Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
Lemsitzer on rakentanut Grazin lähelle Mooskircheniin kesän aikana kaksi 3-kerroksista kerrostaloa sekä omistus- että vuokrakäyttöön. Taloissa on 16 huoneistoa ja 1300 neliötä. - Halusimme toteuttaa modernin puurakenteisen kerrostalon emmekä kliseistä hirsitaloa. Näyttää siltä, että onnistuimme tässä, koska asuntoja ei ole tarvinnut markkinoida. Asukkaat ottivat yhtyettä meihin jo rakennusaikana, kertoo Lemsitzer.
- Itävaltalaiset ovat tottuneet puuhun, se näyttää ja tuntuu hyvältä. Kun talon runko tuoksuu metsältä, tietää olevansa puutalossa. Puurakentaminen on laaturakentamista, missä on hyvä tunnelma, sisäilma ja akustiikka. CLT-levy mahdollistaa puun jättämisen esille asukkaiden kannalta riittävästi, perustelee Lemsitzer puurakentamisen tuloa kerrostalorakentamiseen.
Lyhyt rakennusaika puurakentamisen etuna
Lemsitzer myöntää, että projektin alussa monet olivat epäileväisiä, koska hän halusi toteuttaa CLT-levystä koko talon hissikuiluja myöten. - Rakentaminen osoitti, että löysimme hissikuiluun riittävän jäykän levyratkaisun, mikä täytti myös paloturvallisuuden kriteerit. Sähkö- ja vesiliitännät vaativat tarkkuutta, koska asennuspaikat liitäntöjä varten jyrsitään seinään. Käytännössä puu rakennusmateriaalina on monipuolinen ja tarjoaa runsaasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, muistuttaa Lemsitzer.
CLT- rakentamisessa esivalmistetut levyt kiinnitetään kiinni toisiinsa runkorakenteeksi. Lämpö- ja äänieristeenä käytetään hamppulevyä, joka lopuksi päällystetään. Sisäpuolella seinät päällystetään luonnonmateriaaleista valmistetuilla levyillä ja luhtimaisessa ulkoeteisessä on maalattu puunpinta, jolla on kymmenen vuoden takuu.
- Koko talo on siis hyvin luonnonläheisesti rakennettu, sanoo Lemsitzer. Saimme hengittävien seinien lisäksi tämän rakennustavan ansiosta lyhyen rakennusajan, mikä oli keskeinen syy rakennusmateriaalin valintaan.
Leimsitzer suosii esivalmistettuja elementtejä, joissa on ovi- ja ikkuna-aukot sekä valmiit asennuspaikat LVI- ja sähköasennuksille. - Meillä on oma asentamiseen kokenut viiden hengen ryhmä. Puurakentaminen on lyhyestä rakennusajasta johtuen hyvin kilpailukykyinen. Pidemmälle viety elementointi ja asennuksien tekeminen tehtaalla voi olla tulevaisuutta, mutta me olemme kehittäneet oman meille sopivan työtapamme.
Investoijat hakevat vaihtoehtoja rakentamiseen
Grazin keskustaan valmistuu syksyn kuluessa 12 kerrostalon kokonaisuus, jossa on 143 huoneistoa. Kolme-, neljä- ja viisikerroksisissa taloissa käytetään yhteensä 4400 kuutiota CLT-levyä, josta lähes puolet jää näkyviin. - Talot oli alun pitäen suunniteltu betonirakentamiseen, mutta halusimme investoijana hakea uutta vaihtoehtoa ja imagoa. Sen saavuttaaksemme aloimme käyttää puuta, kuvailee toimitusjohtaja Martin Partoll Aktiv Klimahaus GmbH-yhtiöstä.
- Emme ole erikoistuneet vain puurakentamiseen, vaan tavoittelemme kestävää rakentamista kaikessa. Mielestäni on aika absurdia, että vielä tällä vuosisadalla rakennamme myös asumisen energiajärjestelmät fossiilisten polttoaineiden varaan. Aloin etsiä koko rakentamiseen uudenlaista vaihtoehtoa, ekologisesti kestävää asumisen konseptia, kertoo Partoll.
Partollin mukaan Itävallassa on kiitettävästi rakentamisen puuosatoimittajia, mutta pitää CLT-elementteihin perustuvaa rakentamisen konseptia parhaana tuotteena. - Emme ole erikoistuneet yksinomaan puurakentamiseen vaan myös kestäviin energiaratkaisuihin. Priorisoimme integroituja yksilöllisiä ratkaisuja kuten luonnonmukaiset hiekkasavea sisältävät seinälevyt, joilla saadaan aikaan hyvä sisäilma.
Puu ekologinen ja kilpailukykyinen
Talossa asuva muusikko Johanna Kocher sanoo tuntevansa, että asuu puutalossa. - Olen tottunut metsään ja puuhun jo lapsena ja pidän sen väristä, akustiikasta ja hiljaisuudesta.
- Investoijat ottavat nyt huomioon kuluttajien parissa kasvavat ekologiset arvot, arvioi johtaja Gernot Weiss StoraEnson Itävallan tehtailta. "Tuntuu hyvältä" on yleisin kommentti asukkaiden taholta. Ihmiset kokevat hyvää oloa puutaloissa ja monet tuntevat testit, joissa on verrattu puu- ja betonirakennusten eroja asukkaiden kannalta. Puun käytöstä on tulossa imagoasia myös yrityksille. Esimerkiksi supermarketit käyttävät puuta luodakseen itsestään ekologisen imagon,.
Weissin mielestä ekologisten syiden lisäksi puu valitaan materiaaliksi kustannussyistä, koska puurakentaminen on teollisen esivalmistuksen ansiosta nyt kilpailukykyinen.
Passiivitasoiseen rakentamiseen perustuvalla kerrostaloalueella tavoitellaan vihreän rakentamisen imagoa myös energiaratkaisuilla, jotka perustuvat mm. aurinkokennoihin, maalämpöön ja viereisen kauppakeskuksen ilmastoinnin ja kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntämiseen.
Rakentamisen vihreää ideologiaa toteutetaan myös liikenteen ratkaisuihin. Alue on autovapaa ja liikkuminen kerrostaloalueella tapahtuu kävely- ja pyöräteillä.
Puurakentaminen tarvitsee standardisointia
Weiss arvioi, ettei CLT-tekniikkaa tunneta vielä kovin hyvin. - Olennaista on investoijien luottamus sen toimivuuteen. Nyt jokaista rakennettavaa taloa voi pitää prototyyppinä, kun standardit puuttuvat. Nyt tarvitaan sama elementtien standardisointi, minkä betoniteollisuus teki jo kymmeniä vuosia sitten ja kaikkien toimittajien elementtien detaljit toimivat keskenään. Isojen rakentajien kannalta standardit ovat välttämättömiä, painottaa Weiss.
Kohteen arkkitehti Werner Nussmueller katsoo, että käytännössä standardisoinnin puute korvataan tiiviillä yhteistyöllä rakenneinsinöörien kanssa. - Arkkitehdin kannalta aivan olennaista on yhteistyö puurakenteiden tuottajan ja rakentajien kanssa, sanoo Nussmueller. Käytämme CLT-levyä erityisesti yli kolmikerroksisissa taloissa, missä se on paras materiaali.
12 kerrostalon rakentamisessa elementtien toimitus suunniteltiin siten, että työmaalla ei tarvittu välivarastoja. Rakennus on toteutettu kerros kerrallaan siten, että avoimesta välipohjasta nostetaan sisään kaikki kerrokseen tarvittavat sisustusmateriaalit. Lattioihin asennetaan CLT-levyn päälle kuivia betonilaattoja, joiden päälle asennetaan puukuitulevy, osaan seinistä savipohjaisia levyjä ja katot jäävät puupintaisiksi. Itävallassa voidaan rakentaa kerrostaloja viiteen kerrokseen saakka ilman sammutusjärjestelmää.
Weiss kertoo CLT-levyjen päämarkkinan olevan edelleen pientaloissa, vaikka kerrostalorakentamisen osuus markkinassa kasvaakin nopeasti. - Meidän kannaltamme on hyvä, että Itävallassa rakentajina toimivat puusepän yritykset, joilla on ammattitaitoa puun käsittelyyn, he ovat ylpeitä osaamisestaan ja heillä on taustalla hyvä alan koulutus ja kokemusta rakennustöistä.
Puutetta osaavista suunnittelijoista
Stora Ensolla on Itävallan Ybbsissä ja Sankt Leonhardissa kaksi CLT-levyjä valmistavaa tehdasta, joiden raakapuu tulee Itävallasta, Tsekistä ja Sloveniasta. Koko Euroopan CLT-tuotannon kokonaisvolyymi on tällä hetkellä runsaat puoli miljoonaa kuutiota. StoraEnso tuottaa CLT-levyjä tukkumarkkinoille, josta eri rakentajat ostavat levyjä eri käyttötarkoituksiin. Levyt valmistetaan kukin erikseen tarkoin määriteltyjen detaljien ja suunnitelmien pohjalta.
Itävallan eteläisessä maakunnassa Styriassa puurakentamisen osuus on 25 %. Julkinen sektori tukee ja edistää puurakentamista sen aluetalouksille koituvien myönteisten vaikutusten johdosta.
- Perhetalojen rakentamisessa puu on ilman muuta ykkösvaihtoehto varsinkin nuorten parien keskuudessa, missä se on juuri nyt in, muistuttaa arkkitehti Nussmueller. Puukoti koetaan valoisana ja lämpimänä ja siihen vaikuttaa myös nopea rakennusaika ja esivalmistetut tuotteet.
Gernot Weissin mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden saaminen on suuri haaste. - Kun puurakentamisen markkina kasvaa, tarvitaan suunnittelukoulutusta lisää. Puu on tulossa myös korjausrakentamiseen, mikä on lupaava business ja vahvassa kasvussa.
CLT-tekniikalla on toteutettu Wienissä kahden lisäkerroksen rakentaminen 4-kerroksiseen taloon. Grazissa uusittiin 1980-luvulla rakennetun betonikerrostalon julkisivut. Rakennuksesta poistettiin parvekkeet ja julkisivuihin asennettiin CLT-elementeistä uudet energiaa tallentavat julkisivut. Koko hanke voitiin toteuttaa asukkaiden asuessa normaalisti korjaushankkeen aikana.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Gernot Weiss, +43 4350 2301 3219, Fax: +43 4350 2301 3252, Mobil: +43 664 829 1959
Martin Partoll, office@aktivklimahaus.at, +43 676 555 5550
Werner Nussmueller, buero@nussmueller.at, +43-316-381812-34
Arkkitehti Werner Nussmueller esiintyy Puuinfon järjestämässä vuosittaisessa Puupäivässä 27.11.2014 Wanhassa Satamassa Helsingissä, ks: puupaiva.com