Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi.
- Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo rakennusinsinööri Petri Saarimaa Huittisten Ryhmärakentajat Oy:stä. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat.
Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan yhtiö sai edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. - Olihan se yllättävää, kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani ja me saamme hallin halvemmalla.
Toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan autotalon laajennushanke oli tarkoitus toteuttaa teräsrunkoisena, mutta kiristyneiden paloturvallisuusmääräysten myötä päädyttiin teräsrungon vaihtamiseen puurungoksi. Nyt hanke toteutetaan liimapuurunkoisena rakennuksena, missä liimapuurakenteet jäävät esille kantavissa ja kattorakenteissa. Seinärakenteet ovat eristettyjä peltipinnoitettuja elementtejä.
- Saimme reilut 50 tuhatta euroa edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. Olihan se yllättävää, että kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani. Terärakenteisena ison hallin rakentaminen ei olisi täyttänyt paloluokituksen määräyksiä ilman merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavia suojamaalauksia. Nyt saamme aikaan kustannusten ja ajan säästöä monessa eri vaiheessa, muistuttaa Setälä.
Kyseessä on noin tuhannen neliön rakennushanke, mihin sijoittuu automyymälä ja peltikorjaamo. - Tottakai toivomme, että rakennus valmistuttuaan herättää myönteistä mielenkiintoa ja huomiota, sanoo Setälä. Asiakkaiden kannalta parasta tulee olemaan avara myymälän tila, missä liimapuurakenteet ovat näyttävästi esillä.
Liimapuurunko kustannustehokkain
Hallin rakentajayhtiön Huittisten Ryhmärakentajat Oy:n rakennusinsinööri Petri Saarimaalla on kokemusta parinkymmenen liimapuurakenteisen hallirakennuksen rakentamisesta.
- Tässä Laatuauton kohteessa päädyttiin kokonaan liimapuurunkoon puhtaasti kustannussyistä. Jos olisimme toteuttaneet hankkeen alkuperäisen teräsrunkoon perustuvan suunnitelman pohjalta, olisimme joutuneet palosuojaamaan teräspilarit. Saimme ratkaisulla aikaan paremman paloluokituksen ja merkittävän kustannussäästön, mitä syntyy teräspalkkien palosuojauksen poisjäämisestä ja liimapuurakenteiden nopeasta pystytyksestä.
Laatuauton laajennuksen runkotyöt veivät 4,5 päivää. - Eikä ollut edes kiire, sanoo Saarimaa. Olennaista on, että peruspultit ovat oikeissa paikoissa. Käytännössä runkorakenteiden kiinnityksessä on viiden millimetrin pelivara. Tämä on nopeata teollista rakentamista!
Hankkeessa käytetyt suurimmat liimapuupalkit ovat 25-metrisiä, 191 senttiä korkeita ja painoltaan 3,2 tonnia.
P3-paloluokituksessa teräs ja puu ovat Saarimaan mukaan samalla viivalla, mutta vaativammassa P2-paloluokituksessa puu on edullisempi. - Liimapuu käyttäytyy palotilanteessa rakenteen kannalta siten, että se hiiltyy, mutta ei pala nopeasti syvältä. Tämä hiiltymisvara otetaan huomioon liimapuurungon mitoituksessa, jolloin se säilyttää pitkään kantokykynsä mahdollisessa palotilanteessa.
Huittisten Ryhmärakentajat Oy toteuttaa puurakennushankkeita yhdestä neljään kohdetta vuosittain. Puuelementeistä toteutettavat kohteet ovat hoivakoteja ja palvelutaloja.
- Palomääräysten uusiminen muutti puurakentamisen mielekkääksi ja kilpailukyvyltään paremmaksi, sanoo Saarimaa.
Liimapuupalkin etuna hidas paloaika
Autotalo on paloturvallisuuden kannalta haasteellinen paikka, kun samassa tilassa on autoja, polttonesteitä ja kipinöitä synnyttäviä työvaiheita. - Tämmöisissä kohteissa kuumuus iskee nopeasti ja paloriski tulee ottaa vakavasti, muistuttaa aluepalomestari Jari Eno.
Enon mukaan hallirakentamisessa on olennaista se, että liimapuurakenteet antavat aikaa mahdollisessa palotilanteessa työskentelyyn ilman että on pelkoa niiden nopeasta sortumisesta. Vaikka liimapuupalkki hiiltyisi pinnasta, se säilyttäisi muotonsa ja lujuuden.
- Tässä kohteessa kyseessä on iso avoin tila ja sen myötä kohde määriteltiin vaativampaan P2-paloluokkaan. Runkorakenteiden kestävyydellä on palotilanteissa merkitystä erityisesti yöllä, kun tila on miehittämätön ja pelastushenkilökunnan pitäisi olla paikalla kuudessa, seitsemässä minuutissa, kuvailee Eno.
Liimapuurakenteita Eno pitää hallirakentamisessa toimivina, koska ne ovat sellaisenaan valmiita eikä tarvitse enää palosuojata maaleilla. - Tietoa puurakenteiden palokestävyydestä on tarjolla, mutta sen hankkiminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Kun enää ei osallistuta entiseen malliin koulutukseen, sähköisten sivujen merkitys tiedon hankinnassa kasvaa, sanoo Eno ja viittaa Puuinfo.fi-palvelun sisältöön.
Enon mukaan pelastusalalla vaihdetaan tietoja eri paikkakunnilla saaduista kokemuksista kuten esimerkiksi puukerrostaloissa olevan pakollisen sprinklauksen myönteisistä vaikutuksista ja uusista täydennysrakennushankkeista ja niiden palomääräyskäytännöistä.
- Asenteet ovat pelastusalalla puun käyttöä kohtaan selvästi muuttuneet, kun on saatu käytännön rakennushankkeiden kokemusten kautta tietoa niiden toimivuudesta, muistuttaa Eno.
Puurakentamisen palokestävyyden asenteet muuttumassa
Satakunnassa toimii EU-rahoitteinen PUU-RIDS -hanke, minkä tavoitteena on aktivoida toimialan yritykset ja organisaatiot tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita rakentamiseen. Hankkeella tuetaan ammattirakentamisen arvoketjuissa toimivia puutuoteteollisuuden yrityksiä liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysverkostojen synnyttämiseen. Yritysten ulottuville tuodaan uusinta teollista ammattimaista puurakentamista palvelevaa osaamista ja kokemustietoa ja energiaviisaasti rakennetun ympäristön synnyttämistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista.
Projektipäällikkö Heikki Perko Prizztech Oy:stä uskoo puurakentamisen kasvuun myös liiketoimintaa palvelevassa hallirakentamisessa, mistä Huittisten hanke on hyvä esimerkki. - Liimapuurakenteille on tilaa mm. kaupan, maatalouden ja liikuntapaikkojen rakentamisessa tulevaisuudessa, kun tieto puurakentamisen nopeudesta ja kustannustehokkuudesta kasvaa. Tähän asti esimerkiksi puurakentamisen palokestävyyttä kohtaan on esiintynyt ennakkoluuloja, jotka nyt käytännön esimerkkien myötä toivottavasti poistuvat, uskoo Perko.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Tommi Setälä, toimitusjohtaja, 044 560 1681, tommi.setala@huittistenlaatuauto.fi
Petri Saarimaa, rakennusinsinööri, 0400 669 336, huittisten.ryhmarakentajat@dnainternet.net
Jari Eno, aluepalomestari, 044 701 7389, jari.eno@satapelastus.fi
Heikki Perko, projektipäällikkö, 044 710 5361, heikki.perko@prizz.fi