Puurakentamisen koulutuksen kehittämiseksi tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Koulut ovat alkaneet tarkastella uudelleen opetuksensa sisältöä ja puurakentamiseen halutaan panostaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua valtakunnallisesti maan johtavaksi kouluksi puualan koulutuksessa.
- Me pyrimme olemaan Suomen paras rakennustekniikan koulutusohjelma, sanoo lehtori, rakennusinsinööri Anu Kuusela epäilemättä. Me olemme pieni, mutta innovatiivinen koulutuksen kehittäjä. Olemme uudistaneet vanhan perinteisen puualan koulutuksen luomalla uuden päivä- ja muuntokoulutusohjelman, johon fokusoimme koulutuksen sisällön puurakentamisen uuden tiedon ympärille.
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu pyrkii maan johtavaksi ammattikorkeakouluksi puurakentamisen kouluttajana. Koulu tarjoaa mm. puurakennesuunnittelijakoulutusta 2-vuotisena muuntokoulutuksena eli rakennustekniikan insinöörikoulutusta, jossa voi erikoistua puurakentamiseen sekä tutkintoon johtavaa puumuotoilijakoulutusta. Oppilaitoksella on käynnissä tutkimus- ja kehityshankkeita kuten esimerkiksi restoratiivinen suunnittelu sekä CLT-masiivipuulevyjen käytön kehittäminen muotoilussa ja rakentamisessa. Parhaillaan suunnitellaan yhteishanketta Tampereen teknillisen yliopiston kanssa CLT-betoni-liittorakenteiden käytöstä kerrostalorakentamisessa.
Tuotantopainotteisia puurakentamisen suunnittelijoita
Anu Kuuselan mukaan oppilaitoksen tavoitteena on kouluttaa tuotantopainotteisia puurakentamisen suunnittelijoita ja osaajia, jotka hallitsevat puurakentamisen perussuunnittelua. - Emme kannusta pois luovuudesta, mutta pidämme mielessä tiukasti taloudellisen näkökulman ja pyrimme kehittämään teollisen puurakentamisen järjestelmiä, konsepteja ja kilpailukykyä. Kehitämme samalla puurakentamisen RunkoPES-järjestelmän vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
Puurakentamiseen erikoistuneessa kaksivuotisessa rakennusinsinöörin AMK-tutkintoon johtavassa muuntokoulutuksessa, jossa erikoistutaan suoraan teolliseen puurakentamiseen, olevilla opiskelijoilla on valmiina insinöörin pohjatutkinto. Muuntokoulutuksessa olevat opiskelijat ovat työelämässä insinöörejä, arkkitehtejä tai tietyin poikkeuksin osaamisen arvioinnin kautta rakennusmestareita tai muun kokemuksen omaavia opiskelijoita. Opiskelijoille tarjotaan kerran viikossa verkko-opetusta ja kerran kaksi kuukaudessa pidettävä kahden päivän opiskelujakso koulussa. Opetuskäytössä käytetään opetuskäytössä mm. animaatioita, joilla kuvataan rakentamisen prosesseja.
- Puurakentaminen on opiskelijoille varteenotettava vaihtoehto, koska se on jo rakentamisen järjestelmiin ja konseptiin perustuvaa ammattimaista rakentamista. Haluamme paneutua uusiin tuleviin järjestelmiin emmekä opettaa vanhaa tekniikkaa, joka korvautuu tulevaisuudessa ajan myötä uusilla tekniikoilla, muistuttaa Kuusela.
Koulutuksen vastattava tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin
Ammattikorkeakoulu kouluttaa insinöörejä rakennusteollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Sekä päiväopiskelijoiden että muuntokoulutettavien kanssa tehtävät harjoitukset puukerros- ja pientalosuunnittelussa perustuvat yksinomaan puurakentamisen RunkoPES-järjestelmän ja matalaenergiarakenteiden käyttöön.
- Päiväopiskelijoiden kanssa pyrimme rakentamisen arvoketjussa kokonaisuuksien hallintaan. Toteutamme opiskelun osana todellisia rakentamisen hankkeita, joissa opiskelijaryhmät toimivat tilaajan ja tuottajan roolissa ja kohtaavat aitoja asiakkaita, kuvailee Kuusela.
Rakentamisen markkinat eivät tunnista puurakentamisen mahdollisuuksia Kuuselan mielestä vielä riittävän hyvin. - Puurakentamista ei enää lähtökohtaisesti tyrmätä, vaan sitä kohtaan tunnetaan varovaista uteliaisuutta.
- Meillä koulutuksen lähtökohta on käyttäjälähtöisyydessä, mikä lähtee asukkaiden toiveiden ja tarpeiden ymmärtämisestä. Vaikka pääosa ihmisistä haluaisi asua pientaloissa, teollisuus on tuottanut viime vuosikymmenet betonilähiöitä. Vaihtoehdottomuus kuvaa hyvin tätä rakentamista, missä kuluttaja on ollut nöyrä eikä ole kokenut voivansa vaikuttaa arkkitehtuuriin ja asumisen ratkaisuihin.
Kuuselan mukaan rakentaminen ja asuminen ovat muutosvaiheessa. - Kun ennen rakennettiin kestämään isältä pojalle, nyt vaaditaan muunneltavuutta ja rakennetaan rakennusta tiettyä elämänvaihetta varten myöhemmin edelleen kehitettäväksi ja jalostettavaksi.
- Kun elintarviketeollisuudessa on luomutuotanto kasvussa, sama tulee tapahtumaan rakentamisessa. Kuluttajan alkaessa vaatia ekologista rakentamista, missä käytetään vähähiilisiä ja uusiutuvia materiaaleja, rakennusteollisuuden on otettava se huomioon. Tämä tulee huomioida myös rakentamisen koulutuksessa, jonka on vastattava tulevaisuuden rakentamisen ja asumisen tarpeisiin. Rakentamisen ajattelutapa että "tehdään kuten on ennenkin tehty" on jäämässä nyt jalkoihin uuden ajattelun tieltä, muistuttaa Kuusela.
Uusi sukupolvi muuttaa rakentamisen käytäntöjä
Opiskelijat ovat kokeneet Kuuselan mielestä vanhan betonijärjestelmän valmiiksi vanhentuneena ja näkevät että pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä, pitää hallita molempien sekä betoni- että puurakentamisen järjestelmät. - Meidän nuoret opiskelijat eli uusi sukupolvi muuttaa tämän ajattelun. Nyt pitää hallita sekä betoni- että puurakentaminen.
- Tulevaisuudessa rakennusmateriaalia verotetaan niiden ympäristövaikutusten perusteella, uskoo Kuusela. Rakentamisessa on otettava vakavasti resurssitehokkuus. Vastuullisen metsänhoidon piiristä tulevalla kotimaisella puulla on yhtä aikaa sekä työllistäviä että ympäristövaikutuksia. Puurakentaminen on sellainen teknistaloudellinen ja eettinen paketti, jolle ei voi sanoa ei, arvioi Kuusela.
- Tämä kaikki on otettava huomioon koulutuksessa. Rakentamisessa on tavoiteltava kuivaketjua, koska asumisen sisäilma- ja kosteusongelmat keskittyvät märkään betonirakentamiseen. Keskitymme koulutuksessa erilaisiin teollisen puurakentamisen ratkaisuihin.
Julkisivujen pintakäsittelyä puurakentamisessa Kuusela ei pidä ongelmana, kun se tehdään oikein. - Kun tilaa tavaraa työmaalle, on pidettävä huolta siitä, että julkisivuun tulee oikein sahattua eikä sekalaista puuta. Kun ostat auton, siltä edellytetään laadun suhteen moitteettomuutta. Niin pitää vaatia rakennuksiltakin. Ja siihen päästään kun jokainen tekee oman työnsä hyvin.
Kuuselan mielestä puurakentajat ovat itse osittain aiheuttaneet ongelmia vaatimalla puuta joka paikkaan. - Hybridirakentaminen on kuitenkin arjen todellisuutta, kaikkia materiaaleja tarvitaan. Tämä lähtökohta pitäisi hyväksyä sekä betoni- että puutuoteteollisuuden parissa ja oltava valmiutta kehittää rakentamista yhteistyössä.
Rakennustekniikan insinööriopiskelija Jani Wilhola on työskennellyt kesän Porvoossa vanhojen puurakennusten julkisivujen korjaamisen parissa ja näkee puurakentamisen tärkeänä tulevaisuuden rakentamisena.
- Ajan henki on ollut se, että tehdään betonista. Puuta tullaan ilman muuta hyödyntämään paremmin, koska se on uusiutuva ja terveellinen materiaali, uskoo Wilhola. Esimerkiksi rakentamisen ekologisuus, hiilijalanjälki ja materiaalin kotimaisuus tulevat vaikuttamaan rakentamisen ajatteluun ja käytännön valintoihin.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Anu Kuusela, lehtori, 044 702 8306, anu.kuusela@kyamk.fi