Puurakentamisen osuuden lisääminen kotimaisessa rakentamisessa lisää työpaikkojen ja verotulojen määrää. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän puurakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeneen tutkimuksen mukaan puutuoteteollisuuden korkea kotimaisuusaste vähentää muihin rakennusmateriaaleihin nähden tuontituotteiden käyttöä. Puurakentamisen lisäys lisää sahatavaran ja vanerin kulutusta, mikä lisää merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon.
PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että puurakentamisen kasvu ja uuden puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetin sijoittuminen Suomeen avaisivat mahdollisuuksia viennin lisäämiselle. - Puu-tuotteiden puolen miljardin euron viennin kasvusta syntyisi yli kuusi tuhatta uutta työpaikkaa ja siitä hyötyisivät niin kansantalous, yritykset kuin metsänomistajatkin. Taloudellisten hyötyjen lisäksi puurakentaminen tuo merkittävää hyötyä ympäristölle rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentymisellä. Kansantalouden kokonaistuotos nousisi noin miljardilla eurolla, luettelee Holm puurakentamisen kasvun taloudellisia vaikutuksia.
PTT:n selvityksen mukaan merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä. Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi yli kuuden tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Valtaosa työpaikoista syntyisi puutuoteteollisuuteen, mutta viennin kasvusta hyötyisivät myös metsätalous, kuljetus ja palvelut. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla.
Tutkimuksen lähtökohtana pidettiin puukerrostalotuotannon kasvua MSO-ohjelman tavoitteena olevaan 20 %:in osuuteen kerrostalorakentamisesta. Puutuotejalosteiden viennin kasvun arvioidaan toteutuvan valmistalojen ja elementtien vientinä. Puurakentamisen laskettiin laajenevan asuntorakentamisen lisäksi liike-, toimisto- ja varastorakentamiseen sekä julkisivukorjauksiin. Puurakentamisen uudet työpaikat syntyvät teollisen esivalmistuksen myötä elementtitehtaisiin ja vähentävät rakennuskohteissa tarvittavan työvoiman määrää.
Tutkimuksessa arvioitiin puurakentamisen nousevan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakennusmarkkinoilla ja vaikuttavan merkittävästi myös rakennusalan kilpailun lisääntymiseen, uusiin innovaatioihin ja puuelementtien valmistuksen kehittymiseen. Puurakentamisen lisäämisen uskotaan parantavan rakennusalan tuottavuutta sen esiteollisen valmistuksen ja paikan päällä tapahtuvan asentamisen ansiosta.
- Kilpailun puutteesta johtuen rakentamisen tuottavuus ei ole kehittynyt siinä määrin kuin muilla aloilla. Toimialan kannalta on hyvä, että puurakentaminen lisää rakentamisen kilpailua. Osin kilpailun puutteesta ja osin viranomaistoimista johtuen uudet rakentamisen uudet innovaatiot ovat jääneet toteutumatta, arvioi PTT: n toimitusjohtaja Pasi Holm.
Esimerkkinä viranomaistoiminnan hitaasta toiminnasta Holm mainitsee palomääräysten uusimisen, jonka toteuttaminen vapautti ammattimaisen puurakentamisen tuloa myös kerrostalomarkkinaan. Betoni-rakentaminen on pääomavaltaisena isojen yritysten keskinäistä markkinaa, mutta ammattimaisessa puurakentamisessa pärjäävät pienetkin yhtiöt.
Holm kaipaa Suomeen CLT-tuotantoa
PTT:n tutkimuksen mukaan puurakentamisen hyödyt kohdistuvat laajasti yhteiskuntaan. Aluetalouksien kannalta puurakentamisen laajentuminen olisi erittäin myönteistä. Puurakentaminen lisää kantohintatuloja, sahateollisuuden vahvistuminen ja jalostava puutuotealan teollisuus työpaikkoja.
Myös uusien puukerrostalojen rakennetyypillä on suuri merkitys taloudellisten vaikutusten kannalta. Puukerrostalojen rakentaminen CLT-elementeistä lisää työllisyyttä enemmän kuin ranka- ja sekarunkoisten puukerrostalojen rakentaminen, koska CLT- järjestelmä käyttää enemmän puutavaraa kerrosneliötä kohden.
- Meillä on esimerkiksi puurakentamisen komponenttituotannon ja puurakentamisen väliteollisuuden kehittämisessä vielä paljon tehtävää, sanoo Holm. Puurakentamisen lisäys vaatisi lisäksi merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon. Sopii kysyä, että miksei Suomeen ole syntynyt esimerkiksi CLT-tuotantoa, johon perustuva puurakentaminen on vahvassa kasvussa kaikkialla Euroopassa. Mitä enemmän jalostavaa teollisuutta meille syntyy, sitä enemmän saamme suomalaista puuta käyttöön, muistuttaa Holm.
Holm kaipaa alueille lisää elinvoimaa ja omista vahvuuksista syntyvää liiketoimintaa. - Kun elinvoima tulee yksityisen sektorin työpaikoista, pitkässä juoksussa jokaisen kunnan ja alueen kannattaa satsata uusien työpaikkojen syntyyn. Tämä vahvistaa taas palvelusektoria ja pitää muuttoliikkeen tasapainossa, arvioi Holm.
Puurakentamisen edistämisessä Holm pitää työllisyys- ja ympäristövaikutuksia kaikkein tärkeimpinä. - Puu on joustavaa rakentamista, se lisää kilpailua ja siihen saadaan pk-yritykset mukaan. Kilpailu tuottaa aina uusia innovaatioita kuten rakennusten ja asuntojen muunneltavuutta, mitä voidaan pitääkin puurakentamisen merkittävänä etuna. Ikääntymisen myötä tarvitaan uudenlaisia ja uudenkokoisia asuntoja, joita olisi helppo muunnella, jos kaikki rakennukset taipuisivat siihen teknisesti kuten puukerrostalot.
Yleishyödyllisen rakentamisen ehtoja uudistettava
Holmin mielestä julkinen sektori voi toimia puurakentamisen markkinan edistäjänä sekä uudis- että korjausrakentamisessa meneillään olevan taloudellisen taantuman aikana. Kun uudisrakentamisen määrän arvioidaan pysyvän nykytasolla aina vuoteen 2030 saakka, korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan vahvasti. Korjausrakentaminen kasvaa varsinkin lähiöiden asuinkerrostalojen betonijulkisivujen uusimisessa, joissa nähdään puurakentamisella paljon mahdollisuuksia.
- Asuntorakentaminen ja vanhan asuntokannan peruskorjaus on hyvä suhdannepoliittinen väline. Kuntien kannattaisi peruskorjata nyt suhdannetaantuman aikana vanhaa omistamaansa vuokra-asuntokantaa ja rakentaa päiväkoteja, kouluja ja vanhusten palvelutaloja, joista on kaikkialla maassa huutava pula, esittää Holm.
- Kun edellisessä taantumassa vuonna 2009 annettiin ARA:lle lisävaltuuksia ja yleishyödyllisessä rakentamisessa toteutettiin ns. välimalli, rakennettiin paljon, muistuttaa Holm. Välimallissa lyhennettiin yleishyödyllisen rakentamisen pitkiä ehtoja niin, että se teki rakentamisesta houkuttelevaa rakennuttajille. Nyt kun sekä vapaarahoitteinen että yhteiskunnan tukema rakentaminen vähenee dramaattisesti, yleishyödyllisen rakentamisen ehtoja tulisi uudistaa rakennuttajien ja rakentajien näkökulmasta ja korjata ne ongelmat, jotka ovat nyt rakentamisen esteenä. Tämä kolmen vuoden takainen välimalli tulisi ottaa nyt uudelleen käyttöön, ehdottaa Holm.
Myös taloyhtiöille suunnatusta remonttituesta on saatu hyviä kokemuksia. - Nyt kannattaisi aktivoida korjausrakentamisen markkinaa, kannustaa Holm. Normaalisti korjausrakentaminen kasvaa taantuman aikana, nyt sekin hiipuu. Korjausrakentaminen on työllistävää ja siihen kohdennetulla valtion rahoituksella on vipuvaikutus, jolla valtio saa kymmenen prosentin osuudella hankkeita käyntiin. Nämä ovat valtiolle ja kunnille halpoja investointeja, mutta niillä saadaan paljon työllistäviä rakennushankkeita vireille.
Puurakentaminen osana ympäristöliiketoimintaa
PTT:n raportti korostaa myös puurakentamisen ympäristövaikutuksia osana yhteiskunnallista vaikutusarviota. Rakentamisen uudet ympäristö- ja energiatehokkuussäädökset suosivat tulevaisuudessa puurakentamista, uskoo Holm.
- Puurakentamisen hyödyt osana ympäristöliiketoiminnan kehittämistä ovat kiistattomat, muistuttaa Holm. Puu toimii hiilinieluna ja sitoo hiilen varastoksi puuhun rakennuksen eliniäksi. Kun rakentaminen ja asuminen ovat merkittäviä päästöjen tuottajia, varsinkin ilmastomuutoksen kannalta on hyödyllistä edistää puurakentamista.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti ympäristöliiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteitä. Kataisen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi cleantech- liiketoiminnan kärkimaaksi. Suomen cleantech-strategian vahvuuksina pidetään esimerkiksi puhtaan energian tuotantoa, teollisuuden ja rakennusten energiatehokkuutta, resurssitehokkaita teollisia prosesseja, veden käsittelyä sekä jätehuoltoa ja kierrätystä.
PTT:n Holm kaipaa mittareita cleantech-teollisuuden tavoitteiden mittaamiselle. - Cleantech on paljon enemmän kuin ilmastomuutos. Siirtyminen ympäristön kannalta kestävään tuotantotapaan ja kansallisten luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla voisi olla Suomelle suuri mahdollisuus. Kun hallitusohjelmassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet cleantech-sektorin kehittämiseksi, olisi hyvä saada sovittuihin mittareihin perustuvaa tilastointia siitä, mitä se pitää sisällään ja syntyykö alalle uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja vientiä. Tässä tarvitaan hintalappuja, jotka esimerkiksi rakentamisessa voidaan laskea päästötonnin hintaan pohjautuen, ehdottaa Holm.
Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Pasi Holm, toimitusjohtaja, 050 374 7462, pasi.holm@ptt.fi