Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen metsäpoliittisessa selonteossa uskotaan puutuoteteollisuuden tuotteiden kotimaan kulutuksen ja vientimahdollisuuksien merkittävään kasvuun. - Kun tärkeillä markkina-alueilla puutuotteiden asukaskohtainen ominaiskulutus nousee lähemmäksi Suomen tasoa, voimme odottaa puutuoteteollisuudessa merkittävää viennin kasvua, uskoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Selonteossa arvioidaan puutuotteiden kysynnän rakennusmateriaalina kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi ja korvaavan useissa kohteissa sementtiä ja terästä. Metsäpoliittisen selonteon valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa, että tulevaisuudessa puutuotealan menestymiseen tarvitaan uusia tuotteita, palveluita sekä jalostusarvon ja asiakaslähtöisyyden lisäämistä.
- Vaikka metsäteollisuus jo toimiikin tähän suuntaan valmistaessaan yhä valmiimpia tuotteita rakennusteollisuuden käyttöön ja investoidessaan puutuotealan kehittämiseen, sen on tultava lähemmäksi rakennusteollisuutta. Puualan osaamista ja koulutusta on vahvistettava samalla kun täällä kehitettävät uudet puurakentamisen innovaatiot tuotteistetaan ja kaupallistetaan kotimarkkinoille ja vientiin, kuvailee Husu-Kallio.
Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoissa
- Sahateollisuudessa innovaatiot voivat liittyä uudenlaisten insinööripuutuotteiden kehittämiseen, joiden tuotantokustannukset olisivat entistä pienemmät mutta jalostusarvo suurempi. Myös biokomposiittien kehitys tukee nykyisen puutuoteteollisuuden tulevaisuutta ja synnyttää puuperäisille tuotteille uusia markkinoita, sanoo Husu-Kallio.
Suomalaisessa sahateollisuudessa tuotanto on viime vuosina alentunut Euroopan vientimarkkinoiden taantuman ja Suomen heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Alan kysynnän näkymiä Husu-Kallio pitää pitemmällä aikavälillä kuitenkin hyvinä, mikäli suhteellinen kilpailukyky säilytetään verrattuna esimerkiksi Itä-Euroopan maihin.
- Uskon vahvasti Suomen metsäteollisuuden uusiutumiseen sekä uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden syntymiseen rajapinnoissa, missä syntyvät uudet supercellit. Esimerkiksi sahateollisuus voisi hyötyä myös kehittyvistä bioenergiamarkkinoista kysynnän kasvun nostaessa sen sivutuotteiden hintaa. Valitettavasti nykyiset uusiutuvan energian tukimuodot eivät kuitenkaan ole edistäneet sahateollisuuden kilpailukykyä, harmittelee Husu-Kallio.
Suurin kasvupotentiaali kerrostalo- ja korjausrakentamisessa
Selonteon mukaan puutuotteiden kulutuksen globaaleissa muutostekijöissä ei ole tunnistettavissa samanlaista rakenteellista vähenemistä kuin mitä sähköinen viestintä aiheuttaa graafisille painopapereille. - Kotimaassa puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet ovat muun muassa kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa sekä lähiökerrostalojen energiakorjauksissa, joihin liittyy myös viennin kasvumahdollisuuksia, kuvailee Husu-Kallio.
- Ensin on saatava kotimarkkina kuntoon, muistuttaa Husu-Kallio. On kansallinen häpeä, että puun osuus kerrostalo- ja korjausrakentamisessa on niin alhainen ja se, että rakennamme suomalaista luontoa esittelevän luontokeskuksen itävaltalaisesta puusta.
Husu-Kallio toivoo teollisuuden kehittävän puurakentamisen järjestelmiä uudis- ja korjausrakentamisen tarpeisiin. - Puurakentamisella voimme uudistaa myös arkkitehtuuriamme ja pestä suomalaisen asumisen ilmettä myös peruskorjattavissa vanhoissa taloissa. Purjehtijana aina muistutan, että merten kaunottaret ovat puuveneitä.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Husu-Kallio on valmis käyttämään yhteiskunnan ohjauskeinoja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa. - Ilman muuta meidän tulee edistää julkisissa hankinnoissa hiilineutraalia puurakentamista, mikä on yksi selonteon tavoitteita. Homekoulujen remontoinneissa, uudisrakentamisessa ja massiivisessa kerrostalojen korjausrakentamisessa voitaisiin painottaa ympäristönäkökulmaa esimerkiksi veroporkkanoiden avulla.
Suomen päätettävä itse metsien käytöstä
Husu-Kallio ei kannata rakentamisen sääntelyn lisäämistä. - Minusta meidän pitää aivan itse oivaltaa lisätä puun käyttöä rakentamisessa omista kansallisista syistä johtuen. Se on meidän kansallinen intressimme. Me tarvitsemme enemmän kansallista omanarvon tunnetta, että me Suomessa tiedämme, mihin ja miten metsiä voidaan jalostaa ja puuta käyttää. Jos annamme EU:n patistella meitä tässä, jäämme altavastaajiksi, muistuttaa pitkään EU:n tehtävissä toiminut Husu-Kallio.
Selonteossa arvioidaan, että puutuoteteollisuuden markkinoita kasvattaa maailmalla asuinrakentamisen vuotuinen yli 4 % kasvu vuosina 2015–2020. Nopeinta kasvu on Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa. Euroopassa hiilipäästöjen vähentämispyrkimysten ja asuntojen korjaustarpeiden on arvioitu lisäävän puutuotteiden käyttöä. Korjaustarpeet kasvavat myös Yhdysvalloissa asuntokannan vanhetessa.
Hakkuumääriä voidaan kestävästi lisätä
Husu-Kallio muistuttaa puuta jalostavan teollisuuden merkityksen Suomelle olevan edelleen erittäin suuri. Metsäalan työllisyysvaikutukset ovat merkittävät erityisesti maakunnissa ja tavaravientimme arvosta noin 20 % on metsäteollisuuden tuotteita.
Selonteossa esitetyn arvion mukaan Suomessa voitaisiin lisätä hakkuita merkittävästi ilman, että metsien hiilen sidonta laskee tai kestävän metsätalouden periaatteista tingitään. Tämä tarkoittaisi nykyisen noin 55 miljoonan kuution hakkuumäärän nostamista aina 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
- Puutuoteteollisuuden kehittäminen ei jää ainakaan raaka-aineesta kiinni, painottaa Husu-Kallio. Lisäksi on tärkeä muistaa, että metsäalan tuotannossa kotimaisten tuotantopanosten osuus on suuri, joten puun jalostamisen arvoketjun tuottamasta hyvinvoinnista valtaosa jää Suomeen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, 0295 16 2184, jaana.husu-kallio@mmm.fi