Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies.
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan meneillään oleva metsäsektorin rakennekehitys ei ole johtamassa metsäteollisuuden ulosliputtamiseen Suomesta, vaan sen uusiutumiseen. Häkämies muistuttaa, että vaikka meneillään oleva metsäteollisuuden rakennemuutos on uudistanut metsäsektoria voimakkaasti, puolet Suomen keskeisimmistä vientituotteista tulevat edelleen metsäteollisuudesta.
Häkämies panostaisi puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. - Kehitystyössä on katsottava rajojemme ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin ja kasvaviin talouksiin uusien kasvumahdollisuuksien löytämiseksi, arvioi Häkämies. Metsäteollisuuden tilanne on rakennemuutoksesta johtuen parantunut. Nyt on nähtävissä suuria mahdollisuuksia siinä, että globaalin metsäteollisuuden rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä.
- Mitä eväitä meillä suomalaisilla on, kysyy Häkämies. Maailmanlaajuisessa vertailussa meillä on valtaisat metsävarat, mineraaleja, puhdasta vettä, osaamista, hyvä teollinen perinne ja kyky joustavasti vastata uusilla innovaatioilla meneillään olevaan muutokseen. Tulevaisuudessa mahdollisuudet perustuvat yhä enemmän uusiutuvien materiaalien jalostamiseen kestävän kehityksen tuotteiksi. Suomen uusteollistaminen voidaankin nähdä osana vihreää taloutta ja ympäristöliiketoimintaa, cleantechiä, muotoilee Häkämies.
Puutuotteiden maailman markkinat kasvussa
Suomen talous käy parhaillaan läpi rakennemuutosta, jolla haetaan tulevaisuuden selviytymisen eväitä globaalissa taloudessa. - Nyt jos koskaan tarvitaan uutta asennetta uudistaa toimintatapojamme niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä sekä tunnistaa tulevan kasvun mahdollisuudet.
- Puutuotteiden maailman markkinat eivät ole kadonneet vaan päinvastoin kasvussa. Ainoa mikä on hukassa, on Suomen kilpailukyky, muistuttaa Häkämies. Nyt on haettava rohkeita ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseen ja alennettava pk-yritysten kynnystä tarjota tuotteitaan vientiin.
Puutuotealalla nähdään vientimahdollisuuksia mm. moniin Afrikan maihin, Kiinaan sekä lähialueille kuten Venäjälle, jossa talouden kasvu siivittää myös rakentamista. - Venäjän vienti tulee ottaa nykyistä vakavammin, koska pelkästään lähinaapurissa Pietarissa on Suomen kokoiset markkinat. Venäjän WTO -jäsenyys voikin parhaimmillaan tarjota merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle rakennustuoteteollisuudelle. Venäjälle ei kannata viedä vanhaa tekniikkaa ja osaamista, vaan uutta vähähiilisen rakentamisen tekniikkaa ja osaamista, kuvailee Häkämies.
Puurakentamisen kehitystyötä tuleekin Häkämiehen mielestä jatkaa. - Kansainvälisesti kilpailukykyisten konseptien kehittäminen edellyttää myös sitä, että kaikki materiaalit ovat rakentamisen säädöksissä samalla viivalla.
Vähähiilinen rakentaminen osa Suomi-brändiä
Valtiolla ja kunnilla on Häkämiehen mielestä suuri vastuu toimia edelläkävijöinä vähähiilisessä rakentamisessa yhteiskunnan omassa tai rahoittamassa rakentamisessa ja luoda näin markkinakysyntää omilla ratkaisuillaan. - Kunnat voisivat kilpailuttaa julkisia hankintoja ja edistää ympäristöliiketoiminnan markkinoita kotimaassa ja tuottaa vahvoja referenssejä vähähiilisen rakentamiseen.
- Elinkeinoelämä kannattaa valtioneuvoston tavoitetta edistää julkisissa hankinnoissa kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä uuden teknologian käyttöönottoa myös rakentamisessa, kertoo Häkämies. On perusteltu ja hyvä tavoite vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon myös rakentamisessa.
- Vähähiilinen rakentaminen voisi olla keskeinen osa Suomi-brändia ja lisätä puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle vientimahdollisuuksia, näkee Häkämies. Etujoukoissa olevat kehittäjät ovat globaaleilla markkinoilla vahvoilla. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä ja näyttäviä kohteita, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinan vetureina.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Jyri Häkämies, 09 4202 2400, jyri.hakamies@ek.fi
kuva: EK/Marjut Hentunen