YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 - 70 prosenttia vuosien 2010 - 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Päästötön, vähähiilinen puurakentaminen tarjoaa Aalto-yliopiston tutkijan Matti Kuittisen mielestä yhden merkittävän ratkaisun YK:n ilmastoraportin tavoitteiden toteuttamiseen rakennetussa ympäristössä. - Raportin tavoitteen saavuttamiseksi pitää siirtyä vähäpäästöiseen rakentamiseen ja energiantuotantoon asumisessa ja liikenteessä.
Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen vertailun mukaan rakentamisen ilmastopäästöt voidaan jopa puolittaa puurakentamisen avulla. EU:ssa ollaan siirtymässä kohti lähes nollaenergiarakentamista, joten huomio pitää kiinnittää rakentamiseen ja rakennustuotteiden valmistukseen.
- Eurooppalaisiin standardeihin pohjautuvat rakennustuotteiden ympäristöselosteet pitää tehdä pakolliseksi, vaatii Kuittinen. Rakennuksen ympäristövaikutusten laskenta voisi olla osa rakennuslupamenettelyä samalla tavoin kuin energiatehokkuuden laskenta.
Esimerkiksi Itävallassa julkisen rakentamisen rahoitus on sidottu ekotehokkuuteen. - Meilläkin voitaisiin julkisella rakentamisella näyttää mallia vähäpäästöisestä ja energiatehokkaasta rakentamisesta. Suomi voisi sitoa ARA-rahoituksen ekotehokkuuteen Itävallan mallin mukaan ja ottaa käyttöön autokaupasta tutun päästöperusteisen vero-ohjauksen, ehdottaa Kuittinen.
Puurungon hiilijalanjälki puolet muista materiaaleista
Eri maissa sijaitsevien rakennusten ilmastovaikutusten vertailu osoittaa puutalojen hiilijalanjäljen olevan vain runsaat puolet betonitalon vastaavasta. Selvityksessä vertailtiin 19:n Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevan kohteen rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä ja energian tarvetta.
Selvityksen tekijän tutkija Matti Kuittisen mukaan vertailun valossa voidaan sanoa, että puurungon ilmastovaikutukset ovat pienimmät laskentatavasta riippumatta.
- Tulos osoittaa, että eurooppalaiset standardit tulevat tarpeeseen. Vaikka vertailu on tieteellisesti pätevästi toteutettu, tulosten vertaaminen ja suhteuttaminen keskenään on hankalaa ilman yhteisesti sovittuja standardeja, joita pitäisi pikimmiten alkaa järjestelmällisesti noudattaa ja liittää osaksi kansallista rakennuslainsäädäntöä.
Selvityksen mukaan puurunkoisten rakennusten hiilijalanjäljen osuus oli keskimäärin 55 prosenttia muihin runkomateriaaleihin verrattuna.
- Rakentamisen ympäristövertailut ovat sinänsä helppoja tehdä, kunhan vertailutiedot energiasta, luonnonvaroista ja hiilidioksidipäästöistä ovat oikeat, sanoo Kuittinen. Laskennasta ja vertailusta ei pidä tehdä liian monimutkaista.
Uuden eurooppalaisen standardin (EN16485) mukaan puutuotteilla voi olla elinkaaren alussa negatiivinen hiilijalanjälki. Myös puutuotteiden hiilivarasto voidaan ilmoittaa lisätietona kun ympäristövaikutuksia arvioidaan.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Matti Kuittinen, tutkija, arkkitehti, 050 594 7990, matti.kuittinen@aalto.fi
PS. Matti Kuittinen puhuu aiheesta 27.11. Puupäivän puukerrostaloseminaarissa, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.
Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu
Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu toteutettiin 19:ssä Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevassa eri tyyppisessä rakennuskohteessa. Selvityksessä vertailtiin rakennuksen rungon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja energian käyttöä.
Lontoon keskustassa sijaitsevan vuonna 2013 valmistuneen Bridport- kerrostalon rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin CLT- ja betonirungon välillä. Kohteessa toteutetun puurungon avulla päästöt olivat noin viidenneksen betonirunkoisen talon aiheuttamista päästöistä. Näin vältetyt päästöt vastaavat koko rakennuksen 12 vuoden energiankulutusta.
Lontoossa sijaitsevan vuonna 2009 valmistuneen korkean Murray Grove- kerrostalon rakentamisen hiilivarastoa ja hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirungon kesken. Kun puinen CLT-runko varastoi lähes kaksisataa tonnia hiiltä, vastaavankokoisen betonirungon valmistus aiheuttaisi 124 tonnin fossiiliset hiilipäästöt.
Vierumäellä vertailtiin vuonna 2012 valmistuneen passiivienergiatasoisen PuuEra-kerrostalon koko elinkaaren hiilijalanjälkeä puu- ja betonirungon välillä. Elinkaaren aikana puurunkoinen rakenne tuotti kuusi prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja, kun laskelmassa ei huomioitu puurungon merkitystä hiilivarastona.
Ruotsin Växjössä sijaitsevan puukerrostalon rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirakenteiden välillä. Puurunkoinen rakenne tuotti vajaat 60 prosenttia kasvihuonekaasuja verrattuna betonirunkoisen kerrostalon rungon valmistukseen.
Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2005 valmistuneen tutkimuskeskuksen kohdalla vertailtiin rakennuksen rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta. Puurunkoisena rakennus tuotti 40 prosenttia kasvihuonekaasuja vastaavan betonirunkoisen rakennuksen päästöistä ja käytti kaksi kolmasosaa energiaa betonirunkoisen rakennuksen energiankulutuksesta. Samaan tulokseen päästiin Italiassa sijaitsevien Centro Sociale ja Nidi Nel Verde- rakennusten hiilijalanjäljen ja energiatarpeen vertailussa. Myös puolalaisessa energiatehokkaassa omakotitalossa puurunkoisen rakennuksen kasvihuonekaasut olivat noin 40 prosenttia verrattuna muurattuun rakenteeseen.
Ruotsin Malmössä vertailtiin puukerrostalon rungon valmistuksen sekä työmaan ja purkuvaiheen aiheuttamia päästöjä ja energian tarvetta betonirunkoon. Patentoitu puukerrostalon runkoratkaisu tuotti alle kymmenen prosenttia kasvihuonekaasuja betonirunkoiseen kerrostaloon nähden ja käytti energiaa runsaat 40 prosenttia betonitalon käyttöön verrattuna.
Kanadassa Athena-instituutti toteutti tyyppiasuintalon puusta, teräksestä ja betonista. Tarkka määrälaskenta tuotti tuloksen, jonka mukaan sama rakennus tuotti puurunkoisena kaksi kolmasosaa ja teräsrunkoisena 80 prosenttia betonirakennuksen kasvihuonekaasumäärästä. Energiankäytössä puurunkoisen rakennuksen osuus oli runsaat 40 prosenttia ja teräsrunkoisen noin 70 prosenttia betonirunkoisen rakennuksen energiankäytöstä.
Yhdysvalloissa tyyppitalon rungon vertailu tehtiin puun ja teräksen välillä. Kasvihuonekaasujen ja energian käytön osuus oli puurunkoisessa talossa talotyypistä riippuen noin kaksi kolmasosaa teräsrunkoiseen taloon verrattuna.
Saksassa vertailukohteena oli puusta ja tiilestä suunniteltu pientalon runko, jonka materiaalien koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Puurunkoisen pientalon kasvihuonekaasut olivat noin 70 prosenttia tiilitalosta ja energiankäyttö elinkaaren aikana noin 80 prosenttia tiilitalon käyttöön verrattuna.
Lähde: Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu. Katsaus 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Matti Kuittinen 2014.