Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään.
Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
400 suunnittelijaa ja rakennuttamisen ammattilaista työllistävällä A-Insinööreillä on kokemusta myös puurakentamisesta. Yhtiö oli mukana jo 1990-luvulla Vaasaan nousseiden puukerrostalojen toteuttamisessa, suunnitteli vuosi sitten Helsingin Viikkiin rakennetun puukerrostalokorttelin ja parhaillaan toteutuksessa on Mänttään nousevan Serlachiuksen Gösta-museon lisärakennus.
Vt. toimitusjohtaja Heikki Käkösen mukaan puurakentamisen hankkeita ja hankeaihioita on meneillään paljon. - Suunnitteluosaamisesta eivät hankkeet ainakaan jää kiinni. Osaajia löytyy, kunhan tulee kohteita, joiden toteuttamisen kautta suunnittelijoilla on mahdollisuus edelleen erikoistua puurakentamiseen, vakuuttaa Käkönen.
Käkösen mielestä puurakentamisen läpimurron esteeksi on noussut yhtenäisten standardien käyttöönotto alan sisällä. - Vaikka puullakin on periaatteessa RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään, muistuttaa Käkönen. Ellei se toimi käytännössä, puurakentamisen teolliseen valmistukseen, sen nopeuteen ja keveyteen liittyvät edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, painottaa Käkönen.
Puurakentamiseen kehitetty liian vaikeita ratkaisuja
Pitkään A-Insinööreissä vaikuttaneen, nyt eläköityneen rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puu hakee vielä paikkaansa 
ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. Mäkinen vertaa puurakentamisen nykyvaihetta 60-luvun betoniteollisuuteen ja 80-luvun terästeollisuuteen, jolloin kummankin kohdalla tapahtui läpimurto teolliseen elementtirakentamiseen.
- Betonirakentamisen Runko-BES oli rakentamisen käsikirja, joka mahdollisti järjestelmällisen teollisen toteuttamisen suunnittelusta työmaalle asti. Kun rakennusala on konservatiivinen ala, hankkeissa turvaudutaan helposti tuttuihin tekniikoihin, mikä ohjaa myös materiaalivalintoihin, kuvailee Mäkinen.
Mäkisen mielestä betoni ja teräs pitävät markkinajohtajina kiinni asemistaan, koska ne ovat rakennuttajalle ja rakentajalle helppoja, toimivia ratkaisuja. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Osaamisvajetta voitaisiin rakennusneuvos Mäkisen mielestä korjata sillä, että kussakin hankkeessa olisi suunnitteluryhmässä alusta alkaen puurakentamisen osaajia, jotka siirtäisivät osaamista hankkeesta toiseen. - Nyt kun joku hanke sössitään osaamattomuuden vuoksi, se menee puun piikkiin. Kun tarvitaan paljon tietoa uudesta tekniikasta, riippuu tietysti suunnittelijoiden omasta kyvystä ja halusta perehtyä asiaan. Meillä on A-insinööreissä tietty ammattilaisten porukka, joka on erikoistunut puuhun ja ymmärtää sen ominaisuudet kun keskivertosuunnittelussa ei olla sinut puun kanssa, arvioi Mäkinen.
Puurakentamisen hidasteena asenneongelma
Pitkän suunnittelutoimistotaustan omaavana Mäkinen korostaa suunnittelun merkitystä rakentamisen onnistumisessa. - On suunniteltava vastuullisesti tässä ajassa. Siitä syntyy osaamista ja arvostusta alalle.
Teollisen puurakentamisen mahdollisuudet Mäkinen näkee nimenomaan kerrostalorakentamisessa, koska pien- ja rivitalomarkkinassa puulla ei ole enää voitettavaa. - On lähdettävä koulutuksesta, jotta saadaan asenne puurakentamista kohtaan kuntoon. Suunnittelijoiden vaihtuvuus on hidasta ja sen myötä asenteiden muutos tapahtuu myös hitaasti. Sama oli aikanaan betonin ja teräksen yhteisrakentamisessa, jota vastustettiin ja nyt pidetään itsestäänselvyytenä. Nyt harjoitellaan synergiarakentamista puun kanssa ja jos tulee virheitä, se pannaan puun piikkiin, vaikkei johtuisikaan itse materiaalista.
Puun imagoa rakennusmateriaalina pitää Mäkisen mielestä parantaa. - Nyt on tuotava laajalla rintamalla oikeata tietoa puurakentamisesta, koska se on toimiva materiaali, kun sitä käytetään oikein. Puu on rakentajalle virhealtis, kun sen imagoon kuuluu, että se palaa ja lahoaa. 90-luvun puurakentamisen kokemuksista, kuten akustiikasta, jäi monille rakennusalalla epäily, joka elää vieläkin.
Mäkinen toivoo puurakentamisessa päästävän arkkitehtonisesti hienoista erikoisrakentamisen kohteista ammattimaisen teolliseen kerrostalorakentamiseen, jossa puun kilpailukyky kuten nopeus ja keveys pääsevät oikeuksiin. - Kun aiemmin palomääräykset olivat puukerrostalorakentamisen esteenä, nyt haasteena ovat paikkakunnittain poikkeavat erilaiset viranomaistulkinnat. Kun rakennusala pyrkii parantamaan laatujärjestelmää, tarvitaan nykyistä parempaa rakentamisen valvontaa ja vähemmän byrokratiaa, toivoo Mäkinen.
Homeongelmat seurausta rakentamisen virheistä
Rakentamisen energiatehokkuussäädöksissä on menty Mäkisen mielestä liian nopeasti eteenpäin. - Rakentamisessa joudutaan nyt ottamaan isoja riskejä, koska kosteustekniikan hallitseminen edellyttää passiivitaloissa detaljeissa hyvää työtä. Home- ja kosteusongelmat syntyvät rakentamisen aikaisista virheistä ja siitä, että työn laatu ei ole riittävää. Energiatehokas talo vaatii koneelliset keuhkot. Talotekniikka on suuri mahdollisuus hyvälle rakentamiselle, mutta sen lisääntyessä asukkaiden on opeteltava myös asumaan valveutuneesti ja ymmärtää talon tekninen toiminta ja sen edellyttämä huolto, kuvailee Mäkinen.
Mäkinen muistuttaa, että vastuullisuus rakentamisessa koskee kaikkia materiaaleja, koska home- ja kosteusongelmia saadaan aikaan kaikilla rakentamisen materiaaleilla. - Esimerkiksi koulujen home-ongelmat ovat useimmiten seurausta siitä, että rakennuksiin on tehty jälkeenpäin märkiä tiloja ja muutettu näin talon kosteusominaisuuksia.
Energiatehokkuussäädöksiä on lisätty rakentamiseen mm. osana ilmastopolitiikan tavoitteita. Mäkisen mielestä on tärkeää, että rakentamisessakin lisätään ekologisuutta. - Mutta mitä se on, kun kuitenkin jatketaan kuin ennenkin eli mennään kustannus edellä, kysyy Mäkinen. Tieto ekologisesta rakentamisesta ja sen hyödyistä on tärkeää. Voi olla että nuori sukupolvi tekee valintoja sen pohjalta, mutta suurelle yleisölle se on vielä vieras juttu.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Seppo Mäkinen, rakennusneuvos, 0400 637 221, seppo.makinen@ains.fi
Heikki Käkönen, vt. toimitusjohtaja, 0400 834 198, heikki.kakonen@ains.fi