Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen, jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus.
- Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.
MMT, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen on tehnyt puutuotteiden laadusta väitöskirjan, jonka johtopäätösten mukaan puutuotteiden ympäristölaadusta kannattaa tarjota enemmän tietoa ja rakentaa selkeitä, ympäristölaatua viestiviä mielikuvia ja tuotteita. Tällaisia voisivat olla puumateriaalin uusiutuvuus, myönteiset ilmasto- ja terveysvaikutukset sekä materiaalin esteettiset ominaisuudet, joista yhdessä koostuu suomalaisen puun tarina ja markkinoille brändi. Kuluttajaa voitaisiin palkita hiiltä sitovan rakennuksen rakentamisesta kiinteistöveron alennuksella.
- Nämä kaikki tulisi osata pakata kuluttajille houkuttelevaksi tuotteeksi markkinoille, jossa on selvästi kysyntää puurakentamisen kaltaisille ekobrändin omaaville tuotteille, muistuttaa Toivonen.
Toivosen väitöskirja perustuu asiakkaiden parissa tehtyyn kyselyaineistoon, jotka on kerätty Suomesta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Tutkimuksen mukaan asiakkaat arvioivat tuotteen laatua sekä aineettomien että aineellisten ominaisuuksien kautta. Nämä arviot ovat varsin samanlaisia, olipa kyseessä eurooppalainen yritysasiakas tai suomalainen kuluttaja. - Puutuotteiden tekninen laatu ja tuotteen ulkonäkö ovat kriittisiä laatutekijöitä kuluttajille. Erityisesti yritysasiakkaat arvostavat teknisen laadun ohella myös toimittajan luotettavuutta ja palvelua, painottaa Toivonen.
Satsaus palveluun ja tuotteen ulkonäköön kannattaa
Puutuoteyrityksille korkea tekninen laatu on välttämättömyys kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Siitä on siksi pidettävä Toivosen mukaan jatkuvasti huolta, mutta korkea tekninen laatu on markkinoilla pikemmin strateginen välttämättömyys kuin erityinen kilpailijoista erottautumisen keino. Puutuotteiden aineellisiin ominaisuuksiin liittyvää laatua voidaan kuvata selkeimmin tuotteen teknisen laadun ja ulkonäön avulla.
- Sen sijaan ulkonäön ja laadun kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia erottumiseen ja kilpailuaseman kohentamiseen, painottaa Toivonen. Kauppa ja kuluttaja arvostavat korkeatasoista teknistä laatua ja sitä, että tuote vastaa sille asetettuja odotuksia. Mutta vaikka suomalaiset puualan tuotteet koetaan teknisesti erittäin korkeatasoisiksi, niiden ulkonäköön kiinnitetään odotuksiin nähden liian vähän huomiota. Ulkonäkö ja design ovat kuluttajalle teknisen laadun ohella toinen olennainen valintaperuste.
Näiden laatuominaisuuksien kehittäminen on tutkimuksen mukaan välttämätöntä, koska pohjoismaiset tuottajat eivät saksalaisten yritysasiakkaiden mielestä yltäneet esimerkiksi toimittajien luotettavuudessa ja palvelussa keskieurooppalaisten toimittajien kanssa samalle tasolle.
- Nyt tulisi kiinnittää huomiota enemmän kuluttajalle suunnattuun tuoteinformaatioon kuten ympäristölaadun esillä pitoon, toimitusten luotettavuuteen ja tuotteeseen liittyvien palveluiden laadun kehittämiseen, muistuttaa Toivonen.
Vaikka Saksassa ja Englannissa suomalaisia tuotteita myyvät jälleenmyyjät arvostavat suomalaisten tuotteiden laatua, varsinkin markkinoinnin mielikuvissa suomalaiset tuotteet jäävät jälkeen. Nykyisin rakentamisessa myydään paljon järjestelmiä, joihin kuuluu palveluita ja valmiita kokonaisuuksia eikä pelkästään yhtä tuotetta.
- Asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä kannattaa satsata yhä enemmän palveluun ja lopputuotteiden ulkonäköön ja muotoiluun ja ottaa huomioon yksinkertaisesti kuluttajien mieltymykset, arvioi Toivonen. Satsaukset lopputuotteen ulkonäköön, ympäristölaatuun ja palveluun avaavat puuteollisuudelle mahdollisuuksia vahvaan kasvuun.
Toivonen muistuttaa kuitenkin, että vaikka tuotteiden ympäristölaatua arvostetaan ja se koetaan tärkeäksi, se ei ole vielä ensimmäinen tuotteen valintaperuste eikä siitä olla valmiita maksamaan lisää. - Kaupalla ja kuluttajilla oli tähän asiaan sama kanta. Kuluttajien tarpeisiin on löydettävä kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, tulkitsee Toivonen metsäekonomian ja markkinoinnin alaan kuuluvaa väitöstutkimustaan.
"Metsistä löytyy koko rakentamisen setti"
Tapion johtajan Ritva Toivosen mukaan loppukäyttäjien ja asiakkaiden tarvitsemien palveluiden tunnistaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä koko metsäklusterin arvoketjussa. Hyvän metsänhoidon on integroiduttava yhä tiiviimmin kaikkien metsäklusterissa toimivien tahojen kanssa. Toivosen mielestä puutuotealan kaupassa kestävään metsänhoitoon perustuva ympäristölaatu on vielä osin käyttämätön mahdollisuus.
- Ilmastomuutoksella ja ekologisen tietoisuuden kasvulla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan arvostuksiin, arvioi Toivonen. Kaikkialla asuminen ja rakentaminen keskittyvät kaupunkeihin, josta seuraa rakentamisen toimialalle paljon haasteita. Kun ilmastomuutoksen seurauksena eroosio etenee ja asuinkelvottomien alueiden määrä kasvaa, Suomen kiinnostavuus olosuhteiden paranemisen myötä lisääntyy, kun paine jokaista kasvatuskelpoista hehtaaria kohtaan kasvaa. Nyt tarvitaan vahvaa biotalousklusteria, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja nykyistä tehokkaammin. Esimerkkinä biotalouden vahvistumisesta ja odotuksista Toivonen mainitsee vahvan eurooppalaisen ja suomalaisen kiinnostuksen metsämaan omistukseen.
Puun käytön asumisen ja rakentamisen ratkaisuissa Toivonen näkee osana laajempaa cleantech-ajattelua ja biotaloutta. Puu on rakentamisen materiaalina ekotehokas, kevyt, kierrätettävä ja esteettinen materiaali, joka on kestävän metsätalouden hiiltä sitova tuote. Metsien biomassoissa piilee mahdollisuuksia entistä kestävämpään rakentamiseen, energiahuollon kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään.
- Puuhun perustuvan rakentamisen liiketoimintaratkaisuille syntyy kysyntää, kun rakentamisen haasteet ja ideat on testattu ja ratkaistu konkreettisissa perinteisestä puurakentamisesta poikkeavissakin hankkeissa. Tämä lienee myös tehokkain tapa ratkaista miten sellaiset puun edut, kuten keveys, kauneus tai alhainen hiilijalanjälki voidaan saada vielä nykyistä paremmin kaupallistettua.
- Metsästä löytyy koko asumisen ja rakentamisen setti. Meillä on oltava konsepti, jolla tuotetaan hyvälaatuista puuta rakentamisen järjestelmien käyttöön ja samalla energiapuuta asumisen lämmitykseen, kuvailee Toivonen.
- Puun saatavuuden turvaaminen on ratkaisevaa teollisuuden investointien toteuttamiselle. Me olemme palveluntuottaja, jonka tehtävä on varmistaa, että kestävän innovatiivisen puualan ja puurakentamisen tuotteille on tarjolla hyvälaatuista ja kestävästi tuotettua materiaalia. Emme pyri rakentamisen konsultiksi, mutta olemme halukkaita yhteistyöhön kaikkien metsäklusterin arvoketjun toimijoiden kanssa kuluttajien tarpeista ja tulevaisuudesta.
Ilmastomuutos lisää metsien kasvua
Tapion ydinosaamista on hyvälaatuisen rakennuspuun tarjonnasta huolehtiminen. Kehittämiskeskus tarjoaa erilaisia strategioita metsänomistajalle, joka voi valita, millä keinoin hyvälaatuista ainespuuta markkinoille kasvatetaan. Näissä strategioissa ei tarkkailla tämän hetken markkinakysyntää, koska ne muuttuvat.
- Pitkäjänteisyyttä vaativassa metsänhoidossa ei voi lähteä siitä, että suositaan niitä puulajeja, jotka pärjäävät markkinoilla nyt, vaan ajattelun tulee olla kauempana, vahvistaa Toivonen. Nyt voidaan valita esimerkiksi sellainen metsänhoidon strategia, missä kasvupaikalle sallitaan tiheä taimikko, joka aikanaan tuottaa energiapuuta ja hyvälaatuista ainespuuta mm. rakentamisen tarpeisiin.
Ilmastomuutoksen seurauksena arvioidaan esimerkiksi männyn ja lehtipuiden kasvuolosuhteiden paranevan Suomessa. Toivonen korostaa sitä, että suomalaisessa metsässä on aina ollut tavoitteena turvata samalla luontoarvot ja metsien taloudellinen hyödyntäminen.
- Talousmetsien käyttö, puualan kaupallisten tuotteiden tuottaminen, metsien virkistyskäyttö ja luontoarvojen kunnioittaminen ovat osa Tapion korostamaa hyvän suomalaisen metsänhoidon mallia, joka perustuu metsän uusiutumisen turvaamiseen. Tähän tähtää myös metsälakien uudistaminen, joka lisää metsänomistajan vapauksia valita eri hoitomuotoja, sanoo Toivonen.
Sähköinen puukauppa lisäisi puukaupan tehokkuutta
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tuottaa tutkimuksen perustuvaa asiantuntijatietoa puutuotteiden sertifiointiin ja standardeihin. Ritva Toivonen pitää tärkeänä, että kaikki rakentamisen tuotteet on sertifioitu siten, että niihin liittyvät laatukriteerit ovat selkeät ja niitä noudatetaan.
- Kaikki lähtee siitä, että tuotteen tuottamisessa on noudatettu kestävyys- ja laatukriteereitä, joilla tuotteita myydään. On tärkeää, että juuri puualan tuotteisiin liittyy metsäntalouden kestävyyden ulottuvuus, jonka tulee koskea myös Suomessa jalostettavaa tuontipuuta.
Sahateollisuuden huolta puukaupan toimimattomuudesta Toivonen pitää aiheellisena. - Yhdessä on löydettävä ratkaisu, millä puuraaka-aine saadaan tehokkaasti ja tasaisesti käyttöön, koska se hyödyttää puualan kehittämistä.
Yhtenä puukaupan rakenteita korjaavana mahdollisuutena Toivonen heittää ajatuksen sähköisestä puupörssistä, joka perustuisi kaikilla osapuolilla olevaan ajantasaiseen informaatioon. - Sähköiset järjestelmät tulevat tarjoamaan tulevaisuudessa kustannustehokkaita ja nykyistä parempia ratkaisuja. Nyt on hyvä selvittää sähköisen puupörssin rakenteita ja toimivuutta, koska missään ei toistaiseksi ole toimivaa sähköistä kauppapaikkaa. Esimerkiksi Metsäkeskuksen verkossa ylläpitämä metsävaratietokannan käyttöönotto oli hyvä ratkaisu, koska metsävaratieto on nyt kaikkien käytössä ja se on tehostanut puun tarjoajan ja asiakkaan yhteistyötä, muistuttaa Toivonen.
Puurakentamista kehitettävä kuluttajan ehdoilla
Eräänä sahateollisuuden markkinaongelmien ratkaisukeinona Toivonen vaikuttaisi loppukysynnän vahvistamiseen. - Kun sahat eivät voi sahata varastoon, on vaikutettava kuluttajamarkkinoihin. Tämä tarkoittaa kuluttajan kukkarolle sopivien asumisen ratkaisujen tuotteistamista ja kehittämistä. Tässä on mentävä kuluttajapää edellä ja kehitettävä teollisia puualan tuotteita. Suomesta voi kasvaa todella kiinnostava integroitujen ratkaisujen maa puutuoteteollisuuteen, arvioi Toivonen.
Toivosen mielestä nyt tarvitaan sekä sahateollisuuden tuotteita jalostavaan teollisuuteen volyymituotantoa että räätälöityjä tuotteita rakentamiseen. - Tulevaisuuden rakentaminen on kaupunkirakentamista, johon tarvitaan ratkaisuja tiiviiseen ja keveään rakentamiseen, joka antaa mahdollisuuden myös asuntojen muunneltavuuteen eri elämänvaiheiden myötä. Kestävyyttä, ekologisuutta ja rakentamisen eettisyyttä arvostetaan, mutta se ei saa olla kalliimpaa kuin muu rakentaminen. Ekologinen rakentaminen ei saa olla vain eliitin tuote, vaan kaikille saatavissa, muistuttaa Toivonen.
Hallitusohjelman mukaista Metsätalouden strategista ohjelmaa Toivonen pitää esimerkkinä siitä, miten Suomessa on suhtauduttu vakavasti ja kunnianhimoisesti metsäsektorin kehitystyöhön. - Valtiovallan tulee edelleen olla mahdollistajana puurakentamisen edistämiselle ja uudistaa säädöksiä, jotka ovat olleet esteenä puurakentamisen etenemiselle. Kun halutaan uusia innovaatioita, tarvitaan myös uusien alojen riskirahoituksen turvaamista, jossa valtiovallalla voi olla myös roolia, muistuttaa Toivonen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Ritva Toivonen, johtaja, 040 526 8412, ritva.toivonen@tapio.fi