- Nyt on puurakentamisessa vipinää, sanoo Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen Seinäjoella valmistumassa olevan kuusikerroksisen puukerrostalon harjannostajaisissa. Seinäjokisella kuntien omistamalla rakennuttajayhtiö Lakea Oy:llä on 1500 asunnon tonttikanta tulevalle kahdelle vuodelle. Uusia puukerrostalohankkeita on vireillä mm. Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Kokkolaan. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa samalla CLT- tekniikalla palvelutaloja eri puolelle Suomea.
- Vipinää on niin paljon, että joudumme hidastamaan seuraavien kohteiden toteutusaikataulua, koska emme saa tarpeeksi elementtejä niiden toteuttamiseen, sanoo Liimatainen. Kapasiteettipulasta johtuen joudumme rakennuttamaan Jyväskylän noin 150 asunnon kohteen kolmessa eri vaiheessa kuuden kuukauden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, toivoo Liimatainen.
Seinäjoelle valmistuu joulukuussa maailman ensimmäinen CLT- levyrakenteisiin tilaelementteihin perustuva kuusikerroksinen puukerrostalo. Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen pitää rakennusta prototyyppinä, joka osoittaa CLT-moduulirakentamisen vahvuudet.
- Tämä on ollut kaikille puurakentamisen oppimisprosessi ja se osoittaa moduulirakentamisen vahvuudet yli kolmikerroksisessa rakentamisessa. Kolmeen kerrokseen asti voidaan rakentaa kilpailukykyisesti muillakin elementointitekniikoilla. Kun toteutus osataan, CLT- rakentaminen on yksinkertaisempi prosessi kuin perinteinen pilaripalkkijärjestelmään perustuva rakentaminen.
Suurimmat haasteet rakentamisessa liittyivät Liimataisen mukaan elementtien asennettavuuteen ja liitosten detaljeihin. - Asentaminen kehittyy koko ajan hankkeiden ja toistojen kautta. Seuraavassa kohteessa teemme taas monet asiat fiksummin ja nopeammin, koska oppiminen tässä vaiheessa on ekspotentiaalista, muistuttaa Liimatainen.
Lakea Oy tekee Stora Enson kanssa moduulielementeistä tuoteosakauppaa, missä Stora Enso toimii myös elementtien asentajana. Tuoteosakaupassa valmistaja ottaa kokonaisuudesta vastuun ja riskin.
- Vaikka jotkut rakennusliikkeet ovat kokeneet tämän uhkana, monet näkevät tämän myös mahdollisuutena kun pääurakoitsijalle jää käytännössä vain perustukset, kellarit ja pihatyöt. Pääurakoitsijan osuus kokonaisuudesta jää kolmannekseen tässä mallissa, kertoo Liimatainen.
Hankkeita enemmän kuin kapasiteettia
Lakea oy on tällä hetkellä maan suurin puurakennuttaja. Hankelistalla on CLT-rakentamiseen perustuvia palvelutaloja ja 1500 asunnon tonttivarauskanta puukerrostaloille monissa kaupungeissa. Nyt yhtiö joutuu hidastamaan toteutusaikataulua, koska Liimataisen mukaan puurakentamista uhkaa kapasiteettipula.
- Hartolan tilaelementtitehtaan kapasiteetti on noin 400 asuntoa vuodessa ja se on jo myyty vireillä oleviin hankkeisiin. Jyväskylän hankkeen kolme puukerrostaloa joudumme toteuttamaan talo kerrallaan puolen vuoden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, arvioi Liimatainen.
Liimatainen kehuu kaupunkeja, joissa on nyt omaehtoista aloitteellisuutta puurakentamishankkeita kohtaan paljon. Esimerkiksi Kuopiossa on kaavan hyväksymisvaiheessa 7 - kerroksinen 70 asunnon kerrostalo Kallaveden rantaan, johon tulee oma veneranta. - Kuopion kaupunki on ollut hyvin aktiivinen ja joustava hankkeen edistämisessä.
Liimataisen mukaan puurakentamisen meneillään oleva läpimurto perustuu sen teolliseen valmistukseen ja hyvään tekniikkaan. - Mielenkiinto puuhun tulee nyt perinteisen rakentamisen ulkopuolelta, missä puun mahdollisuudet on havaittu. Tämä pakottaa perinteisetkin rakennusyhtiöt ottamaan puurakentamisen vakavasti. Teollisen valmistuksen haasteena on teollisen tehokkuuden ja yksilöllisyyden säilyttäminen yhtä aikaa.
Tilaelementtitekniikka on luotu Amerikassa jo sata vuotta ja sitä yritettiin toteuttaa betonirakentamisessa Suomessakin jo 1970-luvulla. Tuolloin ryhdyttiin perimään teollisesti valmistetuilta elementeiltä liikevaihtovero, jota taas ei työmaarakentamisessa ollut. - Tämä tehtiin työllisyyspoliittisin perustein, kun väkeä oli paljon töihin tarjolla. Nyt on taas päinvastoin. Suomalaista työvoimaa on tarjolla tehdassalien elementtilinjalle, mutta ei ulkona oleville rakennusten työmaille, muistuttaa Liimatainen.
Rakentamisen ferrari
- Lähtökohtana pitää olla, että rakennamme parempia taloja kuin vanhan tekniikan betonitalot, painottaa Liimatainen. P
uurakentajien on oltava ylpeitä siitä, että tehdään teknisesti parempaa laatua. Siksi puurakentamisen ei tarvitse olla halvempaa kuin vanhaan tekniikkaan perustuva betonirakentaminen. Sehän on vastoin markkinoiden ajattelua, missä paremmasta maksetaan enemmän, muistuttaa Liimatainen.
Puurakentamisen paremmuus näkyy Liimataisen mukaan asiakkaan kannalta parempana paloturvallisuutena ja äänitekniikkana sekä kosteusvapaana rakentamisena. - Nuoret ostajat miettivät rakennuksen ja asumisen energiatehokkuutta ja ekologisia arvoja, millä on yllättävän paljon merkitystä. Hiilijalanjäljen tulo rakentamiseen on tulevaisuutta.
-Teollinen puurakentaminen voi olla myös vientituote, kun siitä kehitetään talorakentamisen ferrari. EI pidä olla vaatimattomia ja tavoitella mahdollisimman halpaa, kun puurakentamisessa yllämme aivan uudelle rakentamisen laadun tasolle. Nyt rakentamisessa viedään vanhaa tekniikkaa, joka osataan muuallakin. Esimerkiksi Venäjän vientiin pitää pyrkiä hyvällä talotekniikalla varustetulla teollisella puurakentamisella.
Teollinen puurakentaminen vastaus rakennusten kosteusongelmiin
Japanissa rakennetaan ja arvostetaan teollista puurakenteista tilaelementtituotantoa, koska se on tasalaatuista, sanoo Liimatainen. - Me voimme vakuuttaa kosteus- ja home-ongelmia pelkääville asiakkaille, että CLT- elementtitalo on kuiva talo, koska sen rakentamisen prosesseissa ei käytetä vettä.
Sen lisäksi, että betonielementit tuodaan märkänä työmaalle, tasoitus- ja maalaustöissä tarvitaan lisää vettä. Puurakentamisessa kaikki nämä työvaiheet tehdään kuivissa tehdastiloissa ja elementit viedään suojattuina asennettaviksi työmaalle juuri silloin kun ne tarvitaan. Myös märkätilat kuten saunat ja kylpyhuoneet asennetaan asuntoihin valmiina moduuleina. - Tämä on järkevää, koska märkätilojen rakentaminen paikan päällä vie paljon aikaa ja on erittäin vaativaa vesieristysten ja tekniikan osalta.
Liimataisen mielestä on hyvä, että puurakentamiselta vaaditaan rakentamisen säädöksissä enemmän, koska se tarkoittaa parempaa paloturvallisuutta sekä ääni- ja kosteuseristystä. - En vain ymmärrä sitä, että kipsilevyllä pitää peittää pu
upintoja, vaikka talossa on asuntokohtainen sprinklaus ja asukkaat haluaisivat esille jääviä puupintoja. Kun taloon rakennetaan monet henkselit, halutaanko sillä suojata muita materiaaleja, kysyy Liimatainen. Eihän se pitäisi olla keneltäkään pois, että teemme parempaa laatua ja parempia asuntoja ihmisille. Muutkin materiaalit voisivat kehittää parempaa laatua ja kehittyä teknisesti, eikä tyytyä hyvään neuvostotasoon, muistuttaa Liimatainen.
Liimatainen harmittelee palomääräysten tulkintaa, jossa käytännöt ja tulkintaerot kuntien välillä vaihtelevat suuresti. Puurakentamista rangaistaan myös rakennusoikeuden mittaamiskäytännöissä, missä puu menettää 2-3 prosenttia laskettavasta huoneistoalasta.- Käytännössä se tarkoittaa kerrostalokohteessa yhden myytävän asunnon kokoista menetystä. Vaikka tosiasiassa teemme ääni- ja lämpöeristyksessä parempaa laatua, siitä rangaistaan.
Talotekniikalla laadullista lisäarvoa
Talotekniikan osuus ja merkitys rakentamisessa on energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimusten myötä vahvassa kasvussa. Kun talotekniikan osuus rakentamisen kokonaiskustannuksista alkaa olla 25 prosentin luokkaa, talon huollettavuuden ja tekniikan vaihdettavuuteen merkittävyys uudisrakentamisessa kasvaa.
- Meillä on talotekniikka valmiina asennettuna moduulielementeistä rakennettuihin asuntoihin, kertoo Liimatainen. Talon putki- ja sähkönousut rakennetaan porrashuoneisiin, missä ne ovat helposti vaihdettavissa ja huollettavissa ilman purkutöitä. Esimerkiksi putkitöiden toteuttaminen nykytekniikalla merkitsee ainakin 700 euron neliökustannusta. CLT-taloissa hinta on kymmenesosa siitä. Nyt päivitellään putkiremontin hintaa ja silti koko ajan rakennetaan vanhalla tekniikalla. On kuin autossa nokkapelti hitsattaisiin kiinni.
Verrattuna betonirakenteisiin kerrostaloihin, puukerrostalossa porraskäytävät ovat puolilämpiminä. -
Meidän ei tarvitse lämmittää täysillä porraskäytäviä ja varastoja asuntoja varten, vaan asunnot tuottavat lämmön näihin tiloihin. Tämä tuo valtavan säästön lämmityskustannuksiin.
-Tulevaisuudessa tulemme tarjoamaan huoneistokohtaisen lämmönvaihtimen, mikä mahdollistaa huoneistokohtaisen käyttöveden ja lämmityksen energian mittauksen. Jokainen maksaa tulevaisuudessa oman energian kulutuksensa ja se käytäntö tuottaa aina säästöjä. Tämä tuo puurakentamiseen merkittävää laadullista lisäarvoa perinteiseen rakentamiseen verrattuna, kuvailee Liimatainen.
Puukerrostalon julkisivun puuverhouksen huoltoa Liimatainen ei pidä ongelmana. - On hyvä muistaa, että betonitalon julkisivuelementin ulkokuoren peruskorjaus on viidenkymmenen vuoden välein valtaisa ja kallis urakka. Puurakennuksessa huoltoa ja kustannuksia tulee ja voidaan jakaa tasaisemmin.
Palomääräykset eivät tunnista CLT-rakentamista
Lakealla on rakenteilla Turun Iso-Heikkilän kaupunginosassa 4-kerroksinen CLT- tekniikkaan perustuva kerrostalo, jonka ensimmäiseen kerrokseen tulee 15 -paikkainen palvelutalo ja kolmeen muuhun kerrokseen vuokra-asuntoja. Rakennus valmistuu ensi vuoden toukokuussa.
- Koska rakennukseen tulee palveluasuntoja, se on paloluokituksessa P 1 luokkaa. Jouduimme osoittamaan paloviranomaisille toiminnallisella palosimulaatiolla sen, että CLT- rakennus pysyy palotilanteessa sortumatta, kuvailee Lakea Oy:n tekninen johtaja Timo Mantila.
Mantila arvioi, että CLT- elementteihin perustuvaa rakentamista ei tunneta vielä riittävästi, koska palomääräyksiä on laadittu aikana, jolloin CLT rakentamista ei ole ollut. - Nyt saadut kokemukset mahdollistaisivat palomääräysten tarkistamisen tältä osin.
Hämeenlinnaan nousee perinteinen 15-paikkainen hoivatalo kehitysvammaisille. Rakennus toteutetaan CLT-ratkaisuna yksikerroksisena ja tavoitteena on sen valmistuminen ensi kesään mennessä. Myös Ouluun nousee ensi kesäksi kaksi 15-paikkaista hoivataloa, jotka toteutetaan Muuramen puisilla tilaelementeillä.
Hoivatalotuotanto on vahvassa kasvussa, mutta niiden toteuttamisessa siirrytään yhä enemmän Turussa toteuttavan yhdistelmärakentamisen suuntaan, jossa hoiva-asumiseen tarkoitetut asunnot ovat muun asumisen yhteydessä. - Nykysäädökset eivät suosi pelkästään 15-paikkaisten hoivatalojen rakentamista, huomauttaa Mantila. Onko mitään mieltä peittää valmista CLT-seinää kipsilevyillä?
Mantila kaipaa moduulielementtituotantoon lisää toimijoita, koska nykyinen kapasiteettipula siirtää hankkeiden aloituksia.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Jouni Liimatainen, aluepäällikkö, 0400 644 701, jouni.liimatainen@lakea.fi
Timo Mantila, tekninen johtaja, 050 581 8097, timo.mantila@lakea.fi