Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, puusillat voisivat tulla nykyistä vahvemmin perussiltasuunnittelun vaihtoehdoksi osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta, uskoo Vehviläinen.
Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän parhaillaan tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, niin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra.
Puuinfo järjestää marraskuussa pidetään Puupäivä-tapahtuman yhteydessä puusiltaseminaarin, johon kutsutaan siltojen suunnittelijoita, valmistajia ja tilaajia.
Antti Vehviläinen/Liikennevirasto- Puusiltojen rakentamisen vähentymiseen 2000-luvulla on vaikuttanut mm. käyttöön otetut uudet hankintamenettelyt, joissa suunnittelu ja toteutus jäävät urakoitsijan vastuulle, myöntää Vehviläinen.
Vehviläisen mukaan suurissa hankkeissa käytetään helposti riskittömiä standardiratkaisuja, mikä johtaa usein betonisiltojen valintaan. - Betonisillat koetaan käyttöiältään ja kantavuudeltaan puusiltoja paremmiksi sekä rakentamiskustannuksiltaan edullisemmiksi, kuvailee Vehviläinen nykytilannetta.
- Käytännössä puusillat on tarjouskilpailussa suljettu jo lähtökohtaisesti pois, sanoo puusiltoja valmistavan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra. Ongelmana ovat usein tilaajan ennakkoluulot ja suunnitteluosaamisen puute, joka on johtanut siihen, että tarjouskäytäntö ei ole avoin kaikille materiaaleille. Emme ole valmistamisessa tai teknisesti ruotsalaisia ja norjalaisia valmistajia heikompia, mutta usein suunnittelukaartissa tarvittavaa osaamista ja tahtoa ei ole, kertoo Kopra.
Sillanrakentamiseen lisää kilpailua
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen toivoo myös kilpailun avaamista siten, että puuvaihtoehto pääsee tasavertaisesti sillanrakentamisen tarjouskilpailuun. - Puusiltojen toteutuksella edistetään konkreettisesti hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista puun käytön edistämiseksi. Puusiltoja rakentamalla saadaan aikaan nopeasti näkyviä tuloksia, jotka kertovat laajalti suomalaisesta puuosaamisesta ja valtiovallan onnistumisesta puun käytön edistämisessä, muistuttaa Viljakainen.
Ruotsissa puusiltojen osuus uusista silloista on 20 prosenttia. Jotta puisten siltojen teollinen valmistaminen olisi Suomessa taloudellisesti mielekästä, niitä tulisi olla moninkertainen määrä nykyiseen rakentamiseen verrattuna, arvioi Viljakainen.
Viljakainen pitää edellytyksiä puusiltojen rakentamiseen myös Suomessa hyvinä, koska puusiltoja on tutkittu ja kehitetty useissa mittavissa pohjoismaisissa hankkeissa. Puisten siltojen suunnittelua varten on olemassa eurooppalaiset suunnittelunormit ja niiden kansalliset sovellusasiakirjat. Ruotsissa ja Norjassa kehityshankkeet ovat johtaneet mittavaan puusiltarakentamiseen.
Suomessa puusiltojen rakentamisen esteeksi mainittua puusiltarakentajien kilpailuttamismahdollisuuksien puutetta ei Viljakainen pidä todellisena. - Suomessa on ainakin kolme yritystä, joilla on hyvät mahdollisuudet puisten siltojen toteuttamiseen, mikäli niiden teollisen valmistuksen edellytykset ovat liiketaloudellisesti kiinnostavat. Lisäksi sillanrakentamisesta käytävää kilpailua voitaisiin avata materiaalineutraalien suunnittelu- ja toteutuskilpailujen avulla, jolloin myös puuvaihtoehto pääsisi mukaan. Kilpailun lisääntyminen olisi erityisesti tilaajan etu, korostaa Viljakainen.
Muissa maissa toteutetut puusillat on todettu teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiksi. Niiden teknistä käyttöikää pidetään erittäin pitkänä ja huoltokustannuksia edullisina. - Puusiltojen erityisiä etuja ovat nopea rakentaminen ja puun käytön positiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset, toteaa Viljakainen.
Ekotehokkuus puusiltojen vahvuutena
Suomi oli vielä viisi vuotta sitten Ruotsia edellä puusiltojen määrässä, mutta nyt tilanne on kääntynyt. Ruotsissa puusiltoja käytetään raskaan ja kevyen liikenteen siltaratkaisuissa.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen haluaa kartoittaa puusiltojen käyttömahdollisuudet kevyen liikenteen lisäksi myös maantiesiltoina. Tähän arviointiin vaikuttavat puurakenteiden kantavuus, käyttöikä ja standardisoidut ratkaisut, joiden myötä syntyy aito kilpailutuksen mahdollisuus ja vertailupohjaa eri materiaalien välille.
- Tilaajien kannalta ongelmana on ollut se, että puusiltojen valmistajien määrä on niin vähäinen, että niitä ei ole voitu kilpailuttaa, sanoo Vehviläinen. Sillan koko, ulkonäkö ja päämateriaali määritellään jo tiesuunnitelmavaiheessa, jonka jälkeen siitä ei enää poiketa. Kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden korostaminen tulee vaikuttamaan myös hankintakriteereihin. Tulevaisuudessa siltojenkin rakentamiseen tulee mukaan elinkaarivertailu, johon vaikuttavat ympäristövaikutukset, ekotehokkuus ja kustannukset koko elinkaaren ajalta.
Liikennevirastossa on osana pohjoismaista tutkimusta lähdetty kehittämään silloille elinkaarisuunnittelun työkaluja mm. ekotehokkuuden, ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointiin. Elinkaarianalyysien arvioidaan korostavan puusiltojen ekotehokkuutta muihin siltamateriaaleihin verrattuna. Tätä kehitystyötä jatketaan, jotta työkaluista saataisiin toimivia mittareita urakkatarjouksien vertailuun.
Marraskuussa järjestettävän Puuinfon Puupäivän ohjelmaan tulee Vehviläisen aloitteesta puusiltaseminaari, jonka tarkoituksena on saattaa alan toimijat kuten suunnittelijat, siltavalmistajat ja tilaajat yhteen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, tarvitaan kaikilla tasoilla lisää tietoa puusiltarakentamisen mahdollisuuksista, perustelee Vehviläinen.
Puusillat halutaan Vehviläisen mukaan perussiltasuunnitteluun yhdeksi vaihtoehdoksi. - Meillä on tulevaisuudessa edessä uudisrakentamisen ohella satojen nykyisten puusiltojen uusiminen. Liikennevirasto ei enää nykytilanteessa suunnittele omia tyyppisiltoja, vaan niiden suunnitteluvastuu jää siltatoimittajille, joiden odotetaan tarjoavan valmiiksi suunniteltuja ja Liikennevirastolla hyväksyttämiään tyyppisiltoja.
Vehviläisen mukaan uusien puusiltojen määrään on vaikuttanut viime vuosina osittain alhaisesta rahoituksesta johtuva uusien kevyen liikenteen siltojen vähäinen rakentaminen. - Kuntien osalta asia lienee jossain määrin parempi. Kevyen liikenteen väylien elvytyshankkeissa mahdollisuuksia puusiltojen rakentamiseen voi löytyä. Puusiltojen rakentamisesta on viime vuosinakin saatu hyviä kokemuksia yksittäiskohteissa, kun on haluttu panostaa esimerkiksi sillan ulkonäköön. Puusillat ovat usein näyttäviä maamerkkisiltoja, jotka ovat uniikkeja ja niiden halutaankin olla näyttäviä, sanoo Vehviläinen.
Vakioidut tyyppisillat tulevat markkinoille
Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän vakioituja tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, jolloin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Haluamme tehdä siltatuotteemme vakioimalla ne ostajille helpoiksi, minkä pitäisi lisätä avointa kilpailua eri materiaalien välillä. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra.
Kopran mielestä parin kolmenkymmenen sillan vuosittaisella puusiltojen tilausmäärällä ei usealle toimijalle ole tilaa. - Kun tilaajapuolella vaaditaan kilpailutuksen takia useampia puusiltojen valmistajia, unohdetaan se että puuvaihtoehto voi olla yksi vaihtoehto muiden materiaalien rinnalla.
- Olimme aktiivisesti mukana muun muassa E18-tiehankkeessa, jonne piti tulla parikymmentä puurakenteista siltaa. Lopputulos oli yksi puusilta, jossa siinäkin on betonikansi, kertoo Kopra. Viimeistään elinkaarimallilla puu saadaan suljettua pois, jos tahtoa ei ole. On hyvä muistaa, että mikään silta ei ole huoltovapaa, kaikkia siltoja tulee huoltaa materiaalista riippumatta.
Pääteille ei ole tehty yhtään puusiltaa Vihantasalmen sillan valmistumisen jälkeen. Vaikka Porkkalaan sotien jälkeen rakennettu puusilta piti säilyttää uusimisen jälkeen puusiltana, silta toteutettiin betoniterässiltana.
- Vihantasalmen sillasta maamerkkisiltana tulee edelleen hyvää palautetta, koska se jää mieleen ja monet haluavat visuaalisesti kauniita ratkaisuja eikä betonisiltoja, muistuttaa Kopra.
- Meillä on valmius rakentaa valtateiden, metsäautoteiden ja kevyen liikenteen siltoja huomattavasti enemmän. Meidän puusiltaosaaminen on täysin Ruotsin ja Norjan tasolla, vaikka meillä rakennetaankin puusiltoja merkittävästi vähemmän. Tulevaisuudessa uskon puusiltarakentamisen kasvavan sen myönteisten ekologisten ominaisuuksien johdosta, sanoo Kopra.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Antti Vehviläinen, pääjohtaja, 020 637 3001, antti.vehvilainen@liikennevirasto.fi
Ville Kopra, toimitusjohtaja, 0500 235701, ville.kopra@versowood.fi
Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, 040 5266413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi
