- Materiaaleista etenkin puulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Puun on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. sisäilman laatuun, kosteustasapainoon, viihtyvyyteen ja akustiikkaan, sanoo sisustusarkkitehti Heikki Lindroos.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa RED with Wood selvitetään terveelliseen ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja tutkitaan puun uusia käyttömahdollisuuksia hyvinvointirakentamisessa. Hankkeen vetäjän Heikki Lindroosin mukaan rakennetun elinympäristön valtaisat vaikutukset ihmiseen jäävät valitettavan usein huomioimatta.
- Kaikki sisätilavalinnat, kuten materiaalit, valaistus, värit ja muodot, vaikuttavat ihmiseen huomaamatta. Restoratiivinen eli eheyttävä ympäristö pyrkii kaikilla elementeillään edesauttamaan ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja kunnioittamaan luontoa, kuvailee Lindroos.
Puu vähentää stressiä ja edistää paranemista
Kaadetun, tuoreen mäntytukin tuoksu sykähdyttää citysuomalaistakin samoin kuin keväällä puhkeavat koivun lehdet. Puun ominaisuuksien hyödyntämisen toimistomiljöössä tai sairaala-arkkitehtuurissa on todettu vähentävän stressiä ja edistävän paranemista.
- Puu on myös ekologinen ja kestävän kehityksen mukainen materiaali, joka luo moniaistillisuutta tilaan. Puulla on positiivisia vaikutuksia sisäilmaan ja sisätilojen kosteustasapainoon, koska sen kemialliset yhdisteet ovat hyväksi sisäilmassa. Puu kasvavana elementtinä toimii sisäilman puhdistajana, kuvailee Lindroos.
Väärät valinnat voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia ja huonontaa terveyttä. - Oikeanlainen ympäristö voi tukea sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Eheyttävä suunnittelu huomioi melun, valaistuksen ja materiaalin tunnun, kertoo Lindroos.
Melu, joka ei ole hallittavissa, on suuri stressin aiheuttaja niin koulumaailmassa, kauppakeskuksissa kuin hoitolaitoksissakin. Melun hallinta puolestaan parantaa ihmisten keskeistä sosiaalista kanssakäyntiä. Puu pintamateriaalina on lämmin ja toimii hyvin niin valon kuin äänenkin suhteen.
- Myös materiaalin fyysinen tuntu on merkittävä osa tilan tai esineen kokemista, jolla voi olla positiivisia muistoja aiheuttavia ominaisuuksia. Samoin tuoksut ja hajut ovat voimakkaimpia muistijälkiämme, Lindroos kertoo.
Arkkitehtuurin tuettava terveyttä ja hyvinvointia
Lindroos painottaa, että rakennetun ympäristön suunnittelussa arkkitehtuurin tulisi aina tukea terveyttä ja hyvinvointia henkisesti sekä fyysisesti. - Puun hyvää tekevien ominaisuuksien merkitys sisätiloissa tarkoittaa eheyttävää suunnittelua monissa eri muodoissa. Puun akustisia ominaisuuksia on käytetty hyväksi jo pitkään esimerkiksi oopperatalojen suunnittelussa. Tämä toimii varsin hyvin pienemmässäkin mittakaavassa.
Lindroosin mukaan hyvin suunniteltu sisä- ja ulkoympäristö tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. - Se saa aikaan tunteen tilanteen hallinnasta ja luo turvallisuutta. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa eheyttävällä restoratiivisella suunnittelulla. Esimerkkinä Lindroos mainitsee Alvar Aallon, joka jo 1930-luvulla arkkitehtonisen synteesin teoriassa yhdisti tekniikan ja taiteen sosiaalisiin näkökohtiin.
- Meidän tulee jatkossakin kouluttaa miljöötä ymmärtäviä arkkitehteja ja suunnittelijoita. Nykyiset ja tulevat opiskelijat tarvitsevat restoratiivista tietoa olivatpa tulevat työtehtävät sitten jakkaran tai sairaalamiljöön suunnittelua, kiteyttää Lindroos.
Puuarkkitehtuuri lisää viihtyvyyttä
Dosentti Marjut Wallenius on tutkinut asuinalueita ja niiden viihtyvyyttä arkkitehtuurin näkökulmasta. - Mielestäni on tärkeää asuinmiljöön kannalta saada betonirakentamisen rinnalle toisentyyppisiä, esteettisesti eläviä pehmeitä rakennuksia ja miljöitä. Puumateriaalilla on merkitystä sisätilojen lisäksi myös ulkoympäristössä, koska ympäristöpsykologisesti se koetaan viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, arvioi Wallenius.
Pukkilassa sijaitsevan vanhusten hyvinvointikeskus Onnin suunnitellut arkkitehti Markku Sievänen korostaa hyvinvointikeskuksen kodinomaisuutta, mikä on saatu aikaan puun ja lämpimien värien käytöllä. - Koska Onni on myös ihmisten koti, on valolla, väreillä ja materiaalien valinnoilla lisätty kodin tuntua ja vähennetty laitosmaisuutta. Haluamme käyttää lähtökohtaisesti puuta niin paljon kuin mahdollista, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille, kuvailee Sievänen.
Walleniuksen mielestä puuta on voitava yhdistää muihin materiaaleihin sisä- ja ulkotiloissa. - Puun käytöstä esimerkiksi terveydenhuollossa saadaan eniten vastinetta sisätilojen käytöstä. Kun puuta tutkitaan osana arkkitehtuuria, tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä tekee puusta suositun.
Asukastyytyväisyystutkimuksissa on todettu, että puu koetaan luonnonmukaisena ja haluttavana asumisen materiaalina sisä- ja ulkokäytössä sekä pienimittakaavaisessa omakotiasumisessa että puukerrostaloissa.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Heikki Lindroos, 044 702 8915, heikki.lindroos@kyamk.fi
Marjut Wallenius, +358 50 327 9968, marjut.wallenius@uta.fi
Markku Sievänen, arkkitehti, 050 596 2048, markku.sievanen@ark-sievanen.fi
Kyamkin RED with wood –hankkeen suunnittelussa on toiminut monialainen ryhmä Aalto-yliopistosta, Tampereen ja Helsingin yliopistoista, VTT:stä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Restorative Enviroment = restoratiivinen ympäristö, parantava ympäristö, eheyttävä ympäristö, elvyttävä ympäristö, terveellinen ympäristö, terapeuttinen ympäristö. Restoratiivinen ympäristö pyrkii kaikilla elementeillään edesauttamaan ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja kunnioittamaan luontoa.