Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen.
- Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko. Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Seinäjoella toimiva Lakea Oy on kasvanut nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi erityisryhmille tarkoitettujen palvelutalojen rakennuttajana. Yhtiö rakennuttaa kohteet Stora Enson Hartolan tehtailla tuotetuista, CLT- puulevyihin perustuvista, 25 neliön suuruisista tilaelementeistä.
- CLT- puulevyrakenteista tilaelementtiä käytetään Euroopassa rakentamiseen paljon, kun me olemme siinä vasta alussa, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko. Alusta alkaen tavoitteena oli nostaa rakentamisen teollisen tuotannon osuutta, koska sillä voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia.
Ullakko vertaa rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen perinteiseen rakentamiseen räntäsateessa ja sanoo, että esiteollinen kuivissa tiloissa tapahtuva elementtivalmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa kuin perinteinen rakentaminen.
- Olemme tällä tuotannolla tuoneet rakentamiseen mittatarkkuutta ja muunneltavuutta. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka johtavat usein hankaliin homeongelmiin, muistuttaa Ullakko, joka haluaa nostaa laatukysymyksen rakentamisesta käytävään keskusteluun.
- On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, koska se puhuttaa ja huolettaa myös asiakkaita, sanoo Ullakko. Puuelementteihin perustuvalla rakentamisella olemme saaneet kosteudenhallinnan kuntoon, parantaneet rakentamisen koko laatua, lyhentäneet rakentamisajan kolmannekseen perinteiseen rakentamiseen verrattuna ja lisänneet kilpailua rakennusteollisuudessa, luettelee Ullakko puuelementtirakentamisen etuja.
Teollinen valmistus tuo paremman rakentamisen laadun
Yhtiön konseptirakentamisen toimintaideaan kuuluu hankkia tilaelementteihin alihankintana valmiit saunat ja kylpyhuoneet kokonaisuuksina, joiden ovet avataan vasta, kun asiakas tekee loppukatselmusta.
- Tämä on johtanut aiempaa olennaisesti mittatarkempaan rakentamiseen, jossa emme käytä enää lainkaan listoja peittämään epätarkkoja liitoksia ja huonoa työtä. Olemme saaneet parempaa laatua ja rakentamisen kokonaiskustannukset helpommin arvioitaviksi. Perinteisessä rakentamisessa tuli aina kalliista märkätiloista reklamaatioita, jotka ovat loppuneet kokonaan moduulirakentamiseen siirtymisen myötä, kertoo Ullakko.
Lakea Oy kilpailuttaa rakennuttajana kaikki hankkeet ja kohteet alihankkijoilla. Puurakentamisen työmaakäytännöt mahdollistavat sen, että puukerrostalonkin voi toteuttaa periaatteessa perinteinen timpuriporukka, joka kykenee elementtien asentamiseen.
- Säästämme merkittävästi kuluja työmaakustannuksissa ja siinä, että talotekniikkaa ei tarvitse suunnitella alusta alkaen joka talolle erikseen. Talotekniikka on moduloitu valmiiksi elementteihin, jolloin asentamisen virheet voidaan välttää. Suurimmat vahinkoja aiheuttavat virheet liittyvät putki- ja sähkötöihin, jotka nyt voidaan etukäteen asentaa moduuleihin.
Teollisessa valmistuksessa voidaan Ullakon mielestä myös tasata rakennusalan hinnoittelua ja kustannuksia. Korkeasuhdanteen aikana rakentamisen kustannukset nousevat, kun on pulaa työvoimasta ja materiaaleista. Teollisessa elementtituotannossa voidaan Ullakon mukaan tuottaa tasaisesti ja sen myötä tasata myös rakennusalan hinnoittelua.
- Teollinen valmistus on tuonut teollisen laadun lisäksi vakautta hintoihin, rakennusten käyttökulut on voitu energiatehokkuuden myötä optimoida ja lyhentää rakentamisen aikaa, sanoo Ullakko.
- Meidän kokemuksemme palvelutalorakentamisesta on se, että puurakentaminen on ehdottomasti kilpailukykyistä. Olemme päässeet samaan hintaan kuin muissakin perinteisen rakentamisen kohteissa, mutta saaneet paremman laadun kaupanpäällisenä. Tuotteen hinta voi olla korkeampi kuin perinteisessä rakentamisessa, mutta kun rakentamisen aika lyhenee kolmasosaan, se merkitsee valtavaa kustannussäästöä. Voimme luvata, että kun käsissä on lainvoimainen rakennuslupa, siitä lukien talo on valmis neljän kuukauden kuluttua.
Tilaelementit nousevat kerrostaloiksi
Yhtiö tuo nyt teollisesti valmistetut puulevyrakenteiset tilaelementit myös kerrostalomarkkinoille. Tällaisia puukerrostalohankkeita on parhaillaan suunnitteluvalmiina kaavavaiheessa Jyväskylässä, Vaasassa ja Kokkolassa. Seuraavan kahden vuoden aikana on tavoitteena 1150 asunnon tuottaminen, joka merkitsee yhteensä 155 miljoonan euron investointia. Tavoitteena on asuntojen tuottaminen 2500 euron hintaan asuntoneliöltä kohti sisältäen tonttikustannuksen.
Puukerrostalokonsepti perustuu yksiöihin ja kaksioihin, joiden yhdistämisellä ja seinien aukottamisella voidaan rakentaa myös suurempia asuntoja. Ullakko korostaa asuntorakentamisen toiminnallisten tavoitteiden merkitystä kuten käyttäjäryhmien muuntuvien tarpeiden huomioimista, asunnon käytettävyyttä ja kodinomaisuutta.
- Asuntojen muunneltavuus on asunnon elinkaaren kannalta tärkeää. Sama asunto voi olla elinkaarensa aikana erilaisessa käytössä kuten alkuun perheasuntona ja myöhemmin muutettuna opiskelija-asunnoiksi tai vanhusten palveluasuntokäyttöön. ai toisin päin, voimme yhdistää pikkuasuntoja yhdeksi isommaksi. Kun keittiöt ja kylpyhuoneet ovat moduuleita, niitä voidaan poistaa tai tuoda uusiin tiloihin. Tämä on koko moduulirakentamisen idea, kuvailee Ullakko.
Yhtiö haluaa kehittää tilaelementteihin perustuvaa puurakentamista ja tavoitella edelleen kustannustehokkuutta rakennusajan lyhentämisen kautta. Ullakko kaipaa myös puurakentamisen suunnittelun laadun parantamista, tuoteosatoimitusten kehittämistä ja rakentamismääräysten tulkintojen yhtenäistämistä.
- Odotan, että puutuoteteollisuus investoi CLT-tuotannon aloittamiseen myös Suomessa. Se merkitsisi puutuotealan osaamisen ja työpaikkojen lisääntymistä Suomessa ja puurakentamisen vahvaa kasvua, uskoo Ullakko.
Rakentamisen säädösuudistusta jatkettava
Puurakentaminen on tuonut rakentamiseen myös ekologiset arvot, arvioi Ullakko. - Ekologisuus tulee rakentamiseen ja asuntokauppaan. Se näkyy esimerkiksi Vaasassa, jossa rakennuksiin asennettu maa- ja aurinkolämpö on selvä asuntojen kaupallinen myyntietu. Puurakentaminen koetaan viihtyisänä ja hiljaisena asumismuotona, jossa on päästy muoveista eroon. CLT-levy toimii yhtä aikaa kantavana rakenteena, mutta myös höyrysulkuna, tiivisteenä ja äänieristeenä, kuvailee Ullakko.
Ullakon mielestä rakentamisen säädösuudistusta on jatkettava. Muutama vuosi sitten tehtyä palomääräysten uusimista Ullakko pitää puurakentamisen edistämisen kannalta ratkaisevana, mutta uudistus antaa edelleen tasoitusta betonirakentamiselle.
- Puun käyttöä tulisi edistää palomääräyksiä edelleen uudistamalla. Puuta pitäisi voida jättää enemmän esille myös puukerrostaloissa, kuten yksikerroksisissa rakennuksissa nyt sallitaan, toivoo Ullakko. Puukerrostalojen paloriskejä on liioiteltu, kun nyt jo vaaditaan joka huoneeseen sprinklaus. Kysyn, miten ja millä CLT levy seinässä saadaan palamaan. Paljon suurempi riski on sprinklaamaton betonikerrostalo, jonka asuntojen palot johtuvat yleensä huonekalujen ja tekstiilien syttymisestä. Eiväthän palot seinistä syty, muistuttaa Ullakko.
- Pakollisesta sprinklauksesta johtuva kustannus on 100 euroa neliölle, mikäli joudutaan rakentamaan vesisäiliöt, pumput ja varavoimala. Mikäli alueen vesijohtoverkosto mahdollistaa sprinklauksen suoraan verkosta, kustannus jää noin 50 euroon neliöltä. Ulkoseiniin ja väliseiniin sovelletaan kunnissa määräyksiä, jotka rankaisevat paksujen CLT-levyjen käyttöä rakentamisessa, jossa säädösten tulkinta vie myytäviä neliöitä ja lisäävät näin kustannuksia, kertoo Ullakko.
Kaavoitus ja yleishyödyllisen rakentamisen säädökset hidastavat rakentamista
Vanhusten palvelutaloille on nyt vahvaa kysyntää kaikkialla Suomessa. Lakea Oy on tuottanut 15 paikan tyyppitaloja puulevyrakenteisista tilaelementeistä kehitysvammaisille tai mielenterveyden kuntoutuspotilaille. Parhaillaan on suunnitteluvaiheessa 30- ja 60-paikkaisia vanhusten palvelutaloyksikköjä.
Lakea Oy toimii rakennuttajana ja vuokraa palvelutalot edelleen toimijalle, joka useimmiten on kunta tai yksityinen palveluntuottaja, jolle kunta on ulkoistanut palvelun tuottamisen. Palveluasuntoja on valmistumassa parin seuraavan vuoden aikana 490 kappaletta, joiden yhteinen investointimäärä on 66 miljoonaa euroa.
- Puurakentamiselle on palvelutaloissa paljon tilausta, mutta ongelmia on lähinnä kaavoituksen suhteen, joka vie monissa kunnissa paljon aikaa, harmittelee Ullakko. Olisi toivottavaa, että kaavoitusta tulkittaisiin samalla tavoin kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Palvelutalorakentamisen suurin este on nyt kaavoituksen hitaus, vaikka se on tilaajan eli kuntien päätösvallassa oleva asia.
Lakea Oy toimii myös yleishyödyllisenä rakentajana. Yleishyödyllisen asuntotuotannon suurimpana ongelmana Ullakko kokee omarahoitusosuuden takauksen puuttumisen. Vuokratontille rakennettavalta kohteelta edellytetään viiden prosentin ja omalle tontille rakennettavalta kymmenen prosentin omarahoitusosuutta.
- Ei kukaan voi sijoittaa omaa pääomaa yleishyödyllisyyden edellyttämäksi 40 vuodeksi hankkeisiin, muistuttaa Ullakko. Valtion tulisi siis myöntää täytetakaus myös oman pääoman osuudelle ja 40 vuoden rajoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää. Lyhyemmällä rajoitusajalla rakennuttaja voisi myydä aiemmin ja rakentaa lisää.
Vuokratasoa tulisi voida määrätä Ullakon mielestä ylemmäksi lainan takaisinmaksun nopeuttamiseksi. - Nyt kun vuokria pidetään näennäisesti kohtuuhintaisina, korjausvelkaa lykätään eteenpäin. Yleishyödyllisenä rakentajana olo on kuin vankilassa olemista, tiivistää Ullakko.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Keijo Ullakko, toimitusjohtaja, 040 549 7250, keijo.ullakko@lakea.fi
Toimitusjohtaja Keijo Ullakko esiintyy Puuinfon järjestämässä puurakentamisen koulutus Road Showssa 20.3 Vaasassa ja 21.3 Seinäejoella, ks.www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisen-koulutusroadshow-2013