu kävely- ja pyöräteillä.
Puurakentaminen tarvitsee standardisointia
Weiss arvioi, ettei CLT-tekniikkaa tunneta vielä kovin hyvin. - Olennaista on investoijien luottamus sen toimivuuteen. Nyt jokaista rakennettavaa taloa voi pitää prototyyppinä, kun standardit puuttuvat. Nyt tarvitaan sama elementtien standardisointi, minkä betoniteollisuus teki jo kymmeniä vuosia sitten ja kaikkien toimittajien elementtien detaljit toimivat keskenään. Isojen rakentajien kannalta standardit ovat välttämättömiä, painottaa Weiss.
Kohteen arkkitehti Werner Nussmueller katsoo, että käytännössä standardisoinnin puute korvataan tiiviillä yhteistyöllä rakenneinsinöörien kanssa. - Arkkitehdin kannalta aivan olennaista on yhteistyö puurakenteiden tuottajan ja rakentajien kanssa, sanoo Nussmueller. Käytämme CLT-levyä erityisesti yli kolmikerroksisissa taloissa, missä se on paras materiaali.
12 kerrostalon rakentamisessa elementtien toimitus suunniteltiin siten, että työmaalla ei tarvittu välivarastoja. Rakennus on toteutettu kerros kerrallaan siten, että avoimesta välipohjasta nostetaan sisään kaikki kerrokseen tarvittavat sisustusmateriaalit. Lattioihin asennetaan CLT-levyn päälle kuivia betonilaattoja, joiden päälle asennetaan puukuitulevy, osaan seinistä savipohjaisia levyjä ja katot jäävät puupintaisiksi. Itävallassa voidaan rakentaa kerrostaloja viiteen kerrokseen saakka ilman sammutusjärjestelmää.
Weiss kertoo CLT-levyjen päämarkkinan olevan edelleen pientaloissa, vaikka kerrostalorakentamisen osuus markkinassa kasvaakin nopeasti. - Meidän kannaltamme on hyvä, että Itävallassa rakentajina toimivat puusepän yritykset, joilla on ammattitaitoa puun käsittelyyn, he ovat ylpeitä osaamisestaan ja heillä on taustalla hyvä alan koulutus ja kokemusta rakennustöistä.
Puutetta osaavista suunnittelijoista
Stora Ensolla on Itävallan Ybbsissä ja Sankt Leonhardissa kaksi CLT-levyjä valmistavaa tehdasta, joiden raakapuu tulee Itävallasta, Tsekistä ja Sloveniasta. Koko Euroopan CLT-tuotannon kokonaisvolyymi on tällä hetkellä runsaat puoli miljoonaa kuutiota. StoraEnso tuottaa CLT-levyjä tukkumarkkinoille, josta eri rakentajat ostavat levyjä eri käyttötarkoituksiin. Levyt valmistetaan kukin erikseen tarkoin määriteltyjen detaljien ja suunnitelmien pohjalta.
Itävallan eteläisessä maakunnassa Styriassa puurakentamisen osuus on 25 %. Julkinen sektori tukee ja edistää puurakentamista sen aluetalouksille koituvien myönteisten vaikutusten johdosta.
- Perhetalojen rakentamisessa puu on ilman muuta ykkösvaihtoehto varsinkin nuorten parien keskuudessa, missä se on juuri nyt in, muistuttaa arkkitehti Nussmueller. Puukoti koetaan valoisana ja lämpimänä ja siihen vaikuttaa myös nopea rakennusaika ja esivalmistetut tuotteet.
Gernot Weissin mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden saaminen on suuri haaste. - Kun puurakentamisen markkina kasvaa, tarvitaan suunnittelukoulutusta lisää. Puu on tulossa myös korjausrakentamiseen, mikä on lupaava business ja vahvassa kasvussa.
CLT-tekniikalla on toteutettu Wienissä kahden lisäkerroksen rakentaminen 4-kerroksiseen taloon. Grazissa uusittiin 1980-luvulla rakennetun betonikerrostalon julkisivut. Rakennuksesta poistettiin parvekkeet ja julkisivuihin asennettiin CLT-elementeistä uudet energiaa tallentavat julkisivut. Koko hanke voitiin toteuttaa asukkaiden asuessa normaalisti korjaushankkeen aikana.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Gernot Weiss, +43 4350 2301 3219, Fax: +43 4350 2301 3252, Mobil: +43 664 829 1959
Martin Partoll, office@aktivklimahaus.at, +43 676 555 5550
Werner Nussmueller, buero@nussmueller.at, +43-316-381812-34
Arkkitehti Werner Nussmueller esiintyy Puuinfon järjestämässä vuosittaisessa Puupäivässä 27.11.2014 Wanhassa Satamassa Helsingissä, ks: puupaiva.com
Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestävät ajankohtaispäivän pientalorakentamisen parissa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Finnbuild-messujen kanssa. Ammattilaispäivä on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille.
Ohjelmassa on esityksiä liittyen mm. rakennesuunnitteluun, CE-merkintään ja tuotekelpoisuuden toteamiseen työmaalla, ajankohtaisista asiaa pientalorakentamista koskevista uudistuksista (mm. rakennusalan tiedonantovelvollisuus). Päivän ohjelmassa on myös yritysten puheenvuoroja.
PIENTALORAKENTAMISEN AMMATTILAISPÄIVÄ 1.10 Helsinki
Tekniikkaa ja tuotetietoa
Messukeskus, halli 5, hallisali 5F, Messuaukio 1.
Ohjelmassa muun muassa:
Lataa seminaarin ohjelma tästä.
Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä
Päivän toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy
UPM Kaukaan saha Lappeenrannassa on tuottanut vuosina 1959-2014 yhteensä 17 miljoonaa kuutiota mänty- ja kuusisahatavaraa. Sahan 17 000 000. sahatavarakuutio valmistui syyskuun puolivälissä ja se luovutettiin eilen hirsitalovalmistaja Honkarakenteelle. Honkarakenne on UPM Timberin merkittävä asiakas, jolle on toimitettu sahatavaraa Kaukaalta lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. UPM:n sahatavaraa käytetään Honkarakenteen hirsitalojen rakenteissa ja verhouksissa.
”UPM Kaukaan saha on yksi Suomen suurimmista ja pisimpään toimineista sahoista. Nyt saavutettu 17 miljoonan kuution kokonaistuotanto on osoitus toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kehittymisestä vuosien saatossa. Sahalla on merkittävä rooli UPM Timberin sahatavaratuotannossa sekä UPM Kaukaan tehdasintegraatin osana. Panostamme myös jatkossa laadukkaisiin tuotteisiin ja kestäviin asiakassuhteisiin”, kertoo UPM Kaukaan sahan johtaja Lauri Kunnas.
”Honkarakenne tunnetaan korkeasta laadusta ja luotettavuudesta. Pääraaka-aineemme on laadukkain mänty sertifioiduista suomalaisista metsistä. Honka on suomalainen avainlipputuote ja saamme käyttää hirsitaloissamme PEFC-merkkiä. UPM:n sahatavara täyttää raaka-aineelle asettamamme kriteerit erinomaisesti, mistä pian 20 vuotta kestänyt yhteistyö kertoo”, sanoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Mikko Kilpeläinen.
Vuonna 1958 perustettu Honkarakenne on yksi maailman kokeneimmista hirsitalovalmistajista. Yritys on toimittanut 80 000 hirsitaloa eri puolille maailmaa. Honkarakenteen talot suunnitellaan ja valmistetaan Karstulassa, Keski-Suomessa.
UPM Kaukaan saha sijaitsee Lappeenrannassa UPM:n tehdasintegraatissa. Sahalla on noin 160 työntekijää ja sen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 530 000 kuutiota sahatavaraa. Kaukaan saha käyttää raaka-aineenaan mänty- ja kuusitukkia. Sen edeltäjä, Lauritsalan saha, perustetiin vuonna 1891.
Lisätietoja antavat:
Lauri Kunnas, Johtaja, UPM Kaukaan saha, puh. 040 582 8359
Mikko Kilpeläinen, Toimitusjohtaja, Honkarakenne, puh. 050 542 5884
UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa mm. rakennus-, huonekalu- ja puusepänteollisuuteen. Timberin sahat sijaitsevat Pietarsaaressa (Alholma), Lappeenrannassa (Kaukas), Juupajoella (Korkeakoski) ja Porissa (Seikku). Vuosittainen tuotantokapasiteetti on 1,5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. www.upmtimber.fi
UPM Kaukas on monipuolinen metsäteollisuuden tehdasintegraatti, johon kuuluvat sellu- ja paperitehdas sekä saha ja syksyllä 2014 uusiutuvan dieselin tuotannon aloittava biojalostamo. Lisäksi Kaukaalla sijaitsee UPM:n Pohjois-Euroopan tutkimuskeskus sekä puunhankinnan ja metsäpalveluiden Itä-Suomen keskuskonttori. Kaukaalla on noin 1200 UPM:n työntekijää.
