Maatilarakentamisen määrä on vahvassa kasvussa samaan aikaan kun muu rakentaminen hiipuu. Maatiloilla rakennetaan vuosittain 400 miljoonan euron edestä, mistä uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia ja täydennysrakentamista.
- Maatilarakentamisen suurimpana jarruna on ympäristölupien kohtuuttoman pitkä käsittelyaika, sanoo asiamies Matti Kokko. Jos maatilainvestoinnin rahoituspäätös tulee kahdessa kuukaudessa, rakennuslupa muutamassa viikossa ja kohde valmistuu alle puoleen vuoteen niin on käsittämätöntä, että ympäristölupien käsittely on vienyt ilman perusteluja jopa yli vuoden. Kilpailuviraston tulisikin selvittää ympäristölupaprosessien käsittelyaikojen kielteisiä vaikutuksia maatilainvestointeihin, vaatii Kokko.
Vuosia maatilarakentamisen parissa toiminut asiamies Matti Kokko pitää viranomaiskäytäntöjä merkittävänä maatilarakentamisen hidasteena ja lupakäytäntöjä kustannuksia nostavana tekijänä.
- Maatilainvestointien kannalta ongelmaksi on muodostunut aluehallintoviranomaisten puutteelliset resurssit ja osaaminen hakemusten käsittelyssä. Rakennuttajan on vaikea suunnitella hanketta, kun ei ennakolta voi tietää, miten kauan lupaprosessi kestää ja milloin hanke käynnistyy. Ennakkotarjouksia on vaikea saada tai varata työvoimaa, kun ei ole tietoa edes aloitusvuodesta eikä siitä, milloin varsinainen yritystoiminta ja ansainta käynnistyy. Siinä on yrittämisen ilo ja yrittäjän asenne kovalla koetuksella.
Kokko muistuttaa, että hankkeiden viivästymisen lisäksi ympäristölupa yhdelle hankkeelle maksaa yli kymmenen tuhatta euroa, mikä vastaa suuren teollisuuslaitoksen ympäristöluvan hintaa.
- Hakemusten käsittelijät tulevat usein maatilatalouden ulkopuolelta eikä heidän osaaminen ja kokemus riitä asioiden käsittelyyn kun eteen tulee korttelin kokoinen hanke. Virkamiehen oma arvomaailma näyttää määrittelevän sen, mikä oleellista, riittävää tai aiheuttaa kohtuutonta haittaa, kommentoi Kokko.
Kilpailuvirasto asialle
Kokko näkee ongelmana viranomaiskäytäntöjen yhtenäisyyden puutteen eri kunnissa. Varsinkin palotarkastajilla on eri näkemys eri kunnissa.
- Miten palomääräykset voivat olla erilaisia Pohjanmaalla ja Savossa, kysyy Kokko. Nyt palotarkastajat ylimitoittavat ja tulkitsevat määräyksiä siten, että niistä syntyy aina lisää kustannuksia kuten tulkinnanvaraiset savuverhot, paloikkunat ja paloseinät, joita vaaditaan ihan musta tuntuu -pohjalta.
- Kun yhteiskunta tukee EU:n ja kansallisen tuen kautta maatilarakentamista, tulisi huolehtia siitä, että saman yhteiskunnan muut toimijat toimivat samaan suuntaan.
Kokko toimii asiamiehenä tuottajien edunvalvojana investointien aikana, hallinnoi ja johtaa hankkeita sekä laatii tarvittavat lupahakemukset ja sopimukset.
- Olisi toivottavaa, että Kilpailuvirasto selvittäisi ympäristölupaprosessien käsittelyaikojen kielteisiä vaikutuksia maatilainvestointeihin, koska viranomaistoiminnasta on tullut selkeä liiketoiminnan este ja hidaste.
Maatilarakentaminen vahvassa kasvussa
Maatilarakentamisen määrä on tänä vuonna vahvassa kasvussa samaan aikaan kun muu rakentaminen hiipuu. Maatiloilla rakennetaan vuosittain 400 miljoonan euron edestä, mikä edustaa kymmentä prosenttia rakentamisen vuosittaisesta volyymistä. Uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia.
- Maatilarakentamisella on erittäin suuri työllisyysvaikutus erityisesti maakunnissa, jossa muu rakentaminen on ruuhka-Suomea vähäisempää, muistuttaa Kokko. Yksi maatilainvestointi työllistää kahden, kolmen rivitalotyömaan verran, kun keskimääräinen investoinnin suuruus on reilut miljoona euroa.
Maatilayritystä ei Kokon mielestä voi pitää enää kertarakennuttajana, kun yritykset kehittyvät ja laajenevat jatkuvasti. Maatilarakentaminen edustaa arvoltaan ja tilavuutena mitattuna noin kymmentä prosenttia Suomen vuosittaisesta talonrakentamisesta. Maatilojen tuotantorakennusten tilavuus on neljästä viiteen miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Matti Kokko, 0400 495 444, matti.kokko@inkok.fi