Sairaalarakentamisessa on alettu suosia puuta, koska se tukee tervehtymistä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Esimerkiksi Kajaanin sairaalahankkeen kehitystyössä puun käyttö on vahvasti mukana. Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Walleniuksen mukaan puun käyttö vanhusten palvelutaloissa ja sairaalarakentamisessa edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia. - Arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille heitänkin haasteen ja toiveen, että puuta voisi jäädä sisätiloissa näkyviin, sanoo Wallenius.
Ihmisen materiaalin kokemusta on mitattu kyselytutkimuksilla, joissa vastaaja arvioi omaa kokemustaan eri asteikoilla. Kyselytutkimuksilla on selvitetty myös, miten puu vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Vanhusten palvelutalossa tehty tutkimus osoitti, että puun käyttö sisätiloissa vaikutti vanhusten käyttäytymiseen suotuisasti. - Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, kuvaa Wallenius.
- Puu toi rakennukseen levollisuutta ja kodinomaisuutta. Walleniuksen mukaan mielenkiintoinen ja odottamatonkin havainto oli, että kun vanhusten asuntolassa ryhdyttiin käyttämään puumateriaaleja ja esimerkiksi ruokalassa puutarjottimia, henkilökunnan arvioiden mukaan vanhusten keskinäinen vuorovaikutus ja ympäristön huomioiminen lisääntyivät.
Japanissa on saatu hyviä kokemuksia myös puurakenteiden käytöstä neuroklinikoissa. Tätä käyttäytymistutkimusta tarvitaan lisää, jos se auttaisi löytämään ratkaisuja esimerkiksi muistisairaiden vanhusten hoitoon, sanoo Wallenius.
Puun käyttö vaikuttaa myönteisesti sisäilman laatuun
Japanissa on todettu pitkiä aikoja sairaalassa viettävien potilaiden tarvitsevan tunnelmaltaan rentouttavaa ja rauhoittavaa ympäristöä, mikä vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Luonnon massiivipuun johdosta sairaalan sisäilman kosteuden on todettu säilyvän terveyden kannalta optimaalisena varsinkin allergikoille ja astmaa sairastaville.
- Vaikka tutkimukset eivät ole vielä riittävän systemaattisia ja kattavia, jo tähänastiset havainnot osoittavat, että ihmiset reagoivat sisätiloissa puuhun sekä psykologisesti että fysiologisesti ja että tämä reaktio on yleensä positiivinen, tulkitsee Wallenius. Puuta voidaankin pitää terveyttä ja elpymistä tukevana materiaalina, vaikka ei vielä tarkalleen tiedetä, mihin kaikki vaikutukset perustuvat.
Sairaalasuunnittelussa hyödynnetään puun terveysvaikutuksia
Puun terveysvaikutuksia sairaalamiljöissä on tutkittu runsaasti mm. Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa. Norsk Treteknisk Institutin tutkimuksessa harmonisimmaksi potilashuoneeksi todettiin huonetyyppi, jossa neljästä seinästä yksi oli ikkunallinen ja yksi ehjä seinäpinta oli puupaneloitu. Puun käyttöä suositellaan lisättäväksi erityisesti tiloissa, joissa ihmiset oleskelevat pitkään kuten työhuoneissa, sairaaloissa ja terveysasemilla, odotushuoneissa, kouluissa ja päiväkodeissa.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun RED with Wood -hankkeen tiimoilta on vastikään sovittu yhteistyöstä Kainuun uuden sairaalan kanssa mm. opinnäytetöiden muodossa. Mahdollisuudesta lahjoittaa hankkeen aikana syntyvää tietopääomaa HUS:in uuden lastensairaalan suunnitteluun on niin ikään käyty alustavia keskusteluja.
Suunnitteluvaiheessa oleva Kainuun uusi sairaala tulee olemaan yksi uusista kotimaisista restoratiivisen eli eheyttävän rakentamisen kohteista, jossa puun terveysvaikutuksia hyödynnetään. Kuhmon kaupunki on esittänyt kuntien lausuntokierroksella edellytyksen, että kainuulainen puu näkyy sairaalan rakenteissa ja sisustuksessa myös terveysvaikutustensa ansiosta. Rakennustöiden on määrä alkaa 2015.
Puukouluissa vähemmän väsymystä ja stressiä
Puun myönteiset psykofysiologiset vaikutukset on todettu myös kouluissa. Walleniuksen mukaan kokopuisessa luokkahuoneessa aamuinen stressipiikki laantui sykevariaatiolla mitattuna pian kouluun saapumisen jälkeen eikä palannut uudelleen. Sen sijaan tavanomaisessa luokassa elimistön lievä stressitila jatkui koko koulupäivän.
- Vastaavasti oppilaiden stressin kokemukset, kuten väsymyksen tai aikaansaamattomuuden tunteet, olivat puisessa luokassa vähäisempiä kuin tavanomaisessa.
Wallenius muistuttaa, että puun suotuisia vaikutuksia ei voida korvata puujäljitelmällä. - Fysiologisin mittauksin osoitettu unen laatu samoin kuin stressitilanteen jälkeinen elpyminen olivat parempia puisessa kuin puujäljitelmästä tehdyssä huoneessa.
Puu sisätilaelementtinä näyttää ulottavan vaikutuksensa jopa sosiaaliseen havaitsemiseen ja käyttäytymiseen. - Kun puutuotteita käytettiin yrityksen toimistotiloissa, vierailijan ensivaikutelma työntekijöistä oli suotuisampi, asiantuntevampi, menestyvämpi, rehellisempi, vastuullisempi ja luovempi kuin jos puuta ei ollut, kuvailee Wallenius.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Marjut Wallenius, +358 50 327 9968, marjut.wallenius@uta.fi
Kuva ylhäällä: Akershus University Hospital, Norja / C.F.Möller Architects
Akershusin yliopistollisen sairaalan osastot ovat yksilöllisiä ja erottuvat selkeästi toisistaan niin muodoiltaan kuin materiaali- ja värimaailmojen osalta. Arkkitehtitoimisto pyrki tuomaan sisätiloihin mahdollisimman paljon päivänvaloa ja ympäröivää luontoa. Pääsisäänkäyntiä hallitsee suurten lasiseinien ja puun yhdistelmä.
Akershusin yliopistollisessa sairaalassa työskentelee yli 8400 työntekijää, vuodepaikkoja on yli 500:lle potilaalle.
Lisää kuvia: http://www.cfmoller.com/p/Akershus-University-Hospital-i269.html