Tikkurila Oy:n kehitysjohtajan Jarkko Mattilan mielestä keskustelussa puukerrostalojen pintakäsittelyn kestosta on unohdettu kokonaan pintakäsittelyjärjestelmien nopea kehitys ja sen vaikutus huoltovälien merkittävään pidentymiseen. - Nyt valmistuvien talojen julkisivujen pintakäsittelyn kestävyyttä ei voida arvioida sillä perusteella, miten 1990-luvulla rakennetut talot käyttäytyvät, sanoo Mattila. Kehitystyön tuloksena meillä on käytettävissä nyt aivan uuteen teknologiaan perustuvat pintakäsittelyjärjestelmät, joiden käytöllä oikeissa olosuhteissa saadaan puukerrostalojen pintakäsittelyyn 15-20 vuoden huoltoväli.
Huoltokustannus ei nosta Mattilan mukaan puurakentamisen elinkaaren aikaista hintaa. - Mutta jos rakennusvaiheessa tingitään pintakäsittelyn kustannuksista, se tulee vastaan lyhyiden huoltovälien kustannuksena riippumatta alustan materiaalista. Puun uusintamaalausta voi pitää edullisena verrattuna vaikkapa rappauksen uusimiseen. Uusintamaalauksen jälkeen talo saa uuden ilmeen ja sen arvo nousee.
- Rakennusten julkisivujen huolto ja uusintamaalaus on normaalia huoltotoimintaa, mikä koskee materiaalista riippumatta kaikkia rakennuksia, korostaa Mattila. Päätös huoltovälien pituudesta tehdään käytännössä jo rakennusvaiheessa. Jos rakennuttaja valitsee halvimman tien, se saattaa merkitä tiheiden huoltovälien myötä isoa kustannusta käyttäjälle. Rakennusten huoltoon pitäisi saada elinkaariajattelua lisää. Silloin asukkaat alkaisivat ymmärtää mitä huoltokustannus maksaa esimerkiksi 30 vuoden aikana ja vaatia kestäviä rakentamisen ratkaisuja.
Pintakäsittely valittava elinkaariajattelun pohjalta
Mattila arvioi, että kun rakennuksen elinkaariajattelu otetaan huomioon, ympäristöä säästyy ja asiakkaat saavat asuntonsa kokonaisuudessaan halvemmalla. - Tämä koskee kaikkia materiaaleja. Oikea maali oikeaan paikkaan mahdollistaa pitkän huoltovälin. Kun rakennusliikkeen maksimivastuu on kymmenen vuotta, me annamme Tikkurilan prohouse-ratkaisuna 15 vuoden takuun.
Rakennusten huoltoväli ei ole koskaan Mattilan mukaan mustavalkoinen, vaan se riippuu monista muistakin asioista kuin pintakäsittelymateriaalista. - Huoltoväliin vaikuttavat ilmasto-olosuhteet, rakennuksen sijainti ja rakenne, räystäät ja rakentamisen laatu. Myös käytetyn pintakäsittelyn tyyppi vaikuttaa huoltoväliin. Peittävillä maalituotteilla huoltomaalausväli on aina pidempi kuin kuultavilla tuotteilla. Myös peittävissä maaleissa on eroja; eri sideaineilla on eroja esimerkiksi pinnan likaantumisherkkyydessä.
- Rakennuksen pintakäsittely ei saa olla rakentamisessa lisäkustannus, vaan sen on oltava kilpailukykyinen rakennusmateriaalista riippumatta, muistuttaa Mattila. Teollisen puurakentamisen etu on kuiva rakentaminen. Kun puuverhoilu käsitellään ensin teollisissa kuivissa tiloissa sekä elementtien kuljetus että asennus hoidetaan ilman vaurioita, pintakäsittelyn kannalta saadaan rakentamisessa kustannustehokkain ja tasalaatuisin tulos.
Mattila korostaa, että pohjakäsitellyn julkisivun pintamaalaus työmaalla erilaisissa sääoloissa ei koskaan tuota samaa lopputulosta, kuin pintakäsittelyn toteuttaminen teollisesti säädellyissä oloissa. Rakennuksen pintakäsittelyä ja huoltovälejä koskevassa keskustelussa rakennuttajan ja käyttäjän intressi ei välttämättä ole aina sama.
Uusi maaliteknologia soveltuu teolliseen puurakentamiseen
Jarkko Mattilan mielestä 15 vuotta sitten rakennettujen puukerrostalojen julkisivujen huoltoväliä ei voi verrata viime vuosina rakennettuihin taloihin, koska tuolloiset materiaalit olivat erilaisia.
- Tämän päivän materiaaleilla ja teknologioilla päästään puupinnoissakin pitkiin 15-20 vuoden huoltoväleihin kun alusta alkaen tämä tavoite otetaan huomioon rakentamisessa.
Suurena haasteena maaliteknologian kehitystyössä Mattila pitää vanhojen haitallisten aineiden korvaamista ympäristöystävällisillä ratkaisuilla.
- Samaan aikaan pitää välttää ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä, mutta silti tuottaa kestäviä pintakäsittelymateriaaleja, kuvailee Mattila. Puukerrostalon suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltokustannus ja varattava huoltoa varten riittävä liikkumistila. Vaikka puupinta on kaunis kuultavana ja sitä nykyrakentamisessa suositaan, puupinta tulisi suunnitella maalattavaksi peittävällä maalilla, jos huoltoväli halutaan maksimoida.
Pintakäsittelyn tekniikoissa ja materiaaleissa on tapahtunut paljon kehitystä, mikä on osittain seurausta viranomaismääräyksistä, missä ympäristötekijät korostuvat. - Se mikä oli pintakäsittelyssä ykkösjuttu pari vuosikymmentä sitten ei toimi enää nykyrakentamisessa, myöntää Mattila.
Uusia maalausteknologioita ja materiaaleja voidaan soveltaa myös vanhoihin rakennuksiin varsinkin silloin kun koko ulkoverhous uusitaan. Uudelleenmaalauksessa suositellaan selvitettäväksi vanhan maalityypin ja pinnan yhteensopivuus uuteen pintakäsittelymateriaaliin.
- Nyt otetaan entistä tarkemmin huomioon pintakäsittelyn kohteena olevan rakennuksen rakenne, huomioidaan seinän sijainti rakennuksessa ja puurakentamisessa materiaalin struktuuri. Pinta ja materiaali ratkaisevat onnistuneen lopputuloksen. Pinnoitus tulisi mieltää osana rakennustekniikkaa.
1970-80 -lukujen pinnoituksen huipputekniikkaa olivat öljypohjaiset alkydimaalit, joiden rinnalle ovat tulleet vesiohenteiset akrylaattimaalit. Mattilan mukaan akrylaattimaaleissa ympäristölle haitallisten liuottimien osuus on pudonnut kymmenesosaan verrattuna vanhoihin materiaaleihin.
Alkydimaalien hyvänä puolena pidetään niiden hyvää tarttuvuutta pohjamaalauksessa puuhun kun taas pintamaalauksessa niiden käytössä esiintyy liituuntumista ja pinnan suurempaa likaantumisherkkyyttä. Akrylaattimaalien pitkäaikais- ja säänkesto on parantanut ja ne tarttuvat hyvin sekä saha- että höyläpintoihin. Nykyisillä akrylaateilla tartunta on niin hyvä, että alkydimaalin käyttö pohjamaalina ei ole enää perusteltua.
- Näillä uusilla maaleilla saadaan aikaan lisää pitkäkestoisuutta ja ne toimivat hyvin nopean kuivumisen ansiosta erityisesti teollisessa puurakentamisessa ja pintakäsittelyssä, kuvailee Mattila.
Rakennusten pintakäsittelyn huoltoväli perustuu standardeihin, jolla eri maalityypit määritellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin omaaviin tuotteisiin. Puurakentamisessa voidaan valita lyhyen, keskipitkän ja pitkän huoltovälin materiaalit.
- Olemme kehittäneet pintakäsittelytekniikkaa ja materiaaleja erityisesti puukerrostalorakentamisen käyttöön, vaikka sama maalauksen periaate on toiminut leikkimökeissäkin. Puukerrostalorakentamisen ja julkisten tilojen suunnittelijoille haluaisimme antaa viestin, että otettaisiin huomioon paremmin rakennuksen elinkaaren aikaisen huollon tarpeet.
Puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta vientituote
Puurakentamisen tulevaisuuden mahdollisuuksia Mattila pitää suurina. - Kasvu perustuu sen keveyteen ja elementtituotannolla saadaan monipuolistettua esteettisesti vanhaa rakennuskantaa. Sama koskee korjausrakentamista, missä valmiiksi pintakäsittelyt puuelementit antavat paljon mahdollisuuksia julkisivujen uudistamiselle ja rakennuskannan uudelle ilmeelle.
- Teollinen esivalmistus on pintakäsittelyn ja huoltovälin kannalta puukerrostalorakentamisen mahdollisuus sekä uudis- että peruskorjausrakentamisessa. Kun elementit ovat mahdollisimman suuria, rakennetaan hyvin, kuljetetaan ja asennetaan asianmukaisesti, saadaan pitkän huoltovälin omaavia taloja. Nykyisin tuntuu olevan "mahdotonta" kuljettaa ja asentaa seinä ilman pintavikoja, mikä taas tuo mukanaan paikkamaalauksen arpeen, sanoo Mattila.
Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa käsitellään eri materiaaleja samalla tavoin kun pintakäsittelyn standardit ovat yhdenmukaisia kaikille materiaaleille. - Tulevaisuudessa voisimme viedä standardiosaamista ja tehdä puurakentamisen pintakäsittelyn hallinnasta ja pitkistä huoltoväleistä myös vientituotteen, uskoo Mattila.
Mattila muistuttaa myös pintakäsittelyn laajemmasta merkityksestä päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen kaltaisessa julkisessa rakentamisessa, jossa värimaailmalla saattaa olla merkittävä asumiskokemusta ja käyttöviihtyvyyttä edistävä merkitys.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja: Jarkko Mattila, 0400 794 856, jarkko.mattila@tikkurila.com
PS. Aiheesta lisää Puupäivässä 27.11.2014.