Asemakaavamääräykset olivat Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia, eikä mahdollisuus antaa rakennustapaa koskevia määräyksiä rajoittunut vain rakennuksen ulkoasuun. KHO otti kantaa asiaan Betoniteollisuus ry:n tekemään valitukseen. Valituksessa vaadittiin Helsingin kaupunginvaltuuston kaavamääräystä koskevan päätöksen kumoamista siltä osin, mikä koski kaavamääräystä, että rakennusten tulee olla puurakenteisia ja AO-korttelialueilla rakennukset on rakennettava massiivipuusta. Valituksessa vaadittiin asemakaavapäätöksen kumoamista lainvastaisena, koska siinä oli annettu määräyksiä rakennusten runkomateriaalista. Tämän katsottiin valituksessa ohjaavan rakentamista laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin kaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mahdollista tehdä.
Betoniteollisuus ry valitti hallinto-oikeuden asiaa koskeneesta päätöksestä ja vaati asiassa ennakkoratkaisua Euroopan Unionin tuomioistuimelta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kaikilta osin.
Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen arvioi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen merkityksen olevan siinä, että nyt määriteltiin kunnille selkeästi oikeus kaavoittaa puutaloalueita ja määritellä julkisissa hankinnoissa kohteet puurakenteisiksi. - Hyvä, että saadaan päätös tälle keskustelulle. Tällaiset valitukset ovat haitanneet rakentamista kohtuuttomasti ja aiheuttaneet turhia kustannuksia. KHO:n linjaus on merkittävä ja se antaa kunnille mahdollisuuden ohjata ja edistää puurakentamista sekä kaavamääräyksillä että tontinluovutusehdoissa.
Honkasuo varattu asemakaavassa puurakentamiselle
Kaavamääräysten mukaan kaikilla Honkasuon korttelialueilla on muun ohella sovellettava matalaenergiarakentamisen periaatteita ja varauduttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Rakennusten tulee olla puurakenteisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten tulee olla värikkäitä, eivätkä vierekkäiset rakennukset saa olla saman sävyisiä.
Erillispientalojen korttelialuetta koskee lisäksi määräys, jonka mukaan rakennusten tulee muun ohella olla massiivipuusta valmistettuja ja ilmeeltään moderneja.
Asemakaavan tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan, että suunnittelualueelle, aluekeskuksen ja kahden juna-aseman tuntumaan, syntyy persoonallinen, tiivis kaupunkikylä noin 1 500 asukkaalle. Alueella pyritään kaavaselostuksen mukaan pitämään rakentamisesta ja asumisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt matalalla tasolla ja osaltaan tukemaan niitä toimintatapojen muutoksia, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Honkasuo varataan puurakentamiselle. Korttelirakenteen muotoilua ovat ohjanneet tavoitteet suotuisan pienilmaston luomisesta lähtökohdiltaan vaikealle alueelle ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntämisestä.
Kunta voi ohjata rakentamista kaupunki- ja maisemakuvan perusteella
Päätöksessään Korkein hallinto-oikeus viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 50 §:ään, josta ilmenee, että kaavan laatimisesta vastaava kunta voi asettaa kaavalle tavoitteet, joiden pohjalta rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjataan paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Tämän mukaan rakennusmateriaalien ekologinen kestävyys on seikka, jonka huomioon ottaminen kaavan sisällöstä päätettäessä ei ole lainvastaista.
Kaavamääräyksissä asetetut vaatimukset puun käyttämisestä eivät merkitse, että puun tulee olla yksinomainen rakennusmateriaali koko alueen rakentamisessa, vaikka määräykset merkittävästi rajoittavatkin muiden rakennustarvikkeiden käyttämistä alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kysymys rakennuksen runkomateriaalista ei ole täysin erillään asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten ulkonäöstä. Rakennusten rakenteita koskevilla ratkaisuilla on vähintäänkin välillistä merkitystä alueen luonteen kannalta. Puurakenteisuuden vaatimuksen täyttyminen jää harkittavaksi rakennuslupamenettelyssä.
Päätöksen mukaan kaavaratkaisulla ei estetä tai rajoiteta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla voimakkaasti muiden rakennusmateriaalien, kuten betonituotteiden, maahantuontia tai käyttämistä muilla alueilla kuin valituksen kohteena olevalla alueella.
KHO muistuttaa päätöksessään, että asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennusten perustamistavasta eikä perustusten materiaalista ja että asemakaavoissa on vakiintuneesti annettu rakennusten ulkoasuun vaikuttavia määräyksiä. Asemakaavamääräykset, joiden mukaan rakennusten on oltava puurakenteisia tai massiivipuusta, osoittavat rakentamistapaa. Vaatimus puurakenteisuudesta ei merkitse, että puun tulee olla yksinomainen rakennusmateriaali.
- Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain määrittämissä rajoissa oikeus päättää alueidensa käytön yksityiskohtaisesta järjestämisestä, rakentamisesta ja kehittämisestä myös yksityiskohtien osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain sääntely ei ole esteenä valituksessa tarkoitetuille kaavamääräyksille. Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole näillä perusteilla lainvastainen, todetaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä.
Lisätietoja: Mikko Viljakainen, puh. 040 526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi
KHO:n päätöksen 2015:56 perusteluineen voi lukea tästä.
