Oulun Kastelliin valmistuvaa monitoimitaloa voidaan pitää Suomen suurimpana meneillään olevana puurakentamisen kohteena. Yli 12 tuhannen neliömetrin monitoimitalo toteutetaan puu- ja betoniyhdistelmärakenteena, jossa kantavat rakenteet ovat betonielementtejä ja ulkoseinät puurakenteisia elementtejä. Puuelementtien kokonaispinta-ala on kohteessa kymmenen tuhatta neliömetriä, mikä koostuu 900 erillisestä työmaalla asennetusta tehdasvalmisteisesta elementistä. Oulun kaupungin rakennuttamaan Kastellin monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, ala-aste, yläaste, lukio, kirjasto, palloiluhalleja ja muita liikuntatiloja.
- Tämä mammuttikohde kantoi meidät yli viime vuoden heikoimman työllisyysajan, sanoo elementtien toimittaja Suomen Rakennustuote Oy:n toimitusjohtaja Kari Torvela.
Torvelan mielestä puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä merkittävästi puun ja betonin yhdistelmäratkaisuilla kuten Kastellin kohteessa on tehty. - Tässä yhdistyvät betonirakenteen edullisuus kantavana ja paloturvallisena rakenteena sekä puuelementtitekniikan mittatarkkuus, keveys, korkea laatu, kuivat rakenteet ja nopea asennusaikataulu, kuvailee Torvela. Elementtien tilauksesta asennusvaiheeseen niiden toimitus kesti viisi kuukautta ja elementtiratkaisun ansiosta rakentamisen kokonaisaika lyheni kuukausilla.
- Vaikka olisimme mieluusti toimittaneet elementit itsekantavina julkisivuina, pidän nyt toteutettua arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan valitsemaa hybridiratkaisua perusteltuna näin massiivisessa kohteessa. Betonirakenteiden ja puuelementtien liitosratkaisut ja detaljiikka toimivat ongelmitta. Tällä rakentamisen menetelmällä voidaan tehdä korkeitakin kerrostaloja ja käyttää kohteissa merkittävästi puurakenteita, muistuttaa Torvela.
Yhdistelmärakentamista lisättävä
Monitoimitalon elementtien toimitus kattoi yhden hehtaarin verran eli kymmenen tuhatta neliömetriä seinäpinta-alaa, joka koostui 900 keskenään erilaisesta elementistä. - Saimme hankkeen myötä valtavaa kokemusta sekä yhteistyöstä arkkitehti- ja suunnittelutoimiston kanssa että rakentamisen kokonaishallinnasta, jossa onnistuttiin pääurakoitsijan kanssa hyvin, kuvailee Torvela.
Työnjohtaja Hannu Säippä Lemminkäinen Oy:stä kertoo elementtien toimituksen ja asennuksen sujuneen saumattomasti. Työmaalla oli varauduttu elementtien varastointiin, mutta siihen ei juurikaan ollut tarvetta. - Tehtaalta tuli kerran pari viikossa elementtejä, jotka asennettiin tehdaskuivina omana työnä parissa päivässä. Asennustyö tehtiin kahdella kirvesmiehellä ja yhdellä apumiehellä. Jos julkisivut olisi rakennettu perinteisellä menetelmällä, työvoiman ja työhön käytettävän ajan tarve olisi ollut moninkertainen, kuvailee Säippä.
Puuelementtien ja betonin yhdistelmärakentamista Säippä pitää toimivana, kun työvaiheet, kuljetukset ja asentaminen valmistellaan etukäteen hyvin. - Kun jokaisesta elementistä oli oma rakennepiirustus, se helpotti elementtien asentamista betonirunkoon sekä talotekniikan varausten tekoa seiniin. Rakentamisen kokonaisaikaan saadaan säästöä myös sillä, että ei tarvitse sään kanssa säätää työmaan aikatauluja, kun elementtiasennus tapahtuu tehdaskuivana lähes suoraan kuljetuksesta paikoilleen, muistuttaa Säippä.
Torvela haluaa syventää yhteistyötä betoni- ja terästeollisuuden kanssa jo arkkitehtien ja suunnittelijoiden koulutusvaiheessa. - Esimerkiksi Nokia teetti Oulun yliopistossa lopputöitä opiskelijoilla. Nyt kun ICT-toimiala sukeltaa ja voimavaroja on vapautunut, puutuotealan tulisi tehdä samoin, jolloin saisimme puurakentamiseen sitoutuneita osaavia ammattilaisia alalle.
ICT-teollisuuden läpimurto toteutettiin Oulussa yliopiston, yritysten ja Tekesin keskeisellä yhteistyöllä. - Puutuotealalle sopisi sama malli, sanoo Torvela. Tuotekehityksen lisäksi tarvitsemme kehitysresursseja tuotteiden kaupallistamiseen, komponenttien asentamisen ja logistiikan hallintaan sekä sähköisen markkinapaikan perustamiseen.
Rakentamisen kuivaketju turvaa laadun
Torvelan mielestä paluuta perinteiseen kappaletavararakentamiseen ei enää ole. - Rakentamisen laatuvaatimukset ovat kasvaneet siten, että sisätiloissa esivalmistettavat komponentit ovat tähän ainoa ratkaisu. Nuoria työntekijöitä ei saa enää ulkohommiin, muistuttaa Torvela.
- Nyt tulisi investoida rakentamisen tuotekehitykseen, uusiin tuotteisiin ja logistiikan kehittämiseen, että saisimme tuotteet tehokkaasti maailmalle. Jos Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentaminen toteutuu, tulee se merkitsemään valtaisaa rakentamisen buumia ja työvoimapulaa tällä alueella.
Rakentaminen on muuttunut rakenteellisesti Torvelan mielestä aivan toiseksi siitä, mitä se on tähän asti ollut. - Olisi tärkeää, että pienille tuoteosatoimittajille turvattaisiin mahdollisuus osallistua rakentamisen tuoteosien kehitystyöhön. Kun Oulun seutua on kehitetty ICT:n varassa, sen jäljiltä kaupungissa on valtaisasti tyhjää teollisuustilaa ja mahdollisuuksia puutuotealan kasvulle. Tässä on tilaa nimenomaan puutuotealan pienelle ja keskisuurelle yritystoiminnalle.
Torvela pitää elementtivalmistajien ja rakentajien yhteisenä haasteena rakentamisen kausiluontoisuutta. - Kun kesällä on tavarasta ja rakentajista pulaa, täytyisi rakentamista voida hajauttaa enemmän talvikuukausille. Tämä onnistuu ajoittamalla rakentamisen tuoteosien rakentaminen talvisaikaan, jolloin varsinaiset rakentamisen ulkotyöt voidaan toteuttaa keväällä ja kesällä. Tätä voitaisiin edistää esimerkiksi poistamalla marraskuun ja maaliskuun välillä tapahtuvista aloituksista arvonlisävero, ehdottaa Torvela.
Torvela uskoo rakentamisen laatuvaatimusten kehittymisen nostaneen kuivan rakentamisen välttämättömyyden osaksi laatutarkastelua. - Kuivaketju kuuluu tämän päivän rakentamisen laadun hallintaan. Teemme elementit kuivasta tavarasta kuivissa tehdastiloissa, siirrämme valmiit elementit katettuun varastoon, josta ne kuljetetaan suojattuina työmaalle siten, että ne voidaan saman tien asentaa paikoilleen. Tämän logistiikan hallinta on olennainen osa kuivaketjun toteutumista, missä onnistuimme nyt hyvin.
Investointeja puutuotealan tuotekehitykseen
Pohjois-Suomen metsien 17 miljoonan kuutiometrin vuotuisesta kasvusta tulee nykyisin noin kymmenen miljoonaa talouskäyttöön. Torvela toivookin pohjoiseen uusia investointeja puutuotealalle korvaamaan muilla toimialoilla kuten ICT-alalla tapahtuneita työpaikkamenestyksiä. - Meillä on maailman paras tiheäsyinen hidaskasvuinen puuraaka-aine, jonka varaan voidaan kehittää biotalouden ja sahateollisuuden tuotteita, muistuttaa Torvela. Suomen ei pidä tyytyä lankunvientiin, vaan tavoitella valmiiden puutuote- ja rakennusteollisuuden komponenttien vientiä. Suomalaisella puulla on paljon hyviä brändiarvoja, joiden varaan voidaan vientiä rakentaa.
Torvelan mielestä Keitele Groupin tulo Kemijärvelle on hyvä asia, koska se lisää pohjoisen tukin käyttöä. - Pohjois-Suomessa on raaka-ainetta, osaamista ja yrityksillä verkostoitumisvalmiutta. Oulun kannattaa pyrkiä puun käytössä rakentamisessa näyteikkunaksi maailmalle. Meillä on teollista perinnettä, puun jalostuksen osaamista ja satama. Nyt tarvitaan puutuotealan suunnittelukoulutus kuntoon, teollisia investointeja ja yhteistä tuotekehitystä betoni- ja terästeollisuuden kanssa, visioi Torvela.
Torvela pitää Oulun kaupungin asennetta uusien rakentamisen teknologioiden käyttöönottoon esimerkillisenä. Kaupungissa on toteutettu puuelementeillä täydennysrakentamista kerrostaloihin ja uusittu TES-järjestelmällä vanhan opiskelija-asunnon julkisivuja. - Nyt tutkimme mahdollisuutta asentaa puuelementit suoraan vanhan betonikerrostalon julkisivun päälle purkamatta vanhoja rakenteita. Säästäisimme näin valtavasti aikaa ja purkutöiden aiheuttamia kustannuksia. Oulussa toteutetussa opiskelija-asuntokohteessa purkutyöt vietiin liian pitkälle ja se aiheutti loppukustannuksiin painetta, arvioi Torvela.
Torvela näkee 1960-1970 -luvuilla rakennetuissa betonikerrostaloissa massiivisen peruskorjauksen tarpeen. - Kyse ei ole yksinomaan energiatehokkuuden parantamisesta, vaan rakenteiden välttämättömästä korjaamisesta myös asukasturvallisuuden kannalta.
Torvela toivoo, että kaupungit kaavoittaisivat pääkaupunkiseudun kuntien tapaan tiettyjä alueita puurakentamiselle. - Tämä olisi oikea tapa motivoida puun käyttöön rakentamisessa ja vanhojen alueiden peruskorjauksissa. Oulussa on ollut viisautta ja uskallusta uudistaa rakentamisen ja rakennusvalvonnan käytäntöjä ennalta ehkäisevällä neuvonnalla. Kaupungin perustamassa RESCA-hankkeessa kehitetään uusia rakentamisen tapoja, kuivaketjua ja energiatehokkaita lämmitysjärjestelmiä.
RESCA Oulu (RESCA = Renewable Energy Solutions in City Areas) on osa valtakunnallista RESCA-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungeissa. Oulun rakennusvalvonnan koordinoima RESCA-hanke keskittyy luomaan valintakonsepteja pientalon erilaisille energialähteille ja niiden optimoiduille yhdistelmille, hybrideille, sekä niihin soveltuville rakennuksen energiatehokkuusratkaisuille. Oulun Hiukkavaaraan rakennetaan uusiutuvan energian pilottialue, josta saadaan hyödyllistä tietoa eri ratkaisuista. Suomen Rakennustuote Oy on mukana useamman kohteen suunnittelemisessa ja toteuttamisessa alueelle.
Puuarkkitehtuurille sallittava tilaa rakentamisessa
Torvela toivoo yhdenmukaisuutta eurooppalaisiin rakennussäädöksiin. - Miksi Ruotsissa on pystytty ratkomaan palomääräykset siten, että puu voidaan jättää näkyviin esimerkiksi parvekkeissa ja luhtikäytävillä päinvastoin kuin meillä. Ei ruotsalainen puu voi palaa eri tavoin kuin suomalainen, ihmettelee Torvela. Meillä tulisi saada hieno puuarkkitehtuuri paremmin esiin, kun kuluttajatkin sitä haluavat. Nyt rakennusmääräykset johtavat puuseinien peittämiseen kipsilevyillä niissäkin kohteissa, missä käytetään sprinklausta. Näin siitä huolimatta että puu voidaan maalata tai käsitellä palosuojaa parantavilla aineilla. Puukerrostalojen tulee näyttää pienimittakaavaiselta, loppuun asti suunnitellulta, detaljeiltaan betonielementtirakennuksista poikkeavilta hyvännäköisiltä puutaloilta. Uudella ilmeellä saadaan puukerrostaloille korkean laadun lisäksi vahvistettua niiden brändiä.
- Hiilijalanjälki tulee myös rakentamisen säädöksiin, uskoo Torvela. Nyt tulee kehittää yhteensopivat mittaustavat energiatehokkuudelle, kuivaketjulle ja hiilijalanjäljelle. Oulun RESCA-hankkeessa on jo luokitus, millä voidaan kaikki nämä tekijät pisteyttää. Eivät nämä kriteerit toteudu vapaaehtoisesti, vaan säädösteitse, muistuttaa Torvela.
- Nyt tarvitaan laatumääräykset kuntoon, hyvää tonttipolitiikkaa ja tuotekehityspanoksia uuteen rakentamisen teknologiaan, niin saadaan toimivia rakennuksia. Torvela muistuttaa, että tuotekehitys ei pysy aina säädösten perässä. - Näin kävi energiatehokkuuden kanssa, passiivitaloista ei ole saatu vielä kokemuksia riittävästi, jotta voisimme sanoa, miten ne lopulta kosteuden kanssa käyttäytyvät. Parhaissa ikkunoissa ulkolasit jäätyvät, kun sisäikkunat eivät vuoda lämpöä lainkaan. Jos seinät alkavat käyttäytyä samalla tavoin, tulee katastrofi.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Kari Torvela, toimitusjohtaja, 0400 999750,kari.torvela@suomenrakennustuote.fi
Faktalaatikko:
Oulun Kastellin monitoimitaloon tulevat tilat:
Päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio, kirjasto, auditorio, 4 liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle
Laajuus: Kerrosala 24.588 m2, tilavuus 124.010 m3
Tilaaja: Oulun kaupunki / Liikelaitos Oulun tilakeskus
Rakennuttaja: Lemminkäinen PPP Oy
Urakoitsijat: Lemminkäinen Talo Oy ja Lemminkäinen Talotekniikka Oy
Valmis: kesällä 2014
Suomen Rakennustuote Oy:
Oululainen vuonna 2005 perustettu yritys jonka suurelementtitehdas sijaitsee Haapavedellä, jossa oma höyläämö, lujuuslajittelulaitteisto, ristikkolinja, maalauslinja ja kuivaamo.
Yhtiö suunnittelee ja tuottaa elementtejä pientaloihin, rivitaloihin, kerrostaloihin, palvelutaloihin, liiketiloihin, halleihin sekä tie- ja maisemarakentamiseen meluseiniä, aitoja ja katoksia infrarakentamisen tarpeisiin.
Yhtiö suunnitteli ja toimitti elementit vuoden 2011 puupalkinnon voittaneeseen Metsähallituksen Pilke taloon, Aalto-yliopiston kerrostalon TES-elementtikohteeseen Oulussa ja Oulun asuntomessujen hiljentymiskappeliin, mikä oli Suomen ehdokkaana Venetsia Biennalessa.