Suomen tulee erikoistua pitkälle jalostettuihin, laadukkaisiin puutuoteteollisuuden tuotteisiin, sanoo UPM:n Vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen. Heinäkuussa UPM:n johtajiston jäseneksi siirtyvän Poulsenin mielestä on ratkaisevaa löytää asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta, laadusta ja jotka käyttävät vaneria vaativiin käyttökohteisiin. Esimerkiksi rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon korkealaatuista vaneria.
- Ratkaisevaa on mihin myymme, koska haemme Suomessa tehdylle vanerille aina kalliin käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota laadusta ja palvelusta. Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa, tiivistää Poulsen.
UPM :n Vaneriliiketoiminta tuottaa vaneria järjestelmätuotteena jakeluketjuun ja teollisille loppukäyttäjille. Rakennusteollisuuden heikko tilanne koko Euroopassa on näkynyt suoraan vanerituotannossa, joka ei ole saanut imua markkinoilta, mutta on kyennyt parantamaan tulosta.
- Vaikka koko vaneriteollisuuden kannattavuus on heikkoa, me teimme viime vuonna 387 miljoonan euron liikevaihdosta omin voimin vahvasti plusmerkkisen tuloksen. Kun kovan työn seurauksena olemme pystyneet viimeisen kahden vuoden aikana parantamaan tulosta, se kertoo siitä, että meillä on osaavia, kovan luokan ammattilaisia, muistuttaa kaksi vuotta UPM:n Vaneriliiketoimintaa johtanut Kim Poulsen.
Euroopan rakentamisen suhdanteet näkyvät suomalaisessa vanerituotannossa vahvasti, koska rakentaminen koskettaa 70 prosenttia vanerituotannon kokonaisvolyymista. - Kyllä rakennusteollisuuden sykli näkyy meillä suoraan. Epävarmana aikana tuunataan enemmän vanhaa kuin rakennetaan uutta, sanoo Poulsen.
Laatutuotteita haastaviin kohteisiin
Poulsen on nimitetty UPM:n johtajiston jäseneksi vastuualueinaan UPM Paperiliiketoiminnan Aasian-Tyynenmeren alue 1. heinäkuuta 2013 alkaen ja konsernin globaalit yhteistyösuhteet 2. toukokuuta 2013 alkaen. Poulsenin sijoituspaikka tulee olemaan Shanghai.
Seuraajalleen Vaneriliiketoiminnan menestyksen avaimiksi Poulsen jättää selkeät kokemukseen perustuvat viestit. - Suomi pärjää vain erikoistumalla kokonaisvaltaiseen tuotemyyntiä tukevaan palveluun ja korkealaatuisiin tuotteisiin, joilla on haastava käyttökohde ja maksukykyinen, laatutietoinen asiakas.
Vaneriliiketoiminnassa tehdään paljon yhteistyötä teollisten loppukäyttäjien kanssa. Esimerkkinä loppukäyttökohteista Poulsen mainitsee kuljetussektorin, jossa rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon vaneria.
- Kaasutankkereissa halutaan nimenomaan pohjoisen koivusta tehtyä vaneria, jonka lujuus, paino, lämmöneristyskyky ja stabiilius lämpötilan vaihteluissa on havaittu parhaaksi. Tällaisia tankkereita on tehty vuoden 1969 jälkeen 350 kappaletta, joista yli kahteen sataan me olemme toimittaneet vanerit. Nyt näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana tankkerirakennus on vahvasti kasvava business, arvioi Poulsen.
Suomessa tehdylle vanerille Poulsen hakee aina arvokkaan käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota tuotteen laadusta ja palvelusta. - Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa.
Tekninen tuki suunnittelijoiden tukena
UPM: n WISA-vaneri on vaneriteollisuuden tunnetuin brändi vanerimaailmassa, jossa arkkitehdit suunnittelevat vanerin käyttöä sen pohjalta. - Pyrimme tuotannossa tasaiseen laatuun ja siihen, että meillä on toimialan paras tuntemus, palvelu ja tekninen tuki koko ajan designerin tai suunnittelijan käytössä. Tuotteiden yhdistäminen vaatii osaamista kun suunnittelupöydällä ratkotaan niiden toimivuutta yhdessä, kuvailee Poulsen.
Poulsen määrittelee UPM:n aseman tuoteosatoimittajaksi jatkojalostajille. - Tämä on hyvä paikka puutuoteteollisuuden ja sen lopputuotteiden arvoketjussa, koska emme halua kilpailla potentiaalisten rakentamisen asiakkaiden kanssa. Tämä antaa enemmän mahdollisuuksia jakeluteillä, kun taas rakentamisen järjestelmät edellyttävät tuotteen siirtämistä tuoteperheeseen, ratkaisuihin ja järjestelmiin.
- Voimme olla yhteistyökumppanina toimittamassa tuotteita rakentamisen järjestelmiin, rakenteellisiin osiin ja sisustukseen, vaikka emme itse olekaan mukana rakentamisen järjestelmien kehitystyössä ja niiden toimittamisessa, sanoo Poulsen.
Rakennusten rakenteellisissa osissa kuten esimerkiksi katoissa ja välipohjissa käytetään paljon havuvaneria. Puurakentamisen kasvun arvioidaan lisäävän vanerin käyttöä, koska vaneria voi käyttää monessa rakentamisen kohteessa sen jäykistävän ominaisuuden ansiosta. - Vaneri menee rakentamisessa pääasiassa piiloon, vaikka se toimisi myös näkyvänä visuaalisena elementtinä, muistuttaa Poulsen.
Kestävän kehityksen arvot painavat markkinoilla
Kim Poulsen pitää hyvänä, että rakentamisen säädöksiä uusitaan ja harmonisoidaan EU:n sisällä. Esimerkkinä yhdenmukaisista pelisäännöistä Poulsen mainitsee pakollisen rakennusjätteen kierrättämisen, jota hän pitää vanerille ja puurakentamiselle myönteisenä uudistuksena.
- Puutuotteiden käyttö rakentamisessa mielletään ympäristöystävälliseksi rakentamiseksi, tulkitsee Poulsen. Kun puurakentamisen yhteydessä puhutaan ekologisesta kestävästä kehityksestä ja uusiutuvien materiaalien käytöstä, meille ne ovat pyhiä arvoja. Olemme vahvasti sitoutuneet tuotannossamme niihin ja toimimme puun alkuperän suhteen vain sertifioidun raaka-aineen kanssa, istutamme aina uutta metsää hakkuiden jälkeen emmekä käytä lapsityövoimaa missään päin maailmaa. Kun näitä arvoja kunnioittaa liiketoiminnassa, se on kestävällä pohjalla ja suhteellinen toiminta paranee.
- Markkinoilla eettisyys painaa paljon. Kun olemme kapasiteetiltamme Euroopan ykkönen ja meillä on isoja tunnettuja asiakkuuksia, meidän on oltava valveutuneita ja vaativia sertifioinnin ja kestävän kehityksen teemoissa, kuvailee Poulsen.
Globaali kilpailu vanerissa kovenee
Kun vielä vuonna 1995 Suomessa oli 7000 työntekijää puulevyjen valmistuksessa, määrä on tähän vuoteen mennessä puolittunut. UPM:n Vaneriteollisuus työllistää 2400 työntekijää yhdeksässä tehtaassa seitsemällä eri paikkakunnalla ja tuottaa noin 400 miljoonan euron liikevaihdon vuodessa. Seitsemän tehdasta sijaitsee Suomessa, yksi Venäjällä ja Virossa. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on miljoona kuutiota vuodessa. Viime vuonna Vaneriliiketoiminta tuotti 700 tuhatta kuutiota, josta 90 prosenttia meni vientiin 90 eri maahan ja 10 prosenttia kotimaahan. Tuotannosta puolet on havuvaneria ja toinen puoli koivuvaneria. Havupohjaiset vanerituotteet menevät suoraan rakennusteollisuuteen ja koivuvaneri taas etupäässä betoniteollisuuden järjestelmärakentamisen ja kuljetussektorin tarpeisiin.
Vanerinvalmistuksen kilpailukykyä Poulsen pitää työvoima- ja raaka-ainekustannuksista johtuen haasteellisena. - Emme olisi nyt tähän enää tarvinneet energiaveron kiristyksiä tai rikkidirektiivistä koituvia lisäkustannuksia kilpailukykyä rasittamaan, muistuttaa Poulsen.
Havuvaneria Poulsen pitää ehdottomana Suomen vahvuutena. - Meidän havuvanerin lujuusarvot ovat vahvoja, tuotteen paino ja lujuussuhde ovat kohdallaan.
Havuvanerin pääkilpailu tulee Brasiliasta ja Chilestä, jossa vaneri tuotetaan nopeakasvuisesta istutetusta oksattomasta puusta. Euroopassa Ranskalla on havuvanerin tuottajana vahva mäntypohjainen vanerituotanto, kun taas Italiassa ja Espanjassa tuotetaan vaneria poppelista, Puolassa ja Tsekissä koivusta.
Koivuvanerin tuottajana Venäjä on tulossa vahvasti markkinoille. Kun Suomessa tuotetaan 400 tuhatta kuutiota koivuvaneria vuodessa, Venäjällä päästään jo kolmen miljoonan kuution koivuvanerin vuosituotantoon. - Tuotantomäärä on vuoden 1995 jälkeen Venäjällä kolminkertaistunut, mikä osoittaa maan tulevan vahvasti globaaliin vanerimarkkinaan. Venäjä alkaa pärjätä jo CE-merkinnöissäkin, joita markkinoilla vaaditaan, vaikka kukaan ei halua niistä maksaakaan, muistuttaa Poulsen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Kim Poulsen, johtaja, UPM Vaneriliiketoiminta, 050 387 2063, kim.poulsen@upm.com