Kysymyksiä ja vastauksia

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia.

Puumuuri veteen

Olen miettinyt puisen muurin rakentamista huvilan rantaan, järviveteen. Veden syvyys vaihtelee 0.4 m-1 m, vuodenajasta riippuen. Ajatuksena on pätkiä n. 1.5 m pätkiä halkaisijaltaan n. 150-250 mm tukeista, juntata ne talvella savipohjaan esim 0.2 m, sitoa kiinni toisiinsa ja esim 1.5 m välein ankkuroida rantakiviin täytön paineen kestävästi. Onko teillä tietoa että tulisi otettua ainakin tärkeimmät asiat huomioon? Pulaji - mänty, kuusi, tervaleppä..... vai mikä ”normaali” puu kestää parhaiten?

Vastaus: Äkkiseltään tulee mieleen, että täytyy varmaan upottaa tukkien alapäät järven pohjaan syvemmälle kuin 200 mm, jotta muurin alapää ei luista vaakasuunnassa maanpaineen vaikutuksesta. Se, että kuinka syvälle ne täytyy upottaa, riippuu maanpaineesta ja järven pohjan laadusta. Syvemmälle upottaminen auttaa myös yläpään ankkurointivoimaan pienentävästi, koska tukin alapää pystyy vastaanottamaan taivutusmomenttia (mastomainen rakenne). Yläpään ankkurointi tulee tehdä luotettavasti. Teräsosien tulee olla riittävästi korroosiosuojattuja. Jos asiaa verrataan maahan lyötäviin tukipaaluihin, niin paalun materiaalista on seuraavia ohjeita (InfraRYL): "paalupuuksi hyväksytään terve, suorakasvuinen mänty tai kuusi", "pohjavedenpinnan yläpuolella oleva paalu tai paalun osa on painekyllästetty". Kuusi kestää kosteutta mäntyä paremmin, koska kuusen solurakenne sulkeutuu puun kuivuessa. Jos käytetään painekyllästettyä puuta, niin se on mäntyä, koska kuusta ei pystytä painekyllästämään juuri tuon solurakenteen sulkeutumisen takia. Oheisessa taulukossa on puumateriaalien kestävyysluokitusta yleisesti.

kestävyysluokat.jpg

Vanhan väliseinän osastoivuuden mitoitus

Kiitos puuinfo.fi -sivuston loistavasta mitoitusmakrosta. Pitäisi arvioida täyttääkö vanhanaikainen väliseinärakenne (pahvi - 25 mm lauta - 100 mm puru - 25 mm lauta) EI15 paloluokan. Laitoin nyt valinnoiksi 19 mm puupanelit ja tyhjä ontelo väliin, jolloin tulokseksi tuli EI 18 eli näyttää sinänsä hyvältä. Voinko määrittää lautakerroksen perusarvon kertomalla 19 mm panelin arvon 25/18 kertoimella? Mikä on sahapurun perusarvo?

Vastaus: Kiitos palautteesta. Seinärakenteenne on todella haasteellinen osastoivuuden kannalta, koska tiiviyden todistaminen on ongelma. Lautakerros ei varmaankaan ole pontattua lautaa, joten se ei ole ohjelmassa tarkoitettu puupaneeli. Ohjelmassa puupaneelilla tarkoitetaan pontattua lautakerrosta. Paneelin paksuudella tarkoitetaan laudan ohuinta kohtaa (paksuus mahdollisen uran kohdalta). Ohjelman toiminta perustuu eurokoodissa oleviin taulukoituihin arvoihin, joten niitä ei voi itse muutella (paksuus yms). Sahanpurulle ei ole eurokoodissa määritetty paloteknisen eristävyyden perusarvoa. Tämän takia ohjelmalla ei voida määrittää sahanpurun vaikutusta osastoivuuteen. Seinän laskennallisestahaasteellisuudesta johtuen itse ehkä yrittäisin tehdä seinän päälle uuden levytyksen, joka hoitaa eristävyyden ja tiiviyden.

Paljonko hyvään sisäilman kosteuskäyttäytymiseen tarvitaan puumassaa talon sisäpinnoille?

Olemme juuri luonnostelemassa modernia 1,5 kerroksista 142 Kem2 + 30 Kem2 puurakenteista omakotitaloa Espooseen ja yhtenä tavoitteena olisi hyvä sisäilma. Hirsi, CLT ja täyspuiset rungot karkaavat valitettavasti hinnan puolesta meillä liian pitkälle ja ainoina budjettiin mahtuvina toteuttamistapoina ovat tällä hetkellä perus rankarakenne ja lämpöhirsi. Kysymys: onko näppituntumaa paljonko hyvään sisäilmaan (hyvään sisäilman kosteuteen) tarvitaan puumassaa talon sisäpinnoille että pystytään ”matkimaan” esim. hirren kosteutta tasaavaa vaikutusta? Vaatiiko käytännössä kaikkien sisäseinien paksun puupaneloinnin vai löytyykö helpompia tapoja/materiaaleja saada riittävästi kosteutta sitovaa massaa vaikuttamaan sisäilman kanssa?

Vastaus: Sisäilman kosteusolojen parantaminen puurakenteilla ja Hengittävä puukuiturakenne -julkaisuissa on kerrottu kyseisestä asiasta. Periaatteessa puuverhoilulla (esim. puupaneeli) voidaan ”matkia” hirren vaikutusta sisäilmaan. Tärkeää on muistaa, ettei puupintaa pintakäsitellä siten, että vesihöyryn siirtyminen estyy. Tässä on avainasemassa pinnoiteen vesihöyrynvastus. Tärkeää on muistaa, että ulkovaipparakenteissa tulee aina olla riittävä ilman- ja höyrynsulkutoiminto.

Hengittävä rossipohja hirsitaloon

Olemme saneeranneet 1960 vuoden lautaverhoillun hirsitalon ulkopuolelta kaiken taiteen mukaan hengittäväksi. Talon käyttötarkoitus on loma-asunto kesäkäyttöön. Talvella asunto on kylmänä. Talossa on huoneuuni- ja sähköpatterilämmitys. Rossipohja oli sen verran alapuolelta huonossa kunnossa alapohjan kosteuden takia, että purettin se kokonaan. Talo on rakennettu kalliolle, poistettiin talon alta kaikki irtomaa ja romu, tehtiin mahdollisille valumavesille poistumistiet ja parannettiin alatilan tuuletusta. Talossa ei ole vesijohtoa. Rossipohjan ajateltu rakenne alhaalta ylös on tuulensuojalevy, saumoissa ja reunoissa tuulensulkupaperi, paikalla kuivana asennettava ekovilla noin 300 mm ja sitten joku lattiapinta X. Edellinen omistaja oli käyttänyt lattiapintana reunoistaan liimattua pontattua lastulevyä, jota itsekin oikopääätä ostin P6 luokkaa, mutta en vielä asentanut, kun minua alkoi mietityttämään sen hengittävyys. Alapohja on muutenkin nyt kokonaan auki. Mitä mieltä olette reunapontatun P6 luokan lastulevyn käytöstä hengittävänä rossipohjan lattiapintana? Vai olisiko heti parempi tehdä ponttilautalattia tai jopa lankkulattia ilman pontteja? Jos lastulevy on ok, niin onko teillä suositella jotakin valmistajaa, tyyppiä tms, joiden tuotteilla hengittävyys olisi riittävä?

Vastaus: Tarkoituksena on ilmeisesti saada aikaiseksi systeemi, jossa lattiarakenne reagoi sitä ympäröivän ilmankosteuden kanssa (vastaanottaa ja luovuttaa kosteutta). Lastulevyn vesihöyrynvastus on jokseenkin suuri, joten se ei välttämättä ole paras tähän tarkoitukseen (ks. taulukko alla). Koska rakennus on välillä kylmä, en itse ehkä laittaisi lastulevyä ollenkaan tällaiseen kohteeseen vaan laittaisin rehellisen massiivipuulattian (järeä lautalattia). Tällöin lautalattia toimii pääasiallisena hengittävänä rakenneosana, jos sitä ei käsitellä liian tiivillä pintakäsittelyaineella. Toki lautalattiaan tulee pieniä rakoja kosteuselämisestä, mutta mielestäni ne eivät ole ulkonäöllinen ongelma vaan kuuluvat lautalattian ominaisuuksiin ja olemukseen. Teitte lattian sitten mistä tahansa, niin muistakaa laittaa sisäpintaan (villan ja kannen väliin) ilman- ja höyrynsulku. Lattian tulee olla sisäpinnastaan ilmatiivis ja riittävän höyrytiivis. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä ilman- ja höyrynsuluksi tarkoitettua rakennuspaperia. Ekovillan valmistajalla on tähän tuotteita, joten kannattaa kysyä heiltä. Lisää aiheesta.

levytuotteet.gif

Suositeltavia jännevälejä luonnosvaiheeseen?

Löytyykö teiltä mitään esivalintakäyriä palkkivälipohjille ja CLT-välipohjille minkä avulla voisimme ohjata arkkitehtisuunnittelua oikeaan suuntaan? Ettei laiteta kantavia seinälinjoja liian kauas toisistaan.

Vastaus: Meillä ei ole suoraan tarjota jännevälitaulukoita, mutta oheisesta liitteestä saatte suuruusluokan. Jos liitteen mukaiseen välipohjaan tehdään betonirakenteinen tms. muu raskas pintalaatta, on jänneväli noin metrin lyhyempiä. Tätä voisi pitää nyrkkisääntönä CLT-välipohjassa. CLT-välipohjassa tämä jännevälin lyheneminen kyseisessä tapauksessa johtuu mm. välipohjan ominaistaajuuden alentumisesta normeissa vaadittua 9 Hz:iä matalammaksi. Alla olevasta linkistä voitte ladata välipohjan värähtelyohjelman, jolla voitte tarkastella erilaisia palkkivälipohja. http://www.puuinfo.fi/mitoitusohjelmat

NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Kysymykseni koskee puupalkin palomitoitusta. Kysymyksessä on välipohjarakenne, joka on alapuolelta suojattu 2x GF15 kipsilevyin, eli REI60 vaatimus täyttyy alapuolista paloa vastaan. Yläpuolista paloa vasten palkkien suojana on 21mm paksu umpilaudoitus. Palkkien välit ovat täynnä palamatonta kivivillaa. Kivivilla pysyy paikallaan koko paloajan. Puuinfon esimerkkilaskelmassa "NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus" kohdassa 6.2 on mitoituksessa on käytetty EN1995-1-2 kohdan 4.2.2 tehollisen poikkileikkauksen menetelmää. Mitoitusesimerkissä alapuolisen palon hiiltymä on kuitenkin määritetty Eurokoodin liitteen C mukaisesti ("Kantavat välipohjapalkit puurakenteissa, joiden ontelot ovat täysin eristeen täyttämiä"). Miksei yläpuolisessa palossa käytetä yhtälailla liitteen C mukaista laskentaa, kun ontelot ovat täynnä eristettä? Omissa laskelmissa yksidimensioinen tehollisen poikkileikkauksen mitoitus antaa hiiltymäksi 34mm ja liitteen C mukaisessa mitoituksessa hiiltymä 77mm. Lisäksi liitteen C mukaisessa menettelyssä kmod-kerroin on pieni, kun tehollisen poikkileikkauksen menettelyssä sille käytetään arvoa 1,0. Toisin sanoen liitteen C menettely antaa pienemmän lujuusarvon ja suuremman hiiltymän, joka johtaa poikkileikkauksen kapasiteetin ylitykseen. Kumpi on oikea mitoitustapa yläpuoliselle palolle tässä tilanteessa? Kun käsitellään yläpuolista paloa, voidaanko esim. hiiltymänopeuden ß-kerrointa pienentää jollakin vakiolla?

Vastaus: NR-yläpohjan esimerkissä yläpuolisessa palossa hiiltyminen alkaa välittömästi alapaarteen yläpinnasta, koska alapaarteen päällä ei ole suojaavaa levyrakennetta (puhallusvilla ei pysy paikoillaan palotilanteessa). Tämän takia käytetään tehollisen poikkileikkauksen menetelmää. Huomiona vaan, että tehollisen poikkileikkauksen menetelmässä palkeille ja pilareille käytetään tavallisesti nimellistä hiiltymisnopeutta, koska tämä sisältää kulmapyöristykset ja halkeamien vaikutuksen. Teidän välipohjan tapauksessa yläpuolinen palo tulisi tutkia samalla menetelmällä kuin alapuolinen palo tutkittaisiin (liite C), koska palkin päällä on levyrakenne, joka suojaa palkin yläpintaa osan palonkestoajasta. Hiiltymisestä tulee siis monivaiheista. Sitten tulisi miettiä myös se, että välipohjan kansirakenne on kantava rakenne, jonka tulee kestää palossa, jotta palokunta voi kävellä välipohjan päällä.

Palomitoitusohjelma ei toimi 15 mm palokipsilevyillä

Laskenta ei toimi (seinä osastoivuus) 15mm palokipseillä?

Vastaus: Palokipsilevyjä 15 mm voi käyttää vain yksinkertaisena seinän molemmin puolin, ei voi laittaa kahta levyä päällekkäin. Tämä johtuu siitä, että eurokoodin laskentamenetelmässä ei ole tällaista vaihtoehtoa. Muilla levytyypeillä onnistuu kaksinkertaisen levytyksen tekeminen.

Vanerin säänkestävyys kylmässä rakennuksessa

Teen rakennesuunnitelmaa mökkiin Kotkan ulkosaaristoon. Olosuhteet siellä ovat aika ankarat ja mökki on kylmänä talvella. Olen suunnitellut vaneria rakennuksen jäykistämiseen sisäpuolelle ja se jäisi mahdollisesti näkyväksi pinnaksi. Kysymys on miten vaneri kestää kyseisissä olosuhteissa ja mitä vaneria tulisi käyttää?

Vastaus: Kysymys on siis tilasta, jossa on joskus myös käyttöluokan 2 olosuhteet. Tällaiseen tilaan kannattaa laittaa havupuuvaneri, koska koivuvanerin pintaan tulee kosteissa olosuhteissa erittäin helposti mustia homepilkkuja. Suosittelemme, että olette yhteydessä esimerkiksi Metsä Wood:iin. Heillä on vanerituotteita tällaisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi alla olevassa linkissä oleva homesuojattu havupuuvaneri voisi olla yksi vaihtoehto.

http://www.metsawood.com/fi/tuotteet/vanerit/spruce-havuvaneri/Pages/Spruce-Mouldguard.aspx

Pilari-palkki-liitos

Suunnittelussa mastopilareilla jäykistetty hallirakennus, jossa betonipilareiden päälle tukeutuu liimapuupalkit. Mitoitamme pilari-palkkiliitokset murtorajatilassa kehälaskennasta saaduille voimille. Onko olemassa jotain minimivoimaa, minkä pilari-palkki liitoksen pitää kestää?

Vastaus: Minivoimaa ei ole suoraan esitetty pilarin ja palkin liitokseen. Jatkuvan sortuman näkökulmasta siihen voisi jotakin tulla, mutta jatkuva sortuma on puurakenteissa erittäin huonosti ohjeistettu. Tämän takia Puutuoteteollisuus on laatimassa parhaillaan ohjetta jatkuvan sortuman huomioimiseen puurakenteissa. Kehän suunnassa voimat tulevat tietysti kehälaskelmasta. Hallin pituussuunnassa voimat tulevat palkkien stabiliteettituennasta ja päädyn tuulikuormasta. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että millainen hallin kattorakenteiden jäykistyssysteemi on käytössä hallin pituussuunnassa ja kuinka voimia ohjataan seinässä perustusta kohti. Jos tarkastellaan liimapuumastopilarin ja liimapuupääkannattimen ns. hankolautaliitosta, syntyvät suurimmat rasituksen liitokseen hallin pituussuuntaisista voimista. Tietoa löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/hallipes

Vanerin käyttö märkätiloissa

Onko mitään estettä käyttää kipsilevyn tilalla havuvaneria vedeneristeen esim. kiilto kerafiber takana olevana rakennuslevynä? Esim. alla olevan detaljin mukaan kipsilevyn tilalla.

kipsi-havu.jpg

Vastaus: Valitettavasti emme pysty antamaan asiassa suoraa vastausta, koska kyseinen asia on hyvin monista tekijöistä riippuvainen.

Vedeneristeen näkökulmasta: Levytyypin valintaan vaikuttaa se, mitä on esitetty vedeneristeen hyväksyntäpapereissa (esim. ETA, CE-merkintä jne.). Eli millaisia alustoja edellä mainituissa papereissa annetaan käyttää. Vedeneristeen tulee olla vesitiivis, joten siihen tulee voida luottaa ja tätä kautta taustarakenne pysyy kuivana.

Laatoituksen näkökulmasta: Pahimmassa tapauksessa ongelmaksi voi tulla laatoituksen pysyminen ehjänä vanerilevyn saumojen kohdalla ja muissa levyn rajapinnoissa. Puulevy ei kuitenkaan ole täysin elämätön tuote. Tähän vaikuttaa tietenkin se, kuinka kuiva vanerilevy on, kun se asennetaan seinään ja kuinka isoja kosteusvaihtelut kyseisessä seinässä ovat. Tämä on hyvin tapauskohtaista. Saattaa olla, että mitään ongelmia ei tule ja saattaa olla, että laatoitus katkeaa esim. levyn sauman kohdalta. Tiedän tapauksen, jossa näin on käynyt kipsikartonkilevynkin kohdalla, kun tolpan kohdalle on jätetty kipsikartonkilevyn leikattu reuna. Leikattu reuna on ollut kiinnitykseltään erittäin heikko ja laatoitus katkesi koko seinän korkeudelta kyseisen levysauman kohdalta. Havuvanerilevyjen asennuksessa yleensäkin tulee olla erittäin tarkkana, koska niitä tehdään myös paksuviiluisena (viilu n. 3 mm), jolloin esim. 12 mm:n havuvanerissa on tällöin vain 4 viilua. Tällainen levy kupruilee kosteuden vaikutuksesta erittäin helposti, jos levy on asennettu rakenteeseen väärin. Pintaviilujen syysuunta tulee olla aina kohtisuoraan kannattimia vastaan, koska viiluja on niin vähän ja levyn taivutusjäykkyys erittäin heikko.

Parketin pohjalevy

Toivomme näkemystänne liimattavan mosaiikkiparketin pohjalevyksi. Rakenne: Ontelolaatan päällä on ristikoolaus 600 mm jaolla. Sen päälle tulee levy, johon suoraan liimataan mosaiikkiparketti. Minkälainen levy tuohon tarkoitukseen pitäisi valita? Asiaan liittyviä kysymyksiä/väittämiä:

onko joka sivulta pontattu vaneri ainoa tarpeeksi jäykkä/stabiili vaihtoehto?
koivu vai mäntyviiluvaneri?
22 mm lastulevyssä pitää ehdottomasti olla P5+P6 pontattu kombinaatio, jotta jäykkyys on tarpeeksi hyvä ja pinta riittävän suljettu vesiliukoisille parketti liimoille.
iedättekö sopivaa pintakäsittelyä P6 lastulevylle jos haluaa ns varman päälle käsitellä lastulevyn pintaa?
riittääkö liimaus vain ponteissa vai pitääkö myös liimata alustaan (= koolinkiin) ruuvauksen lisäksi?
kuinka kauan levyn ( lastulevy/vanerin) pitää kuivua ja tasaantua sisällä ennen kiinnitystä jotta parketin saumat eivät repeäisi? Asennus nyt tammikuussa.
kuinka levyt tulisi asentaa? Ns tiilimuurausladonta, poikittain, pitkittäin ruoteisiin nähden??vaneritehtaat myyvät kertatoimituksena niin suuria määriä per toimitus, ja kukaan ei varastoi pontattua vaneria pääkaupunkiseudulla. Mitä tehdä?

Vastaus:

Valitettavasti emme pysty antamaan kysymykseenne suoraa vastausta. Tästä asiasta on aina ollut erilaisia näkemyksiä. Jotkin suosittelevat, että mosaiikkiparketti tulisi asentaa aina suoraan betonin päälle. Parketin toimivuus on myös riippuvainen olosuhteista (asennus ja käyttöä). Joillakin parketti on revennyt ja joillakin ei ole. Viimeisin tieto alustasuosituksesta löytyy varmaankin parkettivalmistajalta/asentajalta. Lapsuuteni talossa tehtiin 80-luvulla mosaiikkiparketti 22 mm paksun pontatun lattialastulevyn päälle. Mekaanisen kiinnittämisen lisäksi levyt liimattiin koolaukseen ja lisäksi pontista toisiinsa. Tällaisessa levyalustassa otettiin tietoinen riski, koska jo silloin puhuttiin, että alusta olisi hyvä tehdä kahdesta vanerilevykerroksesta ristiinliimaten saumat limittäen, jotta alustasta muodostuisi yksi iso huoneen kokoinen levy ilman saumoja. Riski oli tiedossa ja se realisoitui, koska parketti katkesi kahdesta kohdasta. En siis suosittele mosaiikkiparketin alustaksi yhdestä levystä koostuvaa alustaa. Vaikka olisi pontti ja liimaus ja stabiili levy, niin koolauspuun kohta (jossa levyn sauma on) ei ole kuitenkaan riittävän stabiili. Puumateriaalissa pientä elämistä tapahtuu ja suurin liike tapahtuu levytyksen heikoimmassa (löysimmässä) kohdassa (saumassa). Lattiassa käytetään yleensä ympäripontattua lattialastulevyä (esim. P6-luokka, jotta kuormituskestävyys on riittävä) tai lattiaan tarkoitettua ympäripontattua kuusivanerilevyä. Vanerilevyissä on erityisen tärkeää, että pintaviilun syysuunta on kohtisuoraan kannattimia vastaan (kantavuus). Vanerilevy on yleensä lastulevyä parempi vaihtoehto (stabiilius, kosteudenkestävyys, kantavuus, liittimien lujuus levyn reunassa). Lastulevyn pintakäsittelystä emme osaa sanoa. Kannattaa kysyä primereita pintakäsittelyaineiden valmistajilta, huomioiden myös parkettiliiman tarttuvuun aineeseen. On vaikea sanoa kuinka kauan levyjä tulee kuivattaa ennen asennusta. Tämä on riippuvainen siitä, mistä kosteudesta kuivausta aloitetaan suorittamaan. Tärkeintä on selvittää levyjen kosteus ennen asentamista (mittaamalla). Lattiaan tulevien puutuotteiden osalta puhutaan yleensä alle 10 % kosteudesta.

Lisäkysymys:

Pari vaneriin liittyvää kysymystä. - jos ei saa pontattua vaneria niin harkitsemme kahta 12mm vaneria asennettuna diagonaalisesti. Onko samassa tasossa olevien levyjen väliin syytä jättää pieni rako elämisen takia, vaikka levyt olisivat kuivuneet esimerkiksi viikon sisällä. Entä onko vanerin pinta syytä hioa ennen parketin liimausta vaikka siinä ei olisi epätasaisuuksia?

Vastaus: Valitettavasti meillä ei ole suoraa vastausta tähänkään. Ilmeisesti teillä on tarkoitus liimata nuo vanerit päällekkäin, jolloin muodostuu yksi iso levy. Yleensä saumoihin jätetään elämisrako, jos tuotteella on taipumusta turvota. Asuintilojen lattioissa yleensä tuote kuivuu edelleen ja kutistuu, jolloin syntyy rakoja (jätetty rako suurenee entisestään). Tämän takia esim. lattialaudat kuivataan 8…10 % kosteuteen ja asennetaan tiukasti toisiaan vasten, jotta rakoja ei syntyisi. Mosaiikkiparketin alusta täytyy olla niin jämäkkä, ettei levysaumoissa tapahdu liikettä. Jos kuvitellaan, että alustan levyyn tarvitaan elämisrako (alusta on siis liikkuva), niin silloin myös parketti tulee repeämään samasta kohdasta. Jos vanerilevyt liimataan päällekkäin siten, että liima peittää koko levyn pinta-alan, niin tuskin levyn saumassa tapahtuu liikettä, jos levyt ovat riittävän kuivia eli niiden kosteus vastaa sitä kosteutta, joka huonetilan loppukäyttötilanteessa niihin syntyy. Epätasaisuudet täytyy tietenkin hioa. Parkettiasentajalla on varmaan tieto siitä, että tarttuuko pakettiliima ilman hiontaa eli hionta-asiaa kannattaa kysyä parkettiasentajalta.

Kestääkö OSB?

Kestääkö OSB 18mm välipohjassa. Palkkijako k600, päälle plaano 30mm ja laatoitus?

Vastaus: Valitettavasti emme pysty antamaan suoraa vastausta kysymykseenne, koska levyn kestävyys ja taipuma tulee tutkia tapauskohtaisesti huomioiden myös OSB-levyn lujuusluokka. OSB-levyä mitoitettaessa tulee huomioida mm. seuraavat tekijät:

a)       OSB-levyä valmistetaan erilaisiin lujuusluokkiin. Yleiset lujuusarvot löytyvät ohjeesta RIL 205, tarkat arvot valmistajalta.
b)       OSB-levy tulee asentaa rakenteeseen siten, että sen pääkantosuunta tulee oikeinpäin kannattimiin nähden.
c)       OSB-levyn taivutuskimmomoduuli on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi havuvanerilla.
d)       OSB-levyn virumaluku on todella suuri (kuten lastulevyllä) verrattuna esimerkiksi havuvaneriin. OSB-levy viruu hyvin voimakkaasti.

Edellisistä johtuen taivutetuissa rakenneosissa OSB-levyn käyttö johtaa yleensä paksumpaan levyyn verrattuna esim. havuvaneriin.

Lautalattian asennus

Miten vanerilevyn päälle tulevien 28 x 145 päätypontattujen lattialautojen asennus tehdään? Ruuvilla pontista olen laittamassa ... Suoraan, askelvaimennusmuovilla vai muuta väliin?

Vastaus: Valitettavasti meillä ei ole antaa teille suoraa vastausta, koska lattialautoja on erilaisia ja niihin liittyy aina valmistajakohtaiset ohjeet. Suosittelemme, että olette yhteydessä laudan valmistajaan ja pyydätte ohjeet sieltä. Liitteenä kuitenkin yleisiä ohjeita lautojen asentamiseen.

Puuritilän mitoitus paloluokan mukaan

Asuintalossa on julkisivulle määritelty paloluokka D-s2,d2. Julkisivuun on tulossa puuritilä (parvekkeelle) joka toimii myös kaiteena ja minun tulisi suunnitella kyseinen ritilä ja kaide paloluokan D-s2,d2 mukaiseksi. Löysin sivuiltanne ohjeen "Pintojen ja katteiden paloluokat", jossa on laskukaava puisten ritilärakenteiden mitoittamiseen paloluokan mukaisesti. Kaavassa kuitenkin lasketaan ritilää, joka täyttää paloluokan D-s2,d0. Koskeeko paloluokkaa D-s2,d2 sama kaava?

Vastaus:

Samalla kaavalla voi laskea myös paloluokan D-s2, d2, koska tämä on hieman paloluokkaa D-s2, d0 lievempi paloluokka. Paloluokassa D-s2, d2 sallitaan palavia pisaroita tai osia (ks. RakMK E1 käsitteet alla)

d0 = Palavia pisaroita tai osia ei esiinny
d1 = Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti
d2 = Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia

CLT - E-luku - hirsi?

Olisinko saanut tätä kautta vastauksen kysymykseen CLT-rakenteisen talon E-lukurajoista? Hirsirakenteisella talollahan on helpotetut E-lukurajat, mutta luetaanko täysin CLT-rakenteinen talo "hirreksi"? Entä vaikuttaako levyn eristäminen E-lukurajoihin, käytetäänkö tuossa tapauksessa normaali-pientalon raja-arvoja?

Vastaus: CLT-rakenteista taloa ei lueta hirsitaloksi. RakMK osan D3 määritelmissä on seuraava teksti: "3) hirsitalo on rakennus, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennusmateriaali on hirsi, jonka keskimää- räinen rakennepaksuus on vähintään 180 mm." Jotta kyseiset lievennykset (myös U-arvon lievennys) on mahdollista käyttää, tulee talon ulkoseinät olla tehty hirsituotteesta. CLT-levy ei ole hirsituote vaan umpipuulevy. Hirsitalon lievennystä ei siis voi laajentaa käsitteiden "umpipuuseinä" tai "massiivipuuseinä" alle. CLT-rakenteita koskee samat määräykset, kuten esimerkiksi puurankarakenteita.

50 x 50 K/K 600 koolaus kattoon

Yksi jeppe oli naulannut 50 x 50 / K600 jaolla ja naulaus 1kpl sileä no sitten gyproc katto ja alas tuli. Missä opuksessa määrätään naula / naulamäärä / …

Vastaus: Ohjeessa RIL 205-1-2009:

sivulla 109, kohdassa 8.3.2 Pituussuuntaan kuormitetut naulat kerrotaan seuraavaa: ”Sileävartisia nauloja ei saa käyttää pituussuuntaan kuormitettuina, kun kuormat ovat pysyviä tai pitkäaikaisia”
sivulla 101, kohdassa 8.3.0S Yleistä kerrotaan seuraavaa: ”Naulaliitoksessa tulee olla vähintään kaksi naulaa”

Vinorima

Haluaisin tietää kuinka ns. vinorima (42x42x28 mm) asennetaan terassin puurunkoon. Korkein sivu 190 cm muut sivut 90 cm = (kaidekorkeus 90 cm). Voiko ruuvata ulkopuolelta vinoriman viistolta sivulta terassin pystyrunkoon. Pitääkö porata reiät vinorimaan halkeamisen estämiseksi. Ruuvien pituus ? ?

Vastaus: Suosittelemme, että käytätte rimojen kiinnittämisessä liitteissä esitettyjä ohjeita. Rimoihin kannattaa esiporata reiät, jotta vältetään rimojen halkeaminen.

Lämpimän ja puolilämpimän tilan välinen seinä

En löytänyt sivuiltanne rakennetyyppiä kyseiselle väliseinälle. Onko teillä olemassa tästä rakennetyyppiä?

Vastaus: Valitettavasti Puuinfolla ei ole rakennetyyppiä lämpimän ja puolilämpimän tilan välisestä seinästä. Kyseinen seinä on yleensä erikoistapaus, joka tulee suunnitella rakennusfysikaalisesti kohteessa olevien todellisten lämpö- ja kosteusolosuhteiden mukaan.

Puukuitulevyn akustiset ominaisuudet

Onko teillä antaa puukuitulevyjen akustisista levyistä jotain dataa ?

Vastaus: Valitettavasti Puuinfolla ei ole dataa aiheeseen liittyen. Tämä johtuu siitä, että tällaisten tuotteiden akustiset ominaisuudet ovat riippuvaisia tuotteen rakenteesta, asennustavasta jne. Näin ollen mitään yleispätevää ei voida esittää. Paras tietämys on aina levyvalmistajalla, koska akustiset ominaisuudet ovat hyvin pitkälle tuotekohtaisten ääniteknisten testien tuloksia.

Autokatoksen osastointi

Olen rakentamassa autotallia katoksella. Katoksen ja autotallin välinen seinä ja katoksen katto pitää olla paloluokiteltu El30. Katoksen seinät eivät ole kantavaa rakennetta. Rakennustarkastajan mukaan 25mm runkolevy riittäisi katoksen puolelle mutta haluaisin vielä varmistaa asian. Runko levy on virolaisen valmistajan www.skano.com Onko valmistaja teille tuttu ja mahtaako riittää? Katoksesta lukien kerrokset menisivät 23x145 UTV ulkoverhous, tuuletusväli, runkolevy, 150mm runko+lasivilla, EK kipsilevy (joko tuplana tai mikä sitten riittäisi tälle puolelle). Kattoon menee sitten joko palonsuoja kipsilevy tai EK tuplana. Miten kannattaisi menetellä? Vai pitäisikö katoksen puolelle laittaa ulkoverhouksen tilalle EK kipsilevy?

Vastaus: Osastointi autokatoksessa voidaan toteuttaa useammalla tavalla. Tähän liittyy myös palomääräysten tulkintaa. Seinän osastointi on periaatteessa yksinkertaista, mutta osastoivan seinän yläreunan sijainti vaikuttaa kokonaisuuteen. Mikäli osastoiva seinä päättyy vaakarakenteen (alakaton) tasoon tullaan siiihen tulkinta-asiaan eli tutkitaanko ullakkopalo. Jos ullakkopalo tutkitaan, tulee kattokannattimien kantaa osastoivaa alakattoa palotilanteessa 30 min (P3-paloluokka), koska osastoivan alakaton tulee pysyä ylhäällä vaadittu palonkestoaika. Jos kysymyksessä on tavalliset NR-ristikot, sortuvat ne noin 10 min ullakkopalossa, jolloin koko osastoiva kattorakenne sortuu ja osastointi tilojen välillä menetetään. Tarvittaisiin siis paloristikot. Jos osastoiva seinä viedään vesikatteeseen saakka (ks. liite) ja varmistetaan, että seinä pysyy pystyssä ja osastoivana koko vaaditun palonkestoajan, ei kattorakenteessa tarvita osastoivaa rakennetta ollenkaan. Seinä on ikään kuin ”palomuuri” tilojen välillä. Tämä olisi suositeltava tapa tehdä osastointi P3-paloluokassa. Jos teidän autotallissa & -katoksessa on päistään tuetut kattoristikot, jotka ulottuvat yhtenäisenä myös katoksen kohdalle, tulee haasteeksi katoksen ja autotallin välisen seinän liittymä kattoristikkoon. Kyseisessä seinässä tulee olla painumavara ristikolle ja samalla seinän ja alakaton liittymän tulee olla palo-, ilma- ja höyrytiivis. Tuohon huokoisen puukuitulevyn (Runkolevy) osastoivuuteen emme osaa ottaa kantaa, koska emme tunne levyä. Kyseisen levyn palo-ominaisuudet esittää levyvalmistaja. Usein palo-ominaisuudet on testattu ja niistä on olemassa virallinen lausunto. Kipsilevyillä toteutettu seinä saadaan helposti täyttämään vaatimus EI 30 (ks. liite). Esimerkiksi tuulensuojakipsilevy 9 mm + kivivilla 30 kg/m3 145 mm + kipsilevy 13 mm toteuttavat helposti tuon EI 30 vaatimuksen.

Pergolan teko-ohje

Olen rakentamassa pergolaa ja löysin sivuiltanne ohjeen (http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/pergola_web.pdf) . Tuossa ohjeen kuvassa on ns henkselit (ristituenta) tehty laudasta yhdelle sivulle, mutta itse ohjeessa tai oikeissa kuvissa ei ole noita henkseleitä ollenkaan. Mietin etttä miten saisin pergolani tukevaksi. En haluaisi rimoitusta jokaiselle sivulle, mutta olen ymmärtänyt että ainakin 50% sivuista pitäisi olla rimoitettuna (tuettuna) ja sen vuoksi tein tuon Pergolan tukirakenne kuvan (liitteenä). Onko tuollainen tuenta riittävä? Minulle sanoi yksi rakennesuunnittelija että pitäisi tehdä jalat teräksestä niin silloin rakenne on riittävän jäykkä, mutta haluaisin tehdä sen puusta. Taijos tekee puusta niin pitäisi laittaa ristituenta vähintään kolmelle sivulle, mutta molemmat vaihtoehdot eivät oikein houkuttele.

Vastaus: Puurakenteisen pergolan rungon jäykistysmenetelmät ovat seuraavanlaisia:

pilarit toimivat mastopilareina eli ne ovat momenttijäykästi kiinnitetty perustukseen (kuten lipputanko)
pilarit toimivat mastopilareina eli ne ovat momenttijäykästi kiinnitetty yläpäästään (kuten tuolin jalka)
kaiderakenne pilareiden välissä muodostaa levyjäykistettä muistuttavan rakenneosan
pilariväleissä käytetään vinojäykisteitä
pergola on kiinnitetty johonkin muuhun rakennukseen

Esittämässänne piirroksessa pilarit näyttävät melko järeiltä, joten itse yrittäisin tehdä ne alapäästään momenttijäykiksi. Puupilarin alapäässä tulee varmaan olla kuitenkin jokin teräsosa, jolla puupilari saadaan irti maasta (kosteudenkestävyys). Yrittäisiin suunnitella tuosta teräsosasta riittävän momenttijäykän, jolloin jokainen pilari toimii jäykisteenä. Kattorakenteen palkit kytkevät pilarit toisiinsa, jolloin seinärimoituksella ei ole vaikutusta jäykistykseen.

Mikä vaneri?

Millainen vaneri ja miten pintakäsiteltynä soveltuisi kooltaan 120 cm x 800 cm omakotitalon parvekerakenteeseen kiinteästi rakennetun kukkalaatikon talvikatteeksi (ei mielellään filmivaneri).Millainen vaneri ja miten pintakäsiteltynä soveltuisi kooltaan 120 cm x 800 cm omakotitalon parvekerakenteeseen kiinteästi rakennetun kukkalaatikon talvikatteeksi (ei mielellään filmivaneri).

Vastaus: Muovipinnoitettu vaneri voisi olla tuohon soveltuva, jos vanerin käyttöolosuhde vastaa liitteissä olevia tietoja. Pinnoitetussa vanerissa reunasuojauksen (maalaus) asiallinen toteuttaminen on elinehto vanerin kosteudenkestävyyden kannalta. Lisätietoja vanereista löytyy alla olevista linkeistä.

MDF - kosteuseläminen -TUTKITTUA TIETOA?

Löytyykö MDF:n pituudenmuutoksesta kosteuden / suhteellisen kosteuden / ilmankosteuden mukaan mitattua dataa? (nimenomaan kuiviin olosuhteisiin) Omalle kohdalle sattui tapaus, kun rakennan taloa ja puuseppä (yrittäjä) kävi kiinnittämässä katon MDF-kattopaneelista ja se osin irtosi kiinnityksestään reilun vuoden jälkeen, eli tipahti n. 10-15 cm, jäi onneksi reunoista kiinni. Hän käytti n. 3-4 mm leveää hakasta, ko. MDF-paneelin ohjeen mukaan pitää olla 11 mm tai enemmän. Minun mielestä vika on liian pienessä hakasessa. Hän vetoaa siihen että rakenteilla oleva asumaton ja lämmitetty talo on ihan liian kuiva ja siksi MDF-korppuuntuu kuin puu ja repii hakaset irti. "Asumisen tuoma kosteus puuttuu". No, ulkoilmalla sitä tuuletetaan painovoimaisesti ja lämpötila on pidetty talvella n. +14 C asteessa. Nettiä selasin, mutta omalla enkun taidoilla en ko. dataa ainakaan löytänyt.

Vastaus: MDF-tuote elää kosteudesta sekä pituussuuntaan että leveyssuuntaan samalla periaatteella. Toisin kuin esim. puupaneeli, joka elää leveyssuunnassa (syysuuntaa vastaan kohtisuoraan) huomattavasti enemmän kuin pituussuuntaan (syysuuntaan). Kun huoneen RH vaihtelee välillä 40 %...80 % muuttuu MDF-tuotteen mitat noin 0,3 %. Esimerkiksi 3 m pitkä paneeli turpoaa tai kutistuu tuolla kosteuden muutoksella noin 9 mm. MDF-tuotteen mitat muuttuvat siis noin 0,03 % kun tuotteen kosteuspitoisuus muuttuu 1 %-yksikön.

Esimerkki:

Jos huoneen RH on 80 % ja lämpötila + 22 °C, on puutuotteen kosteuspitoisuus noin 18 %
Jos huoneen RH on 40 % ja lämpötila + 22 °C, on puutuotteen kosteuspitoisuus noin 8 %
RH:n välillä 40 %...80 % on siis 10 %-yksikön muutos puun kosteupitoisuudessa

3 m pitkän paneelin pituuden muutos on siis (0,03 %/100%) x 10 prosenttiyksikköä x 3000 mm = 9 mm

MDF-tuotteen asennuksessa on erittäin tärkeää, että paneelien kosteuden annetaan tasaantua huoneen kosteuteen ennen asennusta. Huoneessa tulee olla valmistajan ohjeen mukainen kosteus ja lämpötila. MDF-tuote kiinnitetään valmistajan ohjeen mukaisilla liittimillä ja liitintiheydellä. Monesti MDF-tuotteissa (ja muissa puutuotteissa) on se ongelma, että ne tuodaan rautakaupasta työmaalle, jolloin niiden kosteus on suurempi kuin huoneen kosteus, johon ne asennetaan. Monesti myös huoneessa on suositeltavaa asennuskosteutta suurempi kosteus rakennusaikana. Jos asennus tehdään välittömästi, ilman kosteuden tasaannuttamista tai jos asennusolosuhteiden kosteus ei vastaa valmistajan suositusta, on seurauksena se, että MDF-tuotteen kuivuessa syntyy isoja rakoja liitoksiin tai paneeli voi tippua pontista, kun paneeli kutistuu paljon leveyssuunnassa. Liitteeseen on koottu tietoa.

Vanerin höyrynsulkuominaisuus

Voiko havuvaneria (12mm) käyttää puu rakennuksen ulkopinnassa korvaamaan huokoista tuulensuojalevyä? Rakenteessa on sisältä lukien kipsi, höyryssulku, villa 200mm (koolaus) , 12 mm havuvaneri, ulkolaudotus. Eli muodostaako ulkopinnassa oleva havuvanerin liima toista höyrysulkua? eli tuleeko rakenteesta kahdelta puolelta suljettu rakenne kostetutta vastaaan? kondenssi riski?

Vastaus: Liitteenä on VTT:n tutkimus, jossa on selvitetty 9 mm paksun havuvanerin soveltuvuutta tuulensuojalevyksi. PDF-tiedoston sivulla 85 on esitetty yhteenveto tutkimuksesta. Tutkimuksessa on kerrottu myös tuulensuojan ulkopuolisesta lämmöneristyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että 9 mm paksun vanerilevyn ulkopuolelle on asennettu 30 mm paksu kovavilla. Tällöin vanerilevy pysyy lämpimämpänä ja sen toimintavarmuus ääriolosuhteissa paranee. Valitettavasti emme osaa ottaa kantaa siihen, että voiko 12 mm paksua havuvaneria käyttää tuulensuojana, koska 9 mm paksu havuvaneri on tutkittu ja sitä on myös käytetty sellaisenaan (ilman ulkopuolista 30 mm:n lämmöneristystä) tuulensuojalevynä Suomessa.

Väliseinän levyjäykistys

Löytyykö ohjetta / mitoitusesimerkkiä seuraavanlaiseen tilanteeseen.

2-kerroksinen rakennus, jossa kolme jäykistävää linjaa 1, 2 ja 3.
2-linja väliseinä --> 1-linjan päätyseinän puolella välipohja --> 3-linjan päätyseinän puolella ei ole välipohjaa, eli auki alas.
2-linjalle tulee siis kuormitusalana 1/2 koko talon kuormista laskettaessa päätyjen ja väliseinän levyjäykistystä.

Eli ongelmana tuon väliseinän levyjäykistyksen mitoitus --> toisella puolella välipohja ja toisella auki. Mitoitus menee 2. kerroksisena läpi mutta "aukon" puolella jos lasketaan yhdellä levyllä koko seinä korkeuden osalla mitoitus ei toimi. Toimiiko seinän levyjäykistys jos seinä tulee kahdesta levystä jotka on välipohjapalkistoon ruuvattuna levyjen ylä- ja alapinnasta?

Vastaus: Oheisessa litteessä ohjetta. Kannattaa aina piirtää leikkausvoimapinta näkyviin. Voitte mitoittaa levyjäykisteisiä rakenteita Puuinfon sivuilta löytyvällä levyjäykisteen mitoitusohjelmalla. http://www.puuinfo.fi/mitoitusohjelmat/levyj%C3%A4ykisteen-mitoitusohjelma

Laskureista

Laskeskelin seinän palo-osastoivuustasoa laatiamallanne erinomaisella laskurilla "Seinän osastoivuuden mitoitus". Ongelmaksi tuli se, että suunniteltuun seinään toiselle puolelle tulee kuitusementtilevy ja toiselle kipsilevy. Miten tällaisen seinän palo-osastoivuus lasketaan? Käytetäänkö materiaalina kuitulevyä? entäs jos sen paksuus on 9 mm? Lisäksi, löytyykö vastaavaa laskuria välipohjille?

Vastaus: Ohjelmassa olevat levytyypit määräytyvät eurokoodin mukaan (RIL 205-2-2009). Levytyypeille on määritelty tietyt parametrit, joilla osastoivuus voidaan laskea. Eurokoodissa ei ole annettu kyseisiä parametrejä kuitusementtilevylle, joten sellaista ei voida ohjelmalla tutkia. Ohjelmassa oleva kuitulevy tarkoittaa puukuitulevyä. Ohjelmassa oleva seinä tulee aina olla symmetrinen eli samanlaiset levytykset molemmin puolin. Tietysti, jos seinän laskee kipsilevyillä ja todellisuudessa seinään tulee kuitusementtilevy, jonka palo-ominaisuudet vastaavat laskelmassa käytettyä kipsilevyä, niin asian pitäisi olla kunnossa. Seinän korkeus on eurokoodissa rajoitettu 3 metriin. Eurokoodissa ei ole valitettavasti minkäänlaista osastoivuuden mitoitusmenetelmää välipohjalle, joten laskuria ei ole voitu tehdä.

Nurkka-alueen laskeminen

Ec5 Lyhennetyn ohjeen taulukossa 2.5 on ohje nurkka-alueen laskemiseksi. Jos rakennuksen suurempi sivumitta on 58m ja korkeus on 7,7m. Kuinka suureksi lasketaan rakennuksen nurkka-alue?

Vastaus: Taulukon 2.5 alla on huomautus 2), jossa sanotaan, että "Nurkka-alue ulottuu rakennuksen ulkonurkasta molempiin suuntiin etäisyydelle e/4, kun e = min(b;2h), jossa h on rakennuksen korkeus ja b on rakennuksen suurempi sivumitta." Eli ratkaistaan kaavasta e ja sen perusteella nurkka-alueen ulottuvuus.

Varaston hyllymateriaali

Minulla on suunnitelma rakentaa lämpimään varastoon hyllyjä tavaran säilytystä varten. Hyllyjen syvyys voisi olla 400 mm tai 500 mm. Kannakeita tulisi 600 mm välein kiinni seinään. Hyllyjen kuormitusta on vaikea arvoida, mutta painoa niille saattaa tulla jonkin verran esim.
kirjoista tai vastaavasta tavarasta. Toinen kohde jonne hyllyjä tarvittaisiin on autotalli. Siellä voi olla vähän enemmän kosteutta, mutta talli on myös lämmintä tilaa. Mitä levyä voisitte suositella käytettäväksi edellä mainittuihin kohteisiin ?

Vastaus: Hyllyt kannattaa tehdä "massiivipuulevystä" eli vanerilevystä, liimapuulevystä tms "oikeasta" puulevytuotteesta. Tässä tapauksessa kannattaa siis unohtaa lastulevy, MDF-levy tms, koska tällaisten levyjen kosteudenkestävyys on rajoittunut ja niiden virumakerroin on suuri. Ja mitä kosteammassa ilmastossa levy on sitä suurempi on sen virumakerroin. Tarkoittaa siis sitä, että kuormituksen alaisena levyyn syntyy ajan kuluessa suuri taipuma. Tämä on helposti näkyvissä jo tavallisessa kirjahyllyssä, jossa lastulevyhylly on notkollaan pelkien kirjojen painosta. Alla muutama esimerkki hyllylevyiksi sopivista tuotteista

Liimapuulevy: levyn paksuus kuormituksen mukaan
http://www.ylojarvenpuu.fi/c/41-liimapuulevyt/

Vanerilevy: pinnoitettu tai pinnoittamaton, riippuu miten hienon hyllyn haluaa tehdä - jos hylly on kosteassa ilmastossa ja pinnoittamaton, niin sitten havuvanerilevy, koska pinnoittamattomaan koivuvaneriin tulee helposti mustia homepilkkuja, jos levy on kosteassa ilmastossa http://www.metsawood.com/fi/tuotteet/vanerit/Pages/Vanerit.aspx

OSB-levyn kosteuseläminen

Kysymys koskien OSB levyn kosteuselämistä ja sen käyttäytymistä sisäseinissä. Eli olisi tarkoitus OSB-levyä kipsilevyn takana kiinnityspintana. Yleensähän tässä on käytetty vaneria. On kohteita, joista on tullut palautetta, että vaneri elää liiaksi taustalla. Eli on havaittu seinien pullistelua. Miten on OSB levyn kosteuskäyttäytyminen verrattuna vaneriin? Löysimme levyjen ominaisuudet kyllä, mutta vertailevia arvoja emme löytäneet mistään. Eli OSB levystä löytyy kyllä turpoama 24h vesiupotuksessa, mutta vanerin vastaavaa arvoa emme löytäneet. Ja vanerille löytyy arvo kosteuselämiselle kosteuspitoisuuden muuttuessa, mutta vastaavaa arvoa OSB-levylle ei löytynyt. Niin nyt on epäselvää kummassa levyssä on pienempi kosteuseläminen normaaleissa sisäolosuhteissa?

Vastaus: Liitteestä löytyy molempien levyjen kosteuselämisen laskemiseen tarvittavat tiedot. Vanerilevyn pullistumiseen on joskus ollut syynä se, että seinään on asennettu hyvin ohut vaneri (esim. 9 mm paksu levy, jossa 3 kpl 3 mm paksuja viiluja) ja vaneri on asennettu väärinpäin seinätolppiin nähden. Väärinpäin tarkoittaa sitä, että levyn pintaviilut eivät ole olleet kohtisuoraan tolppia vastaan vaan tolppien suuntaisesti. Tällöin ohut vanerilevy on taivutusjäykkyydeltään erittäin heikko tolppien välillä ja se pullistuu helposti, kun levy vähänkin turpoaa (vain yksi 3 mm paksu viilu yrittää pitää levyä suorana). Liitteenä kuva, jossa tämä asia on näkyvissä oikeassa seinässä.

Parven rakentaminen

Minulla on n. 6 metriä korkea n. 60m2 (6 metriä leveä ja 10 metriä pitkä) halli, johon rakennan parven, joka kattaa noin puolet tilasta eli on 6 metriä leveä ja 5 metriä pitkä. Tavoite on, että tukipuut tulevat ainoastaan tilan reunoihin. Miten tällainen parvi kannattaisi toteuttaa siten, että se kestää hyvin liikkumista ja kohtuullisen painaviakin auton osia?

Vastaus: Esittämänne parvi voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että parven lattian runko tehdään hallin poikittaissuunnassa 6 m pitkistä riittävän järeistä Kerto-S-palkeista (k600 jaolla) (tai liimapuupalkeista). Palkkien päälle riittävän paksu vanerilevy kansirakenteeksi. Kyseinen parven lattiapalkisto kiinnitetään ulkoseinillä oleviin pystytukirakenteisiin (riittävän järeä palkki hallin pituussuunnassa, jota kantaa riittävän järeät tolpat) siten, että parven kuormat ohjautuvat perustuksille.

Puujulkisivurimoitus

Minkalaista puuta ja käsittelyä suosittelette kivitalon pinnalle tulevaan julkisivurimoitukseen meren rannalle? Vaihtoehtona olisi kuusi tai mänty, ja haluaisimme erittäin kestävän sävyn ja maalin puun pintaan, ehka tehdaskäsittely olisi paikallaan. Riman läpimitta olisi noin 50mmX50mm, vakiomitoista riippuen.

Vastaus: Meillä ei ole antaa suoraa kokonaisratkaisua, koska ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”:

puulaji vaikuttaa julkisivun ulkonäköön
puulaji vaikuttaa pintakäsittelyn tyyppiin
pintakäsittely vaikuttaa julkisivun ulkonäköön
jne.

Voimme antaa vain perustietoja, joiden pohjalta valinta tehdään. Pintakäsittelyjen osalta pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin, kun olette valinneet puulajin.

Mikäli käytetään tavallista kuusta (mäntyä ei suositella julkisivuun), on rimoituksen säänkestävyys pelkästään pintakäsittelyn varassa. Tämän takia rimat tulee olla teollisesti pintakäsiteltyjä ja niiden huoltomaalaus tulee tehdä maalivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli pintakäsittelyä ei haluta käyttää, tulee puulajin olla sellaisenaan säänkestävää. Alla olevasta taulukosta (taulukko löytyy liitteenä olevasta Lunawood-esitteestä sivulta 6) näette erilaisten puulajien ja lämpökäsittellyn puun lahonkestävyyden. Suosituksena kyseisessä tapauksessa olisi pyrkiä vähintään lahonkestoluokkaan 2. Julkisivuja on tehty myös lehtikuusesta erilaisilla pintakäsittelyillä ja jopa ilman pintakäsittelyä. Lehtikuusta on myös montaa lajia, joten sen säänkestävyys on lajiriiippuvaista. Mikäli käsittelyä ei tehdä ollenkaan, tulee varautua puun harmaantumiseen. Mikäli käytetään kuulto- tms. öljykäsittelyä, tulee varautua peittomaalausta tiheämpään huoltomaalaukseen.

Punaseetri = Jättituija (ks. liite)

Kiinnitys: Rimat tulee kiinnittää haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla ruuveilla.

lahonkesto.jpg

Jääkiekkokaukalon materiaali

Olen suunnitellut rakentavani kotipihaamme pienimuotoisen jääkiekkokaukalon, jossa lapsemme saisivat pelata "höntsäkiekkoa" aina vapaa-aikoinaan. Mistä materiaalista suosittelette tehtävän kaukalon reunat, joka kestäisi kosteutta? Onko valmiiksi muotoon väännettyjä paloja kulmiksi?

Vastaus: Käytännössä vaihtoehtoja taitaa olla vain pinnoitettu vanerilevy. Vaneri on kestävää ja sitä voidaan taivuttaa ihan kotikonstein kaarevaa runkorakennetta vasten. Teidän kannattaa kysyä pinnoitettuja vanereita (fenolifilmi, muovipinnoite jne.) esimerkiksi alla olevilta valmistajilta. Muovipinnoitettu vaneri voisi olla tähän hyvä ratkaisu. Fenolifilmipintainenkin varmaan toimii. Riippuu vähän, että miten hienon haluaa tehdä. Kaikissa pinnoitetuissa vanereissa kosteudenkestävyyden kannalta on eristyisen tärkeää, että reunasuojaus (maalaus) on kunnossa ja että levyn kiinnitykseen käytettävien liittimen kanta ei riko pinnoitetta siten, että vesi pääsee tätä kautta levyyn. Valmiiksi muotoon taivutettuja paloja tähän tarkoitukseen ei varmaan ole myynnissä.

Väliseinien päällystäminen

Kyseessä on hirsirunkoiset väliseinät, joissa on lautakoolaus 40cm jaolla. Voiko niihin laittaa 12mm paksun puukuitulevyn vai jääkö seinät liian "heppoisiksi"/ joustaviksi? Mitä muita vaihtoehtoja on väliseinien pintamateriaaliksi?

Vastaus: Liitteenä on huokoisen puukuitulevyn RT-kortti. Siinä ei suoraan sanota millainen puualustan tulee olla, johon levy kiinnitetään. Kiinnikeriviväli on kuitenkin rajoitettu 400 mm:iin. Tämä voisi vihjata 400 mm:n koolausjaosta. Levyt tulee aina olla kiinnitetty kaikilta reunoiltaan alustaan. Mutta jos asiaa miettii käytännössä, niin levyä jää 300 mm tyhjän päälle koolauslautojen väliin, joten ei se mikään tukevin seinä ole, jos seinään kohdistuu kuormitusta. Toimii kuitenkin seinälevytyksenä, jos mikään ei "töki" seinää. Kysymyksessä on siis enemmänkin makuasia. Ainahan on mahdollisuus tehdä koe hankkimalla yksi levy ja kiinnittämällä se koolaukseen. Jos levy ei jousta liikaa, niin asia kunnossa. Hirsirakennuksessa pitäytyisin puulevyissä. Käytännössä vaihtoehtoja on vaneri, huokoinen puukuitulevy ja lastulevy. Lastulevy turpoaa kuitenkin helposti, jos sisäilman kosteus pääsee korkeaksi (kylmillään oleva rakennus). Huokoinen puukuitulevy on vanhoissa hirsirakennuksissa suosittu (ks. liitteenä oleva Museoviraston ohjekortti). Sisäverhoukseen tarkoitetuista vanereista ja lastulevyistä saatte lisätietoa esimerkiksi Koskisen Oy:n teknisestä neuvonnasta. http://www.koskisen.fi/tuotteet/vanerituotteet

Kosteudenkestävän vanerin paksuudet

Minkä paksuisena kosteudenkestävää vaneria on tarjolla? Olen löytänyt 9-millisen, mutta onko myös 6.5 mm olemassa? Sopiiko ”maatalousvaneri” kosteaan tilaan?

Vastaus: Kosteudenkestävällä vanerilla tarkoitatte ilmeisesti fenolifilmipinnoitettua tai muovipinnoitettua vaneria. Liitteenä Vanerikäsikirja, jossa on yleistietoa vanerista (sivulla 24 kosteudenkestävyydestä). Lisäksi liitteenä on esitteitä pinnoitetuista vanereista, joita valmistetaan 6,5 mm paksuna. Pinnoitetun vanerin kosteudenkestävyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että levyn reunat on suojattu asianmukaisesti ja levyjen kiinnityksessä huomioidaan, että pinnoite ei vaurioidu siten, että kosteus pääsee pinnoitteen ohi levyn sisään. Ns. maatilavaneri on fenolifilmipinnoitettua vaneria ja näin ollen normaali ”filmivaneri”.

Kannattaa olla yhteydessä myös vanerilevyn valmistajaan, koska he osaavat neuvoa parhaan levyvaihtoehdon käyttökohteen mukaan

Tammen hiiltymisnopeus

Olemme hyväksyttämässä palotarkastajalla tammesta, vanhan mallin mukaan valmistettuja liiketilan ikkunallisia ulko-ovia paloluokkaan EI30. Palolasin kiinnitys tehdään tammilistalla, joka on ruuvein kiinnitetty. Listan paksuus ruuvin kiinnityskohdassa on noin 15 mm

tammilista.jpg

Onko tammen hiiltymisnopeus noin 1 mm minuutissa, kuten yleisesti? Lisääkö tammilistan käsittely palonsuoja-aineella (MP FR 300-350g/m2) todistettavasti lasituksen paikallaan pysyvyyttä?

Vastaus: Puun hiiltymisnopeudet (eurokoodin mukaiset) on esitetty liitetiedostossa. Kyseisiä hiiltymisnopeuksia käytetään, kun mitoitetaan massiivisia puuosia (sahatavaratolppa jne.). Kun rakenneosa on pieni tai ohut (vertaa esim. lautatavara) on hiiltymisnopeus huomattavasti suurempi, koska massiivisuuden puuttuessa rakenneosa palaa nopeammin. Tässä tapauksessa käytetään nimellistä hiiltymisnopeutta, koska lista palaa kaikilta sivuilta samaan aikaan. Tammen tiheys on n. 750 kg/m3. Suoraa vastausta liitteen taulukosta ei löydy kyseisen tammilistan hilltymisnopeudelle, mutta siitä voi arvioida varmalla puolella olevan arvon. Puurakenteissa palosuoja-aineita käytetään yleensä parantamaan pintaluokkaa (esim. D-s2, d0 => B-s1, d0). Puurakenteiden palomitoituksessa palosuoja-aineita ei kuitenkaan huomioida eurokoodin mukaisessa mitoituksessa. Mikäli palosuoja-aineen valmistajalla on testituloksia siitä, että palosuoja-aine voidaan huomioida hiiltymämitoituksessa, niin silloin asia on toinen. Voisiko kyseisen palolasin kiinnityksen suunnitella liitteen ehdotuksen mukaan, jolloin lasin paikallaan pysyminen ei olisi vain puulistojen varassa.

Pilarikengät

Meillä on suunnittelussa puurakenteinen halli, joten onko tiedossa toimittajaa puupilarikengille en löytänyt internetistä toimittajaa?

Vastaus: Riippuu vähän siitä, että millaisesta pilarikengästä on kysymys. Mastopilarin perustusliitokseen ei ole valmiita liitososia vaan ne suunnitellaan yleensä tapauskohtaisesti ja valmistetaan konepajassa. Peikolla (ks. liite) oli joskus valmisosa tähän tarkoitukseen, mutta sen saatavuudesta meillä ei tällä hetkellä ole tietoa. Puuhallin voimaliitoksia on esitetty HalliPES 1.0 osassa 14 http://www.puuinfo.fi/hallipes. Muita puurakenteiden liitososia voi tiedustella esimerkiksi seuraavistayrityksistä: http://www.strongtie.fi/ http://www.mitek.fi/Default.aspx http://www.konepuristin.com/konepuristin.php

Julkisivulaudan kiinnikkeet

Olen uusimassa mökin saunarekennuksen julkisivuverhousta ja uuden verhouksen alle tulee ristiinkoolaus lauta 22mm + lauta 22mm, kysynkin nyt että soveltuuko ihan tavallinen sinkitty ruuvi lautojen kiinnitykseen ? kun kuitenkin laudat jäävät verhouksen alle. Mikä on yleinen käytäntö, kun ei tunnu oikein mitään yleistä ohjeistusta kyseisestä asiasta löytyvän? Suunnitelmissa olisi käyttää 4,5x70 sinkittyä yleisruuvia lautojen kiinntykseen.

Vastaus: Kysymys on siis julkisivulautojen taustakoolauksen kiinnityksestä. Tavallisesti tuossa käytetään kuumasinkittyjä nauloja, kun ollaan varmistuttu siitä, että naula ylettyy seinän runkorakenteeseen riittävästi. Tapauksessa, jossa naulojen tartunta runkorakenteeseen ei ole riittävä, käytetään tavallisesti ruuveja. Liittimen tyypistä riippumatta tulee liitintä valittaessa huomioida, että liittimellä on riittävä korroosiosuojaus. Korroosiosuojaus määräytyy rakenteen käyttöluokan mukaan. Teillä on kysymyksessä käyttöluokka 2 eli liitin on suojattu julkisivulaudoituksella vettä vastaan, mutta liitin on tekemisissä ulkoilman kosteuden kanssa (ulkokuiva olosuhde). Liitteessä olevasta taulukosta näette, millaisia korroosiosuojauksia vaaditaan eurokoodin mukaan erilaisissa liittimissä ja käyttöluokissa. Merkintä Fe/Zn 12 c tarkoittaa sähkösinkitystä, jossa sinkkikerroksen paksuus on 12 mikrometriä. Merkintä Z275 tarkoittaa kuumasinkitystä, jossa sinkkikerroksen paksuus on noin 20 mikrometriä. Ruuveille löytyy nykyisin muitakin pinnoitteita kuin sinkitys, jotka saattavat olla jopa sinkitystä kestävämpiä. Yleisohjeita puujulkisivun tekemiseen löytyy liitteenä olevasta ohjeesta. Kannattaa huolehtia myös siitä, että kiinnityskoolauksen paksuus on riittävä, koska se muodostaa tartuntapituuden julkisivulaudan kiinnitysnaulalle.

Hirsitalon lattialaudat

Olen tekemässä vanhaan hirsitaloon tuulettuvan alapohjan ilman eristettä.Talo on vain kesäkäytössä. Ostin lattialaudat, jotka oli muoviin pakattu ja joiden kosteusprosentti alta kahdeksan. Aukaisenko muovit ja odotan että kosteusprosentti nousee n.15 prosentiin vai onko turpoamisen vaara jos laitan ne heti?

Vastaus: Perusohjeena puutuotteiden asennuksessa on, että tuotteen kosteus asennushetkellä tulisi vastata mahdollisimman hyvin tuotteen loppukäytön olosuhteita. Esimerkiksi lämmitetyssä asuinrakennuksessa (keskuslämmitys) lattialaudan kosteus saattaa kesällä olla noin 12 % ja talvella noin 5 %, joten näiden keskiarvo on noin 8,5 %. Näin ollen lämmitetyn rakennuksen (keskuslämmitys) lattialaudan kosteuden olisi hyvä olla asennushetkellä luokkaa 8 %. Tällöin lattialaudan kosteusliikkeet molempiin suuntiin (kutistuminen, turpoaminen) olisivat suuruusluokaltaan samankaltaisia. Teidän tapauksessa kysymyksessä on kylmä rakennus, joten lattialaudan kosteus tulee olemaan korkeampi. Liiallisen turpoamisen vaara on olemassa, mikäli lattiaan asennetaan liian kuivaa lautaa. Suosittelemme, että haette edellä esitetyllä tavalla lattialaudan loppukäytön olosuhteet ja tällä tavalla määritätte lattialaudan asennuskosteuden. Laudan tasapainokosteuden määrittämisessä voitte käyttää apuna liitteenä olevaa Puuinfon teknistä tiedotetta Puun kosteuskäyttäytyminen (kuvan 3 käyrästö). Lisäohjeena loppukosteusolosuhteen arvioimisessa voitte käyttää seuraavia puutavaran suuntaa-antavia kosteustiloja (Suomessa). Ulkona katoksen alla: puun kosteus 20...24 % Kylmä, suljettu tila: puun kosteus 15...18 % Ikkunat ja ulko-ovet: puun kosteus 12 % Lämmitetyt sisätilat (uunilämmitys): puun kosteus 10...12 % Lämmitetyt sisätilat (keskuslämmitys): puun kosteus 5...8 %. Tuulettuvassa alapohjassa kosteuden lähteitä on useita, jotka eristämättömässä rakenteessa suoraan vaikuttavat myös lattialaudan kosteuteen. Tuulettuvan alapohjan suunnitteluun saatte ohjeita esimerkiksi Puuinfon teknisestä tiedotteesta Tuuletettu puualapohja (ks. liite). Rakenteiden suunnittelussa kannattaa aina käyttää apunaan myös rakennesuunnittelijaa. Lisäksi aina kannattaa kysyä myös puutuotteen valmistajan ohjeistus asennuskosteuteen yms.

Vanerin vahvuus ja laatu?

Minkä vahvuista ja laatuista vaneria tulisi laittaa sekundäärikannattajien päälle (jako k600) rossipohjaan? Levyn päälle harkitaan lattialämmitystä ja laminaattia.

Vastaus: Asuinrakennuksen lattiassa käytetään tavallisesti ympäripontattua paksuviiluista kuusivaneria (ks. liitteet). Levykoko on tavallisesti 2400x1200. Ensimmäinen mitta ilmoittaa levyn pintaviilun syysuunnan. Levy asennetaan siten, että levyn pintaviilun syysuunta tulee kohtisuoraan kannattimia vastaan. Levyn paksuus määräytyy kannatinjaon sekä kuorman perusteella ja on enemmänkin rakennesuunnittelijan asia määrittää levyn paksuus. Vanerilevy tavallisesti kyllä kestää asuinrakennuksen lattian kuormat helpostikin, mutta tärkeitä on, että levy on niin paksu, ettei se notku kävelystä (lattian värähtely). Tähän vaikuttaa tietenkin myös se, että millaisia levytyksiä tai valuja aluslattialevyn päälle lisäksi tulee. Jos kannatinjako on 400 mm on tavallisesti käytetty 18 mm paksua vaneria. Teidän tapauksessa kannatinjako on 600 mm, joten levyn tulee olla edellistä paksumpi.

Levyjäykistysohjelma, kaksi levyä kapasiteetit

Mitenkä kapasiteetit suhtautuu jos laitetaan kaksi levyä päällekkäin esim. autotallin yläpohja tai huoneistojen väliset seinät rivitalossa?

Vastaus: Kahdelle päällekkäiselle levylle en ole löytänyt mitään laskennallista ohjeistusta. Kipsilevyvalmistajilla on kapasiteetti esimerkiksi levy-yhdistelmälle GF 15 + GEK 13, mutta se perustuu luultavasti koekuormituksen antamaan kapasiteettiin. Ongelmana kahden päällekkäisen levyn tapauksessa on saada selville, että mikä on päällimmäisen levyn jäykkyys, kun sen liittimet "luistavat" päällekkäisten levyjen välisessä leikkauksessa sekä alimmaisen levyn ja rankarungon leikkauksessa.

Saunan smyygi, liimapuulauta?

Sopiiko liimapuulauta saunan ikkunan smyygin peittolistaksi?

Vastaus: Liimattu puutuote sopii saunaan, mikäli huomioidaan seuraavat tekijät: a) Liimatyypin tulee sellainen, että se kestää lämpöä ja kosteutta b) Liimattuja tuotteita valmistetaan usein myös mäntysahatavarasta, jota ei suositella saunaan (oksat vuotavat lämmetessään pihkaa). Eli tulee varmistaa, että liimattu tuote on valmistettu saunaan soveltuvasta puulajista.

OSB-levy väliaikaiseen saunaan?

Etsin vastausta kysymykseeni, että voiko osb-levystä. 8mm rakentaa väliaikaisen saunan. Levy näytti olevan ainakin ulkokäytössä mistä sain sen. Levy vain mietityttää? Kosteudella ei niin väliä jos kostuu väliaikaiskäytössä hieman, mutta kestääkö höyryä, kuumuutta. Haihduttaako jotain liimamyrkkyjä, kaasuja lämmetessä. Luin jostakin, että kuumuuden kesto olisi hyvä. Mutta arvelluttaa jos se on homesuojattu. Muodostaako kuumetessa kaasuja tai formalehydiä? Voiko sitä vetää saunasuojalla?

Vastaus: OSB-levyjä on erilaisia eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttöluokkiin (sisäkuiva olosuhde ja ulkokuiva olosuhde). Levyjen ominaisuudet ovat riippuvaisia valmistajasta ja levytyypistä (OSB/2, OSB/3, OSB/4 jne.). OSB-levyjen ominaisuudet on esitetty CE-merkintään liittyvässä suoritustasoilmoituksessa (DoP = Declaration of Performance). Kyseisessä dokumentissa on esitetty formaldehydipäästöt yms. Edellisistä kommenteista johtuen pyydämme, että olette yhteydessä levyä myyvään tahoon, jolloin pysytte selvittämään tarkasti levyn ominaisuudet ja käyttökohteet.

Puuvaraston kuormitukset?

Mistähän nykyisin euromaailmassa saisi yksiselitteisesti tuulen painekertoimet ja tuulipaineen laskentakaavat eri rakennusvaihtoehdoille? Meillä olisi tarve suunnitella halkovarasto Nurmijärvelle. Rakennuksen yksi sivu on avoin.

Vastaus: Tuulikuorman määrittämiseen löytyy ohjeita esimerkiksi Eurokoodi 5:n lyhennetystä suunnitteluohjeesta, joka löytyy Puuinfon nettisivuilta.

Umpitammea vai havupuusisuksilla tammipintaa ikkunan- ja ovenpieliin?

30-luvun kerrostalomme kaipaa katutason liikehuoneistoille uusia ikkunapuitteita ja ovia, samaten aiomme uusia talon pääulko-oven. Nykyiset, alkuperäiset ovat umpitammea. Olemme vastaanottaneet urakoitsijoilta tarjouksia, joiden hintahaitari johtuu siitä, että edullisin tarjoaa toteutusmateriaaliksi ns. insinööripuuta havupuusisuksella ja päällä tammipuukerros (10-20 mm), toinen umpitammea. Onko tuo umpitammi materiaalina niin selkeästi käyttöä ja aikaa paremmin kestävä materiaali, että taloyhtiömme kannattaa nyt tehdä tuo isompi investointi? ”Karvalakkituntumalla” sanoisin itse, että kyllä…?

Vastaus: Meillä ei valitettavasti ole antaa kysymykseen yksiselitteistä vastausta vaan asiassa kannattaa kääntyä valmistajien puoleen. Kumpikin vaihtoehto tullee edellyttämään huoltoa ja mm. puupintojen uudelleen käsittelyä määrävälein. Hinnan ja kestävyyteen liittyvän mielikuvan ohella vertaisin myös millaista huolto-ohjelmaa valmistajat ehdottavat ja millainen pitkäaikaiskestävyys ratkaisulla valmistajien mukaan on saavutettavissa.

Lastulevyä ulkorakennukseen?

Olen rakentamassa mökillemme Itä-Suomeen varastorakennusta (3,6x2,4 m2). Varasto ei ole lämmin, joten sen lämpö- ja kosteuseläminen vaihtelee vuoden aikojen mukaan. Harkitsen rakennuksen eristämistä Ekovillalla sen vaatimin ohjein. Voiko em. kohteessa käyttää lastulevyä seinä-, kattoa ja/tai lattiarakenteissa? Jos voi, millaista levyä? Ponttilevyä?

Vastaus: Lastulevyn käyttökohteet määräytyvät käyttöluokan mukaan. Eli millaiset kosteus- ja lämpöolosuhteet levyn käyttökohteessa vallitsee. Käyttöluokat ja niihin soveltuvat lastulevyjen tyypit on esitetty liitteessä (punaisissa kehyksissä). Tavalliset lastulevyt (kuten liitteestä näette) on tarkoitettu käyttöluokkaan 1 eli niitä ei ainakaan voi käyttää kuvailemassanne rakennuksessa. Kannattaa miettiä myös OSB-levyä. Tästä saatte lisätietoa rautakaupoista.

Palomuuriseinän suunnittelu

Onko teillä ohjeita / ratkaisuja palomuuriseinän suunnitteluun, 5m korkeaan EIM-60 puurunkoiseen ulkoseinään?

Vastaus: Valmiita puurakenteisen palomuurin rakennetyyppejä ei ole olemassa. Muilla materiaaleilla kuin betonilla, palomuurin hyväksyttävyys perustuu hyvin pitkälti laboratoriotestaukseen (tiiviys, eristävyys, kantavuus, iskunkestävyys). Ongelmana on erityisesti tuo iskunkestävyys. Iskunkestävyyden todentaminen laskelmilla (ja että onko palomuuri vielä tiivis iskujen jälkeen) saattaa olla hyvin hankalaa. Liitteessä kohdassa Seinärakenteet on kerrottu testausmenetelmästä. Periaatteessa jos palomuuri tehdään esimerkiksi CLT-levystä tai muusta vastaavasta massiivisesta tuotteesta, voitaisiin sen iskunkestävyys varmaan jotenkin laskelmilla osoittaa. Kantavuus R ja osastoivuus EI voidaan määrittää eurokoodin palomitoitusmenetelmillä. Voisitte kysyä myös jostakin paloinsinööritoimistosta, että onko heillä jotakin kokemusta puurakenteisista palomuureista.

Hirren ja lattialaatan liitos

Löytyykö ohjetta, rakennekuvaa ohjeellista tms., kuinka hirren ja lattia laatan liitos tehdään hirseinään? ?

Vastaus: Valitettavasti mitään valmista detaljia ei ole olemassa. Kyseinen detalji on aina suunniteltava tapauskohtaisesti huomioiden lattia- ja seinärakenne, huonetilan käyttötarkoitus (kuivatila vai märkätila), liittymän ulkonäköseikat jne. Liitteenä on kuitenkin periaatedetalji, jollaisen olen itse suunnitellut ja asentanut erääseen hirsihuvilaan kodinhoitohuoneeseen ja vessoihin. Nämä olivat siis kuivia tiloja. Ratkaisusta tuli erittäin siisti ja se sallii lattialle jonkin verran vettä. Käytännössä lattia on kaukalo, jossa on RST-peltiset laidat. Peltilistat on jiirattu nurkissa ja liitetty toisiinsa niittaamalla erillistä kulmalistaa ja tiivistysmassaa käyttäen. Laitoin tämän liitteeksi sen takia, että jos tästä voisi soveltaa jotakin teidän kohteessa. Mikäli kysymyksessä on märkätila eli seinää pitkin valuu vettä, tulee peltilistan yläreuna asentaa hirressä olevaan uraan, jotta seinältä valuva vesi ohjautuu peltiä pitkin lattialle eikä hirren ja peltilistan väliin.

Yläpohjan kannatus

Suunnittelen pientä 25 m2 vierasmökkiä. Kahden tason ratkaisu. Yläkerran harjakorkeus 1600 mm joten m2 eivät lasketa mukaan kokonaisneliömäärään. Olen suunnitellut ja toteuttanut tämän tyyppisiä aikaisemminkin mutta silloin kattotuolit ovat aina olleet pelkkiä ”kolmioita” usein tehty 50 x 150 puutavarasta. Näissä tapauksissa on ollut helppo tehdä ulkoseinien rungot ja päättä ne kahdella 50 x 100 mm . Näiden päälle on sitten nostettu kattotuolit c/c 900 mm ja niiden väliin asennettu pelkät 50 x 150 niin että ollaan saatu hyvä ei notkuva välipohja tähän ”parvitilaan”. Näissä tapauksissa kattokorkeus siis harjan kohdalla 1600 mm ja sivuissa korkeus on mennyt niin sanotusti nollaan. Uusi asia jota en oikein hallitse. Tilaajani haluaa periaatteessa samanlaisen ratkaisun sillä erolla että nyt kattotuoli ei voi olla pelkkä ”kolmio”, kolmesta puusta tehty. Nyt sivuissa ei mennä nollaan vaan haluavat sisäkorkeuden pitkillä sivuilla olevan noin 700 mm. Mitään ristikkotukia ei matalaan ylätilaan tietenkään haluta. Mietiskelen nyt siis kattotuolia jossa siis sivuissa pystyt ennekuin alkaa itse harjan osat. Vaikea selittää mutta valmiina tämän tyyppistä kattotuolia ei näytä netin kautta löytyvän. Löytyy kyllä sellaisia jotka eivät ole tarkoitettu käytettäviksi silloin kun ylätilasta halutaan yksi toimia tila.

Vastaus: Voisitte olla yhteydessä NR-rakenteita valmistavaa yritykseen: http://www.sepa.fi/ Muistelen, että he ovat tehneet ainakin yhden kohteen liitteen periaatteella (momenttijäykkä liitos). Olin itse siinä kohteessa rakennesuunnittelijana. Momenttijäykän liitoksen takia ristikon puuosista tulee melko järeitä ja naulalevyistä isoja. Tuon menetelmän käyttöä rajoittaa tietenkin rakennuksen koko, mutta pitäisi onnistua sellaiseen ”rintamamiestalon” kokoiseen taloon.

Alaohjauspuun kosteus

Yritän tulkita ko raportin alaohjauspuiden kuntoa. Alaohjauspuu on kestopuuta ja ulkoisesti puussa ei ole vaurion merkkejä Kysymys kuuluu: onko liitteen alaohjauspuun kosteusprosentit hälyttävän korkeita ? Talo on rakennettu 1978 ja kyseessä ns valesokkelirakenne, jossa alaohjauspuu on lattiapinnan alapuolella. Tässä tapauksessa noin 160mmm. Raportti ehdottaa kaikkien alaohjauspuiden vaihtoa ja rakenteen muuttamista. Korjauksena on jo perusmuurilevyt asennettu ja salaoja- ja sadevesiputket asennettu, näin rakennetta saadaan joka tapauksessa kuivumaan.

Vastaus: Kun puun kosteus on yli 24 % alkaa se olla homehtumisen riskirajoilla. Painekyllästetyssä puussa homehtumista ei tietenkään ilmene niin helposti kuin tavallisessa puussa, koska suoja-aineet estävät tämän. Rankaseinissä riittävän märkä alaohjauspuu aiheuttaa sen, että tolpat imevät kosteuden tehokkaasti itseensä (syysuunnassa) ja lahoavat alapäistään. Tämän takia painekyllästetyn alaohjauspuun kosteudensietokyky ei pelasta tolpparunkoa, jos tolpat eivät myös ole painekyllästettyä. Tällaiseen tilanteeseen ei tietenkään saa koskaan joutua, että rakenteeseen tulee kosteutta, jota painekyllästetyn puun avulla yritetään pitää kurissa. Rakenteet tulee suunnitella siten, että niihin ei tule kosteutta ja että pärjätään tavallisella puutavaralla. Raportissa esitetyt kosteudet ovat mielestäni liian korkeita, jos ne ovat yli 24 %. Liitteessä on tietoa puun kosteudesta. Siitä näette, että mitä tarkoittaa, jos puun kosteus on esim. 30 %. Se tarkoittaa sitä, että puun solujen seinämät ovat täynnä vettä eli kuten lähes tuore sahatavara, jota ei ole vielä kuivattu.

Liikuntasalin sisäverhousvanerit

Liikuntasalin vanereihin liittyen puidaan järkevintä vaihtoehtoa. Eli vaneriksi on päätynyt combivaneri S/WG koivusta 15mm paksuudella. Näkyvällä puolella S-laatuluokka. Rakennuttaja pohtii, että kannattaako tehdä tässä tapauksessa pusku- vai ponttisaumalla. Levytyksen takana 48x48 k600 vaakaan. Levyt pintakäsitellään Teknoksen vesiohenteisella erikoislakalla 3 x 512 HELO AQUA 40. Jos tehdään suoralla reunalla ja puskuun, niin suositteli levytoimittaja 2-3 elämisrakoa. Jos toteutetaan ponttisaumalla, niin onko mielestäsi riskiä levyjen vääntymisestä? Ponttausliitoksen syvyys 1cm. Tarvitaanko elämisrakoa ponttisaumaan, kun levykoko 2400x1200. Ruuvit kiinnitetään uppokantaruuvauksella. Millä ruuvausvälillä kiinnitys täytyisi tehdä. 400mm ruuvausvälein riittävä? Onko niin, että ponttireunaisella vaihtoehdolla ei tarvita pystysuuntaista koolausta saumojen taustalle, eli vaakakoolaus k600 riittäisi? Jos tehdään puskusaumalla, niin pystysuuntaan tarvittaisiin koolaus saumojen taustalle tai sitten täytyy vaakakoolaus tehdä tiheämmällä välillä kuin k600, eikö vain?

Vastaus:
1. Pusku- vai ponttisauma? Itse laittaisin tässä tapauksessa pontatun levyn (ehdottomasti täyspontti, puolipontti ei auta hammastukseen), koska tällöin ei tarvita koolausta pystysauman taakse ja levyn reunat eivät hammasta missään olosuhteessa. Näkyvässä levyn särmässä olisi hyvä olla pieni viiste (varjoura), jotta sauman pieni kosteuseläminen ei korostu.
2. Tarvitaanko elämisrakoa ponttisaumaan? Pontattu ja ei pontattu vaneri elää kosteudesta samalla tavlla. Suoraan reunaan jätetään yleensä pieni avosauma, jotta näkyvän raon pieni eläminen ja pienet heitot eivät näy (varjoura). Erityisen tärkeää kaikissa sisustuspuutuotteiden asennuksessa on, että kosteusolosuhteet eivät paljon vaihtele asennuksen jälkeen. Jos tuote on liian kostea, tulee saumoihin isot raot myöhemmin, koska tuote kutistuu. Jos tuote on kuiva ja se saa rakennustyön aikana liikaa kosteutta, tuote turpoaa ja verhous voi lommahtaa ja taas myöhemmin tulee isot raot saumoihin, kun tuote kutistuu. Levyjen asennusvaiheessa levyjen kosteuden tulee olla sellainen, että se vastaan tilan loppukäytön kosteusolosuhteita mahdollisimman hyvin. Eli sellainen, että levy mahdollisesti hiukan kutistuu talvella (kuiva ilma), jolloin saumaan saattaa tulla pieni rako, joka kesällä sitten menee taas kiinni (kostea ilma). Tämän takia se varjoura olisi hyvä. Kun kosteus huomioidaan levyjen asennusvaiheessa edellä esitetyllä tavalla (levy elää vain kutistuen), niin mielestäni pontit asennetaan silloin pohjaan. Vanerissa on se hyvä, että sen eläminen ristiviilutuksen ansiosta on erityisen pientä. Aivan eri luokkaa kuin massiivipuulla.

Pyöreä liimapuu

Pyöreä liimapuu jonka lamellin lujuus on C24. Kuinka iso tulisi koon olla että vastaisi lujuudeltaan luonnonpuista pylvästä? Luonnonpuisten pylväiden koko:

11 m: latva min. 195mm ja 1,5m tyvestä min. 300mm.
12 m: latva min. 195mm ja 1,5m tyvestä min. 310mm.

Vastaus: Ohje RIL 205-1-2009 sanoo, että ”Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30”. Asia on kerrottu myös oheisessa liitteessä. Se, että millainen liimapuupylväs vastaa C30-lujuusluokan luonnonpuupylvästä, tulisi tutkia rakennelaskelmissa. Puuinfo ei valitettavasti tee tällaisia rakennelaskelmia. Asiaan vaikuttaa myös se, että miten liimapuupylväs on lamelleista koottu ja onko pylväs umpinainen vai ontto jne.

Yläpohjan osastointi

Pientalon autokatoksen tai autotallin yläpohja vaatimus on yleensä EI-30. Tämä toteutetaan yleisesti kahdella 13mm kipsilevyllä NR-ristikoihin kiinnitettynä koolausten välityksellä. Pitääkö ristikko olla tässä tilanteessa R-30, vai käykö tavallinen ristikko?

Vastaus: P3-paloluokassa yläpohjan osastointi kannattaa tehdä alapuolisten osastojen mukaan (kuten RakMK E1 määrittelee) (ks. liite) eli osastoivat seinät viedään vesikatteeseen saakka (kuten yleensä rivitalossa). Tällöin ei tarvita paloristikoita tms, koska osastoivan seinän toisella puolella oleva yläpohja saa sortua (P3-paloluokka) ja osastoiva seinä jää pystyyn ja rajoittaa palon leviämisen viereiseen osastoon. Mikäli osastointi tehdään vaakatasoon eli alakattoon, tarvitaan paloristikot, koska vaakarakenteen tulee pysyä ylhäällä alapuolisessa palossa ja ullakkopalossa P3-paloluokassa 30 minuuttia. (Ei siis kannata tehdä näin P3-paloluokassa).

Vanerin hiiltymisnopeus

Eurokoodin mukaan hiiltymisnopeus lasketaan seuraavasti levypaksuuden ollessa ALLE 20 mm, mutta voisikohan tätä soveltaa levypaksuuden ollessa YLI 20 mm?

kh=(20/48)^-1/2 = 0,645 , vanerin paksuus (18+30)mm.

Silloin hiiltymissyvyys tunnin palonkestolla olisi 60 min * 0,645 * 1,0 mm/min = 38,7 mm. Hiiltymätöntä vaneria jäisi silloin ~9 mm, mikä riittäisi onnettomuustilanteen kuormille.

Vastaus: Vanerikäsikirjan hiiltymisnopeuden taustoista VTT:llä ei ole tietoa. Pitävät tuota 0,6 mm/min olevaa hiiltymisnopeutta vanhentuneena tietona ja jonkinlaisena ”hihasta” vedettynä arvona. Ovat sitä mieltä, että tulee käyttää RIL 205:n mukaisia arvoja vanerille. kh-kerrointa saa käyttää molempiin suuntiin eli jos levy on yli 20 mm, saa kertoimella pienentää hiiltymisnopeutta. Levypaksuudelle on kuitenkin rajana 30 mm, koska hiiltymisnopeus ei saa mennä pienemmäksi kuin massiivipuun. Koepoltoissa on havaittu, että vaneri palaa joka tapauksessa nopeammin kuin massiivipuu. Tätä edellistä tietoa ei lue RIL:n kirjassa eli ohje on vähän puutteellinen. Ehdottaisin, että lasket kh-kertoimen 18 mm:n vanerille ja 30 mm:n vanerille. Luulen kuitenkin, että silloinkaan tuo levy-yhdistelmä ei riitä 60 min rakenteeksi. Voisiko ajatella lattiaan Kerto-Q-levyä? Sen yksidimensionaalinen hiiltymisnopeus on 0,65 mm/min.

Palonkestävyys, osastoiva seinä

Palonkestävyyden teknisessä tiedotteessa on esitetty laskentaesimerkki 30 minuutin osastoivasta seinästä. Onko tällaisia seiniä koepoltettu ja hyväksytetty jossakin tutkimuslaitoksessa?

Vastaus: Kyseinen eurokoodin laskentamenetelmä perustuu hyvin pitkälti koepoltoista saatuun tietoon. Kysyin VTT:ltä koepoltoista ja vastaukset olivat seuravat:
1. Sellaista julkista tutkimusta ei ole tehty, jossa olisi laskettu seinän osastoivuus kyseisellä menetelmällä ja sitten poltettu kyseinen seinä.
2. VTT on tehnyt paljon koepolttoja Suomessa toimiville levyvalmistajille ja näitä levyvalmistajilta saatuja tietoja on käytetty laskentamenetelmän tarkastamiseen.
VTT on siis tarkastanut, että laskentamenetelmä antaa samansuuntaisia tuloksia kuin Suomessa toimivien levyvalmistajien ohjeet. Menetelmää käytettäessä tulee muistaa seuraavat seikat:
- seinän korkeus on max 3 m
- jos puurangat hiiltyvät, tulee niiden kestävyys tarkastaa (seinä ei saa sortua ennen osastointiajan päättymistä)
- levyjen ominaisuuksien tulee olla sellaisia kuin Suomessa toimivien levyvalmistajien ohjeet antavat (tulee kysymykseen, jos ulkomailta tulee esim. kipsilevyjä, jotka eivät ole Suomessa tunnettuja)

Palkkien koon muuttaminen palomitoitusohjelmassa?

Voiko ja onko mahdollista muuttaa esim: välipohjassa kertopuu palkin korkeutta ( nyt korkeusporras on 220mm -> seuraava koko 300 -> 400 jne). Normi välipohjamitoitus antaa kooksi 51x260 mm. Samoin kantavan seinän palomitoitusversio ohjelma. Voiko siinä saada käyttöön 123 mm runkoa joka nyt pudotusvalikosta puuttuu.

Vastaus: Valitettavasti ohjelman käyttäjä ei voi muuttaa palkkien ja tolppien valikoita. Palkkien ja tolppien koko on porrastettu RIL 205-2-2009 taulukoiden 5.4S ja 5.5S mukaan ja ohjelma käyttää kyseisissä taulukoissa olevia kertoimia. Valitettavasti tällä hetkellä ohjelmassa ei ole toimintoa, joka interpoloisi väliarvoja. Laitetaan työlistalle, että ohjelmaan täytyisi saada lisää palkki- ja tolppakokoja.

Halltexin kantavuus ja lastulevyn ominaispaino?

Ostin heinäkuussa vuoden 1975 rivitalokaksion, jonka sisäkattomateriaali on alkuperäistä, hyvin kevyttä materiaalia olevaa halltexia. Taloon on tehty putkiremontti vuonna 2012 ja uudet putket kulkevat nykyisin katon rajassa. Putket olivat koteloitu 15mm paksulla tehdasmaalatulla lastulevyllä. Remontoin asunnon ja sen yhteydessä kyseinen kotelo tippui alas. Taloyhtiö ei suostu ottamaan asiasta minkäänlaista vastuuta, koska kotelointi on kuulemma tehty hyvää rakennustapaa noudattaen ja asiallisesti. Eli, mikäli kotelon lastulevy on 15mm paksua, mielestäni turhan painavaa ja kiinnityspintana 40 vuotta vanha halltex pahvikatto, niin olisin kiinnostunut tietämään mikä on halltexin kantavuus ja kärsiikö se 40 vuodessa sekä mikä on lastulevyn ominaispaino/neliö? Tarkennuksena vielä, että kotelo oli ruuvattu kattohalltexista läpi ja siitä vielä kattomuovista läpi, kattokoolauksiin ei ollut osunut yksikään ruuvi. Koteloa kannatteli kolme ruuvia, jotka olivat seinässä kiinni.

Vastaus: Halltexin suoritustasoilmoituksessa sanotaan, että levy on tarkoitettu ei-kantavaan käyttöön. Ei-kantava levy kantaa vain oman painonsa eikä sen varaan voi tehdä ripustuksia yms. jotka kuormittavat levyä. Halltexin asennusohjeessa sanotaan, että esineiden kiinnitykset tulee tehdä siten, että kiinnike yltää levyn läpi perusrakenteeseen tai koolaukseen. Tällaiseen levyyn ei voida edes laskennallisesti mitoittaa minkäänlaista ripustuskiinnitystä, koska minkään ruuvin tai naulan ulosvetolujuutta tällaisessa levyssä ei voida määrittää minkään suunnitteluohjeen avulla. Myöskään itse levyn kantavuutta ei voida laskennallisesti mitoittaa, koska levylle ei ole mitään lujuusarvoja eikä levyn kiinnitystä kattoon ole ylipäätään asennusohjeissa suunniteltu siten, että levyn varaan voisi ripustaa jotain painavaa. Liitteenä: Halltexin suoritustasoilmoitus (ks. kohta 3.), Halltexin asennusohje (ks. viimeinen sivu), Lastulevyn tiheys vaihtelee levytyypistä riippuen, mutta suuruusluokka löytyy liitteen taulukosta 4 (tiheys 600…800 kg/m3). 15 mm:n peruslastulevylle voisi käyttää tiheyttä 700 kg/m3, joten 15 mm:n lastulevy painaa tällöin noin 11 kg/m2.

Mikä on U-arvo?

Välisseina pientä kutterilastua 150 mm tervapaperi ja lauta molemmin puolin mikä on u-arvo? Välikatto haltex tervapaperi isoa kutterinlastua 250 mm.

Vastaus: Puuinfo ei tee rakenteiden suunnittelua, vaan tarjoaa tähän ohjeita ja työkaluja. Esittämissänne rakenteissa on tavallisesti haasteena, että mistä löytää kutterilastulle oikean lämmönjohtavuuden (lambda-arvon). Liitteenä U-arvon laskentaohjelma, jolla voitte tutkia puurakenteiden U-arvoja. Laitoin ohjelmaan valmiiksi seinärakenteen (käyttäen tuota liitteessä esitettyä sullotun kutterilastun lambda-arvoa). Tervapaperi käsitellään ohjelmassa ilman- ja höyrynsulkuna, koska tämä kuvaa ohutta kalvomaista rakennekerrosta. Lautoja ei periaatteessa voi huomioda, koska ne eivät ole yhtenäinen saumaton pinta. Tottakai ne varmaan vähän jotakin vaikuttaa, mutta laskennan yksinkertaistamiseksi jättäisin ne pois laskelmasta.

Liimatankoliitos

Kyseessä olisi rinnakkaisista liimapuupalkeista koottu laatta. Palkin kylkeen tehtäisiin liimatankoliitos. Porausreikä tulisi tällöin useampaan palkkiin. Ulosvetokapasiteetin voinee laskea RIL 205-1 kohdan 8.11S mukaan. Entä sitten leikkaus? Standardin SFS-EN 1995-1-1 kohdassa 8.5 on kaava 8.32, mutta sen yksikkö on N/mm2. Miten se saadaan muutettua yksiköksi kN tai mihin reunapuristusarvoon sitä pitäisi verrata? Tietenkin jos sen kertoo pinta-alalla reiän pituus x halkaisija, mutta ei tämä oikein tunnu oikealta.

Vastaus: Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009. Sivun 128 alareunassa sanotaan, että "Leikkausliitosten mitoituksessa sovelletaan leikkausrasitetuille pulttiliitoksille annettuja ohjeita". Tämän lauseen perusteella mitoitetaan siis pulttiliitoksena. Tapauksessa, jossa liimatanko asennetaan puun syysuunnassa (esim. mastopilarin alapään liimaruuviliitos), ei leikkausliitosta voida laskea, koska liimatanko on asennettu puun syysuuntaan. Tällöin liimatangon leikkauskestävyys saadaan VTT:n lausunnosta, joka on tehty kyseiselle liitokselle. Pulttiliitoksen mitoituskaavat löydätte tuosta kyseisestä RIL 205-kirjasta.

Lisäkysymys: Eli jos liimapuupalkin kyljessä on pultti ja siihen vaikuttaa liimapuupalkin suunnassa voima vaikka 20 kN, niin lasketaanko reunapuristuslujuus kaavoilla 8.32 ja 8.31? Kun kaavan yksikkö on N/mm2, niin miten sitä verrataan tuohon vaakakuormaan?

Vastaus: Pulttiliitoksen reunapuristuslujuus lasketaan kyseisillä kaavoilla, mutta reunapuristuslujuus on vain yksi osa laskelmaa. Reunapuristuslujuutta tarvitaan liitoksen kestävyyskaavoissa (ks. EN 1995-1-1 kohta 8.2.2 ja 8.2.3 sekä RIL 205 kohta 8.5.1) RIL 205:n mitoituskaavat ovat yksinkertaistettuja ja johtavat varmalla puolella olevaan tulokseen. Jos leikkausvoima on 20 kN, joka kohdistuu yhteen pulttiin, niin yhden pultin leikkauskestävyys ei varmaan riitä.

Lisäkysymys: Minulla oli tilanne, missä M16 kierretanko oli liimapuupalkin kyljessä ns. ulokkeena eli 100 mm päässä palkin reunasta oli kaidetolppa. Eli puun pinnassa ei ollut mitään varsinaista liitoskappaletta. Mutta eihän tuommoista saa millään kestämään, vaan rakennetta pitää muuttaa niin, että siihen tulee puuta vasten teräslevy, jolloin voin sen laskea RIL 205 kohdan 8.5.1.3 mukaan ja tuo kaavan 8.31 reunapuristuslujuutta käytetään apuna tuossa laskennassa.

Vastaus: Teräksen ja puun välisestä liitoksesta saadaan lujempi. Tällaisen liitoksen suunnittelussa on tärkeä muistaa, että liitosvoima on teräslevyssä, josta se siirtyy pultin kautta puulle (ja päivastoin). Ettei tule vahingoissa sellaista liitosta, jossa on vain irrallinen teräslevy kahden puuosan välissä ja sitä pidetään puu/teräs-liitoksena. Rakennusprosessissa voi tulla monenlaista ymmärrystä asioista.

Kiinnike ikkunakarmin kiinnitykseen?

Ulkoseinän sandwich-elementin ikkuna-aukkoon on istutettu puiset reunat, joihin ikkunakarmi saadaan kiinnitettyä. Elementissä oleva puu on A-painekyllästettyä puuta. Ikkuna-asennuksessa karmi tuetaan aukkoon kiiloilla, säädetään järeillä kuusiokantaisilla puuruuveilla ja kiinnitetään lopuksi karmiruuveilla. Kun eristys tehdään paisuvalla polyuretaanivaahdolla, se riittää tavanomaisissa tilanteissa pitämään ikkunan tarkalleen oikeassa asemassa. Karmiruuvit pitävät kuitenkin karmin paikoillaan syvyyssuunnassa, kun siihen kohdistuu syvyyssuuntaista rasitusta (esim törmäys, paineaalto). Kestopuuohjeiden mukaan painekyllästetyn puun kanssa tulisi käyttää ruostumattomia kiinnikkeitä tai mielellään edes kuumasinkittyjä korroosion takia. Elementti- ja puutoimittajien mukaan sähkösinkittykin käy, mikäli puu ei ole kosteusrasituksessa. Elementin sisässä ikkunakarmin ja eristeen välissä kyllästetynpuun tulisi olla koko käyttöikänsä ajan kuivassa tilassa. Voidaanko kuivissa olosuhteissa käyttää tavanomaisia sähkösinkittyjä kiinnikkeitä A-kyllästetylle puulle?

Vastaus: Kysymykseenne ei ole suoraa ohjeistusta löydettävissä. Liitteenä RunkoRYL 2010 ohje ja Kestopuun ohje. Näissä ja kaikissa muissakin ohjeissa puhutaan aina liitinten korroosiosuojauksesta tilanteesta, jossa painekyllästetty puu tulee ulkokäyttöön (käyttöluokka 3). Käyttöluokassa 1 ja 2 liitinten korroosiosuojausta painekyllästetyn puun yhteydessä ei ole ohjeistettu (johtuen ilmeisesti siitä, että painekyllästetty puutavara on alun perin suunniteltu käytettäväksi käyttöluokassa 3, koska käyttöluokassa 1 ja 2 selvitään tavallisella puutavaralla, kun rakenteet suunnitellaan oikein). Kosteuden ja kyllästysaineen yhdistelmä on tässä se päätekijä, kun puhutaan liitinten korroosiosta. Kestopuuteollisuus vastaa: Kyllästetyn puun kiinnikkeille antamamme ohjeistus on voimassa kaikissa käyttöluokissa. Ohjeistamme käyttämään tuossakin kohteessa vähintään kuumasinkittyjä kiinnikkeitä. Ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö ei ole välttämätöntä, jos kohde ei ole kantava rakenne.

Palo-osastointiasetus 1990?

Erittäin monesta uutisesta ja muista teksteistä löytyy maininta, että rivitalon yläpohjan huoneistokohtainen osastointi on tullut tehdä vuodesta 1990 lähtien. Rakennusmääräyskokoelman E1 -osasta tuo kyllä löytyy, mutta tarvitsisin tarkan lain, millä tuo on säädetty alkamaan juuri vuonna 1990. Olen selannut usean lain rakennuslain muuttamisesta vuosilta -89 ja -90, mutta ei ole tullut vastaan sitä, millä palo-osastointi on säädetty huoneistokohtaiseksi asuintaloissa vuonna 1990. Osaatteko sanoa kyseisen lain tai asetuksen, jolla muutos rakennusmääräyksiin tuona vuonna on tehty?

Vastaus: Vuonna 1990 RakMk:n osaa E1 on tosiaan täydennetty asuinrakennuksen osastoinnin toteuttamisen näkökulmasta. Valitettavasti emme tiedä tarkemmin tuon täydennyksen perusteluja/lakia/asetusta. Tästä johtuen pyydämme, että olette yhteydessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöön (SPEK) http://www.spek.fi/Suomeksi ja/tai Ympäristöministeriöön (Jorma Jantunen).

Saunan paneelin kiinnitys?

Löytyykö puuinfon sivuilta kunnon ohjetta. Sisä Ryl 2013 lukee riittävän…..jne mikä on riittävä! Paneeli on. n.140mm leveää.

Vastaus: Oheisissa liitteissä on ohjeita sisäverhouspaneelien kiinnitykseen. Yli 120 mm leveät paneelit suositellaan kiinnitettäväksi kahdella liittimellä paneelin läpi.

Kiinnikkeet rautavihtrilli?

Tarkoituksena olisi paneloida ulkosauna hirsipaneelilla ja käsitellä rautavihtrilillä (rautasulfaatti). Minkälaisia kiinnikkeitä paneelin kiinnitykseen kyseisen käsittelyyn jälkeen voisi käyttää? Käykö normaali kuumasinkitty naula?

Vastaus: Vähintäänkin kuumasinkitty liitin täytyy olla, koska rautasulfaatti ruostuttaa liittimiä. Koska kysymyksenne liittyy puunsuoja-aineeseen, pyydämme, että olette yhteydessä esimerkiksi Uulatuote Oy:n tekniseen neuvontaan. Näin saatte viimeisimmän tiedon ja muitakin ohjeita rautasulfaatin käyttöön. Alla olevasta linkistä löytyy ohjeita rautasulfaatin käyttöön ja yhteystietoja. http://www.uula.fi/fi/maalausohjeet/rautasulfaatin-kaesittelyohjeet

Ääneneristysasioita puutalossa

Liitteenä on luonnospiirros rakennuksen lisäkerroksen pohjasta. Kerroksessa on viisi erillistä huoneistoa ja keskellä kerrosta on porrashuone. Kerroksen kantavat puurakenteet tulevat vanhan betonilaatan päälle. Uusi kantava rakennejärjestelmä muodostuu liimapuupilareista ja niiden päälle asennettavista liimapuupalkeista. 1) Mielestäni paremman ääneneristävyyden takaamiseksi huoneistojen välillä tulisi huoneistojen väliset seinät viedä ulkoseinäelementin sisään? 2) Tulisiko myös liimapuupalkkien olla katkaistuja osastoivien väliseinien kohdalla äänen sivutiesiirtymän estämiseksi? 3) Millaisella kiinnitystavalla on teidän mielestänne helpointa kiinnittää kantava liimapuupilari alapäästään vanhaan betonilaattaan? Pilariin kohdistuu tuulikuormaa ja se tukeutuu yläpäästänsä liimapuupalkkiin. 4)Entäs osastoivan puisen kaksoisrunkoisen väliseinän alapään kiinnitys betonilaattaan?

Vastaus:

1) Jotta liimapuupilarin ja ulkoseinäelementin väliseen saumaan saadaan luotettava tiivistys, tulee detalji suunnitella siten, että väliseinää viedään ulkoseinän sisään. Tällöin saumasta saadaan päältä katsottuna u-muotoinen, jolloin siihen saadaan useampia toisistaan riippumattomia tiivistyksiä. Ulkoseinäelementti tulee katkaista huoneistojen välisen seinän kohdalla sivutiesiirtymän estämiseksi.
2) Liimapuupalkit tulee katkaista sivutiesiirtymän estämiseksi.
3) Liimapuupilarin alapäähän peruspulttilevy ja betonilaattaan peruspultit (ei tietenkään tarvitse olla momenttijäykkä). Tällöin pilarin korko ja suoruus saadaan säädettyä. Peruspulttilevyn alus jälkivaletaan normaalisti.
4) Riippuu siitä, ovatko väliseinät elementtejä vai paikalla tehtyjä. Mikäli ovat elementtejä, niin kulmalevyt voisi olla yksi vaihtoehto. Mikäli ovat paikalla tehtyjä, niin normaalit betonirakentamisen liittimet. Tärkeintä tuossa detaljissa on, että seinän alareunan ja betonilaatan välinen sauma on ilmatiivis (voisi olla EPDM kumitiivisteet alaohjauspuun alla ja elastiset kittaukset molemmin puolin). Tärkeää on, että alusta on niin suora, että tiivistys onnistuu. Lisäksi tulee huomioida, että betonilaatta on riittävän massiivinen (kg/m2) ja lattiapäällyste riittävän joustava, jotta sivutiesiirtymä betonilaattaa pitkin seinän ali on estetty. Kyseinen sivutiesiirtymäreitti korostuu tällaisissa tapauksissa, jossa betonilaatan päällä oleva väliseinä on kevyt. Tarvittaessa betonilaatan päällä tulee käyttää kelluvaa lattiaa. Tällöin seinän alareunan tiivistys on myös helpompaa. Kelluvan lattian ja seinän välinen sauma tiivistetään elastisella tiivistysmassalla seinän molemmin puolin, jolloin saadaan taas kaksi toisistaan riiipumatonta tiivistystä.

Lisäksi tulee huomioida, että kattorakenteen kautta ei tule sivutiesiirtymäreittiä huoneistosta toiseen.

Vanerin käsittely ulkoseinässä

Tarkoitus olisi laittaa koivuvaneria erkkerin ulkoseinään, (koivuvaneri 12 mm BB/WG 1500x3000), joka sitten maalataan. Vanerin koko on esitetyn kaltainen, jotta saumoja ei tulisi juurikaan näkyville. Kysymys: voiko kyseistä vaneria käyttää ulkotilassa ?

Vastaus: Kyseistä vaneria ei voi käyttää ulkoverhoukseen eikä maalausalustana. Jotta maalaus ei halkeile, tulee vanerissa olla maalauskalvo. Tällaisia tuoteita ovat esim. WISA-SP, WISA-Paintply, Metsä Wood SP, KoskiPaint.

Mikä on uimahallin ja kylpylän saunan laudepuuksi paras ja toiseksi paras?

Kylpylän lauteiden uusiminen on ajankohtaista. Haluaisin puelueettoman kommentin mahdollismman pian.

Vastaus: Liitteenä on ote RT-kortista, jossa on esitetty perinteisiä laudemateriaaleja. Nykyisin käytössä olevia laudemateriaaleja ovat:

abachi
tervaleppä
kuusi
jättiläistuija (Western Red Cedar)
lämpökäsitelty mänty
lämpökäsitelty haapa
haapa

Puuinfo ei osaa ottaa tarkemmin kantaa, että mikä on yllä olevien materiaalien paremmuusjärjestys. Jokaisella puulajilla on omat hyvät ja huonot puolet aina ulkonäöstä lähtien. Parhaiten tässä asiassa osaa neuvoa laudevalmistajat.

Lahonkestoltaan sekä kosteus- ja lämpötilanvaihteluiden keston kannalta paras taitaa olla jättiläistuijasta valmistettu radiaalisahattu lauta. Yleisesti kerrotaan, että jättiläistuija ei myöskään sinisty eikä tummu ajan saatossa kuten muut puulajit.

Levyjäykisteen mitoitusohjelmasta kysymys

Olen rakennesuunnittelija ja tässä yritän tutustua Puuinfon sivuilta löytämääni Levyjäykisteen mitoitusohjelmaan. Harjoittelun kohteena on puurunkoinen omakotitalo jossa sisäpinnaltaan kipsilevytettävä ulkoseinä ja yläpohja. Muuten ok ohjelma, mutta en mistään löytä rakennemitoitukseen siellä tarvittavaa yksittäisen levyn leikkausvoimankestävyyttä R. Mistä se saadaan laskelmaan? Miten ohjelmassa saadaan laskelmaan mukaan h/4 levyiset levyt. Miten kiinnitystapakertoimet 5…8 saa laskentaan mukaan? Olisi nimittäin ulkoseinässä 50x50 k600 vaakakoolaus sisäpinnassa ja olisin sen mitoittanut.

Vastaus: Levyn kapasiteetti löytyy osiosta ”Levymitoitus” (ks. oheinen liitetiedosto). Myös kiinnitystapa valitaan samasta osiosta. h/4 levyiset levyt saadaan mukaan siten, että osiossa ”Levymitoitus” määritetään levyn jäykkyys Cv ja kestävyys Fv,Rd. Näin tehtään kaikille erilaisille rakenteessa oleville levyille. Sitten näistä levytiedoista kootaan koko rakenne osioissa ”Rakennemitoitus”.

Yhdyskäytävän yläpohjarakenne

Paloluokka P1, yhdyskäytävä vanhan ja uuden rakennusosan välissä. Voiko liitteen mukaisen yläpohjarakenteen tehdä puurakenteisena? Esim. kertopuupalkisto, kivivilla + alapuolinen EI60 suojaus? Liite: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/webform/rl_porrashuone.pdf

Vastaus: RakMK E1 taulukkomitoituksen mukaan kyseistä yläpohjaa ei ole mahdollista tehdä puurakenteisena, koska P1-paloluokassa kantavan rungon tulee olla palamattomasta tarvikkeesta tehty (A2-s1, d0), kun rakennus on yli 2 krs. korkea (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1, musta laatikko R 60 ympärillä). Mikäli rakennus olisi enintään 2 krs. korkea, olisi kyseinen yläpohja mahdollinen (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1 kohta "Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään....")

Värähtelymitoitusohjelma

Teen lausuntoa erään puuvälipohjan värähtelyongelmasta. Ohje värähtelyn huomioon ottamisesta on sisältynyt eurokoodin mukaisiin suunnitteluohjeisiin alusta alkaen ja vanhan RakMK B10 mukaiseen RIL 120 ohjeeseen se on (selvitykseni mukaan) tullut vuonna 2004 julkaistussa painoksessa. B10:ssä värähtelyn huomioon ottamista ei ole lainkaan mainittu. Mutta, koska ensimmäinen versio värähtelyn mitoitusohjelmasta on julkaistu ja onko sitä tehty RIL 120 mukaisena? (käytännössähän kaavat ovat samanlaisia ja siten johtavat samaan tulokseen).

Vastaus: Puuinfon värähtelymitoitusohjelman versio 1.0 on julkaistu 16.3.2007. Se on tehty suoraan EC 5:n mukaiseksi eli RIL 120 mukaisena sitä ei ole tehty ollenkaan.

Vesivaneri

Tiedustelisin voiko ns. vesivaneria käyttää ulkovaraston seinämateriaalina. Varasto tulee olemaan lähes kiinni asuinrakennuksessa. Eli mikä on vesivanerin palonkestoluokka? Pystyykö pinnoitettua vaneria maalaamaan?

Vastaus: Vesivanerilla tarkoitatte ilmeisesti fenolifilmillä pinnoitettua vaneria ja tarkoituksena on käyttää sitä varaston sisäverhousmateriaalina. Kyseistä vaneria voidaan käyttää sisäverhousmateriaalina, mikäli se täyttää tilalle asetetut palotekniset pintaluokkavaatimukset. Tämä tulee tutkia tapauskohtaisesti. Tavallisesti vanerilla voidaan käyttää pintaluokkavaatimus D-s2,d2 tai D-s2,d0 riippuen levyn rakenteesta, paksuudesta ja asennustavasta. Pintaluokka on ilmoitettu vanerituotteen suoritustasoilmoituksessa.

Mikäli vaneri on osastoivan rakenteen levytyksenä, tulee koko seinärakenteen osastoivuus tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä vanerin palonkeston tarkastelu ei riitä. Seinän osastoivuutta voidaan mitoittaa Puuinfo sivuilta löytyvällä mitoitusohjelmalla. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus

Mikäli vaneri halutaan maalata, tulee käyttää tähän tarkoitukseen olevaa vaneria, jossa on pintana maalauskalvo. Tällöin maalipinta ei halkeile. Tällaisista vanereista käytetään yleensä nimitystä SP-vaneri.

Musta puujulkisivu

Olen yrittänyt löytää tietoa puujulkisivusta jonka väri on musta. Auringossa lämpötila nousee suht korkealle niin olisin kiinnostunut mitä riskejä tulee ja miten ne voisi parhaiten välttää. Jos teillä olisi tietoa ko asiasta olisin kovin kiitollinen.

Vastaus: Liitteessä tietoja tumman julkisivun vaikutuksesta ulkoverhouslautaan (ote kirjasta Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje/Jari Virta)

Paloristikko R30

"Puukerrostalo - palomääräykset 2011 | Puuinfo" sivulta ei suoraan käy ilmi se, että vesikaton rungon luokkavaatimus on R30 (E1 2011, Taulukko 6.2.1). PES 2.0:n detaljeissa yläpohjan kantavana rakenteena on NR-ristikko. Onko se niin, että koska yläpohjan ontelossa ei ole ullakkoa ja siten mitään asumiseen liittyviä toimintoja, niin kaikki palotapahtumat siellä tulkitaan levinneiksi muista osastoista? Osastointi leviämisen ehkäisemiseksi ja rakenteellinen suojaus hiiltymisen ehkäisemiseksi katsotaan riittäväksi täyttämään kantavuusvaatimuksen palossa. Ymmärränkö oikein? Paloristikko ei siis ole taloudellinen verrattuna osastoinnin ja suojauksen yhdistelmään. Onko paloristikolla virkaa ylipäänsä missään?

Vastaus: Puukerrostalon yläpohjan kantavuusvaatimus palotilanteessa on R60. Viittaamanne RakMK E1 taulukko 6.2.1 R30 vaatimus koskee enintään 2 krs. rakennusta, jossa ei ole ullakkoa. Puukerrostalon NR-yläpohja suunnitellaan siten, että alapaarre mitoitetaan kantamaan kaikki kuormat 60 minuutin ajan silloin, kun NR-ristikon toiminta palotilanteessa loppuu (ullakkopalo). Ullakko osastoidaan asuinhuoneesta alapaarteen tasossa olevalla rakenteella (REI60), jolloin ullakko osastoidaan enintään 1600 m2:n osastoihin EI30 rakentein ja osastot jaetaan enintään 400 m2:n osiin EI 15 rakentein. R30 paloristikolla ei siis ole käyttöä puukerrostalossa. R60 paloristikolla sen sijaan olisi.

Vanerin käyttö vesieristehuovan alla

Kysyisin vanerin käytöstä vesieristehuovan alla. Minulla on 15 mm:n paksuista koivuvaneria, jota haluaisin käyttää vesieristeen alla. Mikä on tarvittava koolausväli 15 mm:n koivuvanerille vesikatolla? Niissä ei ole ponttausta, pitääkö levyjen liitoskohdan alle laittaa tukipuu?

Vastaus: Vesikatteen alusrakenteeseen löytyy vanerituotteita ja ne on tähän tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita, ks. liite. Tällaisissa tuoteissa on mm.

- viilurakenne ja viilusuunnat sellaiset, että saavutetaan hyvä kuormien kantokyky
- levy on ympäripontattu, jotta kaikki saumat on tuettu
- levy on tehty paksuista kuusiviiluista, jotta saadaan hyvä kosteudenkestävyys
- levyn alapinnassa on varmuuden vuoksi homesuojakäsittely

Puuinfon kanta on, että esittämäänne koivuvaneria ei tulisi käyttää vesikatteen alustana, koska:

- viilurakenne on todennäköisesti epäedullinen kuormien kantokyvyn näkökulmasta (pintaviilut levyn lyhyemmän sivun suunnassa)
- levyssä ei ole pontti (voitaisiin korvata tukipuulla, johon levyn reunat kiinnitetään)
- pinnoittamattomaan koivuvaneriin syntyy hyvin helposti homepilkkuja (kosmeettinen haitta, joka voi ilmetä myös maalipinnan läpi, jos maali ei ole oikeanlaista)

Paloeristys puupientalossa

Suunnittelen pientaloryhmää Espooseen ja sijoitan autokatoksen kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että sen päälle tulee asuinhuoneita. Riittääkö tällöin normaali EI30-eristys seinissä, alapohjassa ja kantavissa pilareissa?

Vastaus: Jos liitteessä olevat ehdot täyttyvät, niin osastoivat rakennusosat ovat EI 30. Osastoivia rakenteita suunniteltaessa tulee muistaa, että rakenteilla on myös R-vaatimus (kantavuusvaatimus), koska rakenteen tulee pysyä paikoillaan koko osastoivuusaika (esim. EI 30 välipohja ei saa pudota alas ennen 30 minuuttia).

U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit.

Löysin netistä U-arvon laskentaohjelman puuseinärakenteille PuuInfo sivuilta. Ohjelma on hyvä ja selkeä, mutta rintamamiestalon laskentaan valittavien materiaalien suhteen hieman puutteellinen. Onko tehty versiota jossa voisi valita kerrokseksi puun tai purun. Näitä molempia tarvitsisi tosiaan kun lasken talolle korjausrakentamisen mukaisia selvityksiä lisälämmöneristyksen vaikutuksesta U-arvoon. Jos materiaalin voisi itse sinne lisätä niin sekin olisi riittävä. Aion pistää tulosteen tekemääni selvityksen liitteeksi joten jos joudun korjaamaan kynällä tekstejä päälle niin ei näytä oikein hyvältä. Onko purulle oikea lambda-arvo: löysäpuru 0,120, tiukkapuru 0,200?

Vastaus: U-arvon laskentaohjelma on tehty siten, että kohtaan "Lämmöneriste" ja "Lämmöneriste (sisältää koolauksen)" voi laittaa minkä tahansa lämmöneristeen (mineraalivilla, polyuretaani, puukuitueriste, sahanpuru jne.) Lämmöneristeen nimeä ei määritellä vaan se huomioidaan syöttämällä ohjelmaan lämmönjohtavuuden arvo. Tarkoituksena on, että rakenteesta esitetään viranomaisille piirros, jossa kaikki rakennekerrokset on esitetty. Kyseisellä ohjelmalla lasketaan u-arvo hyödyntäen vain niitä rakennekerroksia, jotka voivat toimia lämmöneristeenä. Esimerkiksi purutalon rungossa oleva laudoitus ei voi mielestäni toimia lämpöä eristävänä kerroksena, koska se ei ole tasa-aineinen ilmatiivis kerros (lautojen välissä rako, josta tuulee läpi). Näin ollen laskisin purutalon olemassa olevan seinän u-arvon esimerkkinä seuraavasti:

ULKOSEINÄN RAKENNEKERROKSET

1 puukuitulevy 12 mm
2 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
3 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä)
4 tolpparunko 50x125 k600 + sahanpuru 125 mm
5 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä)
6 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
7 tuuletusrako 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
8 ulkoverhous (ei ole lämpöä eristävä kerros)

U-ARVO-OHJELMAAN SYÖTETTÄVÄT KERROKSET

- sisäpinta
1 puukuitulevy 12 mm
4 lämmöneriste (sisältää koolauksen) 125 mm
- ulkopinta

Ohjelma laskee u-arvon EN-standardin mukaan, joten lambda-arvot tulee syöttää ohjelmaan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina (näin kaikki nykyisten lämmöneristeiden lämmönjohtavuudet on esitettykin). Näin ollen RakMK C4 lambda n-arvoja ei voida käyttää. Puumateriaalin tapauksessa EN-standardin ja RakMK:n arvot ovat samat. Purun lämmönjohtavuuden selvittäminen on hankalaa, koska sitä ei käytetä uusissa rakennuksissa. Havupuutavaran lämmönjohtavuus on 0,12 W/mK. Jos käyttää tätä arvoa myös purulle, niin laskelma on varmalla puolella, koska puru on varmaan vähän parempi. Jossakin oppaassa olen nähnyt, että purun lämmönjohtavuus olisi 0,08 W/mK (käyttäisin tätä arvoa).

Puujulkisivun palokatko

http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/puujulkisivun-palokatko). Onko ko. tuotteelle olemassa EI-luokitusta? Tai mikä vaatimus kerrostaloissa on tuuletusraon palokatkolle?

Vastaus: Julkisivun tuuletusraon palokatkolle ei ole määräyksissä EI-luokitusta. RakMK E1 sanoo, että palon leviäminen tuuletusraossa tulee estää kerroksittain riittävän tehokkaasti. Peltinen palokatkoprofiili on yleisesti hyväksytty menetelmä tähän.

Rimalomalauta.

Tuli eteen rimaloma laudalla tehty seinärakenne. Mistä saisi aukottoman tiedon, että mikä on määräysten mukainen rakenne. Ylempi on tehty rimaloma laudoituksella joka on kiinnitetty vaakalaudoitukseen. Pystylaudoituksen tuuletus tulee silloin hoidettua lautojen väliin jäävillä 5-10 ilmaraoilla. Lautojen leveys on 98 mm. Alempi rakenne on tehty lisäksi niin, että siinä on myös pystylaudoitus, jolloin saadaan varmistettua riittävä tuuletus. Oma käsitykseni on, että rakennusmääräyksen mukaan olisi käytettävä ristiinkolausta, mutta mistä saisin varmistuksen asialle. Vaikuttaako tämä tuotteen loppulaatuun?

Vastaus: Puujulkisivun taustan tuuletuksesta ei ole rakentamismääräystasolla yksiselitteisiä määräyksiä (ks. liite). Määräyksissä on kerrottu vain, että tulee tehdä siten, että tuuletus toimii, joten käytännön ratkaisun tekeminen jää suunnittelijan harteille. Kirjassa RIL 107-2012 on tietynlaisia ohjeita lomalautajulkisivun taustan tuuletuksen järjestämisestä (ks. liite). Nämä ovat kuitenkin vain ohjeita eikä siis määräyksiä. Määräyksiä ovat vain Rakentamismääräyskokoelman osissa esitetyt määräykset ja niistä vastaa Ympäristöministeriö. Mikäli Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on tulkintaepäselvyyksiä, tulee niistä olla yhteydessä Ympäristöministeriöön. Puuinfon ohjeet perustuvat hyvään rakennustapaan eli pystylautajulkisivun taustalle suositellaan ristiinkoolausta.

Levymitoitusohjelmasta.

Pitäisikö/saisiko liittimien mitoituksessa huomioida

levyn reunoilla olevien liittimen leikkauskestävyyden mitoitusarvon korotuskerroin 1,2
levyn korkeuden vaikutuksen huomioiminen (kerroin ci)?

Vastaus: Levyjäykistysohjelmassa laskentamenetelmänä käytetään ohjeessa RIL 205-1-2009 esitettyä eurokoodiin perustuvaa kansallista menetelmää (kohta 9.2.4.3S). Tämä menetelmä poikkeaa eurokoodin menetelmästä (laskee tarkemmin ja mahdollistaa erilaisten kiinnitystapojen tutkimisen).

kansallisessa menetelmässä ei käytetä korotuskerrointa 1,2
kansallisessa menetelmässä levyn korkeus huomioidaan kiinnitystapakertoimien kautta

Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009

Saunan lauteet

Olen tekemässä saunan lauteita ja tiedustelen mikä lauta olisi paras rungossa? Siis kestävyydessä, riittääkö 2x4 3m (2.4m kun huomioi laudeleveyden) jännevälillä ilman lattiatukea? Sauna on 2x3m ja lauteista tulee L-malliset. Myöskin alalaude tulisi jalattomaksi. Vai teenkö suosiolla jalat vaikeuttamaan siivousta?

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee suunnittelua, koska suunnittelu on aina kohdekohtaista. Voimme antaa vain ohjeita suunnitteluun. Liitteenä on ote RT-kortista, josta toivottavasti saatte ohjeita lauteen rungon suunnitteluun. Mikäli lauteesta tulee L-mallinen, on syytä kiinnittää huomiota laudetasojen liittymän sisänurkan kantavuuteen. Toisen laudetason etureunan palkki joutuu kantamaan myös risteävä lauteen etureunan palkin toiden pään.

Kosteuden kestävä lastulevy

Toimiiko kosteuden kestävä lastulevy välipohjarakenteessa puuniskojen päällä? Levyn päälle on valettu 60mm raudoitettu betonilaatta. Katselin teidän ohjeesta että normaalilevykin toimisi, mutta on siveltävä kosteussulku. Nyt tätä kosteussulkua ei ole, mutta on siis käytetty kosteuden kestävää levyä. Laatassa on lämmitys. Myöskään tartuntanauloja ei ole, mutta liekö sillä mitään merkitystä.

Vastaus: Tavallisen lastulevyn ja kosteudenkestävän lastulevyn erona on se, että kosteudenkestävä lastulevy kestää tavallista lastulevyä paremmin kosteuden vaihtelua (kosteusrasitus => kuivuminen). Tämä johtuu siitä, että kosteudenkestävän lastulevyn valmistuksessa käytetään kosteudenkestävää liimaa. Kosteudenkestävä lastulevykään ei kestä jatkuvaa kosteusrasitusta, vaan jossain vaiheessa se turpoaa ja sen rakenne alkaa hajota.

Betonilaatan valun yhteydessä levyyn kohdistuu kosteusrasitus. Valuaikainen kosteus imeytyy siis kosteudenkestävään lastulevyyn samalla tavalla kuin tavalliseen lastulevyyn. Kosteudenkestävän lastulevyn tapauksessa kosteuden aiheuttamat seuraukset (turpoama) eivät tapahdu välittömästi. Jos betonilaatta ja lastulevy pääsevät kuivumaan normaalisti eikä lastulevyn rakenteeseen ole ehtinyt tulla kosteuden aiheuttamaa turpoamaa/levyn rakenteen heikkenemistä eikä rakenteeseen enää kuivumisen jälkeen pääse vettä, pitäisi rakenteen olla toimiva.

Mainitsemienne naulojen tarkoituksena on muodostaa rakenteesta puu-betoni-liittorakenne, jolloin lattian jäykkyys on parempi. Mikäli betonilaatta on ohut, estävät naulat myös betonilaatan käyristymistä, jota saattaa esiintyä laatan kuivuessa.

Puuverhouksen kiinnitys

Millaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan?

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta.

Lattian rakentaminen

Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä.

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms).

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus

Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo.

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus

Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10).

Alaohjauspuun ohjeistus

Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet

Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
- Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
Mitä EI- / REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
  - Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
  - Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
  - Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
  - Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
  - Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
  - Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen

Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit.

Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin, mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle.

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille. Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen.

Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi) on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).

Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?

Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus: Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.

Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena – voidaan rakentaa 21 m2 varasto autokatoksen yhteyteen?
autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus: Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.

Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus: Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood).

Julkisivuverhouslautojen halkeamat.

Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus: RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3

Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu?

Vastaus: Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä).

http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet.

Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus: Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa.

Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty. Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio

Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.

ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke.

Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1

Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K2 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K210. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K220. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K230 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä.

IV-KONEHUONE.

Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous

Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
4a, 4b - mineraalikuitulevy
5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus.

Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus

Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E0.05 – tulisiko käyttää S20 eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona fm.k – tulisiko käyttää fm.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (kcrit –kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat.

Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys.

Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit.

Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus.

Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto.

Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus.

Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri.

Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy.

Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat.

Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri.

Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli.

Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo.

Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys.

Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä.

Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010) ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010) ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä.

Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus

Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1.

Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2.

Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3.

Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus: Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

OSB-levy 4.

Voiko OSB-rakennuslevyä käyttää turvallisesti ns. rossipohjarakenteen alimmaisena eli tuulensuojalevynä? Onko levy rakenteeltaan liian tiivis?

Vastaus: Juuri näin. OSB-levyä ei tule käyttää Suomen sääolosuhteissa tuulensuojalevynä, koska se on liian tiivis.

Vanerin mitoittaminen.

Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla.

Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä.

Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia.

Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus?

Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

Vesieriste, bitumikermi
15mm, visakate, vaneri
kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
riman alapinnassa 9mm sekavaneri
vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus

Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx.

Verhouksen laatu.

Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä.

Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy.

Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit.

Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys.

Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus (sivu 17).

Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko)

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta: http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon.

Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot.

Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja?

Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys.

Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon.

Rakennetyyppi hallirakennukseen.

Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.