Maatilarakentamisen kasvavasta markkinasta puuttuvat puurakentamisen valmiit pakettiratkaisut, mitkä lisäisivät puun käyttöä ja hintavertailua maatilarakentamisessa. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tutkimuksessa arvioidaan, että puutuotealan toimijat eivät ole tiedostaneet, kuinka suurta maatilarakentaminen on.
Maatilarakentamisessa on kyse vuosittain neljän sadan miljoonan euron arvoisesta rakentamisen markkinasta, mikä edustaa kymmentä prosenttia koko talorakennuksen tilavuudesta ja runsasta viittä prosenttia sen arvosta. Uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia ja täydennysrakentamista. Maatilojen tuotantorakennusten tilavuus on neljästä viiteen miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Tämän lisäksi tulevat maanviljelijöiden rakentamat asuinrakennukset ja rakennuskantaan kohdistuva peruskorjaus- ja muu rakennustoiminta sekä lantavarastojen ja rehusiilojen rakentaminen. Tuotantoyksiköiden kasvun myötä toteutettavien rakennusten koko kasvaa.
- Puualan toimijat eivät todennäköisesti ole tiedostaneet, kuinka suurista kuutiomääristä maatalousrakentamisessa on kyse ja kiinnostus ei sen takia ole ollut suurta. Aina ei ole edes tarjouspyyntöihin saatu vastauksia, muistuttavat tutkijat Kirsti Sorama, Terhi Anttila, Salla Kettunen ja Heikki Holma.
Tutkimuksen tekijät kaipaavat maatilarakentamisen markkinoille pakettiratkaisuja, mikä helpottaisi puurakentamisen lisäämistä ja hintavertailua. Paketin puuttuessa rakennuttaja joutuu itse etsimään komponentit ja materiaalit eri toimittajilta.
- Pakettiratkaisussa on kyse myös asennemuutoksesta, muistuttavat tutkijat. Kun aiemmin viljelijä on tehnyt kaiken itse, nyt rooli pitäisi vaihtua rakennuttajaksi. Palveluiden liittäminen tuotteisiin edellyttää myös uudenlaisia yhteistyösuhteita ja verkostoitumista puutuoteteollisuuden, rakentamis- ja asennuspalveluiden tarjoajien ja vähittäiskaupan kanssa. Jotta puurakentaminen yleistyisi maatilarakentamisessa, puun pitäisi olla rakennuttajalle helppo valinta.
Oman puun käytöstä teollisiin järjestelmiin
Maatilarakentaminen on Suomessa ollut perinteisesti lähinnä puun ja kiven yhdistelmiä, missä omasta metsästä otetun puun osuus ja oma rakentaminen ovat olleet merkittäviä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksen tekijät muistuttavat että sertifioidut valmiit tehdasvalmisteiset puupohjaiset ratkaisut kuten liimapalkit, CLT- levyt ja elementit tarjoavat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja betonille ja teräkselle. Kun teollisuustyyppiset maatilat lisääntyvät Suomessakin, puurakentamisessa tulisi suunnitella myös ison kokoluokan teollisia ratkaisuja.
- Suuren mittakaavan maatilarakentaminen vaatii teollisesti valmistettuja, sertifioituja materiaaleja esimerkiksi kantavien rakenteiden teossa, muistuttavat tutkijat. CE- merkintöjen pakollisuuden uskotaan vauhdittavan valmiiden puuelementtien ja kantavien rakenteiden kuten kattorakenteiden ja liimapuupalkkien tuotantoa ja käyttöä.
Maatilojen puurakentamisen tulevaisuutta käsittelevässä tutkimuksessa arvioidaan, että monet maatilojen puurakentamiseen liittyvät esteet ovat enemminkin asenteissa ja uskomuksissa kuin varsinaisesti tietoon perustuvia. - Puurakentamisen paloturvallisuus ja hygieenisyys ovat tekijöitä, joita käytetään perusteina sille, ettei puu olisi sopiva materiaali.
Tutkimuksen tekijöiden Soraman, Anttilan, Kettusen ja Holman mielestä nämä ovat kuitenkin monilla uusilla puurakentamisen teknologioilla korjattavissa. - Tarvitaan vain lisää tutkimusta, jotta kyettäisiin perustelemaan puun käytön sopivuus maatilarakentamiseen, päätellään tutkimuksessa. Maatilatalouden kehittyessä kuluttajavetoisesti, tulee maatilojen yhteyteen erilaisia jatkojalostukseen ja myynnin vaatimia tiloja, jotka merkitsevät maatilarakentamisen monimuotoistumista.
Puutuoteala ei tunnista maatilarakentamisen mahdollisuuksia
Maatilarakentamisen asiantuntijatehtävissä työskentelevän asiamies Matti Kokon mielestä maatilarakentamisen kehittämisessä olennaista on puurakentamisjärjestelmä, joka olisi kilpailukykyinen hinnaltaan ja asennusajaltaan. - Sen sijaan että nyt vielä rakennetaan pienempiä maatilarakennuksia omasta kappaletavarasta, tuotannon tulisi perustua teolliseen esivalmistukseen ja nähdä yhtenä kilpailuetuna myös ekologisuus ja kotimaisuus.
Kokon mielestä rakentamisen teollisen esivalmistuksen tulee perustua maatilarakentamisen kannalta oikeisiin mitoituksiin. - Meillä tulisi olla tervettä itsetuntoa ja protektionismia puun puolesta, kun puun kantohinta ja sen jatkojalostaminen rakentamisen tarpeisiin jää kotimaahan ja alueille. Kun maatalous korostaa itse kotimaista lähiruokaa eikö siihen kuuluisi myös lähirakentaminen ja kotimaisuuden suosiminen, kysyy Kokko.
Maatilayritystä ei Kokon mielestä voi pitää enää kertarakennuttajana, kun yritykset kehittyvät ja laajenevat jatkuvasti. Kokon mielestä Suomessa tarvittaisiin puutuotealan teollisuutta, joka erikoistuisi kasvavaan maatilarakentamisen markkinaan.
Esimerkkeinä Kokko mainitsee saksankielisen Euroopan, Ranskan ja Yhdysvallat, missä puu on merkittävin maatilarakentamisen materiaali sen ansiosta, että tiloille tarjotaan valmiita paketoituja puurakentamisen järjestelmiä. Kokko muistuttaa, että maatilarakentaminen ei ole kuluttajamarkkinaa, vaan se on hajautunut ympäri Suomea, mikä vaatii sen huomioimista konseptoinnissa ja markkinoinnissa.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Kirsti Sorama, Terhi Anttila, Salla Kettunen ja Heikki Holma: Maatilojen puurakentamisen tulevaisuus- Elintarvikeklusterin ennakointi, Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 77. Seinäjoki 2013.
Matti Kokko, 0400 495 444, matti.kokko@inkok.fi