Valmistuneet puukerrostalot

Tässä dokumentissa esitellään lyhyesti Suomeen valmistuneita puukerrostaloja. Kaikkiaan on valmistunut 39 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 753 asuntoa sekä 4 toimistopuukerrostaloa.

”Suomalainen puukerrostalo on paloluokaltaan P2-luokkainen ja ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta”.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1996

KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO

HANKETIEDOT

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Viikin puukerrostalot on rakennettu Viikin ekologisen rakentamisen koealueelle Helsinkiin. Kohde koostuu seitsemästä lamellitalotyyppisestä asuinrakennuksesta, joista neljä on 2-kerroksista, kaksi 3-kerroksista ja yksi 4-kerroksinen. Viikin puukerrostaloista järjestettiin puurakentamisen teknologiaohjelman kuluessa kaksivaiheinen suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen suunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on hyödynnetty innovatiivisella tavalla. Kilpailun molemmat vaiheet käytiin vuoden 1995 aikana. Jokaiseen kilpailuun osallistuneeseen tarjousryhmään kuuluivat urakoitsija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija. Monessa ryhmässä oli mukana myös puuntoimittajayritys. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennusten runko- ja ulkoseinäjärjestelmänä käytettiin kantavia suurelementtejä. Rakennukset valmistuivat Helsingin yliopiston henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi.

Rakennukset on perustettu teräsbetonisten tukipaalujen varaan, koska kantava maapohja on noin 10 - 20 m:n syvyydessä. Alapohjat ovat ryömintätilallisia tuulettuvia alapohjia, joiden kantavana vaakarakenteena ovat teräsbetoniset ontelolaatat. Rakennusten kantavista seinistä muodostettu pystyrunko, väli- ja yläpohjat sekä julkisivut ovat enimmäkseen puuta. Huoneistojen väliset seinät, ulkoseinät sekä väli- ja yläpohjat on rakennettu kantavista suurelementeistä. Ulkoseinäpaneloinnit on toimitettu tehtaalta valmiiksi maalattuina pienelementteinä. Vesikattorakenteet on muodostettu naulalevyristikoista kantavan yläpohjarakenteen päältä tukien. Rakennuksen jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Rakennusten julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin palokatkoulokkein. Ullakon tuuletus on hoidettu palopeltiventtiileiden avulla. Noin 10 % julkisivuista on verhottu sementtikuitulevyin.

Viikin puukerrostalot on sijoitettu Viikin pelloille siten, että 3- ja 4-kerroksiset pitkät rakennusmassat rajaavat pihaa ohikulkutiehen, ja pysäköintialueeseen päin ja muut pienemmät asuinrakennusmassat piharakennuksineen suuntautuvat viuhkamaisesti tonttia reunustavaa lampea kohti. Näin paikkaan muodostuu perinteisen maalaismiljöön henkeen suljettu pihapiiri, josta löytyy useita mielenkiintoisia, suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja vaihtelevine näkymineen. Rakennukset ovat pääosin massaltaan suoralinjaisia ja kapearunkoisia. Harjakatot ovat tavallisesta poiketen toispuoleisia (= harjakaton ja pulpettikaton sekamuoto). Parvekkeet on sijoitettu rakennusrungon ulkopuolelle omalla pystyrungollaan seisoviksi siroiksi, sauvamaisiksi tornirakennelmiksi, jotka elävöittävät ja keventävät julkisivuja. Ikkuna-aukot on pääsääntöisesti sijoitettu kerroksittain päällekkäin samaan linjaan. Paikoin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu ja koottu yhteen pystysuunnassa vaaleaa julkisivulaudoitusta tummempien julkisivulevyverhousten avulla. Rakennukset ovat moderneja, ja puupintojen tekstuuri on niukkaa. Pääväriltään rakennukset ovat vaaleita. Parvekkeissa, julkisivudetaljoinneissa ja -levyverhouksissa on käytetty tummempia värisävyjä. Kohteen detaljointi ja väritys on toteutettu vähäisillä keinoilla taitavasti siten, että rakennusten yleisilme on rikas. Rakennusten julkisivujen kerroksittaiset vanerista ja pellistä tehdyt palokatkoulokkeet on liitetty parveke- ja ikkuna-aukkojakoihin luontevasti.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 3/1997 ja 4/1998 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sammonkatu 3, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 190 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 33
• Rakennukset: Kolme 3 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Riihi-säätiö rs.
• Rakennusliike: OU-RA Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio
• Rakennesuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio ja Rakentamistekniikan osasto

YHTEYSHENKILÖ

• TkT, Arkkitehti, Markku Karjalainen, Kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 040 5832 127, markku.karjalainen@tem.fi

Oulun puukerrostalo sijaitsee Oulun kaupungin Kaijonharjun kaupunginosassa, ostoskeskuksen ja Pyykösjärven välisellä pienellä metsäalueella. Rakennus on luhtikäytävätalo, joka koostuu kolmesta luhtikäytäväsiltojen avulla toisiinsa kytketystä 3 -kerroksisesta pulpettikattoisesta ja hyvin kapearunkoisesta rakennusmassasta. Kohde on ollut osa Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan osastojen aloittamaa puurakentamisen tutkimushanketta. Kohteen suunnittelu aloitettiin keväällä 1995 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoille järjestetyllä ideakilpailulla, jonka avulla haettiin ideoita ja arkkitehtonista perusratkaisua puukerrostalon varsinaista suunnittelua varten. Oulun puukerrostalon yksityiskohtaisessa suunnittelussa haluttiin tietoisesti kokeilla erilaisia ratkaisuja kuin Ylöjärven ja Viikin koerakennuskohteissa, jotta puukerrostalorakentaminen tulisi mahdollisimman laajalti tutkituksi.

Rakennuspaikan maaperä on routimatonta karkeaa hiekkaa. Rakennuksen A- ja C-osat on perustettu matalaperustuksena perusanturoiden varaan. Keskimmäiseen B-osaan on sijoitettu maanalainen kellarikerros. Kaikki alapohjat on tehty maanvaraisina teräsbetonilaattoina. Rakennuksen kantava runko on enimmäkseen puuta. Luhtikäytävät ovat betonitäytteisten teräsputkiprofiilien varaan nostettuja teräsbetonielementtejä. Kantavina pystyrakenteina toimivat ulkoseinät, joiden jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Välipohjat ovat puu- ja levyrakenteisia elementtejä ja osin puu-betoni-liittolaattaelementtejä. Yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Rakennus on tehty paikalla rakentaen platform -tekniikalla, ja rungon puutavara on pääosin pre-cut -periaatteen mukaisesti valmiiksi katkottua. Kaikki julkisivut ovat puisia, ja ne on verhottu sekä pysty- että vaakasuuntaisin laudoituksin ja osin vanerilevyin. Lisäksi luhtikäytävän suojana on käytetty vaakasuuntaisia lankkusäleikköjä. Julkisivuissa ei ole useimmista maamme puukerrostalokohteista poiketen näkyviä vaakasuuntaisia palokatkoja, vaan palokatkoina on käytetty julkisivuverhouksen taustan tuuletusilmarakoon sijoitettuja koolauksia ja kuristusrimoja.

Oulun puukerrostalokohde on sijoitettu luontevasti kapealle metsäkaistaletontilleen siten, että parvekkeilta on näköalat Pyykösjärvelle. Ostoskeskuksen ja sen laajahkon pysäköintialueen puolelle on pihaa rajaamaan sijoitettu yksikerroksisia autokatoksia ja varastorakennuksia, jotka tuovat vastapainoa kolmikerroksisille asuinrakennuksille. Rakennusten mielenkiintoisempana julkisivupuolena voidaan pitää sisäpihan puolta, jossa luhtikäytäville tavanomainen hyllymäinen ilme on taitavasti vältetty vaakasuuntaisten luhtikäytäväsäleikköjen ja luhtikäytäviin liittyvien kaksikerroksisten varastorakennusten avulla. Rakennusten parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulostyöntyvien erkkereiden välisiin syvennyksiin siten, että ne ovat puolittain suojaisia ja puolittain julkisivuista ulospäin työntyviä noppamaisia osia. Ikkuna-aukotus on selkeää ja säännönmukaista, osin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu vertikaalisuunnassa tummasävyisiksi maalatuilla vaneriverhouksilla. Ikkuna- ja oviaukkopielien detaljointi on niukkaa. Rakennusten päämassat ovat vaaleanharmaita, ja tehosteväreinä on käytetty julkisivuvaneriverhouksissa kirkkaan keltaisia ja vihreitä tehostevärejä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1997 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Pähkinämäentie 231 ja 235, 04300 Tuusula
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 3 622 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 46
• Rakennukset: Kaksi 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asoasunnot Oy / VVO Rakennuttaja Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike S. Horttanainen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Tuusulan puukerrostalot valmistuivat vuonna 1997 metsäiselle rinteelle Tuusulan moottoritien läheisyyteen, Hyrylään. Kohde koostuu kahdesta samanlaisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä, pulpettikattoisesta asuinkerrostalosta. Toinen taloista (Pähkinänmäentie 231) on asumisoikeustalo ja toinen (Pähkinänmäentie 235) vuokratalo. Pihojen reunaan Pähkinämäentien varteen on sijoitettu lisäksi neljä pitkää pulpettikattoista autokatosta.

Rakennusten runko perustuu kantaviin seiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Ylärinteen puolelta ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia, yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Julkisivut ovat kokonaan puuverhoiltuja. Parvekkeiden pilarit ja palkit ovat liimapuuta. Rakennusten ulkoseinät, välipohjat ja yläpohjat on poikkeusluvalla toteutettu selluvillaeristeisinä. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoulokkein.

Tuusulan puukerrostalot edustavat pistetalotyyppiä, joiden syvärunkoisuus ja raskaus on onnistuneesti pystytty hävittämään rakennusmassoittelun porrastamisen ja parvekkeiden avulla. Rakennukset istuvat luontevasti rinteeseen, ja pihapiiriä rajaavat selkeästi Pähkinänmäen tien varteen sijoitetut kaarevat autokatokset. Rakennusten detaljointi on varsin perinteistä. Julkisivuja jakaa eri osiin kerroksittaiset palokatkoulokkeet. Rakennusten porrashuoneet hissiä kiertävine portaineen ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jerenpiha 2, 4 ja 6, 21120 Raisio
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 550 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 42
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Tarveasunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Raision puukerrostalot on rakennettu vuosina 1996 - 1997 jyrkkään itärinteeseen Raision asuntomessualueelle. Kohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä asuinkerrostalosta. Kiinteistöistä yksi on asumisoikeustalo (Jerenpiha 2), yksi vuokratalo (Jerenpiha 4) ja yksi osaomistustalo (Jerenpiha 6).

Rakennusten pystyrunko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät -järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Rakennusten ylärinteen puolelta betoninen ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjat ristikkorakenteisia. Parveketornien kantavat rungot ovat liimapuuta. Julkisivut ovat ensimmäisen kerroksen osalta betonirakenteisia ja muilta osin puuverhoiltuja. Rakennusten julkisivuissa on puusta tehdyt ja pellillä päällystetyt vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet. Asuntojen parvekkeet on varustettu lattiaan sijoitetuilla poistumisluukuilla. 

Raision pistetalomaisille puukerrostaloille on omaperäistä niiden kattomuoto, joka on samanlainen toispuoleinen pulpettikaton ja harjakaton sekamuoto kuin Viikinmansion puukerrostalokohteessa. Rakennusmassat ovat suoralinjaisia, selkeitä ja pistetaloratkaisusta johtuen syvärunkoisia. Rakennukset on sijoitettu onnistuneesti jyrkkään rinteeseen Kaanaantien varteen siten, että ylärinteen eli sisäänkäyntijulkisivun puolelta rakennukset ovat 3 -kerroksisia ja alarinteen puolelta 4 -kerroksisia. Rakennusten porrashuoneet ovat keskikäytävämäisiä. Kullakin rakennuksella on oma selkeä perusvärinsä; vihreä, punainen ja sininen. Parvekkeissa ja julkisivudetaljoinnissa on kaikissa rakennuksissa käytetty valkoista sävyä. Ikkunat muodostavat julkisivuihin pystysuuntaisia kaistoja, joita on korostettu ikkunoiden välisillä valkoisiksi maalatuilla julkisivuvaneriverhouksilla. Julkisivujen vaakasuuntaisia palokatkoja on hävitetty onnistuneesti käyttämällä julkisivuissa säleikkö- ja kenttäaiheita erilaisine värityksineen. Parvekkeet ovat tilavia, ja niissä käytetyt puusäleikköaiheet onnistuneita.

Kohde on esitelty kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Rauhankatu 23, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 371 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 19
• Rakennukset: Yksi 2-3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1998

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon ensimmäinen puukerrostalokohde As Oy Porvoon Fredrika valmistui kesällä 1998 Porvoon keskusta-alueelle torin läheisyyteen. Kohde koostuu yhdestä kolmikerroksisesta lamellitalotyyppisestä asuinkerrostalosta, jonka kattomuotona on harjakatto. Kohteen perustajaurakoitsijana on ollut rakennusliike Porvoon puurakennus PPR Oy. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

Rakennuksen pystyrunko perustuu kantaviin puuseiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Väli- ja yläpohjien kantavina osina ovat naulalevyristikot. Väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat kaikki selluvillaeristeisiä. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Kellarikerros on teräsbetonia. Parvekkeiden kantavat osat ovat terästä. Kohteen pysäköintipaikat on sijoitettu osittain rakennuksen alapuoliseen kellarikerrokseen ja osittain pihan alle teräsbetonikannen alle. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin, pellillä päällystetyin vanerisin palokatkoulokkein.

Asunto Oy Porvoon Fredrika edustaa onnistuneesti vanhan empirepuukaupunginosan täydennysrakentamista. Rakennus istuu luontevasti ahtaalle tontille. Pysäköintihallin sijoittaminen rakennuksen kellarikerrokseen on kaavallisesti perusteltu ratkaisu. Rakennuksen yleisilme on saatu hienovaraisesti detaljoiduksi varsin vähäeleisin keinoin. Rakennuksen pitkän koillisjulkisivun massoittelu on hyvin pelkistettyä. Lounaisjulkisivua keventävät ja rikastuttavat onnistuneesti asuntojen parvekkeet. 

ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU 29

HANKETIEDOT

• Sijainti: Aleksanterinkatu 29, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 498 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 24
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1999

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asuntosäätiö
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                             

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon toinen puukerrostalokohde on kesällä 1999 valmistunut nelikerroksinen lamellitalo, Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29. Asuntojen lukumäärä on 24, ja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee lisäksi elintarvikemyymälä. Ensimmäinen kerros on betonirakenteinen. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

As Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29:n kantava runko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät-järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen, ja muut kerrokset ovat kokonaan puurunkoisia. Alapohjat ovat betonirakenteisia kantavia alapohjia. Kohteen yläpohjan kantavina osina ovat puuristikot. Välipohjien kantavina osina ovat ristikkopalkit. Kohteessa on käytetty eristeenä selluvillaa. Parveketornit ovat puurakenteisia. Julkisivujen palokatkoina on käytetty peltilistaa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välissä. Muissa kerroksissa ei ole palokatkoja, koska 1. kerros on kivirakenteinen.

Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29 on mittakaavaltaan varsin massiivinen. Pihajulkisivultaan rakennuksessa on pienipiirteisyyttä ja rakennusmassaa miellyttävästi keventävää detaljointia. Parveketornit ja niihin liittyvät puuritilät tuovat rakennukselle lisäilmettä. Rakennuksen väritys on kauttaaltaan vaalean ruskean ja beigen sävyjä.

NAANTALIN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Myllykiventie 2 ja 4 sekä Käsityöläiskatu 11,21100 Naantali
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 4 080 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 51
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Naantalin Päivärusko, Aurinkorusko ja Iltarusko
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Naantalin puukerrostalokohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta, pistetalotyyppisestä ja harjakattoisesta asuinkerrostalosta. Kaksi ensimmäistä taloa ovat valmistuneet kesällä 2000 ja viimeisin valmistui loppuvuodesta 2000. Talot ovat keskenään eri taloyhtiöitä. As Oy Naantalin Iltarusko sijaitsee osoitteessa Myllykiventie 4, ja sen asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. As Oy Naantalin Päiväruskon osoite on Myllykiventie 2, ja sen asunnot ovat osaomistusasuntoja. Käsityöläiskatu 11:ssa sijaitsevan As Oy Naantalin Aurinkoruskon asunnot ovat omistusasuntoja. Asuntoja on yhteensä 51, kussakin rakennuksessa 17 kpl.

Rakennusten ensimmäiset kerrokset sekä alapohjat ovat betonirakenteisia. Ylempien kerrosten runko ja julkisivut ovat puuta. Myös parvekkeiden kantavat osat ovat puurakenteisia. Rakennusten toteutus perustui levyjäykisteiseen, kantavaseinäiseen platform -runkoon. Julkisivuissa ei ole käytetty näkyviä palokatkoja, vaan julkisivut on varustettu seinän ala- ja yläreunaan ulkoverhouksen taustan tuuletusrakoon sijoitetuilla teräsreikäpeltipalokatkoilla.

Naantalin puukerrostalot ovat erittäin näkyvällä paikalla kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusten detaljointi ja värien käyttö on perinteistä. Perusväri on keltainen. Parvekkeet ja muut julkisivujen detaljit on käsitelty valkoisiksi. Sisäpihan puoleiset parvekejulkisivut ovat ulkoasultaan ilmeikkäitä ja rikaspiirteisiä. Kadun puoleiset julkisivut ovat umpinaisempia ja hillitympiä. Rakennusten porrashuoneiden eritasoratkaisut on tehty onnistuneesti, ja ne ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Puulinnankatu 12, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Asuntojen lukumäärä: 14
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy Linnanvouti
• Rakennusliike: Skanska Pohjois-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy
• Rakennesuunnittelu: Arkins Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Kimmo Kuismanen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy, puh. 040 724  2652, kimmo.kuismanen@case.oulu.fi

Ouluun valmistui vuonna 2003 maamme ensimmäinen kokonainen moderni puukaupunkialue, Puu-Linnanmaa, joka on noin 12 hehtaarin laajuinen, 2−3-kerroksisten puukerrostalojen ja puisten pienkerrostalojen koerakentamisalue. Alueen kaavoitussuunnittelu tehtiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiossa professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla. Hankkeen koordinaattorina toimi arkkitehti, TkT Markku Karjalainen. Kaikki alueen rakennukset ovat puujulkisivuisia ja pääsääntöisesti myös puurunkoisia. Alueen kokonaiskerrosala on noin 25 000 k-m2. Asuinrakennuksia alueen kuuteen kortteliin rakennettiin yhteensä 45, ja asuntoja niihin 308. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, vastapäätä Oulun yliopiston päärakennusta ja Pohjoismaiden suurimman teknologiakylän läheisyydessä.

Puu-Linnanmaalla on kuitenkin vain yksi varsinainen puukerrostalon määritelmän täyttävä rakennus, eli vähintään kolmikerroksinen ja puujulkisivujen lisäksi myös puurunkoinen. Rakennus sijaitsee As oy Linnanvoudissa, korttelin 14/1 luoteiskulmassa. Siinä on 14 asuntoa ja sen on suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. Kohde on valmistunut vuonna 2000. Rakennuksen ruko on toteutettu levyjäykisteisellä kantavat seinät -rakenteella. Välipohjissa on käytetty SEPA Oy:n puuristikko-betoni-liittolaattaratkaisua, joka todettiin erittäin hyväksi. Ristikkorakenne mahdollisti LVIS -asennusten vapaan sijoittelun välipohjissa. Rakennuksen alapohja ja hissikuilu ovat betonia.

Puu-Linanmaan suunnittelussa pyrittiin nykyaikaisen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin keinoin luomaan asuinalue, jossa on vanhojen puukaupunkien kaltaisia ominaisuuksia, kuten tiivis inhimillinen mittakaava, rakennusten arkkitehtuurin hallittu vaihtelu, kapeat suljetut katutilat sekä katutilojen hierarkinen vaihtelu ja suojaisat asuinkortteleiden pihat. Tiiveys, suojaisuus ja tilanmuodostuksen rikkaus toteutuvat myös As Oy Linnanvoudin pihapiirissä, jossa rakennukset ja aidat rajaavat korttelin ulkolaitoja ja sisäpihoille on sijoitettu autokatoksia, varastoja ja muita piharakennuksia. Puu-Linnanmaan varsinainen puukerrostalo on L-kirjiamen muotoinen 2-3-kerroksinen asuinkerrostalo. L-kirjaimen toinen siipi on kolme- ja toinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen, kuten Puu-Linnanmaan kaikki muutkin rakennukset. Rakennus on värimaailmaltaan pääasiassa hyvin vaalea. Pääjulkisivumateriaali on keltaiseksi maalattu pystysuuntainen lautaseinä. Tämän lisäksi julkisivuja on elävöitetty oivallisesti erivärisillä ja -suuntaisilla lauta-, paneeli- ja levypinnoilla. Ikkunoiden ja ovien karmit, parvekkeiden kantavat rakenteet, kaiteet ja puusäleiköt sekä julkisivuissa olevia paneelikenttiä on maalattu valkoiseksi. Tehosteiksi tarkoitettuja lauta- ja levypintoja on väritetty räikeämmin mm. oranssilla, punaisella ja sinisellä. Pääosa parvekkeista sijaitsee rakennuksen etelälaidalla ja antaa puusäleikköineen eloa sisäpihan puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen pohjoispuolen julkisivuun on haettu lisäilmettä puun tekstuurivaihteluiden lisäksi kahdella torniaihiolla. Varsinkin punaiseksi maalattu torni korostaa hienosti korttelin ja koko Puu-Linnanmaan luoteisnurkkaa.

Kohde on esitelty Puu-lehdessä 2/2003, kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää kohteesta.

LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sepänkatu, 15150 Lahti
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 7 300 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 74 (kerrostalot) + 15 (rivitalot)
• Rakennukset: Neljä 4 -kerroksista puukerrostaloa ja kaksi 3 -kerroksista rivitaloa
• Valmistumisvuosi: 1998, 2000, 2002 ja 2003

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Lahden Pinja, Poppeli, Pyökki ja Salava
• Rakennusliike: Rakennusliike Skanska Etelä-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Asko Keronen, Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy ja Insinööritoimisto Konstru Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Pauli Lindström, Arkkitehti, Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy, puh. 0440 450 035, pauli.lindstrom@paulide.com

Lahden Puu-Paavola sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. Hanke oli osa Lahden Kauppakamarin johtamaa Päijät-Hämeen puurakentamisen kehitysprojektia, johon osallistuu useita alueella toimivia yritysryhmiä. Puu-Paavola koostuu neljästä nelikerroksisesta puukerrostalosta ja kahdesta kolmikerroksisesta rivitalosta. Puukerrostaloista ensimmäinen, As Oy Lahden Pinja, valmistui keväällä 1998. Pinjassa on 19 asuntoa. Alueen toinen puukerrostalokohde, As Oy Lahden Poppeli, valmistui helmikuussa 2000 Pinjan eteläpuolelle. Poppelissa asuntoja on 21. Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin ja sijaitsevat kerrostaloihin nähden Sepänkadun toisella puolen. Rivitaloina toteutettu Seetri koostuu 15 kolmikerroksisesta ja täten myös varsin suuresta asunnosta. 2000-luvun alussa Puu-Paavolaan valmistui vielä kolmas ja neljäs puukerrostalo, As. Oy Lahden Pyökki vuonna 2002 ja As. Oy Lahden Salava vuonna 2003. Pyökissä ja Salavassa on molemmissa 17 asuntoa. Ne sijaitsevat korttelin länsilaidalla.

Projektin yhteydessä kokeiltiin ns. Platform rakentamisjärjestelmää, ja kantavat rungot tehtiin elementtitekniikkaa hyväksi käyttäen. Kaikkien neljän kerrostalon alapohjat sekä ensimmäiset kerrokset ovat kantavilta osiltaan ja julkisivuiltaan betonirakenteisia ja muut kerrokset puurakenteisia. As Oy Pinjassa runkoratkaisu perustuu levyjäykisteisiin kantaviin seiniin. Poppelissa, Pyökissä ja Salavassa runkoratkaisu on puhdas kantavaseinäinen platform -toteutus. Ylä- ja välipohjien kantavina osina on Pinjassa, Pyökissä ja Salavassa naulalevyristikot. Poppelissa välipohjia kantavat massiivipuupalkit yläpohjan ollessa muiden tapaan naulalevyristikoin kannatettu.

Puu-Paavolan puukerrostalot ovat muotokieleltään, väritykseltään ja detaljeiltaan varsin samankaltaisia, vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita sekä neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia. Kaikki neljä kerrostaloa ovat pistetalotyyppisiä ja massaltaan syvärunkoisia. Rakennusten pohjamuoto on tasasivuinen L, joka aukeaa nelikerroksisten porrashuoneiden suurten ikkunoiden kautta pihalle päin tehden porrashuoneista varsin valoisia. Porrashuoneiden sisätilojen miellyttävyyttä lisää myös runsas puunkäyttö. Puurakenteiset asuntoparvekkeet sijaitsevat osin rakennusten ulkoseinien syvennyksissä ja työntyvät osin rakennusrungosta ilmeikkäästi ulospäin. Parvekkeet ovat myös miellyttävän tilavia ja valoisia. Myös tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavat pystyjaolliset ikkunat vaikuttavat sisätiloissa kotoisilta. Rakennusten julkisivuissa on käytetty onnistuneesti erilaisia puutekstuureja, mikä antaa hyvän kuvan puun käyttömahdollisuuksista. Rakennusmassan perusväreinä on käytetty tumman punaista ja keltaista. Parvekkeet ja julkisivujen detaljiosat ovat väriltään puhtaan valkoisia. Puujulkisivujen voimakkaasti ulos työntyvät palokatkoulokkeet jakavat rakennukset kerroksittain eri osiin, mitä on lisäksi korostettu julkisivujen eri kerrosten värieroilla. Palokatkoulokkeet on sijoitettu oivaltavasti osaksi ikkunapenkkejä. Pinjan, Pyökin ja Salavan loivasti aaltoilevat pulpettikatot antavat rakennuksille lisää persoonallista ilmettä. Seetrin rivitaloissa aaltoilevaa kattoteemaa on viety vielä pidemmälle ja kattolappeita on yhden sijaan kaksi. Poppelissa on muista poiketen päädytty perinteisempään harjakattoon.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 2/1998 ja 2/2003 , kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY OMENAMÄKI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Omenamäenkatu 3, 00990 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 15 031 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 131 asuntoa + ryhmäperhepäiväkoti
• Rakennukset: Kolme 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2006

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT
• Rakennusliike: SRV Westerlund Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jarmo Pulkkinen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen, puh. 09 612 99513, jarmo.pulkkinen@arkkitehtitoimisto.com

Helsingin Omenamäen puukerrostalohanke käsittää kolme puurunkoista, 3–4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä kolme suojeltua ja kunnostettua tiilistä varastorakennusta, joihin on sijoitettu osa yhteistiloista. Rakennuskohteen erityistavoitteena on ollut huoneistojen välisen ja sisäisen muunneltavuuden mahdollistava, peruskorjaussyklit huomioiva ja koko rakennuksen elinkaaren ajan toimiva puinen asuinkerrostalo. Talojen huoneistojakauma vaihtelee 33,5 m²:n yksiöstä 110 m²:n perheasuntoon. Hankkeen yhteydessä on kertynyt runsaasti kokemuksia erityisesti pientaloa suuremman kohteen puuelementtirakenteiden suunnittelusta, tuotannosta, asennuksesta ja työmaakäytännöistä. Elementointiin liittyvät kaupunkikuvalliset haasteet ovat myös vaatineet erityishuomiota.

Rakennusten pitkät sivut ja porraskäytävän seinät ovat kantavia, jolloin rakennuksen sisälle muodostuu suurimmillaan 6,2 x 23,4 m:n yhtenäinen tila. Tila voidaan jakaa erilaisiksi huoneistoiksi asuntojen välisten keveiden seinien paikkoja varioimalla. Rakennusten päissä on lisäksi alueet, joista voidaan erottaa tiloja eri huoneistolle. Ulkoseinät sekä osastoivat sisäseinät toteutettiin elementteinä, ja julkisivujen lauta- ja levyverhoukset tehtiin pääosin tehdasolosuhteissa. Välipohja on toteutettu puuristikko-betoni-liittorakenteena, mikä on mahdollistanut pitkät yhtenäiset jännevälit. Päällekkäisten asuntojen muuntojoustavuusalueilla sovellettiin arkkitehti Ahto Ollikaisen kehittämää puisten vaakarakenteiden erilliskannakointi -järjestelmää sekä uivan pintalattian rakennetta. Puukerrostalojen alla on betonirakenteinen autohalli. Myös porrashuoneet on tehty betonista, ja ne toimivat jäykistävinä rakenteina.

Rakennukset ovat L-kirjaimen muotoisia syvärunkoisia keskikäytävällisiä kerrostaloja. Julkisivuissa on käytetty hillitysti varioiden vaaka- ja pystyponttilautaa sekä maalattuja ulkoverhouslevyjä. Lautaverhousten päävärit ovat punainen ja musta. Ulkoverhouslevyistä osa on harmaita ja osa sinisiä. Julkisivun palokatkoja sekä muita julkisivupalon estäviä rakenteita on toteutettu rakennuksen eri osissa eri tavoin.

Kohde on esitelty PUU-lehdesä 4/2007 , Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla sekä kirjassa Kotina puinen kaupunkikylä. 

ASUNTO OY HEINOLAN PUUMERA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jauhokalliontie 2, 19110 Vierumäki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 915 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 27
• Rakennukset: Yksi 5 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2011

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Versowood Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Koskisen Oy ja Heinolan Kaupunki
• Rakennusliike: Rakennusliike Reponen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mika Airaksela, Toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy, puh. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com

Heinolan Vierumäkeen 2011 valmistunut Asunto Oy Heinolan Puumera oli edelläkävijä Suomessa sekä rakennustekniikaltaan että energiataloudeltaan. Kyseessä on viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, jonka välipohjissa on hyödynnetty uudenlaisten puurakenteiden lisäksi ohutta betonikerrosta ääni- ja värähtelyongelmien ratkaisemiseksi. Rakennus täyttää myös VTT:n määrittelemät passiivitalokriteerit ja on hiilijalanjäljeltään Suomen matalatasoisin kerrostalo. Vaikka rakennus on puurunkoinen ja passiivitalo, ei se rakennusliikkeen mukaan tullut sen kalliimmaksi kuin samaa luokkaa olevan betonitalon rakentaminen olisi tullut.

Puumera on hyvin pitkälti toteutettu tehtaalla valmiiksi rakennetuista elementeistä. Välipohjat, kantavat väliseinät, ulkoseinät ja yläpohja olivat kaikki valmiina elementteinä. Puumera on nimetty myös ns. hybridipuukerrostaloksi. Hybridirakenne tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakenteessa on yhdistetty perinteinen suurelementti ja liimapuurunko. Näin saatiin liimapuun kanto-ominaisuudet integroitua suurelementtiin. Kaikki osastoivat väliseinät ja julkisivuseinät on tehty tällä rakenteella. Rakennus on täysin levyjäykisteinen ilman jäykistävää betonista hissikuilua tai vastaavaa rakennetta. Suurelementtien lisäksi käytetyt kantavat palkit ovat kaikki normaalia liimapuuta. Huoneistojen väliset kantavat elementtiseinät ovat ristirunkoisia, mikä mahdollisti hyvän äänitekniikan. Välipohjat ovat puu-betoni-liittorakenteita, eli puuelementin päälle valettu 60 millimetriä paksu betonilaatta on sekin osa kantavaa rakennetta.

Suunnittelun lähtökohtana ollutta passiivitasovaatimus määritteli rakennuksen ulkoseinärakenteen paksuudeksi 270 millimetriä ja U-arvoksi 0,14. Lämmitysenergian arvioitu vuotuinen kulutus on 25 kWh/b-m², mikä tarkoittaa, että rakennus ei tarvitse varsinaista lämmitysjärjestelmää. Suurin osa tarvittavasta lämmöstä tulee ihmisistä, elektroniikasta ja kodinkoneista. Lisälämpönä kovimmilla pakkasilla käytetään tarvittaessa Versowoodin paikallisella tehtaalla puubiojätteestä tuotettua kaukolämpöä, joka on hyvin vähäpäästöistä. Lämmityksen tarvitsema energia tulee ilmanvaihtokoneesta vesikiertoiseen patterivastusjärjestelmään.

Puumera on arkkitehtuuriltaan rikas pulpettikattoinen pistetalo, jonka porrashuone sijaitsee ulkoseinää vasten talon pohjoispuolella saaden mukavasti luonnonvaloa. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty 1. kerroksessa pääasiassa kapeaa tumman harmaata paneelia ja ylemmissä kerroksissa eri seinäpinnoissa vaihdellen vaalean ruskeaa tai valkoista vaakalaudoitusta. Rakennuksessa on käytetty myös maalattuja ulkoverhouslevyjä, joiden tehosteväriksi on valittu kirkkaan oranssi. Levyjä on käytetty lähinnä parvekkeiden sivuseinissä ja sisäänkäyntien yhteydessä. Rakennuksen ikkunat vaihtavat paikkaa kerroksittain tehden julkisivuista elävämpiä. Ikkunoita on paikoitellen tehostettu tummanharmailla paneelikentillä joko ikkunoiden alapuolella tai kahden ikkunan välissä. Etelän puoleista julkisivua peittävät kauttaaltaan asuntojen parvekkeet. Parvekkeissa on käytetty pystysuuntaisia puuritilöitä, jotka niin ikään vaihtavat kerroksittain paikkaa. Ne tuovat piristystä muuten helposti monotoniselta näyttävään parvekerivistöön.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 2/2010 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. 

VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Von Daehnin katu 8 ja 12, 00790 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 6 300 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 104
• Rakennukset: Viisi 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2012

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
• Rakennusliike: Peab Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
• Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Asko Keronen

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jari Viherkoski, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, puh. 09 612 6670, jari.viherkoski@arkhmv.fi

Helsinkiin, Viikin Latokartanoon valmistui kesällä 2012 tähän mennessä Suomen suurin 104 asuntoa käsittävä puukerrostalohanke. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuvan puukerrostalokorttelin muodostaa viisi 3-4 -kerroksista taloa, joissa on yhteensä 6 300 kerrosalaneliömetriä. Asunto-osakeyhtiöitä on kaksi. Asunnoista 41 eli kaksi taloa kuuluu asunto-osakeyhtiö Mäntyyn ja 62 asuntoa eli kolme taloa Rauduskoivuun. Hanke oli osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Latokartanon puukerrostalot perustuvat Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmään, joka sisältää kertopuu-rakenteisen pilari-palkkirungon, välipohjat, kattoelementit ja puuelementteinä toimitetut ulkoseinät. Lisäksi talojen parvekerakenteet ja aurinkolipat on tehty Kerto- ja liimapuurakenteisina. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmä on myös varsin kustannustehokas, sillä se mahdollistaa betonirakentamista ratkaisevasti nopeamman rakentamisaikataulun, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi materiaalihukan. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmää on kehitetty usean vuoden ajan rakennusalan johtavien asiantuntijoiden verkostona, ja puukerrostaloja on rakennettu järjestelmää hyödyntäen Suomen lisäksi muun muassa Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Viikissä haluttiin panosta myös energiatehokkuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen. Talojen elinaikainen hiilijalanjälki todettiin mittauksissa jopa 45 % pienemmäksi kuin keskiverrolla uudella betonirakenteisella kerrostalolla. Rakennukset ovat myös energiatehokkuudeltaan A-luokkaa.

Latokartanon puukerrostalokortteli on arkkitehtuuriltaan hyvin lämminhenkistä ja viihtyisää. Kerrostaloja on kahta eri tyyppiä, jotka ovat molemmat pistetalon eri variaatioita. Osassa rakennuksista on harjakatot ja osassa pulpettikatot. Harjakattojen harja on asetettu totutusta poiketen rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Myös kohteet pulpettikatot on toteutettu hyvin loivina. Rakennusten julkisivuissa on käytetty näyttävää yli 30 senttimetriä leveää ja 42 millimetriä paksua Metsä Woodin Kuningaspaneelia, joka on valmistettu liimapuusta. Pisimmillään jopa 12 metriä pitkä julkisivupaneeli luo taloille harmonisen ja selkeän linjan. Paneeleissa on käytetty kahta eri ruskean sävyä seinäpinnasta riippuen. Myös parvekkeiden liimapuurakenteet jatkavat samaa puurakentamisen tuntua korostavaa värimaailmaa. Rakennuksissa on käytetty myös valkoisia ulkoverhouslevyjä, lähinnä ikkunoiden yhteydessä.

Hanketta on esitelty PUU-lehdessä 2/2011.

SEINÄJOEN LINTUVIITA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Lintuviita 2, 60150 Seinäjoki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosalaneliömetrit: 3 100 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 50
• Rakennukset: Yksi 6-kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2013

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Lakea Oy
• Rakennusliike: Rakennus K. Karhu Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto AT
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pertti Ruuskanen ja Stora Enso Building and Living

YHTEYSHENKILÖ

• Nimi: Jouni Liimatainen
• Asema: Jyväskylän aluepäällikkö, Lakea Oy
• Puhelinnumero: 0400 644 701
• Sähköpostiosoite: jouni.liimatainen@lakea.fi

Seinäjoen Lintuviita 2 on Lakea Oy:n ja Stora Enso Building and Livingin yhdessä toteuttama kerrostalohanke Seinäjoella. Kohde on täydennysrakentamista ja rakennettiin pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Kohde käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin. Rakennus on valmistunut joulukuussa 2013. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi toisen vaiheen rakentamisen samaan kortteliin.

Lintuviita 2 valmistui Lakea Kiinteistöt Oy:n omistukseen ja se rahoitettiin valtion korkotukilainoituksella. Rakennuksen väestönsuojan ja varastot sisältävä pohjakerros tehtiin betonista ja loput viisi kerrosta Stora Enson CLT-rakenteisista tilaelementeistä, jotka tehtiin Stora Enson Hartolan tehtaalla. Puulevyssä on pystytty minimoimaan perinteisen puurakentamisen ongelmat kuten painumat ja kutistuminen. Puurakentamisen riskirakenne, välipohja, on ratkaisussa tuulettuva ja toisaalta vettä pitävä. Esimerkiksi mahdollinen palonsammutusjärjestelmän aktivoitumisen aiheuttama vesi ei pääse välipohjarakenteeseen.

Rakennus oli valmistuessaan suurin CLT-tilaelementein toteutettu asuinkerrostalohanke koko Euroopassa.

KIINTEISTÖ OY TURUN PALVELUKOTI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Ruissalontie 19, 20200 Turku
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Palvelutalo
• Kerrosalaneliömetrit: 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 54 (palveluasuntoa)
• Rakennukset: Yksi 4-kerroksinen palvelutalo
• Valmistumisvuosi: 2014

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Lakea Oy
• Rakennusliike: NCC Rakennus Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy
• Rakennesuunnittelu: KPM-Engineering

YHTEYSHENKILÖ

• Nimi: Keijo Ullakko
• Asema: Toimitusjohtaja, Lakea Oy
• Puhelinnumero: 040 549 7250
• Sähköpostiosoite: keijo.ullakko@lakea.fi

Kiinteistö Oy Turun palvelukoti on Lakea Oy:n on rakennuttama palvelutalo Turun Iso-Heikkilässä. Palvelutalo on nelikerroksinen. Pohjakerros toteutettiin betonirakenteisena ja loput kolme kerrosta puurakenteisina.

Lakean omistukseen tulevaan kiinteistöön tuli 54 palveluasuntoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Kiinteistöä käyttävät myös avopalvelun asukkaat. Tilat vuokraa MediVida Oy.

Rakennus toteutettiin Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n puumoduulitekniikalla. CLT-levyistä tehdyt puumoduulit tulivat taloon Stora Enson tehtailta Pälkäneeltä ja Hartolasta. Tilaelementtejä käytettäessä tuotanto tapahtuu teollisesti kuivissa sisätiloissa, jolloin voidaan varmistaa rakentamisen laatu ja nopea toimitusaikataulu. Puurakentamiskonseptin avulla rakennus saatiin käyttöön normaalia rakennustapaa nopeammin, noin puolessa vuodessa hankkeen käynnistymisestä. Rakennus valmistui huhtikuussa 2014.

JOENSUUN METLA - TALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja laboratoriorakennus
• Pinta-ala: 7 653 br-m²
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen tutkimuskeskus
• Valmistumisvuosi: 2004

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
• Rakennusliike: Rakennusliike A. Taskinen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Antti-Matti Siikala, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto SARC Oy, puh. 09 6226 1825, siikala@sarc.fi

Puurakenteinen Metla -talo valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle. Metla -talon rakentamista varten järjestettiin vuonna 2002 arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli suunnitella puurakenteinen toimiva ja innostava työympäristö metsäntutkijoille ja samalla edistää suomalaisen puun innovatiivista käyttöä. Lisäksi haluttiin rakennuksen avulla korostaa metsäntutkimuksen erityisasemaa Joensuun yliopiston kampusalueella. Nämä ehdot täytti parhaiten SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala ehdotuksellaan ”Puumerkki”. Metla -talo oli valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Metsäntutkijoille tehdyssä talossa on kokeiltu sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen ratkaisuja innovatiivisella tavalla. Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Talossa on tilat yhteensä yli 200 työntekijälle, useita kokoustiloja, aularavintola ja moderni laboratorio. Metlalaisten lisäksi talossa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Metla-talosta tuli valmistumisensa jälkeen merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut yli 25 000 vierasta, ja se on myös voittanut useita niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin palkintoja.

Rakennukseen kehitettiin parhaita ulkomaalaisia esimerkkejä soveltaen pilari-palkki-laatta -runkojärjestelmä, joka toteutettiin 7,2 metrin moduuleissa. Ratkaisu tekee mahdolliseksi muun­tojouston, väliseinämuutokset ja jopa julkisivumuutok­set. Rakenteista pilarit ja palkkien alaosat ovat liimapuuta. Palkkien yläosat ovat betonia. Runkoa jäykistävät teräsbetoniset porrashuoneet ja IV-kuilut. Välipohjien kotelolaatat on val­mistettu massiivipuuaihioista ja niiden päälle valetusta 80 mm:n betonilaatasta. Välipohjat toimivat liittora­kenteena, mikä lisää jäykkyyttä sekä parantaa värähtely­ominaisuuksia ja käyttömukavuutta. Perustus ja alapohja ovat teräsbetonirakenteisia. Alapohjan alla on koneellisesti tuuletettu ryömintätila ja huoltokäytävä. Ulkoseinän umpiosat tehtiin 1,8 x 7,2 m kokoisina, puurankaisina nauhaelementteinä, jotka jäykistettiin sisäverhousvanereillla, ja ulkoverhouksena käytettiin ponttilau­taa. Elementit kannatettiin reunapilareista teräskonsoleil­la.

Metla-talo noudattaa Joensuun yliopistokampuksen rakeisuutta ja suhdemaailmaa, mutta erottuu selkeän muotonsa ja voimakkaan materiaalitunnun vuoksi. Rakennus näyttäytyy ulospäin suljettuna puisena arkku­na, jonka hahmossa korostuu vanhoista purkuhirsistä koostuvien seinien rajaama esipiha. Hirsiseinät toimivat porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle kuljettaessa. Tutkimuskeskuksen toimisto- sekä labo­ratoriotilat kiertyvät muuta ympäristöä ylemmäs nostetun sisäpihan ja aulan ympärille. Sisäpihaa hallitse­vat tervattu, ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila, sekä aulan perinteisistä tukinuittopuo­meista innoituksensa saaneet vinopilarit. Rakennuksen runkosyvyys, julkisivujen ja käytäväseinien aukotus mahdollistavat luonnonvalonsaannin kaikkiin työskentelytiloihin ja lisäävät tilojen avaruutta ja viihtyisyyttä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla

Tutkimus puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutuksista: lue lisää Metlan sivuilta.

FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO)

HANKETIEDOT

• Sijainti: Tuulikuja 2, 02100 Espoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Pinta-ala: 13 048 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimistorakennus
• Valmistumisvuosi: 2005

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Kiinteistö Oy FMO Tapiola
• Rakennusliike: PEAB Seicon Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Helin & Co Architects
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto WSP Suunnittelu Kortes Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Pekka Helin, Arkkitehti, Helin & Co Architects, puh. 0207 577 800, pekka.helin@helinco.fi

Finnforest Oyj järjesti Modular Office -arkkitehtikilpailun keväällä 2003. Tehtävänä oli suunnitella puurakenteinen toimistotalo noin 240 työntekijälle. Rakennukseen sijoittuivat Finnforestin toimitilat sekä muita yhtiöitä. Kilpailun tavoitteena oli arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan korkeatasoinen, toimiva ja joustava toimistotalosuunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on käytetty kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti oivallisella tavalla. Suunnitelman tuli olla myös teollinen tuote, joka on muunneltavissa kooltaan ja kokoonpanoltaan erilaisiin tilanteisiin. Voittajaksi valittiin ehdotus ”Sydänpuu”. Elokuussa 2005 valmistunut rakennus oli valmistuttuaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. FMO Tapiolan rakentamiseen sovellettiin viime vuosina Finnforestin, VTT:n ja TKK:n puutekniikanlaboratorion yhteistyönä kehitettyjä uusia puutuoteratkaisuja. Työmaavaiheessa keskityttiin erityisesti asennus- ja työmaan kosteudenhallintakysymyksiin. FMO:ssa oli myös useita ensi kertaa kaupallisessa käytössä olevia ratkaisuja.

FMO:n kantava pilari-palkki-runko sekä välipohjan kotelolaatat ovat kertopuuta. Kellarikerros, hissikuilut ja jäykistävät porrastornit ovat betonia. Katon jäykistävät ristikot ovat terästä. Julkisivut ovat kohdetta varten kehitettyjä kertopuurunkoisia elementtejä, joissa ikkuna on kiinteä osa rakennetta. Rakennuksen pääasiallinen julksivuverhous on halkaistua liimapuulankkua, jonka koko on ruhtinaalliset 42 x 312 mm. Paksusta lankusta saatiin hyvin säänkestävä ja pitkäikäinen paneelijulkisivu. Julkisivut koottiin tehtaalla valmiiksi, pintakäsitellyiksi kuorielementeiksi, mikä nopeutti rakentamista, ja samalla saatiin kaunis, piilokiinnityksellä toteutettu verhous. Samaa elementtitekniikkaa käytettiin lämpöpuusta tehdyissä aurinkosäleiköissä, joista näyttävin on kartiomoduulin aurinkosuoja. Itäjulkisivuun on sijoitettu lisäksi kolme liimapuista parvekekehää. Sisustamisessa on käytetty runsaasti kertopuuta. Helposti muunneltavien väliseinäelementtien runko on niin ikään kertopuuta. Innovaatioina sisustuksessa on toimistohuoneiden sisälasiseinien karmit, jotka ovat tammiviilutettuja tai tervalepän sävyyn kuullotettua kertopuuta. Toimistohuoneiden liukuovet ovat tervaleppäviilulla pinnoitettua kertopuulevyä.

FMO -malli mahdollistaa massoittelultaan ja hahmoltaan yksilöllisten puurakenteisten toimistorakennusten suunnittelun ja toteutuksen käyttäen hyväksi modulaarisia runko-, julkisivu- ja verhouselementtejä. Perustana on sarja yksinkertaisia, suorakulmaisia toimistomoduuleita, joita voidaan täydentää kaarevilla erikoismoduuleilla. Muista eroava eteläpäädyn kartiomainen moduuli “Eteläviitta”, korostaa muodollaan rakennuksen merkitystä maamerkkinä ja samalla mahdollisuuksia toteuttaa käytetyistä puutuotteista perusmoduulia vapaampaa arkkitehtuuria. Moduulit kätkevät sisäänsä tilajärjestelmän, jossa sisätilojen korkeat aulat ja ulkotilan puoliatriumit vuorottelevat. Työtilat lomittuvat näihin niin, että yksiköistä avautuu vaihtelevia näkymiä Tapiolaan ja ympäröivään luontoon. Työn ympäristöt ovat mitoiltaan pieniä ja ne sopivat yksilölliseen työskentelyyn tai ryhmätyöhön. Tavoitteena on sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vuorovaikutus sekä miljöö, joka edistää keskittymistä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 4/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

PILKE

HANKETIEDOT

• Sijainti: Ounasjoentie 6 (Arktikum-aukio), 96200 Rovaniemi
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja näyttelyrakennus
• Pinta-ala: 5 589 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimisto- ja näyttelyrakennus
• Valmistumisvuosi: 2010

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Metsähallitus
• Rakennusliike: Palmberg Rakennus Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto-Palo-Rossi-Tikka Oy
• Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Teemu Palo, Arkkitehti, Arkkitehtityöhuone APRT Oy, puh. 010 424 0104, tpa@aprt.fi

Rovaniemen Ounasjoen törmälle rakennettu Pilke on Metsähallituksen uusi toimitalo. Talossa on 135 ihmisen työpaikka sekä pohjoisten metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus Pilke. Pilke-talo ilmentää Metsähallituksen ympäristölinjausta, ja siksi lähtökohtana sen rakennusmateriaaliksi oli puu. Puurakenteisen Pilkkeen hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosa vastaavan teräs- tai betonirakennuksen päästöistä.

Pilkkeen kantava rakenne koostuu liimapuisista pilareista ja parhaimmillaan jopa 1,5 metrin korkuisista palkeista. Kellarikerros on betonia. Pilari-palkki-runko on jäykistetty betonisilla porrashuoneilla ja hissikuilulla. Puiset primääri- ja sekundäärirakenteet ovat näkyvissä sisätiloissa. Julkisivu on koottu puisista ulkoseinäelementeistä. Välipohja muodostuu kantavien puisten palkkien päälle asennetusta havuvanerista ja pintabetonilaatasta. Yläpohja ja vesikatto on rakennettu kattoristikoista kantavien liimapuupalkkien päälle. Kallistukset ja vedenpoisto on hoidettu hanhenselkäperiaatteen mukaisesti. Paloteknisesti Pilke jakautuu kahteen osaan, joita erottaa koko rakennuksen korkuinen osastoiva seinä. Rakennuksessa on sprinkleri- ja savunpoistojärjestelmät tunnistimineen. Ylimmän kerroksen avokäytävät sulkeutuvat palotilanteessa savuverholla, jolloin rakennuksesta pääsee ulos turvallisesti.

Pilkkeen pääsisäänkäynti on Ounasjoentien puolella, rakennuksen terävässä kulmassa. Sisääntulosta avautuu koko rakennuksen korkuinen aulatila ensin ylöspäin ja sitten alas näyttelytilaan. Avaruus, luonnonvalo ja tilan tuntu ovat Pilkkeen keskeiset elementit. Ounasjoen puoleisella julkisivulla on koko rakennuksen korkuiset ikkunat, jotka tuovat maiseman silmien eteen heti sisään astuttaessa. Suuren ikkunapinnan ääressä on osin kolmen kerroksen korkuinen kahvio. Näkymä Lainaalle, Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan, oli yksi talon suunnittelun tärkeistä lähtökohdista. Toimistohuoneet kiertävät kahden suuren aulatilan ympärillä. Toimistotilojen joustavan muuntelun mahdollistavat helposti siirrettävät puuväliseinät. Huoneita yhdistää avokäytävä, jonka ansiosta yhteys säilyy myös kerrosten välillä. Käytävien kaiteet ovat tammea ja vihreäksi sävytettyä lasia. Pohjakerroksessa sijaitsee tiedekeskus Pilke. Koko rakennuksen korkuinen näyttelytila kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Tilaan laskeudutaan pääaulasta tammiportaita pitkin. Näyttelytilan lattiaa peittää tummaksi käsitelty pölkkylattia. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty tummaksi käsiteltyä kuusta, jonka elävä pinta on jätetty näkyväksi. Ikkunoiden smyygilaudat ovat Metsähallituksen värejä mukaillen vihreät. Julkisivun vihreää löytyy myös sisätiloista pääaulan korkeaan seinään maalatusta kuviosta sekä porraskäytävistä. Aulan tummassa lattiassa ja erilaisissa puupinnoissa toistuvat julkisivun värit ja materiaalit. Runsas puun käyttö tuo Pilkkeeseen kodikkuutta ja lämpöä. Pehmeät ja pintarakenteeltaan epäyhtenäiset puupinnat saavat aikaan miellyttävän akustiikan korkeassa ja avarassa tilassa. Pilke-rakennus itsessään on tiedekeskuksen suurin näyttelyesine. Se on ekologisena puurakennuksena esimerkki puun kestävästä ja nykyaikaisesta käytöstä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2011 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää myös Metsähallituksen Pilke-sivustolta.

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Luontokeskus Haltia
• Kaupunki / kunta: Espoo
• Alueen käyttötarkoitus: Luontokeskus
• Alueen / tontin koko: n. 1,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 3 534 br-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: yksi 2-3 -kerroksinen näyttely- ja kokousrakennus
• Kustannusarvio: n. 15 000 000€

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Nuuksiokeskus Oy (Pöyry CM Oy palkattu)
• Rakennusliikkeet: YIT
• Materiaalitoimittajat: Eridomic Oy (Stora Enso)
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Tanskanen Oy

YHTEYSHENKILÖT

• toimitusjohtaja Timo Kukko, 0500 186 182, timo.kukko@metsa.fi

• projektipäällikkö Simo Hakkarainen, 050 409 2470, simo.hakkarainen@storaenso.com

Suomen luontokeskus Haltia on kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä näyttelykeskus pääkaupunkiseudulla, Espoon Nuuksiossa. Keskus sijaitsee Solvallan urheilupuiston läheisyydessä, noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja 17 kilometriä Espoon keskuksesta.

Haltia esittelee yhden katon alla Suomen luonnon helmiä elämyksellisellä tavalla. Samalla se on myös portti Suomen luontoon, sillä Nuuksion erämainen järviylänkö kutsuu retkelle suoraan Haltian ovelta. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, luontokoulutukselle, kokouksille ja perhejuhlille.

Rakentamista varten perustettiin vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, johon kuuluivat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Oy. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen.

Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävien hoitajaksi valittiin Pöyry CM. Haltia rakennettiin suurelementeistä Stora Enson ja sen tytäryhtiön Eridomic Oy:n CLT-tekniikalla. Haltiasta tuli Suomen ensimmäinen CLT-puuelementtitekniikalla toteutettu julkinen rakennus. Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Valittu rakennustapa oli sekä ekologinen että taloudellinen. Rakentamisessa olivat muutenkin keskiössä luontoarvot ja ekologisuus.

Lisätietoa: www.haltia.com

Kohde on esitelty myös PUU-lehdessä 3/2013 ja Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa
• Lukuja ja laskelmia

Liitetiedostot

Suomalaiset puukerrostalot 1995-2014 (pdf)