Lammin Ikkuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania toivoo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan korjausrakentamiseen kohdistamiin tukitoimiin. - Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, loppuu korjaustoiminta kun taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia, kuvailee Hoppania. Valmistavan teollisuuden kannalta Hoppania pitää kotitalousvähennysjärjestelmää parhaana mallina, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. - Avustukset heiluttavat nyt markkinoita eivätkä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti.
Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, käyttöpääoman saanti on vaikeutunut. Fair-play meininki pankkien kanssa on mennyttä, ravistelee Hoppania pankkeja.
Hoppania on myös huolissaan Venäjän hitaudesta keventää tuontimuodollisuuksia WTO-jäsenyyden mukaisiksi. - Venäjällä on paljon vientipotentiaalia ikkuna- ja oviteollisuudelle varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO-jäsenyyden myötä vähentyneet.
Rakentamisen aleneva suhdanne näkyy ikkuna- ja oviteollisuudessa ensin uudisrakentamisen hankkeiden hiipumisena. Parhaillaan alalla eletään myynnin ja valmistuksen osalta vuoden kiireisintä aikaa.
- Rakentamisen laskeva suhdanne näkyy ensin ikkunoissa ja sitten ovissa ensin hintatason putoamisena ja sitten volyymin laskuna. Kun toimitaan ohutkatteisella alalla, alaan iskee taantuma herkästi, kuvailee Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen.
Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen muistuttaa Suomen kasvavasta korjausrakentamisen velasta, jonka toteuttamisella pystytään saavuttamaan myös energiansäästötavoitteet. - Nyt tarvittaisiin korjausrakentamiseen kunnon sysäys, jolla saataisiin volyymia aikaiseksi. Kun energiankorjaushankkeilla on saavutettu jopa 75 prosentin energiansäästö, työtä kannattaisi jatkaa. Tulevaisuudessa korjaushankkeita tulisi toteuttaa useamman kerrostalon hankekokonaisuuksina, jolloin saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo Saarinen.
Avustukset heiluttavat markkinoita
Korjausrakentamisen markkina on vähäisen uudisrakentamisen sijaan ovi- ja ikkunateollisuuden pelastus. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Markku Hoppanian mukaan korjausrakentaminen vetää, mutta alalla on paljon tarjontaa ja ennustettavuus puuttuu. - Uudisrakentaminen on alhaisimmillaan, mutta jos kerrostalojen energiakorjausavustukset ovat riittävän pitkäjänteisiä ja ennustettavia, korjausrakentamisella voidaan mennä rakentamisen taantuman ylitse.
- Vaikka suhdannesyistä johtuen korjausrakentamisen ja energiakorjausten tuet ovat perusteltuja, ne tuovat myös epävakautta valmistavaan teollisuuteen. Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia ja korjaustoiminta lopahtaa kokonaan, muistuttaa Hoppania.
- Näin valmistavan teollisuuden kannalta kotitalousvähennysjärjestelmä on paras malli, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. On hölmöä heikentää toimivaa järjestelmää, kun nyt avustukset heiluttavat markkinoita eikä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti.
Korjausrakentamisella merkittäviä energiasäästöjä
Yhtiön perusliiketoiminnan runko tulee saneerausliiketoiminnasta, jossa asunto-osakeyhtiöt on iso asiakas. Ikkuna- ja ovituotannon kehitystyötä ovat leimanneet viime vuosina voimaan tulleet uudet energiatehokkuusvaatimukset. - Annetut energiansäästölupaukset ja tavoitteet eivät toteudu pelkällä uudisrakentamisella, vaan nimenomaan korjausrakentamisella, muistuttaa Saarinen. Nyt tarvittaisiin korjausrakentamiseen kunnon sysäys, jolla saataisiin volyymia aikaiseksi.
Lammin Ikkuna Oy oli mukana Riihimäen Peltosaaren energiakorjaushankkeessa, joka toteutettiin puurakenteisilla TES- elementeillä. Pilottikohteessa saavutettiin 75 prosentin energiansäästö. Saarinen pitää kohdetta hyvänä esimerkkinä kannattavasta energiatehokkuutta parantavasta saneerauksesta.
- Kun Suomessa muhii valtaisa energiankorjausvelka, tätä työtä kannattaisi jatkaa, sanoo Saarinen. Tulevaisuudessa korjaushankkeita tulisi toteuttaa useamman kerrostalon hankekokonaisuuksina, jolloin saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Parhaalla ekowatti-ikkunalla saadaan aikaan lämmön säästö, mikä vastaa 15 sentin lisäeristystä seinissä.
Ikkunoiden laatu ja energiatehokkuus on parantunut merkittävästi vuosien varrella. - Verrattuna vanhoihin ikkunoihin, lämpöhukka voidaan pienentää viidennekseen hyvälaatuisissa ikkunoissa ja alle puoleen perusrakentamiseenkin tarkoitetuissa ikkunoissa, sanoo Saarinen.
Yhtiö valmistaa tuotteita perusrakentamisen lisäksi matalaenergia- ja passiivitasoisen rakentamisen tarpeisiin. - Tämä on imagokysymys, mallisuojatut huipputuotteet pitää olla, vaikka kauppaa käydäänkin etupäässä perusrakentamiseen tarkoitetuilla tuotteilla. Volyymirakentamisessa mennään helposti perusrakentamisen tuotteilla, vaikka hintaero korkealaatuisiin tuotteisiin on rimaa hipovan pieni.
Saarinen kannustaa kuluttajia vertailemaan ikkunoiden energiamerkintöjä samalla tavoin kuin vaikkapa tehdään jääkaapin hankinnassa, vaikka nykytuotteet alkavat ollakin energiatehokkuudeltaan lähes kaikki A-luokkaa.
Eurokriisi heijastuu käyttöpääomamarkkinoille
Hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Ikkuna- ja oviteollisuus on suhdanneluontoista liiketoimintaa, jossa tuotannon volyymi laskee merkittävästi talvella ja nousee keväällä huippuunsa tuplaten käyttöpääoman tarpeen. Kun yrityksellä menee hyvin, pankit lupaavat auttaa aina, kun käyttöpääomaa tarvitaan. Mutta ei se aina niin menekään, vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, ravistelee Hoppania pankkeja. Fair play -meininki on mennyttä. Kun ennen sovittiin, se piti. Nyt vaihdetaan neuvotteluihin mies, ettei kukaan menetä kasvojaan.
- Vaikka kyse on paljolti teknisestä pääoman kierrosta, sitä hankaloittaa myös se, että suuret volyymiasiakkaat eli rakennusliikkeet ovat joskus huonoja maksamaan, täydentää Saarinen.
Ikkunoissa ja ovissa paljon vientipotentiaalia
Lammin Ikkuna Oy:llä on ollut kaksi edeltäjää. Vuonna 1969 perustettu Lahden Ikkuna Oy oli ensimmäinen mittatilausikkunoiden teollinen valmistaja Suomessa. Vuonna 1980 yritys siirtyi Metsäliiton teollisuudelle, jonka jälkeen vuonna 1998 aloitti Lammin Ikkuna Oy nykyisten pääomistajien hallituksen puheenjohtajana toimivan Markku Hoppanian ja toimitusjohtaja Hannu Saarisen johdolla.
- Täällä on aina ollut innovatiivista tekemistä, muistuttaa Saarinen. Lahden Ikkuna teki ensimmäisenä räätälöityjä tuotteita teollisesti, Metsäliiton aikana jo vuonna 1983 aloitettiin tietokoneavusteinen työn suunnittelu ja 1980-luvun lopulla puualumiini-ikkunoiden valmistus. Meidän aikana olemme jatkaneet tuotekehitystä uusien energiasäädösten mukaisesti matalaenergia- ja passiivitason rakentamisen tarpeisiin.
Lammin Ikkuna Oy:n päätuotteet ovat ikkunat ja rakennusten ulkovaipan ovet uudis- ja korjausrakentamiseen. Yhtiö työllistää Lammilla noin 100 henkilöä ja toimii noin 15 milj. €:n liikevaihdolla. Vuonna 2007 yhtiö aloitti Kangasniemellä ovia ja ikkunoiden aihioita valmistavan Virepuu Oy:n toiminnan, joka työllistää 25 henkilöä 3,5 milj. €:n liikevaihdolla. Tuotteista pääosa menee kotimaan korjausrakentamiseen ja noin kymmenen prosenttia vientiin, lähinnä Venäjälle.
- Venäjällä on paljon vientipotentiaalia varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Viennissä varsinkin nähdään, miten loppuasiakkaan hinta on aivan eri kuin tehdashinta. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO jäsenyyden myötä vähentyneet. Siksi me emme itse pyri vientiin, vaan siihen, että asiakas hoitaa vientiin liittyvät muodollisuudet, kertoo Saarinen.
Saarinen mainitsee huippureferensseinä Pietarin Eremitaasin museon taidevaraston laajennustyön ja Helsingin Kampin kauppakeskuksen, joihin yhtiö toimitti ikkunoita asennettuna.
Yhtiö käyttää vuodessa 2200 kuutiota kotimaista oksatonta, sormijatkettua männyn sydänpuuta tuotteiden valmistukseen. - Hyvälaatuista puuta on saatavissa tarpeeksi, vaikka puun koostumus on vuosien varrella muuttunutkin, sanoo Saarinen.
Saarinen muistuttaa, että rakentaminen on synergiarakentamista ja ikkunateollisuus tekee kauppaa kaikkien kanssa runkoratkaisuista riippumatta. Kun betonin asema ammattimaisessa kerrostalorakentamisessa on vahva, puutuoteteollisuuden edunvalvonnan kannalta on tärkeää olla RT: ssä vaikuttamassa, koska pienillä yrityksillä ei sellaiseen ole yksin mahdollisuuksia, sanoo Saarinen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Markku Hoppania, hallituksen puheenjohtaja, 010 8411 713, markku.hoppania@lammin.fi
Hannu Saarinen, toimitusjohtaja, 010 8411 715, hannu.saarinen@lammin.fi