The 8th Wood Architecture Conference hosts in Estonia some of the world’s most distinguished top specialists who share their experience through the eyes of engineers, architects and developers.
For further information: www.puidukonverents.ee
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
Lemsitzer on rakentanut Grazin lähelle Mooskircheniin kesän aikana kaksi 3-kerroksista kerrostaloa sekä omistus- että vuokrakäyttöön. Taloissa on 16 huoneistoa ja 1300 neliötä. - Halusimme toteuttaa modernin puurakenteisen kerrostalon emmekä kliseistä hirsitaloa. Näyttää siltä, että onnistuimme tässä, koska asuntoja ei ole tarvinnut markkinoida. Asukkaat ottivat yhtyettä meihin jo rakennusaikana, kertoo Lemsitzer.
- Itävaltalaiset ovat tottuneet puuhun, se näyttää ja tuntuu hyvältä. Kun talon runko tuoksuu metsältä, tietää olevansa puutalossa. Puurakentaminen on laaturakentamista, missä on hyvä tunnelma, sisäilma ja akustiikka. CLT-levy mahdollistaa puun jättämisen esille asukkaiden kannalta riittävästi, perustelee Lemsitzer puurakentamisen tuloa kerrostalorakentamiseen.
Lyhyt rakennusaika puurakentamisen etuna
Lemsitzer myöntää, että projektin alussa monet olivat epäileväisiä, koska hän halusi toteuttaa CLT-levystä koko talon hissikuiluja myöten. - Rakentaminen osoitti, että löysimme hissikuiluun riittävän jäykän levyratkaisun, mikä täytti myös paloturvallisuuden kriteerit. Sähkö- ja vesiliitännät vaativat tarkkuutta, koska asennuspaikat liitäntöjä varten jyrsitään seinään. Käytännössä puu rakennusmateriaalina on monipuolinen ja tarjoaa runsaasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, muistuttaa Lemsitzer.
CLT- rakentamisessa esivalmistetut levyt kiinnitetään kiinni toisiinsa runkorakenteeksi. Lämpö- ja äänieristeenä käytetään hamppulevyä, joka lopuksi päällystetään. Sisäpuolella seinät päällystetään luonnonmateriaaleista valmistetuilla levyillä ja luhtimaisessa ulkoeteisessä on maalattu puunpinta, jolla on kymmenen vuoden takuu.
- Koko talo on siis hyvin luonnonläheisesti rakennettu, sanoo Lemsitzer. Saimme hengittävien seinien lisäksi tämän rakennustavan ansiosta lyhyen rakennusajan, mikä oli keskeinen syy rakennusmateriaalin valintaan.
Leimsitzer suosii esivalmistettuja elementtejä, joissa on ovi- ja ikkuna-aukot sekä valmiit asennuspaikat LVI- ja sähköasennuksille. - Meillä on oma asentamiseen kokenut viiden hengen ryhmä. Puurakentaminen on lyhyestä rakennusajasta johtuen hyvin kilpailukykyinen. Pidemmälle viety elementointi ja asennuksien tekeminen tehtaalla voi olla tulevaisuutta, mutta me olemme kehittäneet oman meille sopivan työtapamme.
Investoijat hakevat vaihtoehtoja rakentamiseen
Grazin keskustaan valmistuu syksyn kuluessa 12 kerrostalon kokonaisuus, jossa on 143 huoneistoa. Kolme-, neljä- ja viisikerroksisissa taloissa käytetään yhteensä 4400 kuutiota CLT-levyä, josta lähes puolet jää näkyviin. - Talot oli alun pitäen suunniteltu betonirakentamiseen, mutta halusimme investoijana hakea uutta vaihtoehtoa ja imagoa. Sen saavuttaaksemme aloimme käyttää puuta, kuvailee toimitusjohtaja Martin Partoll Aktiv Klimahaus GmbH-yhtiöstä.
- Emme ole erikoistuneet vain puurakentamiseen, vaan tavoittelemme kestävää rakentamista kaikessa. Mielestäni on aika absurdia, että vielä tällä vuosisadalla rakennamme myös asumisen energiajärjestelmät fossiilisten polttoaineiden varaan. Aloin etsiä koko rakentamiseen uudenlaista vaihtoehtoa, ekologisesti kestävää asumisen konseptia, kertoo Partoll.
Partollin mukaan Itävallassa on kiitettävästi rakentamisen puuosatoimittajia, mutta pitää CLT-elementteihin perustuvaa rakentamisen konseptia parhaana tuotteena. - Emme ole erikoistuneet yksinomaan puurakentamiseen vaan myös kestäviin energiaratkaisuihin. Priorisoimme integroituja yksilöllisiä ratkaisuja kuten luonnonmukaiset hiekkasavea sisältävät seinälevyt, joilla saadaan aikaan hyvä sisäilma.
Puu ekologinen ja kilpailukykyinen
Talossa asuva muusikko Johanna Kocher sanoo tuntevansa, että asuu puutalossa. - Olen tottunut metsään ja puuhun jo lapsena ja pidän sen väristä, akustiikasta ja hiljaisuudesta.
- Investoijat ottavat nyt huomioon kuluttajien parissa kasvavat ekologiset arvot, arvioi johtaja Gernot Weiss StoraEnson Itävallan tehtailta. "Tuntuu hyvältä" on yleisin kommentti asukkaiden taholta. Ihmiset kokevat hyvää oloa puutaloissa ja monet tuntevat testit, joissa on verrattu puu- ja betonirakennusten eroja asukkaiden kannalta. Puun käytöstä on tulossa imagoasia myös yrityksille. Esimerkiksi supermarketit käyttävät puuta luodakseen itsestään ekologisen imagon,.
Weissin mielestä ekologisten syiden lisäksi puu valitaan materiaaliksi kustannussyistä, koska puurakentaminen on teollisen esivalmistuksen ansiosta nyt kilpailukykyinen.
Passiivitasoiseen rakentamiseen perustuvalla kerrostaloalueella tavoitellaan vihreän rakentamisen imagoa myös energiaratkaisuilla, jotka perustuvat mm. aurinkokennoihin, maalämpöön ja viereisen kauppakeskuksen ilmastoinnin ja kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntämiseen.
Rakentamisen vihreää ideologiaa toteutetaan myös liikenteen ratkaisuihin. Alue on autovapaa ja liikkuminen kerrostaloalueella tapahtuu kävely- ja pyöräteillä.
Puurakentaminen tarvitsee standardisointia
Weiss arvioi, ettei CLT-tekniikkaa tunneta vielä kovin hyvin. - Olennaista on investoijien luottamus sen toimivuuteen. Nyt jokaista rakennettavaa taloa voi pitää prototyyppinä, kun standardit puuttuvat. Nyt tarvitaan sama elementtien standardisointi, minkä betoniteollisuus teki jo kymmeniä vuosia sitten ja kaikkien toimittajien elementtien detaljit toimivat keskenään. Isojen rakentajien kannalta standardit ovat välttämättömiä, painottaa Weiss.
Kohteen arkkitehti Werner Nussmueller katsoo, että käytännössä standardisoinnin puute korvataan tiiviillä yhteistyöllä rakenneinsinöörien kanssa. - Arkkitehdin kannalta aivan olennaista on yhteistyö puurakenteiden tuottajan ja rakentajien kanssa, sanoo Nussmueller. Käytämme CLT-levyä erityisesti yli kolmikerroksisissa taloissa, missä se on paras materiaali.
12 kerrostalon rakentamisessa elementtien toimitus suunniteltiin siten, että työmaalla ei tarvittu välivarastoja. Rakennus on toteutettu kerros kerrallaan siten, että avoimesta välipohjasta nostetaan sisään kaikki kerrokseen tarvittavat sisustusmateriaalit. Lattioihin asennetaan CLT-levyn päälle kuivia betonilaattoja, joiden päälle asennetaan puukuitulevy, osaan seinistä savipohjaisia levyjä ja katot jäävät puupintaisiksi. Itävallassa voidaan rakentaa kerrostaloja viiteen kerrokseen saakka ilman sammutusjärjestelmää.
Weiss kertoo CLT-levyjen päämarkkinan olevan edelleen pientaloissa, vaikka kerrostalorakentamisen osuus markkinassa kasvaakin nopeasti. - Meidän kannaltamme on hyvä, että Itävallassa rakentajina toimivat puusepän yritykset, joilla on ammattitaitoa puun käsittelyyn, he ovat ylpeitä osaamisestaan ja heillä on taustalla hyvä alan koulutus ja kokemusta rakennustöistä.
Puutetta osaavista suunnittelijoista
Stora Ensolla on Itävallan Ybbsissä ja Sankt Leonhardissa kaksi CLT-levyjä valmistavaa tehdasta, joiden raakapuu tulee Itävallasta, Tsekistä ja Sloveniasta. Koko Euroopan CLT-tuotannon kokonaisvolyymi on tällä hetkellä runsaat puoli miljoonaa kuutiota. StoraEnso tuottaa CLT-levyjä tukkumarkkinoille, josta eri rakentajat ostavat levyjä eri käyttötarkoituksiin. Levyt valmistetaan kukin erikseen tarkoin määriteltyjen detaljien ja suunnitelmien pohjalta.
Itävallan eteläisessä maakunnassa Styriassa puurakentamisen osuus on 25 %. Julkinen sektori tukee ja edistää puurakentamista sen aluetalouksille koituvien myönteisten vaikutusten johdosta.
- Perhetalojen rakentamisessa puu on ilman muuta ykkösvaihtoehto varsinkin nuorten parien keskuudessa, missä se on juuri nyt in, muistuttaa arkkitehti Nussmueller. Puukoti koetaan valoisana ja lämpimänä ja siihen vaikuttaa myös nopea rakennusaika ja esivalmistetut tuotteet.
Gernot Weissin mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden saaminen on suuri haaste. - Kun puurakentamisen markkina kasvaa, tarvitaan suunnittelukoulutusta lisää. Puu on tulossa myös korjausrakentamiseen, mikä on lupaava business ja vahvassa kasvussa.
CLT-tekniikalla on toteutettu Wienissä kahden lisäkerroksen rakentaminen 4-kerroksiseen taloon. Grazissa uusittiin 1980-luvulla rakennetun betonikerrostalon julkisivut. Rakennuksesta poistettiin parvekkeet ja julkisivuihin asennettiin CLT-elementeistä uudet energiaa tallentavat julkisivut. Koko hanke voitiin toteuttaa asukkaiden asuessa normaalisti korjaushankkeen aikana.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Gernot Weiss, +43 4350 2301 3219, Fax: +43 4350 2301 3252, Mobil: +43 664 829 1959
Martin Partoll, office@aktivklimahaus.at, +43 676 555 5550
Werner Nussmueller, buero@nussmueller.at, +43-316-381812-34
Arkkitehti Werner Nussmueller esiintyy Puuinfon järjestämässä vuosittaisessa Puupäivässä 27.11.2014 Wanhassa Satamassa Helsingissä, ks: puupaiva.com
VUOSIRENKAITA 1994–2014 PUUARKKITEHTUURIN UUSI SUKUPOLVI
Näyttely Arkkitehtuurimuseossa 8.10.2014–25.1.2015
Arkkitehtuurimuseon ja Aalto-yliopiston Puustudion yhteisnäyttely kertoo uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin tarinan kahden viimeisen vuosikymmenen ajalta juhlistaen samalla Aalto-yliopiston Wood Program -ohjelman 20-vuotista taivalta.
Puu näkyy ja tuntuu näyttelyrakenteissa konkreettisesti. Teemaa avataan 47 projektin kautta. Kohteita havainnollistetaan pienoismallein.
Moderni suomalainen puurakentaminen kehittyi vuosina 1920–1990 nivoutuen osaksi kansallista tarinaa. Näyttely asettaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin osaksi ajallista jatkumoa. Uusien kohteiden lisäksi näyttelyssä ovat esillä tutut kohteet 1900-luvun alkupuolelta Puu-Käpylästä rintamamiestaloihin.
Huomion kohteena ovat suomalaisen puuarkkitehtuurin nykyiset suuntaukset vuosina 1994–2014. Näyttelyyn valitut kohteet nostavat esille puurakentamisen monia mahdollisuuksia. Nykyinen arkkitehtisukupolvi rakentaa uusin puun työstämisen menetelmin perinteitä hyödyntäen.
Näyttelyn ovat kuratoineet Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen ja arkkitehti Philip Tidwell yhdessä Arkkitehtuurimuseon johtajan Juulia Kausteen kanssa. Näyttelysuunnittelusta ovat vastanneet Philip Tidwell ja Pekka Heikkinen. Avustajina ovat toimeet arkkitehdit Anastasiia Ieremenok ja Ana Rosa García Olmedo. Näyttely on toteutettu osin Alfred Kordelinin säätiön ja Aalto-yliopiston tuella. Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Lakea Oy. Kokonaisuutta ovat tukeneet Metsä Wood, Puuinfo ja Suomen Tuulileijona Oy.
PÄÄKOHTEET
AALTO-YLIOPISTON WOOD PROGRAM
Puun työstämisellä on Suomessa pitkät perinteet. Käsityötaidon arvostus elää maassa edelleen vahvana. Perinteisten taitojen kehittämiseksi osana uutta arkkitehtuuria perustettiin Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselle Puustudio vuonna 1994. Studiosta kasvoi vuoden mittainen, materiaalilähtöinen koulutusohjelma Wood Program, jossa arkkitehtuurin opiskelijat pääsevät sekä suunnittelemaan että rakentamaan itse.
Wood Program on kahdenkymmenen vuoden aikana suunnitellut ja rakentanut 30 erilaista tutkielmaa puuarkkitehtuurista. Omin käsin tekemistä tukevat luentojaksot, tutkielmat, työpajat sekä muut teoreettiset osat. Toimintaan on osallistunut 360 opiskelijaa 42 maasta eri puolilta maailmaa. Puustudiona aloittanut Wood Program täyttää syksyllä 2014 kaksikymmentä vuotta. Ohjelma on palkittu muun muassa Puupalkinnolla ja Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusulla. Sille on myönnetty myös Suomen arkkitehtiliitto SAFAn kestävän kehityksen palkinto TunnustusPAANU ja Suomen Kulttuurirahaston Rantasalmi-palkinto.
Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestivät Pientalorakentamisen ammattilaispäivät Oulussa ja Helsingissä. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille. Tilaisuuksien esitysaineistot on ladattavissa alla olevista ohjelmalinkeistä.
Metsä Woodin kolminivelkehiä käyttämällä on helppo rakentaa suuria rakennuksia kuten navettoja, konesuojia ja varastoja tehokkaasti. Isokin rakennus on nopea pystyttää, sen rakenteet ovat kevyitä käsitellä ja rakennuksen myöhempi laajentaminen onnistuu helposti lisäämällä kehiä jo olemassa olevaan rakennukseen.
Kolminivelkehiä on saatavana viidellä eri ulkomitalla 11 metristä 18 metriin, ja mitta valitaan asiakkaan tarpeen mukaisesti. Rakennuksen vapaa korkeus on seinän vieressä noin 5 ja keskellä noin 7,5–8,5 metriä. Pitkä kehäväli mahdollistaa suuret ja leveät ovet esimerkiksi isoillekin työkoneille. Lisäksi myös suurien koneiden, tavaroiden ja tuotteiden varastointi onnistuu saman katon alla.
Kolminivelkehät tehdään suomalaisesta havupuusta valmistetuista Kerto-Q- ja Kerto-S-tuotteista. Kehän osat sahataan valmiiksi muotoonsa, jolloin kuormituskapasiteetin vaatimukset sekä kustannustehokas rakenne saadaan yhdistettyä. Osat liitetään toisiinsa työmaalla. Kuvia valmiista kohteesta.
KERTO-KOLMINIVELKEHÄN EDUT
– Kustannustehokas runkokokonaisuus
– Nopea pystyttää
– Mahdollisuus suuriinkin kehäväleihin
– Rakenteet kevyitä käsitellä
– Rakennuksen jäykistys osa kokonaistaloudellista ratkaisua
– Hallin laajentaminen mahdollista lisäämällä kehiä hallin päätyyn
Tervetuloa tutustumaan Kertopuisiin kolminivelkehiin Konemessuille Metsä Woodin osastolle DH9 halliin 6.
Ammattilaisille tarkoitetut Konemessut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Näyttelyn järjestäjät ovat Agrimarket-ketju, Y-Agro ja Agritek Oy, mukana on runsaasti myös muita alan toimijoita. Messuille on vapaa pääsy.
Messut ovat avoinna:
torstaina 16.10. klo 9.00–17.00
perjantaina 17.10. klo 9.00–17.00
lauantaina 18.10. klo 9.00–16.00
Lisätietoja:
Hannu Veikkola, myynti-insinööri, Metsä Wood, puh. 040 552 1692, hannu.veikkola@metsagroup.com
Kerrostalojen vinttikerrosten muuttaminen asuinkäyttöön sopivaksi ei ole uutta, mutta koko vinttikerroksen uudelleen rakentaminen sen sijaan on. Koskisen Oy:n taloteollisuus on laajentanut toimintaansa lisäkerrosrakentamiseen, joka tarkoittaa kokonaisen uuden asuinkerroksen rakentamista vanhan vintin tilalle. Uudet asuinneliöt ja huoneistot on otettu ilolla vastaan etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntokauppa käy kohtuullisesti talouden taantumasta huolimatta.
Helsingin Rakuunantiellä ja Sauvontiellä olevat kohteet saavat tammikuun loppuun mennessä katolleen neljännen asuinkerroksen. Molemmissa kohteissa uuden lisäkerroksen seinä- ja kattoelementit sekä ikkunat toimittaa Koskisen Oy, jonka Vierumäen talotehdas on pyörinyt projektien ansiosta täydellä teholla omakotirakentamisen hiljentymisestä huolimatta.
- Lisäkerrosrakentamisessa talon vanha harjakatto ja vinttirakenteet puretaan pois ja niiden tilalle tehdään kokonaan uusi asuinkerros. Ulkoapäin lisäkerrosta ei välttämättä edes huomaa, sillä se voidaan verhoilla vanhan rakennuksen kanssa tismalleen samannäköiseksi, Koskisen taloteollisuuden myyntipäällikkö Vesa Saarelainen kertoo.
Lisäkerroksen rakentaminen on mahdollista, mikäli taloyhtiön tontilla on vielä rakennusoikeutta jäljellä. Lisäkerrosrakentamisella ja siitä saatavilla tuloilla on mahdollista kattaa myös osa vanhojen taloyhtiöiden linjasaneerauskustannuksista. Uuden asuinkerroksen rakentaminen ajoitetaan usein linjasaneerauksen yhteyteen. Lisäkerros- ja kattoelementtien asennus vie noin viikon.
- Ostajan kannalta lisäkerrokseen rakennetun asunnon puolesta puhuvat valmis asuinalue sekä uusi moderni koti, jossa on vanhan talon tunnelmaa. Pääkaupunkiseudulla tällaisia vanhoja kerrostaloja, joihin lisäkerros on mahdollista rakentaa, on valtavan paljon. Koska tonttimaata on vähän, on rakennusoikeuden maksimaalinen hyödyntäminen järkevää, Koskisen Oy:n markkinointipäällikkö Sanni Pietiäinen toteaa.
Täydennys tuotevalikoimaan
Lisäkerrosrakentaminen on oiva täydennys Koskisen Oy:n ammattirakentamisen tuotevalikoimaan, johon kuuluvat entuudestaan muun muassa rivitalot, kerrostalot, päivä- ja hoivakodit sekä viljakuivureiden katot.
- Rakentamisen trendi on yleisesti ottaen laskussa, mutta ammattirakentamisen ansiosta Koskisen taloteollisuus on pystynyt pitämään nenänsä pinnalla. Kivistön puukerrostalon ja lisäkerrosrakentamisen ansiosta talotehdas pyörii täydellä teholla yli sydäntalven, Sanni Pietiäinen iloitsee.
Koskisen yhteistyökumppanin, Consti Oy:n rakennuspäällikkö Tapani Eisanen näkee lisäkerrosrakentamiselle paljon potentiaalia.
- Pääkaupunkiseudulla on runsaasti kokonaisia asuinalueita, joissa kolmikerroksisiin ja suhteellisen mataliin kerrostaloihin voitaisiin tehdä lisäkerros ilman, että maisema tai kaupunkikuva olennaisesti muuttuu. Puuelementtiratkaisujen avulla lisäkerroksen rakentaminen on nopeaa ja tehokasta, sillä puu on rakennusmateriaalina hyvä, kevyt ja luja, Eisanen toteaa.
Myös rakentamisen konsulttipalveluja tarjoavan Asuntoverstaan projektijohtaja Toimi Niesniemi uskoo lisäkerrosrakentamisen tulevaisuuteen.
- Lisäkerrosrakentaminen on etenkin pääkaupunkiseudulla vahvasti tätä päivää. Puuelementit ovat keveytensä ansiosta erinomainen lisäkerrosrakentamisen materiaali, sillä niiden kanssa ei ole kantavuusongelmia, Niesniemi toteaa.
LISÄTIETOJA: Koskisen taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen, 040 553 4267
Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja.
Korjausrakentamisella voidaan parantaa erityisesti peruskorjausiässä olevien rakennusten energiatehokkuutta. - Olemme sitoutuneet EU-direktiivin myötä lähes nollaenergiatasoiseen rakentamiseen, mutta käytännössä teot ovat jääneet puoli tiehen, muistuttaa Punkari.
- Meillä on korjausrakentamiseen teknisesti käyttökelpoiset ja säästöjä tuovat rakentamisen ratkaisut olemassa. Korjausrakentaminen parantaa rakennusten ominaisuuksia ja energiatehokkuutta ja taloyhtiöt säästävät, kun kiinteistöjen hukkalämmitys vähenee.
Kiinteistöjen käyttämästä energiasta viidennes vuotaa ikkunoiden läpi, kolmasosa menee lämpimän veden mukana, yksi kolmannes tuuletetaan ilmanvaihtoon ja loput haihtuu seinien ja pohjien läpi. - Tässä on valtava säästöjen potentiaali, painottaa Punkari. Varsinkin ikkunaremontin toteuttamisen kansantaloudelliset vaikutukset tulisi tunnistaa. Me voimme maksaa asumisen energiankulutuksesta vähemmän, parantaa työllisyyttä ja asua paremmissa oloissa.
Korjausrakentamisella merkittäviä energiansäästöjä
Asuntoministeri Pia Viitanen on nimennyt vanhojen kerrostalojen peruskorjauksen ja energiatehokkuuden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta vailla olevaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua betonikerrostaloasuntoa.
Punkari muistuttaa, että kansantaloudellisesti nimenomaan korjausrakentamisessa on enemmän voitettavaa kuin uudisrakentamisessa. - Kun EU:n direktiivin tavoite on pienentää kiinteistöjen lämmityskuluja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, saamme sen toteutuessa 400 miljoonan euron säästön joka vuosi.
Valtion myöntämien peruskorjausten avustukset ovat suhdanneluontoisia ja niillä halutaan tukea rakennusalan työllisyyttä nimenomaan korjausrakentamisessa. Tavoitteena on saada kymmenen prosentin avustuksella liikkeelle vuokratalojen, asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusasuntojen peruskorjaushankkeita yli miljardin euron edestä. Avustukset kohdentuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: n päätöksillä etupäässä asuintalojen peruskorjauksiin, kuten julkisivujen, ikkunoiden, parvekkeiden ja hissien rakentamiseen.
Punkari pitää valtiovallan korjausrakentamiseen osoittamia avustuksia perusteltuina ja uskoo niiden kannustavan energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. - Valtiovallan etu on tukea korjausrakentamisessa energiaa säästäviä kohteita, koska tukieurot palautuvat takaisin parempana työllisyytenä, verotuloina ja energiansäästönä. Samalla viranomaiset auttavat ja ohjaavat ihmisiä ymmärtämään järkevän investoinnin hyödyt tulevaisuuden kannalta. Kerrostaloissa, missä on suurin korjausvelka, pitäisi voida käyttää kotitalousvähennystä omakotitalon tapaan peruskorjauksen toteuttamiseen, jotta asumismuoto ei asettaisi suomalaisia eriarvoiseen asemaan.
Vanhojen lähiötalojen korjaustarve on suuri kaikkialla. Kasvukeskuksissa kiinteistöt kuitenkin ovat arvostetumpia, mikä tekee niiden osittaisestakin korjaamisesta taloudellisesti houkuttelevaa. Energiasaneeraus ei ole missään tuhlausta, vaan se on säästöjä tuova hyvä investointi. Parhaimmillaan se lisää kiinteistön arvoa.
Peruskorjaus on pitkäaikainen investointi, joka toteutetaan usein vaiheittain. Laukaisevana tekijänä korjaamiseen on tavallisimmin osien huono kunto, ei niinkään energiatehokkuus. Korjaamisen yhteydessä energiatehokkuutta on kuitenkin helppo parantaa. Joissain tapauksissa taloihin vaihdetaan vain ikkunat, joissain korjataan myös ulkoseinät. Kaikilla toimilla on vaikutusta energiatehokkuuteen ja niihin kannattaa Punkarin mukaan kiinnittää huomiota.
Ikkunoiden uusimisella parempi sisäilma
Sisäilman laatu on puhuttanut rakennusalaa ja sen asiakkaita laajasti viime aikoina. Energiatehokkuuden parantamisen ohella uusilla ikkunoilla voidaan tehostaa ilmanvaihdon korvausilman saantia, mikä parantaa sisäilman laatua.
- Ikkunoiden teknologiassa on tapahtunut iso muutos. Uusissa ikkunoissa ikkunan karmin saranapuolelle voidaan asentaa ilmanvaihtolaite, joka kerää pois tuuletettavasta lämpimästä sisäilmasta energian talteen. Ikkunat eristävät yhtä aikaa auringonvaloa ja estävät lämmön hukkaa. Ikkunoiden mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet, kun näiden säästöjä ja tehokkuutta tuovien ominaisuuksien lisäksi ikkunat ovat myös sisustuselementtejä, kuvailee Punkari.
Vanhojen ikkunoiden korjausta Punkari ei pidä enää kannattavana, koska uuden ikkunateknologian mahdollisuudet tuovat niin ylivertaisia hyötyjä nimenomaan niiden toimivuudessa auringon suojana, äänieristeenä, energiatehokkuudessa sekä käyttöturvallisuudessa ja -mukavuudessa
Punkarin mielestä toimialan on osattava markkinoida ikkunateollisuuden uudet mahdollisuudet ja perustella ikkunaremontin hyödyt. - Korjausrakentamiseen on tullut käyttöön puurakenteiset TES-elementit, joihin ikkunat on integroitu sisään valmiiksi. Julkisivuihin on tullut myös lämpöä talteen ottavat järjestelmät.
- Nykyaikainen ikkuna on huipputuote, jonka avulla asunnoissa päästään nykyisten energiatehokkuusvaatimusten alle. Puu on tuotu nyt takaisin ulkopuitteeseen sääverhona toimivan alumiinin alle, koska lisäämällä puun käyttöä ikkunoissa olemme voineet parantaa energiatehokkuutta. Ikkunan heikoin lenkki on pokarakenne, johon liimapuun käytön lisääminen on tuonut energiatehokkaan ratkaisun.
- Komposiitista on tullut muotisana ja se on saatu kuulostamaan ekologiseksi materiaaliksi, vaikka se on mielestäni lähinnä ongelmajäte. Puu on luonnonmateriaali, jonka ominaisuudet ikkunateollisuudessa ovat ylivoimaisia komposiittiin nähden. Puu on uusiutuvaa ja kierrätettävää ja sopii vihreiden ja ekologisten arvojen kasvuun myös rakennusteollisuudessa.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Jari Punkari, 0400 610 475, jari.punkari@skaala.com
Olosuhdehallinnan periaatteet vaihtelevat valittujen rakennustapojen ja materiaalien mukaan. Tähän tiedotteeseen on koottu suosituksia puurakentamisen olosuhdehallintaan. Tähän liittyvät periaatteet on kuvattu kesällä 2014 julkaistussa kansallisessa standardissa SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen.
20. International Holzbau-Forum (IHF) tai englanniksi ”International Wood Construction Conference” järjestetään 03.–05.12.2014 Saksan Garmisch Partenkirchenissä. Aalto-yliopisto on jo 15. kerran mukana organisoimassa konferenssia.
Vaikka tapahtumaan on vielä yli kuukausi aikaa, ilmoittautuneita on jo yli 500. Tulossa on ehkä kaikkien aikojen Puupäivä. Kannattaa toimia ja ilmoittautua ajoissa, jotta varmistaa pääsyn mukaan - ilmoittautuminen tästä linkistä.
Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden liitoksissa käytettävien liitososien CE-merkintätarvetta. Erityisesti käsitellään ns. tilausteräsosia, jotka terästoimittaja valmistaa kohteeseen rakennesuunnittelijan piirustusten mukaan. Tarkoituksena on esittää, milloin kyseiset liitosten teräsosat ovat harmonisoidun tuotestandardin EN 1090-1+A1:2011 alaisia ja ne tulee CE-merkitä.
Skellefteån kunnassa Ruotsissa on hyväksytty puurakentamisen strategia, jonka mukaan kuntaomisteisen yrityksen on ensisijaisesti rakennettava puusta. Mikäli puuta ei valita, pitää perustella ja selvittää, miten kestävän kehityksen tavoitteet rakennushankkeissa täyttyvät.
Sweden: Skellefteå promotes construction with wood
Woodnet, 15 Oct 2014, online:-
Swedish municipality Skellefteå has decided that municipally-owned companies must give an explanation for not choosing wood as a construction material, and also show that they meet required sustainability standards if not using wood. The decision is aimed at increasing the motivation among the municipality's developers to choose wood. Samuel Forsman, project leader at Trästad Skellefteå at Skellefteå municipality, says that wood is an important part of sustainable construction.
Lue lisää Skellefteån kunnan sivuilta ja tutustu puurakentamisen strategiaan.
Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.
Siltahankkeita toteuttanut suunnittelujohtaja Esko Rechardt A-Insinöörit Oy:stä katsoo, että Suomessa puusiltarakentamisen esteenä ovat asenteet ja ennakkoluulot, jotka näkyvät myös julkiseen rakentamiseen tilauksia tekevien virkamiesten päätöksissä. - Kun kaupunkirakentaminen tulee voimakkaasti kasvamaan, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan myös päättäjien vahva tahtotila kuten Ruotsissa ja Norjassa on.
Muiden pohjoismaiden kokemukset osoittavat, että tilaajilla ja kunnossapitäjillä on epävarmuutta puun toimivuudesta siltarakentamisessa. Hyvätkään esimerkit eivät ole toimineet markkinoinnin apuna, vaan tieto ja osaaminen jäävät valmistajille ja tutkijoille. Ruotsissa ja Norjassa on rakennettu eniten puusiltoja ylikulkusilloiksi eritasoliittymiin, enintään 35 metrin jännevälin tie- ja kevyen liikenteen silloiksi sekä herkkiin ympäristöihin kuten metsäautoteille.
Massiivipuukannella varustetun sillan etuina Rechardt pitää nopeaa asennusta, sen tarjoamaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta ja korkealuokkaista laatua. - Jos suunnittelija on vihkiytynyt asiaan, ei ole mitään syytä etteikö puusilta olisi kaikissa siltatyypeissä kilpailukykyinen. Nyt puuttuu osaamista ja asennetta kaikilla tasoilla suunnittelusta tuotantoon. Osaamista tulee vahvistaa ajantasaista opetusta lisäämällä. Vain osaamisella voidaan haastaa muuta materiaalit siltarakentamisessa.
Siltarakentamisessa tarvitaan valmisosatuotteita ja kokonaisvastuuta
Rechardtin mukaan puusiltojen rakentamisen puolesta tarvitaan nyt pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla. Tuotekehittelyssä jokainen rakenneosa on tutkittava erikseen ja selvitettävä synergiarakentamisen mahdollisuudet.
- Suomessakin tulisi päästä siltarakentamisessa valmisosatuotteisiin ja asentamiseen, sanoo Rechardt. Valmiissa sillassa tulee olla huoltokirja, tarkastus ja korjaus samassa paketissa, mikä edellyttää kokonaisvastuun ottamista koko sillan elinkaaresta. Esimerkiksi vanhentuneen puusillan vaihtoaika uuteen puurakenteiseen tyyppisiltaan on pieni osa uuden sillan rakentamisen ajasta.
- Tilaaja haluaa yleensä kokonaistoimituksen, minkä toteuttamiseen tarvitaan puutuoteteollisuuteen puukonepaja, joka sen työstää, muistuttaa Rechardt. Esimerkiksi Itävallassa on pieniä verstaita, jotka ostavat raaka-aineen isoilta toimittajilta ja myyvät edelleen rakennusliikkeille. Kun tehdään tuoteosakauppaa, valmistajien ei tarvitse osata koko rakentamisen ketjua.
Rechardtin mielestä puun käytöllä siltarakentamisessa ei kannata tavoitella bulkkirakentamista, vaan korkean jalostusasteen laatutuotteita. - Koska siltarakentamisessa käytettävä liimapuu on kallista, kannattaa keskittyä laatuun ja siihen, että oikea silta rakennetaan oikeaan kohteeseen.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsissa on rakennettu lähes 500 uutta puusiltaa. Ruotsin kokemusten mukaan betoni- ja terässilloissa suurin riski on teräksen korroosio, kun taas puusiltojen kohdalla on huomioitava erityisesti kosteuden imeytyminen puuhun ja lahoamisriski.
Siltarakentaminen tarvitsee pilottikohteita
Rechardt kaipaa lisää pilottikohteita siltarakentamiseen. - Tähän kehitystyöhön on sidottava tutkijat, valmistajat, suunnittelijat ja valmistajat. Pilottihankkeiden toteuttamisen kautta voidaan vähentää epävarmuutta puurakenteiden toimivuutta kohtaan myös siltarakentamisessa. Kun kukaan ei ole meillä erikoistunut puusiltojen tuottamiseen, ei tietenkään ole puusiltoja.
- Lähtökohtana pidän sitä, että tehdään ensisijassa lyhytjännevälistä liimapuupalkkia, josta voidaan toteuttaa moneen käyttöön tarkoitettuja perussiltoja. Isot spektaakkelimaiset siltarakenteet ovat tietysti upeita, mutta niitä tehdään harvoin, sanoo Rechardt.
Suomessa tarvitaan Rechardtin mielestä puurakenteisia arkisiltoja kuten kevyen liikenteen siltoja, puisto- ja risteyssiltoja. Nämä voivat olla kaikki tyyppisiltoja, joita tilaaja voi valita katalogista. - Kun katsoo betonisillan rakentamista, sen valutöihin käytetään niin paljon puuta, että siitä voitaisiin rakentaa suoraan puusilta, sanoo Rechardt.
Siltarakentamisen suurena haasteena Rechardt pitää myös suurimpien kaupunkien virkamiehiä, jotka tekevät kaupunkien päätöksiä siltahankinnoissa. - Kun kyse on julkisista hankinnoista, päättäjät ja kaavoittajakin voisivat ottaa kantaa puusiltojen rakentamisen puolesta.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Esko Rechardt, 0207 911 355, esko.rechardt@ains.fi
Kuvat: Malminmäen ylikulkusilta, Ylöjärvi / A-Insinöörit Oy
PS. Puusiltarakentaminen on esillä myös valtakunnallisessa Puupäivässä 27.11.2014, lue lisää.
Puukerrostalorakentamisen keskusteluissa nousevat edelleen usein esiin paloturvallisuus sekä äänieritykseen liittyvät seikat. Vantaan Kivistöön rakennettavaan puukerrostaloon asennetaan asuntokohtaiset korkeapainevesisumuun perustuvat sprinklerit. Vesisumu sammuttaa mahdollisen palon tehokkaasti, eikä aiheuta veden valumista kerrosten läpi. Puukerrostalon äänitekniset ratkaisut on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Aiempien asukastyytyväisyystutkimusten perusteella talojen asukkailta on tullut myönteistä palautetta kotien hiljaisesta äänimaailmasta.
Vantaan asuntomessuille valmistuva PuuMera-kerrostalo on järjestyksessä toinen puukerrostalokohde, johon maailman suurin vesisumusammutusteknologian toimittaja Marioff Corporation Oy suunnittelee ja toteuttaa puukerrostaloissa edellytettävän palosammutusjärjestelmän.
PuuMerassa ratkaisu toteutetaan Marioffin kehittämillä ympäristöystävällisillä HI-FOG®-vesisumusprinklereillä, jotka palon sattuessa hajottavat veden hienojakoiseksi sumuksi. Pienet pisarat kykenevät tukahduttamaan palon huomattavasti pienemmällä vesimäärällä perinteisiin järjestelmiin verrattuna.
”Vesisumu sekä siinä tarvittavat pienet putket ja huomaamattomat suuttimet soveltuvat joustavan asennustavan ja pienen vesimäärän vuoksi hyvin puukerrostalokohteiden suojaamiseen”, liiketoimintajohtaja Jaakko Kääriäinen Marioffilta kertoo. ”Vesisumu on lisäksi vaaraton ihmisille ja laitteille. Sen ansiosta vesi- ja savuvahingot jäävät vähäisiksi.”
Sprinklaus estää kokemusten mukaan lähes kaikki palokuolemat ja loukkaantumiset asuntopaloissa. Toistaiseksi automaattinen sammutusjärjestelmä on pakollinen Suomessa ainoastaan puukerrostaloissa.
Asukkailta myönteistä palautetta kodin hyvästä akustiikasta
Äänen kulku puukerrostalon rakenteissa voisi muodostua ongelmaksi, ellei asiaan puututtaisi jo suunnitteluvaiheessa. Puukerrostalojen ääneneristävyyteen liittyvät haasteet osataan ratkaista Suomessa hyvin. Myös talojen asukkailta on tullut myönteistä palautetta kotien hiljaisesta äänimaailmasta.
”Puukerrostalojen rakennejärjestelmää on kehitetty pitkään, joten perusjärjestelmä on tuttu ja tutkittu”, vakuuttaa 1990-luvulta puukerrostalojen akustiikkaa suunnitellut ja myös puurakenteiden suunnittelijoita kouluttava Heikki Helimäki. ”Esimerkiksi seinien liitospinnoissa käytetään erityisiä tärinäneristykseen tarkoitettuja materiaaleja, kuten Sylomer- ja Sylodyn -tuotteita.”
Helimäki Akustikot on johtavia toimistoja alallaan ja vastaa myös Vantaan asuntomessuille valmistuvan PuuMera-kerrostalon äänitekniikkaan liittyvästä suunnittelusta.
”PuuMera poikkeaa muista perinteisemmistä puukerrostalorakenteista välipohjan osalta. Perinteisesti puukerrostaloissa on kolminkertainen rakenne välipohjissa. PuuMeran erikoisuus on välipohjan kaksinkertainen rakenne.”
Taustalla on pitkäaikainen kehitystyö eri rakenneratkaisuja valmistavien toimijoiden kanssa. Toimiston asiantuntijat ovat aikanaan tutkineet rakenteiden ilma- ja askeläänien eristävyyttä pitkillä koesarjoilla erilaisissa koerakentamiskohteissa.
”Jokaiseen kohteeseen on tehtävä mitoitus erikseen, sillä plaanit ja muut yksityiskohdat vaihtelevat. Suurin työmäärä kohdistuu suunnitteluvaiheeseen. Työmaalla käydään tarpeen mukaan tarkastuskäynneillä ja lopuksi tehdään tarkistusmittaukset”, Helimäki kuvailee.
Lisätietoja:
Rakennusliike Reponen Oy
Mika Airaksela, toimitusjohtaja, p. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com
Marioff Corporation Oy
Jaakko Kääriäinen, liiketoimintajohtaja, p. 040 3540 485, jaakko.kaariainen@marioff.fi
Helimäki Akustikot
Heikki Helimäki, toimitusjohtaja, p. 020 7118 591, heikki.helimaki@helimaki.fi
Vuoden 2014 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu ja yleisöäänestys on avattu!
Tutustu loppusuoran ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi osoitteessa http://www.woodarchitecture.fi/puupalkinto.
Puupalkinnon saaja ja yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Puupäivässä Helsingin Wanhassa Satamassa 27.11.2014.
Katso Puupäivän ohjelma osoitteessa www.puupaiva.com ja ilmoittaudu mukaan! Puupäivään on jo ilmoittautunut yli 600 osallistujaa - ilmoittaudu 13.11.mennessä!
Suomalaisten puutuotteiden markkinointipaikka on huomioitu kansainvälisesti. Yritykset ovat saaneet yhteydenottoja ja kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Palvelussa julkaistut artikkelit ovat herättäneet myös kansainvälisen median kiinnostuksen.
Sivuston pääkohderyhmiä ovat rakentamisen ammattilaiset, arkkitehdit ja suunnittelijat sekä hankintapäätöksistä vastaavat henkilöt. Palvelu on viisikielinen: englanti, saksa, ranska, venäjä ja kiina.
Tutustu palveluun osoitteessa: www.woodproducts.fi
Markkinoinnilla hyvät tulokset
Hakukonemarkkinoinnilla on saatu hyviä tuloksia ja palvelussa mukana olevat yritykset ovat saaneet yhteydenottoja eripuolilta maailmaa. Palvelun markkinointi kiinalaisessa Baidussa aloitetaan vuoden 2014 aikana.
Kävijöitä 36 000 puolen vuoden aikana
Palvelun kävijämäärät ovat olleet kuluvan vuoden aikana tasaisessa nousussa. Palvelua käytetään Aasiasta Etelä-Amerikkaan asti.
Ammattilaisjakelussa jopa 1 400 kansainvälistä kontaktia
Palvelun sisällöstä tiedotetaan säännöllisesti laajalla ammattilaisjakelulla, johon kuuluu mm. arkkitehtejä, suunnittelijoita, agentteja ja kaupan edustajia. Uutiskirjeet sisältävät tietoa uusista tuotteista ja julkaistuja artikkeleita.
Monipuolisesti sisältöä
Tuotteet
Palvelu kattaa laajasti eri tuoteryhmät mm. sahatavaran, rakentamisen ratkaisut, talot, sisäverhoilutuotteet ja kalusteet. Tutustu tuotteisiin
Tietoa puun omaisuuksista ja käytöstä
Palvelusta löytyy tietoa suomalaisista metsistä, puun ominaisuuksista, käyttökohteista ja -tavoista. Inofrmaatio tarjoaa argumentteja puun käytön puolesta. Voit hyödyntää niitä vapaasti! Tutustu Miksi puusta-osioon
Puutuotteiden Ostajan Opas
Voit tilata Puutuotteiden Ostajan Opas-esitettä käyttöösi tämän vuoden ajan. Se toimii mm. myynnin apuvälineenä. Tutustu esitteeseen
Artikkelit
Palvelussa julkaistaan säännöllisesti jokaisella kielellä ajankohtaisia artikkeleita, joista tiedotetaan kansainvälistä jakelua. Tutustu artikkeleihin
Puuinfo saa jatkuvasti kansainvälisiä kyselyitä eri puutuotteiden valmistajista ja hinnoista. Välitämme nämä kysymykset woodproducts.fi -palvelussa mukava oleville yrityksille. Yritykset voivat varmistaa näiden kyselyiden vastaanoton ilmoittamalla tuotteet mukaan palveluun.
Woodproducts.fi-palveluun voi ilmoittaa mitkä tahansa puutuotteet. Niiden lisääminen on ilmaista vuoden 2014 loppuun asti!
Lisätietoja:
Hilppa Junnikkala
hilppa.junnikkala@puuinfo.fi tai 040 940 1300
Projektisertifioinnin pilottikohde haussa - ehdota tulevaa rakennushanketta.
Lisätietoja voit tiedustella PEFC Suomen toimistosta ja ehdottaa tulevaa hanketta projektisertifiointiin.
Pelastusopiston harjoitusalue mahdollistaa monipuoliset polttokokeet ja tuotetestaukset.
Koepoltto- ja testaustoiminnassa on käytettävissä:
• aidot poltettavat materiaalit
• sammutus- ja pelastuskalusto
• Pelastusopiston henkilökunta
• harjoitusalueen testauspaikat:
o ulkotilat: suuren mittakaavan koepoltot
o paloteatteri: hallittu palotapahtuma
o palotalo: olosuhteet aidoilla rakennusosilla tai nestekaasulla ja keinosavulla
Lisätietoja: www.pelastusopisto.fi/testaus
YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 - 70 prosenttia vuosien 2010 - 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Päästötön, vähähiilinen puurakentaminen tarjoaa Aalto-yliopiston tutkijan Matti Kuittisen mielestä yhden merkittävän ratkaisun YK:n ilmastoraportin tavoitteiden toteuttamiseen rakennetussa ympäristössä. - Raportin tavoitteen saavuttamiseksi pitää siirtyä vähäpäästöiseen rakentamiseen ja energiantuotantoon asumisessa ja liikenteessä.
Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen vertailun mukaan rakentamisen ilmastopäästöt voidaan jopa puolittaa puurakentamisen avulla. EU:ssa ollaan siirtymässä kohti lähes nollaenergiarakentamista, joten huomio pitää kiinnittää rakentamiseen ja rakennustuotteiden valmistukseen.
- Eurooppalaisiin standardeihin pohjautuvat rakennustuotteiden ympäristöselosteet pitää tehdä pakolliseksi, vaatii Kuittinen. Rakennuksen ympäristövaikutusten laskenta voisi olla osa rakennuslupamenettelyä samalla tavoin kuin energiatehokkuuden laskenta.
Esimerkiksi Itävallassa julkisen rakentamisen rahoitus on sidottu ekotehokkuuteen. - Meilläkin voitaisiin julkisella rakentamisella näyttää mallia vähäpäästöisestä ja energiatehokkaasta rakentamisesta. Suomi voisi sitoa ARA-rahoituksen ekotehokkuuteen Itävallan mallin mukaan ja ottaa käyttöön autokaupasta tutun päästöperusteisen vero-ohjauksen, ehdottaa Kuittinen.
Puurungon hiilijalanjälki puolet muista materiaaleista
Eri maissa sijaitsevien rakennusten ilmastovaikutusten vertailu osoittaa puutalojen hiilijalanjäljen olevan vain runsaat puolet betonitalon vastaavasta. Selvityksessä vertailtiin 19:n Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevan kohteen rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä ja energian tarvetta.
Selvityksen tekijän tutkija Matti Kuittisen mukaan vertailun valossa voidaan sanoa, että puurungon ilmastovaikutukset ovat pienimmät laskentatavasta riippumatta.
- Tulos osoittaa, että eurooppalaiset standardit tulevat tarpeeseen. Vaikka vertailu on tieteellisesti pätevästi toteutettu, tulosten vertaaminen ja suhteuttaminen keskenään on hankalaa ilman yhteisesti sovittuja standardeja, joita pitäisi pikimmiten alkaa järjestelmällisesti noudattaa ja liittää osaksi kansallista rakennuslainsäädäntöä.
Selvityksen mukaan puurunkoisten rakennusten hiilijalanjäljen osuus oli keskimäärin 55 prosenttia muihin runkomateriaaleihin verrattuna.
- Rakentamisen ympäristövertailut ovat sinänsä helppoja tehdä, kunhan vertailutiedot energiasta, luonnonvaroista ja hiilidioksidipäästöistä ovat oikeat, sanoo Kuittinen. Laskennasta ja vertailusta ei pidä tehdä liian monimutkaista.
Uuden eurooppalaisen standardin (EN16485) mukaan puutuotteilla voi olla elinkaaren alussa negatiivinen hiilijalanjälki. Myös puutuotteiden hiilivarasto voidaan ilmoittaa lisätietona kun ympäristövaikutuksia arvioidaan.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Matti Kuittinen, tutkija, arkkitehti, 050 594 7990, matti.kuittinen@aalto.fi
PS. Matti Kuittinen puhuu aiheesta 27.11. Puupäivän puukerrostaloseminaarissa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.
Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu
Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu toteutettiin 19:ssä Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevassa eri tyyppisessä rakennuskohteessa. Selvityksessä vertailtiin rakennuksen rungon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja energian käyttöä.
Lontoon keskustassa sijaitsevan vuonna 2013 valmistuneen Bridport- kerrostalon rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin CLT- ja betonirungon välillä. Kohteessa toteutetun puurungon avulla päästöt olivat noin viidenneksen betonirunkoisen talon aiheuttamista päästöistä. Näin vältetyt päästöt vastaavat koko rakennuksen 12 vuoden energiankulutusta.
Lontoossa sijaitsevan vuonna 2009 valmistuneen korkean Murray Grove- kerrostalon rakentamisen hiilivarastoa ja hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirungon kesken. Kun puinen CLT-runko varastoi lähes kaksisataa tonnia hiiltä, vastaavankokoisen betonirungon valmistus aiheuttaisi 124 tonnin fossiiliset hiilipäästöt.
Vierumäellä vertailtiin vuonna 2012 valmistuneen passiivienergiatasoisen PuuEra-kerrostalon koko elinkaaren hiilijalanjälkeä puu- ja betonirungon välillä. Elinkaaren aikana puurunkoinen rakenne tuotti kuusi prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja, kun laskelmassa ei huomioitu puurungon merkitystä hiilivarastona.
Ruotsin Växjössä sijaitsevan puukerrostalon rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirakenteiden välillä. Puurunkoinen rakenne tuotti vajaat 60 prosenttia kasvihuonekaasuja verrattuna betonirunkoisen kerrostalon rungon valmistukseen.
Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2005 valmistuneen tutkimuskeskuksen kohdalla vertailtiin rakennuksen rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta. Puurunkoisena rakennus tuotti 40 prosenttia kasvihuonekaasuja vastaavan betonirunkoisen rakennuksen päästöistä ja käytti kaksi kolmasosaa energiaa betonirunkoisen rakennuksen energiankulutuksesta. Samaan tulokseen päästiin Italiassa sijaitsevien Centro Sociale ja Nidi Nel Verde- rakennusten hiilijalanjäljen ja energiatarpeen vertailussa. Myös puolalaisessa energiatehokkaassa omakotitalossa puurunkoisen rakennuksen kasvihuonekaasut olivat noin 40 prosenttia verrattuna muurattuun rakenteeseen.
Ruotsin Malmössä vertailtiin puukerrostalon rungon valmistuksen sekä työmaan ja purkuvaiheen aiheuttamia päästöjä ja energian tarvetta betonirunkoon. Patentoitu puukerrostalon runkoratkaisu tuotti alle kymmenen prosenttia kasvihuonekaasuja betonirunkoiseen kerrostaloon nähden ja käytti energiaa runsaat 40 prosenttia betonitalon käyttöön verrattuna.
Kanadassa Athena-instituutti toteutti tyyppiasuintalon puusta, teräksestä ja betonista. Tarkka määrälaskenta tuotti tuloksen, jonka mukaan sama rakennus tuotti puurunkoisena kaksi kolmasosaa ja teräsrunkoisena 80 prosenttia betonirakennuksen kasvihuonekaasumäärästä. Energiankäytössä puurunkoisen rakennuksen osuus oli runsaat 40 prosenttia ja teräsrunkoisen noin 70 prosenttia betonirunkoisen rakennuksen energiankäytöstä.
Yhdysvalloissa tyyppitalon rungon vertailu tehtiin puun ja teräksen välillä. Kasvihuonekaasujen ja energian käytön osuus oli puurunkoisessa talossa talotyypistä riippuen noin kaksi kolmasosaa teräsrunkoiseen taloon verrattuna.
Saksassa vertailukohteena oli puusta ja tiilestä suunniteltu pientalon runko, jonka materiaalien koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Puurunkoisen pientalon kasvihuonekaasut olivat noin 70 prosenttia tiilitalosta ja energiankäyttö elinkaaren aikana noin 80 prosenttia tiilitalon käyttöön verrattuna.
Lähde: Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu. Katsaus 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Matti Kuittinen 2014.
Markku Laukkanen toimii myös Puuinfon Artikkelipalvelun toimittajana.
