Mänttään alkukesästä valmistunut Serlachius-säätiön Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on merkittävä aluevaltaus liimapuuteollisuudelle. Paviljonkirakennuksen liimapuuratkaisuihin perustuva kantava rakenne suunniteltiin tätä hanketta varten.
- Nykyisin liimapuun käytön hyväksyttävyys on kasvanut myös näyttävissä ja vaativissa julkisissa kohteissa, sanoo Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja Veijo Lehtonen. Liimapuurakentaminen on vahvassa kasvussa nyt korjaus-, urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa.
Uudesta Paviljongista rakentui liimapuurakentamisen näyttävä lippulaiva, joka on 135 metriä pitkä, keskimäärin 22 metriä leveä, korkeimmalta kohdaltaan 17 metriä ja näyttelytilakorkeus 12 metriä. Puun käyttö museon rakentamisessa määriteltiin paviljongin arkkitehtuurikilpailussa.
- Tässä kohteessa puun käyttö oli perusteltua myös alueen teollisen historian takia, tulkitsee Lehtonen. Puurakennus istuu hyvin maisemaan, vanhaan päärakennukseen ja antaa luonnetta myös arkkitehtuurille. Samalla kun liimapuiset puukehät toimivat rakennuksen runkona, ne antavat mahdollisuuden tilaville näyttelytilaratkaisuille.
Museohankkeen onnistuneen toteutumisen Lehtonen toivoo muuttavan asenteita puurakentamista kohteen aktiivisemmaksi. - Onko niin, että meillä puu koetaan liian tavanomaisena ja aliarvostettuna materiaalina, jonka käyttöön kaikilla on passiivinen asenne, kysyy Lehtonen.
Puurakentamisen kasvun mahdollisuuksien Lehtonen uskoo perustuvan mm. puun ekologisiin arvoihin, sen käytön hyväksyttävyyteen, puurakentamisen nopeuteen ja kilpailukykyyn. - Rakentamisen nopeus, helppous, elementtien työstettävyys ja keveys ovat kiistattomia puurakentamisen etuja. Liimapuurakenteiden tuoteosat valmistettiin pintakäsittelyä myöten teollisesti tehdastiloissa ja suojattiin asentamiseen saakka kosteudelta.
Lehtosen mielestä rakentamisessa esiintyvät kosteusongelmat tulisi ottaa vakavammin, kun koko ajan on joku rakennus kosteusongelmista johtuen remontissa. - Puurakentaminen on kuivaa rakentamista, kun kaikki tehdään teollisesti esivalmistettuina. Liimapuun edut on nähty nyt esimerkiksi korjausrakentamisessa, johon meiltä löytyy nopeasti toimitettavia valmisosia. Kun korjausrakentamisessakin liimapuun käyttö kasvaa, on ajan kysymys milloin uusien lisäkerrosten rakentaminen tulee mahdolliseksi laajemmin.
Rakennesuunnittelun osaamista lisättävä
Mäntän museoon tarvittiin 600 kuutiometriä liimapuuta, mikä merkitsee vajaata viittä prosenttia koko vuoden tuotantokapasiteetista ja reilua kymmentä prosenttia tehtaan vuotuisesta työmäärästä. - Liimapuurakenteet ovat turvallisia ja näyttäviä. Olemme kehittäneet asiakkaalle valmiin paketin, jossa on mukana rakennesuunnittelu, valmistepiirustukset sekä jäykisterakenteet ja liitostarvikkeet, kuvailee Lehtonen. Tässä museokohteessa oli erityisenä haasteena ratkaista puupilarien betonivälipohjien liitosratkaisut.
Lehtonen korostaa rakennesuunnittelun yhteistyön merkitystä rakennesuunnittelija Launo Laatikaisen kanssa hankkeen toteuttamisessa. - Vaikka jotkut innovatiiviset ratkaisut koettiin joissakin tapauksissa ensin haastaviksi, matkalla kehitettyjä ja opittuja uusia työmenetelmiä tullaan käyttämään ja kehittämään myös tulevissa kohteissa.
Lehtosen mukaan puurakentamisen suunnitteluosaamisen kasvattaminen on ollut tervetullutta, koska se paikkaa alalla olevaa vajetta. - Vaikka alan oppilaitoksissa tänä päivänä annetaan jo varsin perusteellista ja laajaa puurakenteiden suunnittelijoiden koulutusta, on meillä ollut tapana antaa rakennesuunnittelijoiksi tuleville oman koulutusohjelmamme mukaista liimapuurakenteiden erityisosaamiskoulutusta, kertoo Lehtonen.
Liimapuu valtaa hallirakentamisen markkinaa
Lehtosen mukaan rakentamisen asenteet ovat muuttuneet myös urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa. Kun aiemmin maatilarakentamisessa puutavara haluttiin ottaa omasta metsästä ja tehdä se hartiapankkirakentamisena, nykyisin teollisesta puurakentamisesta ja liimapuusta on tullut vallitseva ratkaisu maatilarakentamiseen. Maatilarakennuksen runkojärjestelmäksi käy mikä tahansa liimapuurunkoon perustuva ratkaisu. Late-Rakenteet Oy toimittaa vuosittain 20-30 kolme-nivelkehään perustuvaa navettojen ja maneesien liimapuurunkoa, joista osa on mennyt vientiin Venäjälle ja pohjoismaihin.
- Nyt kun uimahalleja tai jäähalleja ei enää rakenneta yhtä paljon kuin ennen, tilalle ovat tulleet maatila- ja maneesirakennukset, kertoo Lehtonen.
Venäjälle on toimitettu harjoitus- ja kilpahallin käsittävä jääurheilukeskus sekä muualle Itä-Euroopan alueelle kymmenkunta harjoitusjäähallin liimapuurunkoa.
Kaksi vuotta sitten toimitettiin Valko-Venäjälle Minskiin MM-päähallin lähettyville kaksi harjoitushallia käsittävän jääurheilukeskuksen liimapuurungot. Myös näiden hallien rakennesuunnittelu tehtiin Late-Rakenteet Oy:ssä ja suunnittelunormina oli Eurocode 5 .
Lehtosen mukaan puuhalliklusterissa tehtiin suuri työmäärä paloasioiden selventämiseksi ja tarkentamiseksi siten, että eri rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet otettaisiin tasapuolisemmin huomioon rakenteita suunniteltaessa. - Uudet määräykset ovatkin helppokäyttöisemmät ja antavat aikaisempaa selvemmät ohjeet puurunkoisten hallirakennusten suunnitteluun. Esimerkiksi Venäjällä paloturvallisuuden todentaminen on vielä toistaiseksi varsin haasteellinen, muistuttaa puuhalliklusterin työskentelyyn osallistunut Lehtonen.
Puusillat kilpailukykyisiä Suomessakin
Suomalainen liimapuuteollisuus on kuronut viime vuosina kiinni ruotsalaisten ja tanskalaisten liimapuuosaamisen rakentamisessa. Nyt on aika uusille rakentamisen innovaatioille ja liimapuun aluevaltauksille, sanoo Lehtonen. - Uudet puurakentamisen hankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Esimerkiksi siltarakentamisessa voisimme ottaa oppia Norjasta, jossa kuljetaan siltarakentamisessa meitä paljon edellä. Saudi-Arabiaan olemme toimittaneet kevyen liikenteen siltoja ja yli sata metriä pitkiä katettuja siltoja. Puusillat olisivat mahdollisia ja kilpailukykyisiä Suomessakin, muistuttaa Lehtonen.
Elinkeinoministeriö on käynnistänyt puusiltaprojektin, missä etsitään keinoja lisätä Suomessakin puusiltojen kysyntää ja käyttöä infrarakentamisessa. - Me tarvitsemme lisää yhteistyötä suunnittelijoiden, valmistajien ja käyttäjien kesken. Puusillalla on muukin funktio kuin vesistön tai tien ylittäminen. Keski-Euroopassa on kaupungeissa satoja vuotta vanhoja katettuja puusiltoja, jotka penkkeineen liittyvät osaksi kaupunkirakennetta ja arkkitehtuuria.
Yhtiön päätuote on ollut koko toiminnan ajan ollut liimapuu ja siihen perustuvat rakentamisen ratkaisut. Puukerrostalorakentamisessa Lehtonen näkee yhtiön rooliksi tavaratoimittaja eikä ainakaan vielä aktiivinen toimija. - Olemme toimittaneet kerrostaloihin pilaripalkkiratkaisuja ja parvekkeita. Seuraamme kerrostalomarkkinan kehittymistä ja teemme päätöksen omasta roolistamme siinä myöhemmin.
Kuunareista kerrostaloihin
Late-Rakenteet Oy:n historia juontuu sodan jälkeen sotakorvausteollisuuden tarpeisiin perustettuun laivateollisuuteen, joka tuotti puurakenteisia kuunareita sotakorvauksien maksuun. Laivateollisuus Oy perustettiin valtion omistaman Sotevan toimesta ja valmistamaan puisia sotakorvausaluksia Neuvostoliitolle. Alussa yrityksen omistajina olivat laivanvarustajat kuten esimerkiksi Wihuri ja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (nykyään EFFOA) ja myöhemmin Valmet ja Wärtsilän Meriteollisuus. Vuoden 1989 alusta omistus siirtyi MBO-kaupan myötä kolmelle yrityksessä työskenneelle avainhenkilölle ja toiminta jatkui Late – Rakenteet Oy:n nimellä.
Yhtiö rakensi 61 puurakenteista laivaa sotakorvauksina ja joitakin kymmeniä aluksia vielä normaalin kauppasopimuksen puitteissa. Liimapuuta käytettiin laivoissa kansilaukkuina, kaarina ja mastoina. Mastot korvautuivat tuolloin liimapuulla kun venäläisten aikataulu ei kestänyt odottaa normaalia mastopuiden kaatoa ja kuivumista. Ruotsissa oli alettu käyttää liimapuuta hieman aiemmin 1930-luvulla rautateiden asemien katosten rakentamisessa.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Veijo Lehtonen, toimitusjohtaja, 0400 523 810, veijo.lehtonen@late.net