Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.
Siltahankkeita toteuttanut suunnittelujohtaja Esko Rechardt A-Insinöörit Oy:stä katsoo, että Suomessa puusiltarakentamisen esteenä ovat asenteet ja ennakkoluulot, jotka näkyvät myös julkiseen rakentamiseen tilauksia tekevien virkamiesten päätöksissä. - Kun kaupunkirakentaminen tulee voimakkaasti kasvamaan, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan myös päättäjien vahva tahtotila kuten Ruotsissa ja Norjassa on.
Muiden pohjoismaiden kokemukset osoittavat, että tilaajilla ja kunnossapitäjillä on epävarmuutta puun toimivuudesta siltarakentamisessa. Hyvätkään esimerkit eivät ole toimineet markkinoinnin apuna, vaan tieto ja osaaminen jäävät valmistajille ja tutkijoille. Ruotsissa ja Norjassa on rakennettu eniten puusiltoja ylikulkusilloiksi eritasoliittymiin, enintään 35 metrin jännevälin tie- ja kevyen liikenteen silloiksi sekä herkkiin ympäristöihin kuten metsäautoteille.
Massiivipuukannella varustetun sillan etuina Rechardt pitää nopeaa asennusta, sen tarjoamaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta ja korkealuokkaista laatua. - Jos suunnittelija on vihkiytynyt asiaan, ei ole mitään syytä etteikö puusilta olisi kaikissa siltatyypeissä kilpailukykyinen. Nyt puuttuu osaamista ja asennetta kaikilla tasoilla suunnittelusta tuotantoon. Osaamista tulee vahvistaa ajantasaista opetusta lisäämällä. Vain osaamisella voidaan haastaa muuta materiaalit siltarakentamisessa.
Siltarakentamisessa tarvitaan valmisosatuotteita ja kokonaisvastuuta
Rechardtin mukaan puusiltojen rakentamisen puolesta tarvitaan nyt pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla. Tuotekehittelyssä jokainen rakenneosa on tutkittava erikseen ja selvitettävä synergiarakentamisen mahdollisuudet.
- Suomessakin tulisi päästä siltarakentamisessa valmisosatuotteisiin ja asentamiseen, sanoo Rechardt. Valmiissa sillassa tulee olla huoltokirja, tarkastus ja korjaus samassa paketissa, mikä edellyttää kokonaisvastuun ottamista koko sillan elinkaaresta. Esimerkiksi vanhentuneen puusillan vaihtoaika uuteen puurakenteiseen tyyppisiltaan on pieni osa uuden sillan rakentamisen ajasta.
- Tilaaja haluaa yleensä kokonaistoimituksen, minkä toteuttamiseen tarvitaan puutuoteteollisuuteen puukonepaja, joka sen työstää, muistuttaa Rechardt. Esimerkiksi Itävallassa on pieniä verstaita, jotka ostavat raaka-aineen isoilta toimittajilta ja myyvät edelleen rakennusliikkeille. Kun tehdään tuoteosakauppaa, valmistajien ei tarvitse osata koko rakentamisen ketjua.
Rechardtin mielestä puun käytöllä siltarakentamisessa ei kannata tavoitella bulkkirakentamista, vaan korkean jalostusasteen laatutuotteita. - Koska siltarakentamisessa käytettävä liimapuu on kallista, kannattaa keskittyä laatuun ja siihen, että oikea silta rakennetaan oikeaan kohteeseen.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsissa on rakennettu lähes 500 uutta puusiltaa. Ruotsin kokemusten mukaan betoni- ja terässilloissa suurin riski on teräksen korroosio, kun taas puusiltojen kohdalla on huomioitava erityisesti kosteuden imeytyminen puuhun ja lahoamisriski.
Siltarakentaminen tarvitsee pilottikohteita
Rechardt kaipaa lisää pilottikohteita siltarakentamiseen. - Tähän kehitystyöhön on sidottava tutkijat, valmistajat, suunnittelijat ja valmistajat. Pilottihankkeiden toteuttamisen kautta voidaan vähentää epävarmuutta puurakenteiden toimivuutta kohtaan myös siltarakentamisessa. Kun kukaan ei ole meillä erikoistunut puusiltojen tuottamiseen, ei tietenkään ole puusiltoja.
- Lähtökohtana pidän sitä, että tehdään ensisijassa lyhytjännevälistä liimapuupalkkia, josta voidaan toteuttaa moneen käyttöön tarkoitettuja perussiltoja. Isot spektaakkelimaiset siltarakenteet ovat tietysti upeita, mutta niitä tehdään harvoin, sanoo Rechardt.
Suomessa tarvitaan Rechardtin mielestä puurakenteisia arkisiltoja kuten kevyen liikenteen siltoja, puisto- ja risteyssiltoja. Nämä voivat olla kaikki tyyppisiltoja, joita tilaaja voi valita katalogista. - Kun katsoo betonisillan rakentamista, sen valutöihin käytetään niin paljon puuta, että siitä voitaisiin rakentaa suoraan puusilta, sanoo Rechardt.
Siltarakentamisen suurena haasteena Rechardt pitää myös suurimpien kaupunkien virkamiehiä, jotka tekevät kaupunkien päätöksiä siltahankinnoissa. - Kun kyse on julkisista hankinnoista, päättäjät ja kaavoittajakin voisivat ottaa kantaa puusiltojen rakentamisen puolesta.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Esko Rechardt, 0207 911 355, esko.rechardt@ains.fi
Kuvat: Malminmäen ylikulkusilta, Ylöjärvi / A-Insinöörit Oy
PS. Puusiltarakentaminen on esillä myös valtakunnallisessa Puupäivässä 27.11.2014, lue lisää.