Espoon Nuuksioon valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Ensi keväänä valmistuvasta Haltiasta tulee julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna, jonka toteuttamisen ja puun käytön johtavana teemana on ekologisuus sekä rakentamisen että käytön aikainen päästöttömyys.
- Massiivipuiset CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden, sanoo Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko. Tämän kokemuksen perusteella meidän tulisi paljon enemmän rakentaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska ne toimisivat esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista myös julkisissa kohteissa, ehdottaa Kukko.
Luontokeskus Haltian valmistumista on jo etukäteen pidetty uuden ajanjakson airueena suomalaisessa puurakentamisessa. Historiaan luontokeskus tulee jäämään ensimmäisenä teollisesti valmistetuista massiivipuuelementeistä rakennettuna julkisena puurakennuksena Suomessa. Haltia rakennetaan kuusipuusta ristiinlaminoiduista CLT -massiivipuulevyistä, jota käytetään ulko- ja sisäseinien lisäksi myös ylä- ja välipohjissa. Rakennuttajayhtiö Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko pitää massiivipuun käyttöä paitsi taloudellisena ja ekologisena ratkaisuna, myös edelläkävijänä, joka avaa uuden aikakauden suomalaisessa puurakentamisessa.
- Haltia tulee jäämään puurakentamisen historiaan, koska missään muualla ei ole aiemmin toteutettu näin mittavaa teollisesti valmistettuihin puuelementteihin perustuvaa rakennusta Suomessa, muistuttaa Kukko.
Haltia avaa uuden aikakauden puurakentamiseen
Kukko pitää massiivipuuelementtirakentamista erittäin kustannustehokkaana, koska rakentaminen on nopeaa ja kantava rakenne sekä näkyviin jäävä pinta voivat muodostua samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristeet on valmiiksi kiinnitetty levyihin tehtaalla. Rakennus on massiivipuurakenteiden ansiosta ilmatiivis ja palo- sekä kosteusteknisesti turvallinen ja sillä on hyvät lämpö-, sisäilman laatu- ja akustiset ominaisuudet.
Kuva: Petri Ryöppy / Suomen Luontokeskus Haltia
Luontokeskuksen sisätilojen alaslasketuissa katoissa käytetään ohuempaa liimattua verhoilulevyä ja julkisivujen ulommassa verhoilussa ensimmäisenä maailmassa paikalla asennettavaa vesilasilla kyllästettyä mäntyrimoitusta. Rakennuksen julkisivussa käytetty puu on käsitelty natriumsilikaatilla eli vesilasituksella, joka lisää puun kovuutta ja kestävyyttä sekä vähentää sen huoltotarvetta tulevaisuudessa. Näitä ratkaisuja ja Q-treat -tuotteita ei ole aiemmin käytetty tässä laajuudessa missään maailmassa. Julkisivuille lopullisen silauksen ja luonteen antaa rimoituksen taakse piilotettu LED-valaistus, joka valaisee rakenteen, mutta ei aiheuta valosaastetta.
- Löysimme ratkaisun, joka tekee julkisivusta ilmavan ja tehokkaasti kuivuvan pinnan. Seinän paloluokitus ja lahonkestävyys paranivat vesilasituksen ansiosta. Saimme tämän tekniikan ansiosta taloon henkselit ja vyön samassa paketissa, tiivistää Kukko.
- Haltiassa puu on luonnollinen osa kokonaisarkkitehtuuria, jossa kestävän rakentamisen periaatteita toteutetaan kokonaisuutena. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputulos on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus, sanoo Haltian pääsuunnittelija, professori Rainer Mahlamäki Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä.
Timo Kukko muistuttaa, että ekologinen rakennusratkaisu tukee myös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta. - Haluamme, että koko rakennustekniikka heijastaa näitä tavoitteita ja että rakennus henkii kävijöille samaa aidon luonnon kosketusta kuin Haltian sisällöllinenkin tarjonta. Haltiasta tulee kokonaiselämyksiä palveleva ympäristö- ja luontokeskus.
Älykästä tulevaisuuden puurakentamista
Monien julkisten näyttelytilojen rakentamista johtanut ja mm. Museoliiton hallinnossa toiminut Kukko sanoo, että itse rakennuksella on suuri merkitys museovierailijoiden kokonaiskokemukseen.
- Rakennus voi olla merkittävä osa kokemusmaailmaa, jossa se palvelee myös näyttelyä. Puu tuo tähän hienon lisäarvon, jonka myötä tulemme saamaan elämyksiä tarjoavan luontokeskuksen, jossa itse rakennus muodostaa keskeisen osan näyttelykokonaisuudesta, kuvailee Kukko.
- Kun vuosi sitten keskusteltiin puurakenteisen Guggenheim-museon toteuttamisesta Helsinkiin, voin sanoa, että tässä se moderni puurakenteinen näyttelykeskus nyt on, naurahtaa Kukko. Tämä on älykästä rakentamista, jossa on hyödynnetty digitaalista teknologiaa. Haltia on julkisen puurakentamisen näyteikkuna ja osoitus siitä, että julkisessa rakentamisessa tulisi paljon enemmän toteuttaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska se toimisi esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista.
Kukko muistuttaa, että vaikka hankkeessa ei tavoiteltukaan muuta rakentamisen materiaalia kuin puuta, ei sitä voitu julkisen rakennuksen hankesuunnitelmaan määritellä ainoaksi materiaaliksi.
- Vaikka näimme puurakentamisen osana luontokeskuksen ekologisuutta ja elämysmaailmaa, emme olisi valinneet puuta, ellei se olisi ollut myös hinnaltaan kilpailukykyinen, toteaa Kukko. Meidän onnemme oli se, että kilpailun voittajalla, arkkitehti Rainer Mahlamäellä oli puurakentamisen kokemusta ja hyvä kokonaisnäkemys. Puun valinta tapahtui kokemusmaailman ja sen ekologisuuden kautta.
Kukon mielestä suomalaista luontoa esittelevässä kohteessa ei ollut muuta todellista vaihtoehtoa materiaalin suhteen kuin käyttää sekä rakennukseen että lämmitykseen uusiutuvia lähteitä. Rakennuksessa on nollaenergiatalon rakenteet, mutta näyttelyt ja toiminta käyttävät paljon energiaa. Lämmitysjärjestelmä perustuu uusiutuvilla energialähteillä, kuten keskitetyllä puun poltolla, tuotettuun energiaan, joka siirretään sähkönä käyttöpaikalle. Sähköstä otetaan moninkertainen hyötysuhde irti modernia aurinko-geoenergiajärjestelmää käyttämällä. Haltia on 75 % energiaomavarainen. Vesi lämmitetään aurinkopaneeleilla, jonka jälkeen lämpö siirretään vesivaraajiin ja varastona toimivaan kallioperään. Talvella lämpö säilyy kallioperässä puolikin vuotta ja siitä saadaan modernilla lämpöpumppujärjestelmällä sekä ilmasta että vedestä lämpöä talteen ottavilla järjestelmillä erittäin korkea hyötysuhde.
- Luonnonvarojen riittävyys ja päästöt on otettava myös rakentamisessa tulevaisuudessa vakavasti ja uusiutumattomat materiaalit säästettävä kohteisiin, joissa niitä todella tarvitaan eikä voi korvata millään muulla materiaalilla, kuvailee Kukko luontokeskuksen rakentamisen ekologisia lähtökohtia.
Viranomaistulkinnat rakentamisen jarruna
Hankkeessa suunnitteluvaiheesta alkaen mukana olleen Timo Kukon mielestä puurakentaminen on vaativaa ja siihen pitää olla vahvasti sitoutunut. - Olemme törmänneet osaamattomuuteen ja heikkoon asenteeseen läpi ketjun, mutta samalla nähneet todella korkeatasoista puurakentamisen osaamista ja halua siirtää sitä tuleviin kohteisiin. Tämänkaltaisten rakennuskohteiden kokemukset pitäisi voida monistaa ja hyödyntää tulevissa puurakentamisen kohteissa, toivoo Kukko.
Avointa puurakentamisen runkojärjestelmää Kukko pitää välttämättömänä, koska se mahdollistaa liitostekniikan toteuttamisen vakioidusti ja nopeasti ilman, että joudutaan hakemaan viranomaistulkintaa joka käänteessä.
- Koska puurakentamiseen ei voida soveltaa betonirakentamisen käytäntöjä, puulle on saatava oma standardijärjestelmä, jota ilman puurakentamisen hankkeet ovat hankalia toteuttaa. Kun suunnittelu tehdään yhden toimittajan mitoituksella ilman yhtenäistä järjestelmää, julkinen kilpailu ei toimi, koska päädyttäessä toisen toimittajan mitoitukseen, joudutaan rakennus piirtämään uudelleen. Tänä päivänä puurakentamisen esteenä ei ole Kukon mielestä enää lainsäädäntö, vaan viranomaisten yhteistyön puute.
- Viranomaiset eivät uskalla tulkita määräysten tarkoitusperiä, vaan käytännössä kyseiseen kohteeseen nähden epärelevanteista määräysdetaljeista saattaa aiheutua mittavia lisäkustannuksia, muistuttaa Kukko. Ongelmana on myös tulkintojen epäyhdenmukaisuus kuntien välillä sekä määräysten erilaisuus EU-maiden välillä. Olemme tehneet uraauurtavaa työtä liitos- ja tiivistystekniikoiden ratkomisessa, joka on vaatinut paljon aikaa ja osaamista suunnittelijoilta ja rakentajilta samalla kun niihin on haettu uusina detaljiratkaisuina viranomaistulkintaa ja VTT:n laskelmia.
- Puurakentamisen tulevaisuuden kannalta on ilman muuta kehitettävä hankkeen toteuttajien ja viranomaisten välistä yhteistyötä, joka toi nyt yllätyksiä kesken rakentamisen. Viranomaisten pitää etukäteen pystyä kertomaan kaikki vaateensa ja pyrkiä ohjaamaan hankkeita suunnitteluvaiheessa, ettei rakentamisen aikana tule vastaan lisäkustannuksia aiheuttavia yllätyksiä, arvioi Kukko.
Puutuotealalle lisää jalostavaa teollisuutta
Haltian rakentamisen kokemuksiin viitaten Kukko kaipaa puutuotealalle lisää jalostavaa teollisuutta, joka tuottaisi valmiita jalostettuja puutuoteosia rakentamiseen.
- Esimerkiksi korotetut massiivipuurakenteiset asennuslattiat tehdään paikan päällä, kun emme saaneet niitä valmiina. Tämä näkyy alan kilpailun vähäisyytenä ja lisää työmaalla tehtävän käsityön määrää. Ymmärrän, että puun jatkojalostukseen perustuvan rakennustuoteosateollisuuden kehittäminen vaatii jatkuvuutta, koska sitä ei voida tehdä yhden hankkeen ympärille. Keski-Euroopassa tämä toimii, koska siellä puurakentamisella on jatkuvuutta ja yhtenäinen tilauskirja, jota tulisi kehittää myöskin Suomeen.
Luontokeskus Haltia rakennetaan Stora Enson Itävallan tehtailla valmistamista ristiinlaminoiduista CLT -massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber), jotka sen tytäryhtiö Eridomic jatkojalostaa mittatarkoiksi suurelementeiksi Pälkäneellä.
- Eihän kaikkea tarvitse tehdä itse, muistuttaa Kukko. Puurakentamisen komponentteja voidaan myös tuoda ja aloittaa oma tuotanto, jos Suomessa syntyy pitkäjänteistä kysyntää. Sama koskee osaamista. Jos meillä on eri kansallisuuksia rakentamisessa, myös työnjohtoon ja suunnitteluun voidaan hankkia osaamista Keski-Euroopasta, missä on meitä enemmän puurakentamisen hankekokemusta. Jos jossain on toteutettu puurakentamisen liitostekniikoita, voimme hankkia sitä kokemusta ja asiantuntemusta muualta.
Ensimmäinen massiivipuuelementteihin perustuva julkinen rakennus
Haltia luontokeskuksen rakentamisessa on mukana useita puurakentamisen tuotekehityspiirteitä, mistä johtuen sen toteuttaminen tulee puurakenteisena hieman kalliimmaksi kuin vastaava betonirakenteinen kohde. Kustannussäästöjä on rakentamisessa saatu mittavalla suunnittelulla ja rakentamista nopeuttavien puuelementtien käytön kautta.
- Vaikka kohteessa on ollut pilottirakentamisen piirteitä ongelmineen ja haasteineen, en lähtisi sitä muuttamaan, muistuttaa Kukko. Puurakentaminen on kuivaa rakentamista ja nopeaa pystyttää. Kun logistiikka suunnitellaan hyvin ja se hallitaan, esivalmistetut puuelementit ovat paikoillaan muutamassa päivässä. Logistiikan hallinta ja talotekniikan integroiminen rakenteisiin ovat puurakentamisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta avaintekijöitä, jotka myös suunnittelijoiden pitää osata, korostaa Kukko.
- Tämän kokemuksen perusteella joka kohteessa on jo suunnitteluvaiheessa kyettävä ottamaan puun erityispiirteet huomioon, määriteltävä sen käyttö tarkemmin suunnitteluvaiheessa ja käytettävä tietomallipohjaista suunnittelua. Meidän onnemme oli se, että saimme tähän CLT - levyn rakentamisen järjestelmäksi, vaikka se aiheuttikin muutoksia alun pitäen pilarirakenteen varaan tehtyihin suunnitelmiin.
CLT toimii yhtä aikaa kantavana seinänä, jäykistävänä rakenteena, palokatkoseinänä sen hiiltymishitauden ansiosta, kosteus- ja höyrysulkuna ulkovaipassa ja lämpöeristeenä. Kuusesta tehtyjä umpipuisia CLT-levyjä on eri paksuisia riippuen kantavuusvaatimuksesta sekä siitä, mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Esimerkiksi Haltiassa yläpohjassa levyt ovat 80 mm, välipohjissa 267 mm ja väli- ja ulkoseinissä 194 mm. CLT-elementeistä rakennettava yläpohja ja ulkoseinät muodostavat sellaisenaan ilmatiiviin rakenteen, johon ei lisätä perinteistä höyrysulkumuovia.
- CLT-levy on tuotteena pitkälle viety, elementti on mittatarkkaa työtä, se on esteettisesti kaunis, siinä on valmis pinta ja laatu erinomaista, painottaa Kukko. Kun etukäteen pystyimme määrittelemään, missä kohteissa CLT-levy tulee näkyviin ja missä se levytetään, laatu toteutettiin jo levyjen valmistuksessa sen mukaisesti. Tulevaisuudessa on kyettävä määrittelemään myös talotekniikan asennus elementteihin, jotta ei jouduta levyjä koteloimaan paikan päällä ja sen myötä menettämään teollisen esivalmistuksen hyötyjä.
Haltiassa suomalaisen luonnon tarina
Haltian luontokeskuksen näyttelyn perusideana on halu näyttää Suomen luonnon helmet yhden katon alla. Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtajan Timo Kukon mukaan Haltiassa ei haluttu toteuttaa suomalaisen luonnon esittelyä perinteisin keinoin tuomalla näyttelyyn konservoituja kasveja ja eläimiä tai isoja luontokuvia, koska ne esityskeinot on toteutettu upeasti monissa muissa kohteissa.
- Lähdimme etsimään ratkaisua elokuvan ja virtuaalitodellisuuden keinoista, joilla ihminen saadaan tuntemaan kokemuksia ja elämyksiä luonnon keskellä, vaikka oltaisiinkin museotilassa. Internetin ansiosta meidän ei tarvitse niinkään välittää tietoa tai opettaa vieraita, vaan tarjota pitkäkestoisia elämyksiä ja kokemuksia. Näyttelysali on yksi iso kokonaisvaltainen elämys, jossa voi kokea Suomen luonnon tarinan, kuvailee Kukko.
Kukko kertoo pohtineensa arkkitehdin kanssa pitkään Suomen luonnon tarinaa siltä pohjalta, mikä koskettaa tämän päivän ihmistä. - Kalevala kertoo suomalaisten suhteesta luontoon ja se toimii käsikirjoittajille inspiraation lähteenä, vaikka ei puhuttelekaan sellaisenaan näyttelykävijää. Tuohivirsukulttuurin sijaan haimme maailmojen syntyä ja näyttelyyn Otavan ja Jukolan veljesten tavoin seitsemää suomalaisen luonnon ihmettä modernilla lähestymistavalla.
Koska Sotkaa pidetään suomalaisessa perinteessä alkulintuna, Sotkan muoto ja sen muna muodostavat rakennuksen arkkitehtonisen suunnittelun lähtökohdan. Sotkan muna edustaa elämän syntymistä, jonka pitää sopeutua luontoon eri vuodenaikoina, vedessä, valossa ja maassa. Aurinkopaneelit ovat linnun siipien sulat ja katolla on ruohokatto. Rakennuksen torni on pohjan naula, joka kannattelee taivaan kantta, kuvailee Kukko rakennuksen sisällöllistä symboliikkaa.
Luontokeskus Haltiasta näyttely- ja tapahtumakeskus
Suomen luontokeskus Haltiasta tulee Nuuksion kansallispuiston kupeeseen kolmikerroksinen näyttely- ja tapahtumakeskus, joka esittelee koko Suomen luontoa. Keskukseen tulee myös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa, kokouspalveluja ja retkeilyneuvontaa. Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen kävijämäärien suhteessa sekä Solvallan urheiluopisto.
Haltian 11,05 miljoonan euron arvoisen rakennusurakan toteuttaa YIT. Puurakenneratkaisut toimittaa Stora Enso. Rakennuksen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävät hoitaa Pöyry CM. Haltian bruttoala on 3 534 m² ja tilavuus 18 310 rm³.
Luontokeskus avataan yleisölle keväällä 2013. Vuosittaisen kävijämäärän odotetaan nousevan noin 150 000 -200 000 henkilöön.
Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksiokeskus Oy, 0500 186 182, timo.kukko@metsa.fi
Janne Manninen, aluejohtaja, Stora Enso Building and Living, Rakentamisen ratkaisut, 050 563 7365, janne.manninen@storaenso.com
Tietoa Haltiasta: www.metsa.fi/haltia