Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidetty puualan vuotuinen ammattilaistapahtuma osoitti eurooppalaisen puurakentamisen kehittämisen kohdistuvan nyt kaupunkirakentamiseen. Nyt puusta halutaan rakentaa pientalojen ohella kaupunkiasumiseen soveltuvia puukerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja virastoja sekä toteuttaa kaupunkien täydennysrakentamista. Puurakentamisen hankkeita edistää kiinnostus kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
Ranskalaisen teknologiainstituutin FCBA:n tutkimus- ja kehitysjohtajan Andreas Kleinschmit von Lengefeldin mielestä tulevaisuudessa puurakentamisen kysyntä kohdistuu kaupunkimaiseen kerrostalorakentamiseen, sosiaalisen asuntotuotantoon sekä saneeraus- ja lisärakentamiseen kaupunkimaisissa kohteissa. Esimerkkeinä tästä metsä- ja puututkimukseen erikoistuneen instituutin johtaja mainitsee monet puurakenteiset kouluhankkeet ja Ranskan uuden Patenttiviraston, joka rakennettiin Pariisin ydinkeskustaan.
- Puurakentaminen sopii urbaaniin rakentamiseen, jossa on suuri tarve kestävälle, terveelliselle ja ympäristöystävälliselle rakentamiselle ja elämälle. Puu antaa mahdollisuuden toteuttaa asiakasräätälöityjä asumisen ratkaisuja ja kevyenä materiaalina lisärakentamista ahtaissakin paikoissa. Puuelementtien kehittäminen tuo uusia innovaatioita monimuotoiseen rakentamiseen ja ekologisen näkemyksen toteuttamiseen suunnittelussa, kuvailee Kleinschmit.
Puulla hän näkee tulevaisuuden rakentamisessa merkittävästi nykyistä suuremman roolin, jossa kehitettävien innovaatioiden ja asiakkaiden tarpeiden on löydettävä toisensa. Asuntotuotantoon tarvitaan joustavuutta, koska asukkaiden tarpeet ovat muutoksessa kaiken aikaa. Samaan aikaan kun maaseudulla tyhjenee taloja, kaupunkimaisen asumisen tarve kasvaa.
- Meillä on jo nyt isoja maaseutualueita, joiden infrastruktuurin ylläpito on haasteellista. Siksi onkin keskityttävä sellaisen rakentamisen teknologian kehittämiseen, millä voidaan ratkoa kaupunkimaisen asumisen ja asuntotuotannon tarpeita.
Puusta muotitalojen brändi
Puun käyttö on vahvassa kasvussa Ranskassa uudisrakentamisen lisäksi myös vanhojen talojen saneerauksessa. - Ekologisuus ja ympäristötietoisuus ovat tässä kehityksessä vetureita, sanoo Kleinschmit. Kun asukkaat haluavat alentaa asumisen energiakustannuksia, meidän on kehitettävä vähän energiaa käyttävän rakentamisen ja asumisen osaamista. Jos aiemmin asumisen sijainti ja hinta ovat olleet määrääviä, nyt tulee myös muita arvoja hyvän asumisen vertailuun.
- Puurakentaminen näkyy julkisessa keskustelussa esimerkiksi siten, että suuret muotitalot ovat omaksuneet puun kestävän rakentamisen teemaksi myymälöissään ja näyttelytiloissaan. Tunnetut muotitalot Hermès ja Louis Vuitton käyttävät puuta, koska se vastaa kestävän kehityksen elämäntapaan ja toimii myönteisenä brändinä tämänkaltaisia arvoja arvostaviin asiakkaisiin päin. Muotitalot ovat kehittäneet brändinsä uudelleen puun ympärille ja yhdistäneet siihen laadukasta suunnittelua, harmonista tunnelmaa, uutta puurakenteiden teknologiaa ja arkkitehtuuria - ekodesignia, kertoo Kleinschmit.
Puurakentaminen edistää EU:n tavoitteita resurssitehokkuudesta
Kuntien ja julkisen sektorin on oltava Kleinschmitin mielestä jäänsärkijöinä tässä kehityksessä. - Meillä on energiatehokkaan ja materiaalikestävän puurakentamisen osaamista Euroopassa. On hyvä, että EU on aktiivinen kestävän kehityksen ja resurssitehokkaan yhteiskunnan edistämisessä. Julkisella rakentamisella voidaan demonstroida näitä tavoitteita, koska puurakentamisen kehittäminen sopii erityisen hyvin resurssitehokkaan Euroopan toteuttamiseksi.
Suomea tutkimusjohtaja pitää kiinnostavana, koska puurakentamisen kehitystoimet nähdään ensisijassa teollisuuspolitiikkana eikä niinkään osana metsä- tai ympäristöpolitiikkaa kuten Ranskassa, jossa silti on suosituksia Ranskan metsäperusteisten tuotteiden käytön edistämiseksi. Suurena haasteena hän pitää investointien saamista Ranskan omaan puuosatuotantoon, jota ei tällä hetkellä ole riittävästi metsien tuottoon ja rakentamisen kysyntään nähden.
Tavoitteena kaupunkimaisen puurakentamisen kehittäminen
Puurakentamisen edistäminen on Saksan Baden-Wurttenbergin kestävän kehityksen strategian päätavoite, sanoo Thomas Deines osavaltion Metsähallinnosta ForestBW:stä. Metsätalouden merkitys osavaltion elinkeinoelämässä on aina ollut suuri, koska sen pinta-alasta on lähes 40 prosenttia metsää. Strategia on tarkoitettu kokonaisuudessaan puun käytön edistämiseen rakentamisessa.
- Puurakentamisen kehittämisen hyödyt tulevat siitä, että puu on osavaltion omaa raaka-ainetta ja kestävän rakentamisen kehitystyöllä aktivoimme rakentamisen toimialan piirissä olevia yrityksiä ja elinkeinoelämää, sanoo Deines.
Erityisenä tavoitteena on kaupunkimaisen puurakentamisen kehittäminen ja edistäminen. Tavoitteiden painopiste on monikerroksisten puukerrostalojen rakentamisessa ja vanhojen tyhjiksi jääneiden tilojen saneerauksessa uudelleen käyttöön. Hankkeessa otetaan huomioon kaupunkisuunnittelun tarpeet, asukkaiden ikärakenteen muutos ja työllisyyden kehitys.
- Tämä eroaa muista rakennusalan kehityshankkeista siten, että nyt pyritään määrittelemään kestävän kehityksen kriteereitä myös rakentamiselle, kuvailee Deines. Olemme saaneet nyt ensi kertaa kaikki asuntorakentamisen yritykset laajasti mukaan tähän kehityshankkeeseen. Mukana on hallinnon ja metsäklusterin lisäksi arkkitehtejä, insinöörejä, rakennusyhtiöitä, asuntovälittäjiä sekä rakentamista rahoittavia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.
Puurakentamisen haasteena on tiedon puute
Deinesin mukaan hanke on osoittanut, että tietämys modernin kaupunkimaisen puurakentamisen mahdollisuuksista on puutteellista niin kaupunkisuunnittelijoiden, arkkitehtien, asuntorakentajien kuin päättäjienkin keskuudessa.
- Kaikilta puuttuu tietoa, sanoo Deines. Meille tulee kyselyjä energiansäästöohjelmista, resurssitehokkaasta rakentamisesta, puurakentamisen järjestelmistä ja saneerauksesta. Rakentajien keskuudessa suurin ongelma on arvioida puurakentamisen kokonaiskustannuksia. Voi sanoa, että tiedon puute on suurin syy, että varmuuden vuoksi valitaan kaupunkirakentamisessa perinteinen teräs ja betonirakentaminen.
Osana kestävän kehityksen hanketta lisätään puurakentamisen viestintää julkaisemalla mm. puurakentamista käsittelevä kirja, joka kohdennetaan rakentamisen ammattilaisille. Kirjassa eri alojen kirjoittajat käsittelevät puurakentamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten puukerrostalojen rakentamista kaupunkimiljöissä, puurakentamisen järjestelmiä, julkisivurakentamista, äänieristystä ja paloturvallisuutta. Suurta yleisöä varten avataan puurakentamista käsittelevä internetpalvelu.
Uusi teknologia vie puurakentamista eteenpäin
Myös Saksan Ausburgissa on käynnistetty osin liittovaltion rahoittama puualan kehittämisen verkostohanke. Sen keskeisenä toimijana on monien suomalaisten puualan ammattilaisten tuntema Karl Moser, joka on toiminut liimapuutehtaan Merkin omistajana ja toimitusjohtajana.
- Olen erittäin optimistinen puurakentamisen edistymisestä eri kohteissa erilaisin teknologisin ratkaisuin. Puu on fantastinen materiaali, josta olemme kehittäneet esimerkiksi liimapuun kaltaisia uusia tuotteita, teknologioita ja rakentamisen järjestelmiä. Puurakentamisen koko logistista ketjua on kehitettävä, koska se ratkaisee sen kilpailukyvyn, sanoo itsekin keskeisesti liimapuuteknologian kehittämiseen osallistunut Moser.
Moser näkee älyrakentamisen kehittämisessä tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, kun digitaalisuus tulee rakentamiseen. - Myös uudet liitostekniset ratkaisut, komponentit ja detaljit ovat edistyneet esiteollisen valmistuksen myötä. Tulevaisuudessa uskon, että rakentamisessa käytetään enemmän yhdistettyjä materiaaleja, joka tarjoaa myös mahdollisuuden hiilipäästöjen vähentämiseen. Puun ja betonin yhteiskäytöllä voidaan korvata terästä. Päästöjen vertailua ei voida tehdä neliömetreittäin materiaalien kuutioiden perusteella, vaan vertaamalla kahta valmista taloa, joista toinen on tehty perinteisellä betoni-teräsratkaisuilla ja toinen perustuu puuhun, tulkitsee Moser.
Verokeinot julkisen puurakentamisen vauhdittajiksi
Rakentamisessa voidaan yhdistää ekonomia ekologiaan siten, että siitä hyötyvät kaikki, muistuttaa Moser. - Me tarvitsemme rakentamisen kulttuuriin ison muutoksen, jossa pitää tarkastella rakennusten koko elinkaarta. Elinkaaren kannalta myönteisessä puurakentamisessa tarvitaan kehitystyötä metsästä rakentamisen käytäntöihin asti. Isoilla yrityksillä on tässä iso vastuu, koska niissä voidaan pienyrityksiä paremmin hyödyntää tietotaitoa ja osallistua kehitystyöhön, mutta se edellyttää vahvaa sitoutumista tähän.
Moser uskoo, että puurakentamisen kehitystyöhön on varsinkin pohjoismaissa valmistauduttu hyvin ja muutos on meneillään nyt oikeaan suuntaan. - Julkinen tuki puurakentamisen kehittämiseen on tervetullut, koska nyt tarvitaan ekologisen rakentamisen pilotteja, elinkaariseurantaa ja sen kautta markkinan luomista.
Puun käyttöä julkisessa rakentamisessa Moser edistäisi esimerkiksi verokeinoin, koska yhteiskunta hyötyy siitä ilmastomuutoksen torjunnan ja paikallisen materiaalin käytön myötä. Kun kehitämme huomispäivän rakentamisen teknologiaa, me tarvitsemme aikaa ja etenemistä askel askeleelta. Palomääräysten ulottaminen Suomen tavoin jokaiseen asuntoon on hyvä malli, koska se mahdollistaa tulevaisuudessa korkeiden puukerrostalojen toteuttamisen. Puurakentamisen on hyödynnettävä uusinta mahdollista teknologiaa esimerkiksi talotekniikan yhdistämisessä rakenteisiin.
Puurakentamisen on tehtävä uusia aluevaltauksia niissä kohteissa, joissa nyt käytetään vain betonia ja terästä, ehdottaa Moser. - Esimerkiksi parkkitalot voisivat olla sellainen kohde, joiden rakentamisessa on iso markkina ja voitaisiin menestyksekkäästi käyttää puun ja betonin liittoratkaisuja. Niissä voidaan yhdistää kummankin materiaalin parhaita käytäntöjä uudella tavalla. Liimapuutuotteet ovat olleet minun mielestäni suurten puurakennusten jäänsärkijöitä. Nyt meillä on mahdollisuus rakentaa suuria kohteita ja korkeita puukerrostaloja tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Toinen pohjoismainen puurakentamisen konferenssi järjestetään Kouvolassa 23.-24.toukokuuta 2013.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Andreas Kleinschmit von Lengefeld, tutkimusjohtaja FCBA, +33 672 659595, andreas.kleinschmit@fcba.fr
Thomas Deines, ForstBW, +49 7111 262118, thomas.deines@mir.bwl.de
Karl Moser, dip.ins, +49 8251/908-200, mail@kamoco.de