Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen uskoo, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenkertaistaa puukerrostalotuotanto Suomessa on nyt toteutumassa. - Puukerrostalorakentaminen on tekemässä lopultakin läpimurtoa myös Suomessa, kun tänä vuonna on käynnistynyt yllättävänkin monta puurakentamisen hanketta ympäri Suomea. Nyt on selvästi näkyvissä, että myös rakennusala alkaa uudistua, uskoo Virtanen.
Valtiovalta haluaa Virtasen mukaan edistää puurakentamista erityisesti ympäristösyistä sekä aluetalouksien ja työllisyysnäkökohtien kannalta. - Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan laskelmien mukaan jopa 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
Puumieheksi tunnustautuva työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kantaa huolta Suomen metsien vajaakäytöstä. Metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, josta hyödynnetään talouskäyttöön vain hiukan yli puolet.
- Suomessa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä sekä kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja teknologiaa niin kansainvälisille kuin kotimaan markkinoille. Metsäbiotalous voi tulevaisuudessa yhdistää niin metsä-, energia-, teknologia-, kemian-, rakennus-, puutuote-, prosessi- kuin konepajateollisuutta erilaisine palveluineen, kuvailee Virtanen.
Virtanen muistuttaa, että huolimatta metsäsektorin viime vuosien rakennemuutoksesta, se kattaa edelleen viidenneksen Suomen vientituloista, viisi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, työllistää noin 200 000 suomalaista ja tuottaa noin 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta.
Puutuotteiden kysyntä kasvussa globaalisti
Talouden tulevaisuutta on rakennettava sen varaan, että meillä on raaka-aineina puuta ja malmeja, joiden jatkojalostuksesta voidaan talouden kovaa pohjaa rakentaa.
- Puun mekaaninen ja biokäyttö tulevat korvaamaan muuta tuotantoa. Älykkäät pakkaukset, missä nanoteknologia tulee kartonkiin ja älykäs puurakentaminen ovat Suomelle mahdollisuuksia, joista on tehtävissä myös vientituotteita, uskoo Virtanen.
Kansliapäällikkö arvioi puutuotteiden kysynnän kasvavan globaalisti, kun huoli ilmaston lämpenemisestä ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisestä kasvaa. Rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristöarvioinnin laskentatyökaluja kehitetään koko ajan tiiviissä yhteistyössä maamme rakennus- ja puuteollisuuden järjestöjen, tutkimuslaitosten ja EU:n maiden vastaavien järjestöjen kanssa.
- Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -linjausten mukaan vuoteen 2017 mennessä Suomen rakentamismääräyksissä tullaan ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamat sekä rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset, toteaa Virtanen. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä materiaalina puu tulee olemaan yhä halutumpi ja kilpailukykyisempi raaka-aine.
Puutuoteteollisuuden kasvusta Virtanen odottaa Suomen tarvitsemia vientituloja. Tänä vuonna puutuoteteollisuuden vienti on lisääntynyt merkittävästi, pääosin sahatavaran viennin elpymisen vuoksi. Sahatavaran viennin arvo on tänä vuonna kasvanut peräti 13 prosenttia, joskin sahatavarassakin ollaan edelleen kaukana viiden vuoden takaisista luvuista.
- Toivottavaa olisi, että myös jalostettujen puutuotteiden vienti lisääntyisi ja puutuoteteollisuus kasvaisi ja kansainvälistyisi nopeassa tahdissa, tavoittelee Virtanen.
Puusta aito vaihtoehto rakentamisen valtavirtaan
Työ- ja elinkeinoministeriössä on toteutettu kahden hallituskauden aikana Metsäalan strategista ohjelmaa ja sen yhteydessä Valtakunnallista puurakentamisohjelmaa. Virtanen oli Ahon ja Lipposen hallitusten aikana rakentamassa ensimmäisiä puurakentamisen edistämisohjelmia ja pitää perusteltuna valtiovallan toimia, joilla luodaan edellytyksiä hiilineutraalin puurakentamisen markkinoille. Valtiovalta haluaa Virtasen mukaan edistää puurakentamista erityisesti ympäristösyistä sekä aluetalouksien ja työllisyysnäkökohtien kannalta.
- Ohjelmat ovat saavuttaneet pitkälle niille asetettuja tavoitteita. MSO:n puurakentamisohjelman tavoitteeksi asetettu puukerrostalojen määrän kymmenkertaistuminen näyttäisi olevan hyvää vauhtia tapahtumassa, joskin vielä on paljon puualalla kehitettävää. Erillisohjelmat syntyvät tarpeeseen ja nyt on aika siirtää puurakentamisen edistäminen osaksi ministeriön omaa tuotantoa ja toimintaa, muotoilee Virtanen.
Puurakentamisen edistämisen hankaluutena on toimialan jakautuminen monen eri ministeriön vastuulle. - Haasteena on, että raaka-aine kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, teollinen jalostus elinkeinoministeriölle ja rakentamisen määräykset ympäristöministeriölle. Mutta tällä hetkellä yhteistyö sujuu, tahtotila puurakentamisen edistämiseksi eri ministeriöissä on samanlainen.
Virtanen näkee puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
- Nyt puuala haluaa tulla mukaan aidoksi vaihtoehdoksi betonin ja teräksen rinnalle. Tehtävä ei ole helppo, sillä tämä on jo edellyttänyt mm. palomääräysten muuttamista, puurakentamisen osaamisen lisäämistä, koulutuksen päivittämistä, uusien teknisten ratkaisujen kehittämistyötä ja puuhun liittyviin ennakkoasenteisiin vaikuttamista, kuvailee Virtanen.
- On yhteiskunnan ja asunnonostajien etu, että eri rakennustapojen ja -materiaalien välillä on tervettä kilpailua, muistuttaa Virtanen. Joskin mediassa puun ja betonin kärkevä vastakkainasettelu ei ole tuntunut järkevältä.
Suomessa tarvitaan omaa tuotantoa puurakentamisen tuoteosiin
Elementteihin perustuva teollinen ammattimainen puurakentaminen on vasta alussa, vaikka Suomessa on ollut kauan pitkälle teollistettua pientalotuotantoa. Virtanen kaipaa rakentamiseen uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita, millä äly tuodaan talotekniikan muodossa rakennuksiin. - Ovathan nämä rakentamisen home- ja kosteusongelmat sietämättömiä ja vievät koko toimialan maineen ulkomailla. Rakentamisen laadusta käytävä keskustelu on nyt välttämätöntä ja jotain on tehtävä että maassa, jossa on maailman edistynein teknologia, opitaan rakentamaan home- ja kosteusvapaita taloja.
Virtanen kysyykin, missä on syy, kun teollisesti valmistetuille rakentamisen elementeille ei ole ollut kysyntää. - Pallo on myös teollisuudella itsellään, joka on ollut tässä kehitystyössä varsin passiivinen. Kysyntää ei synny, jos ei ole tuoteosatarjontaa. Nyt tilanne on korjautumassa ja on hyvä, jos Suomeenkin saadaan omaa CLT puuelementtituotantoa. Se, että Suomen luontokeskus on rakennettu itävaltalaisesta puusta, ei ole kunniaksi Suomen puutuoteteollisuudelle, muistuttaa Virtanen.
Virtanen uskoo ekologisuuden, hiilijalanjäljen ja resurssitehokkuuden tulevan myös rakentamiseen. - Meillä on suuri haaste EU:ssa, jossa perinteinen betoni- ja terästeollisuus jylläävät säädösten taustalla. Kun yritämme saada lasketuksi metsämme hiilinieluksi ja edistettyä puun energiakäyttöä, saamme ystäviä yleensä vain pohjoismaista. Toistaiseksi puun edunvalvonta ei ole Brysselissä kovin hyvin onnistunut, harmittelee Virtanen.
Teollinen puurakentaminen kaipaa osaajia
Puurakentamisen huippuosaajia tarvitaan Virtasen mielestä rakentamisen eri vaiheisiin. Puurakentamisen koulutusta on viime vuosina päivitetty kaikilla oppilaitostasoilla, jotta puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Tavoitteena on lisä- ja aikuiskoulutuksen avulla kouluttaa lähivuosina maahamme 150 puurakentamisen huippuammattilaista lisää.
- Lisää osaamista tarvitaan myös teollisen puurakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämisessä, sanoo Virtanen. Puurakenteisten kohteiden tehokkaaseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen tarvitaan yritysten aitoa sitoutumista ja yhteistyötä. Tällä tavoin voidaan kehittää puurakentamista systemaattisesti ja löytää uusia ratkaisuja asumisen laadun ja viihtyisyyden parantamiseksi.
Tekes toteuttaa yhteistyössä puutuotealan yritysten kanssa erilaisia hankkeita yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Esimerkiksi puutuoteyritysten kasvuväylä-ryhmään kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä yritystä ja lisää puutuoteyrityksiä halutaan mukaan kasvuväylän toimintaan.
- Meidän tulee nykyistä aktiivisemmin kertoa alan osaamisesta ja erilaisista puun hyödyntämiseen liittyvistä menestystarinoista sekä päättäjille että potentiaalisille kansainvälisille asiakkaille. Team Finland -verkoston hyödyntäminen viestin viejänä on alalle uusi mahdollisuus, muistuttaa Virtanen.
- Alan yhdistysten omistama Puuinfo Oy tekee hyvää työtä alan viennin edistämiseksi, sanoo Virtanen. Kansainvälisen kaupan aloittamisen kynnyksen madaltamiseksi kehitetty puutuotealan yhteinen monikielinen nettiportaali (www.woodproducts.fi) sekä kehitteillä oleva messupalvelukonsepti ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, 029 506 3502, erkki.virtanen@tem.fi