Rakennuttaja kaipaa aitoa kilpailua puurakentamiseen

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamat uudet puurakenteiset opiskelija-asunnot ovat valmistuneet. Kuudessa erillisessä 2-kerroksisessa talossa on yhteensä 96 asuntoa, yksiöitä ja kaksioita sekä yhteiskäyttöön tarkoitettu sauna- ja huoltorakennus. Lopputulokseen ovat niin rakennettuja, rakentaja kuin asukkaatkin tyytyväisiä, vaikka kohteen toteuttamisessa kohdattiin kaikki puurakentamisen haasteet. Kohde valmistui aikataulussa kesäkuun lopussa, vaikka aikatauluongelmia pidettiinkin työmaan suurimpana haasteena.

- Alku oli taapertamista ja hankalaa, mutta tulokseen olemme tyytyväisiä, tiivistää Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Alkuun elementtien asennus oli yllättävän hidasta. Ensimmäisen talon kohdalla runkourakoitsija jäi reippaasti aikataulusta, mutta seuraavien talojen asennuksessa etenimme nopeasti kun virheet oli korjattu. Kun tämä on ensimmäisiä tämän kokoluokan asuntokohteita, se näkyi myös siinä, että runkourakoitsijalla ei ollut tarvittavaa kokemusta työmaalla toimimisesta. Tämä johti aikataulujen yhteen sovittamisongelmiin muiden urakoitsijoiden kanssa, kertoo Ojalainen.

Kiinteistöpäällikkö Vesa Vapasen mukaan alkuvaikeudet liittyivät erityisesti puuelementeissä esiintyneisiin mittavirheisiin. - Suurin syy aikataulun viivästymiseen oli mittavirheet CLT-elementeissä ja lvi-tekniikan edellyttämien reikien puuttuminen, mikä lisäsi paikan päälle tehdyn työn määrää. Jotain ongelmia esiintyi myös asentamisen laadussa tai sitten detaljit eivät vielä ole hioutuneet kohdilleen.

Kohteen rakentaneen rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n  toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen sanoo hankkeeseen lähdetyn kuin soitellen sotaan. - Tätä voi pitää pilottihankkeena ja harjoituskohteena. Suurin ongelma oli se, että elementtien liitosdetaljit eivät toimineet, mikä pidensi asennusaikaa. Alusta alkaen ennen hankkeen aloittamista kaikki toimijat rakennesuunnittelijasta rakentajaan olisi pitänyt saada samaan pöytään. Nyt opittiin työn aikana ja viimeiset talot nousivat rivakasti. Seuraava kohde voitaisiin toteuttaa tehokkaammin, kun osataan detaljit, vaikka periaatteessa  puuelementin tulisi rakentajan kannalta toimia samoin kuin betonielementti.

Odotusarvona ollut rakentamisen nopeus ei toteutunut

Joensuun puurakenteista Metla-taloa rakentaneen Jarmo Hämäläisen mielestä teolliseen esivalmistukseen perustuvan puurakentamisen nopeus ei toteutunut tässä kohteessa, koska ulkoverhous jouduttiin teettämään alihankintana paikan päällä. - Tässä menetettiin esivalmistuksen nopeuden hyöty. Työmaalla oli enemmillään 50 ukkoa töissä, kun jouduttiin käyttämään paljon alihankintaa. Kun nämä asiat saadaan hiottua kohdilleen, uskon, että puurakentamisessa päästään samaan nopeuteen kuin tekemällä betonielementeistä.

Jarmo Ojalainen yllättyi myös kohteen totuttamisen hitaudesta ja työvoimavaltaisuudesta, kun odotusarvona oli säästöjen syntyminen lyhyemmän rakennusajan tuomina työmaan yleiskulujen pienenemisenä. - Kuitenkin kohde valmistui aikataulussa ja "uudesta materiaalista” johtuvat pulmat saatiin ratkottua urakoitsijoiden kesken työmaalla. Runkourakoitsijalle täytyy antaa erityisesti kiitosta siitä, että ensimmäisen talon jälkeen käytiin lävitse kohdatut ongelmat ja niiden ratkaisemisen jälkeen aloitettiin vasta seuraavien talojen pystyttäminen, joten samoja virheitä ei enää toistettu. Tässä tehtiin samalla tuotekehitystä seuraavia hankkeita varten.

Ojalainen kehuu myös rakentamisen sääsuojausta, mikä toteutettiin kohteessa esimerkillisesti. - Viikonlopuksi runkourakoitsija nosti rakennusten päälle tilapäiset huovalla päällystetyt kattoelementit, millä estettiin kosteusvahinkojen syntyminen.

Puurakentamisen avoin standardi ei toimi

Sekä rakennuttaja että rakentaja näkevät hankkeen toteuttamisessa esiintyneiden haasteiden kiteytyvän puurakentamisen avoimen standardin puutteeseen.  - Puurakentamisen RunkoPES on teoreettinen, koska eri valmistajien  elementit eivät käy ristiin, muistuttaa Hämäläinen.  Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nyt puurakentamisessa ei ole käytännössä avointa kilpailua, kun ei ole avointa järjestelmää ja yhtenäistä detaljistoa. Jokainen haluaa pitää kiinni omasta järjestelmästään, mikä ei toimi kilpailullisesti oikein ja edistä puurakentamista. Kun mennään järjestelmä edellä, jolla on kuitenkin vain yksi toimittaja, mitä se semmoinen kilpailu on?

Jarmo Ojalainen pohtii puuosatoimittajien roolia, jonka pitäisi ulottua elementtien asentamiseen ja parempaan työmaakäytäntöjen hallintaan.  - Jos puuosastoimittajilla ei ole rakennesuunnitteluun ja elementointiin liittyvää  osaamista, se kannattaisi ostaa ulkoa. Niiden pitäisi tulla ulos perinteisestä valmistajan roolista ja hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön rakennusliikkeiden kanssa. Kun pientalotehtailla on paljon kokemusta elementteihin perustuvasta puurakentamisesta ja asentamisesta, ne pitäisi saada innostumaan kerrostalotuotantoon, ehdottaa Ojalainen.

- Ongelmana on se, että metsäyhtiöt ovat tuotetoimittaja, jotka eivät asenna eivätkä rakenna. Rakennusliikkeet haluavat ostaa talojen runkoelementit asennettuina, tiivistää Vapanen. Nyt tarvitaan tuoteosatoimittajia, asennusporukoita sekä yhteensopiva liitostekniikka, joka mahdollistaa aidon kilpailuttamisen. Puu on materiaalina toimiva, mutta kussakin hankkeessa tulisi olla rakennesuunnittelijat, joilla on tietotaito ja osaaminen puurakentamisesta.

Avoin järjestelmä edistäisi kilpailua

Nyt on puurakentamisessa Ojalaisen mielestä laitettava osaamiset kaikilla alueilla kuntoon, saatava hankkeita liikkeelle ja niiden kautta oppimista. - Kilpailutuksen pitää  olla aitoa ja se onnistuu vain sillä, että puuosatoimittajat aidosti sitoutuvat yhteisiin standardeihin ja yhteensopiviin runkorakenteisiin. Nyt kaikki kehittävät omia järjestelmiään ja varjelevat niitä, mikä on suurin laajamittaisen puurakentamisen markkinan kehittymisen este. Meillä olisi ollut valmius toteuttaa kuusikerroksinen kerrostalo puurakenteisena, johon emme kuitenkaan saaneet kilpailukykyisiä tarjouksia, harmittelee Ojalainen. 

Vesa Vapanen nostaa esiin hankintalain mukaisen kilpailutuksen mukanaan tuomat ongelmat. Käytännössä kilpailutus rakentamisessa on aina kaksivaiheinen, koska runkojärjestelmien erilaisuuden vuoksi runko on kilpailutettava ensin ja suunnittelua jatkettava sitten valitun järjestelmän mukaan. - Tämä lisää kilpailutukseen käytettävää aikaa ja tuo työmaalle yhden toimijan eli runkourakoitsijan lisää ja vaatii tarkkuutta urakkarajoihin, muistuttaa Vapanen.  KVR- urakkamenetelmä tietysti poistaisi ongelmat rakennuttajalta, mutta asuntorakentamisessa sitä ei juurikaan käytetä.

Joensuun Ellin rakennushankkeen lopputulokseen ovat niin rakennuttaja, rakentaja kuin uuteen taloon muuttaneet asukkaatkin erittäin tyytyväisiä. Talojen kaksikerroksisuus mahdollistaa sen, että puuta on näkyvissä myös asuntojen sisäseinissä. Akustiikka koetaan hyvänä eikä tärinäongelmia ole esiintynyt. Välipohja toteutettiin CLT-levyn  ja betonilaatan liittorakenteena.

Opiskelijat Emilia Kääntä Kalajoelta ja Erno Härkönen Helsingistä kokevat saaneensa lottovoiton päästessään uuteen taloon ensimmäisinä asukkaina.

Faktat:

• 6 kpl 2-kerroksisia asuintaloja
• 96 asuntoa; 84 yksiötä ja 12 kaksiota
• kaksi yhteistilarakennusta, missä sauna ja pyykkitupa
• kylmiä ulkoiluvälinevarastoja
• kerrosalaa yht. 4225 m2paloluokka P2
• ET-luku 59 kwh/brm2/a
• keskitetty ilmanvaihto, käyttöveden tuotto poistoilmalämpöpumpuilla talokohtaisesti, jäähdytys/tuloilman esilämmitys maapiirillä, ilmanvaihdon ohjaus hiilidioksidi- ja läsnäoloantureilla
• urakkahinta (rakennus-, runko-, lvi- ja sähköurakat) 9,46 milj.€

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jarmo Ojalainen, toimitusjohtaja, 050 329 5220, jarmo.ojalainen@joensuunelli.fi
Vesa Vapanen, kiinteistöpäällikkö, 050 343 0513, vesa.vapanen@joensuunelli.fi
Jarmo Hämäläinen, toimitusjohtaja, 0400 624 589, jarmo.hamalainen@rakennustoimistoeeroreijonen.com