Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä.
Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Arkkitehti Vesa Ijäksen väitöskirja "Puukerrostalojen rakentamisen esteet ja mahdollisuudet" on haastattelututkimus, jossa vertailtiin suomalaisten rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Tutkimuksessa haastateltiin vuosien 2010 ja 2011 aikana yhteensä 154 rakentamisen ja kiinteistöalan toimijaa.
Haastattelututkimus osoittaa, että vaikka teollisen laajamittaisen puukerrostalorakentamisen järjestelmiä on kehitetty ja alalle luotu runkoPES järjestelmä, kiinteistöalan toimijat kuten suunnittelijat, rakennuttajat ja rakentajat eivät tunne niitä. Tästä seuraa esimerkiksi se, että jokaista kohdetta pidetään luonteeltaan koerakentamiskohteena eikä käytännön kokemusta ole päästy siirtämään kohteesta toiseen.
- Meillä on teollisen puukerrostalorakentamisen osaamisvajetta kaikissa ryhmissä , niin arkkitehdeissä, rakennesuunnittelijoissa kuin rakennuttajissa ja rakentajissakin, kuvailee Ijäs. Nyt on tarvetta oikealla ja tasapuoliselle tiedolle puurakentamisesta. Jos joku asia ei toimi, se on kerrottava. Tiedon puute ja asenteet kulkevat käsi kädessä. Asenteet muuttuvat onnistuneiden rakennushankkeiden ja niistä saatujen kokemusten kautta.
Laajamittaisen puurakentamisen kehitystyön tulee ulottua itse puuelementtijärjestelmän kehittämisen lisäksi myös logistiikkaan, työmaakäytäntöihin ja yhteentoimivuuteen alihankkijoiden kanssa. - Tämän kokonaisuuden hallinnasta syntyy lopulta puurakentamisen kilpailukyky. Puukerrostalorakentamisen koko prosessi on saatava valmiimmaksi, etteivät kustannukset kaadu vain hankkeen toteuttajalle, muistuttaa Ijäs.
Rakennusvalvonnan tulkinnat lisäävät taloudellista riskiä
Eräänä keskeisimpänä puukerrostalorakentamisen hidasteena ja taloudellisena riskinä rakennusalan ammattilaisten keskuudessa pidetään viranomaisvalvonnan ennakoimattomuutta, jonka ongelmat myös viranomaiset itse myöntävät.
- Rakentamisen lupakäytännöissä tulisi olla tasapuolinen kunnasta riippumatta, sanoo Ijäs. Kyse on ensisijassa siitä, että ei tunneta riittävästi puurakentamisen menetelmiä ja se johtaa erilaisiin tulkintoihin eri paikkakunnilla. Kun joka kunnassa ei ole riittävästi resursseja, tulisi harkita siirtymistä seudulliseen rakennusvalvontaan, joka lisäisi valvonnan osaamista ja yhdenmukaistaisi päätöksentekoa.
- Esimerkiksi Lahdessa on hyviä kokemuksia seudullisen rakennusvalvonnan toimivuudesta, sanoo Ijäs. Rakennusvalvonnassa voitaisiin noudattaa maakunnallisia tai pelastustoimen rajoja, jolloin valvontaan saataisiin mukaan myös laadullisia tukevia tekijöitä.
Vastuuta jakava allianssimalli puurakentamiseen
Kehittyäkseen suomalainen puukerrostalorakentaminen vaati Ijäksen mukaan allianssimallia, joka jakaa riskejä ja sen kautta positiivinen mahdollisuus puurakentamiselle. Ijäs ehdottaa puurakentamisen kohteiden käynnistämiseksi osapuolten riskejä jakavaa toteutusmallia ja Ruotsin tapaan asuinpuukerrostaloja omaan pitkäaikaiseen omistukseen rakennuttavaa tahoa.
- Puukerrostalorakentamisessa ei yksikään rakennusliike selviä kuiville, ellei se saa ympärilleen riittävää asiantuntijajoukkoa. Puukerrostalotuotantoon tulisi ottaa käyttöön hankesuunnittelujärjestelmä, joka ottaa huomioon viranomaisvaatimukset sekä rakentamisen tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset tekijät. Sopimuksin tulisi määritellä toteutusmalli ja ottaa huomioon myös rakennuksen elinajan ylläpidon vaatimukset, ehdottaa Ijäs.
Ijäs haluaa puurakentamisen järjestelmiä kehittävät metsäyhtiöt mukaan puukerrostalorakentamiseen vanhan 1960-luvulta tutun grynderimallin mukaisesti. - Nyt on aika kysyä puurakentamisen järjestelmiä tuottavilta metsäyhtiöiltä, uskovatko ne omaan tuotteeseensa vaiko ei? Yhtiöt voisivat perustaa Puukerrostalo Oy:n ja hankkia huippukaverit rakentamaan pitkäaikaiseen omistukseen tulevia vuokrataloja. Yhtiöillä on keskeisillä paikoilla hyviä maa-alueita rakentamiseen ja paljon kiinteistömassaa, jotka voitaisiin siirtää rakennusyhtiön taseeseen, ehdottaa Ijäs.
Puurakentamisen vahvuudet vuokra-asuntotuotannossa
Väitöskirjassa käsiteltiin myös 1990 - luvulla rakennettujen puukerrostalojen toimivuutta ja niistä saatuja kokemuksia. Esimerkiksi Lahden Paavolan kaupunginosaan rakennettiin neljä puukerrostaloa, joista jokainen toteutettiin erilaisella järjestelmällä. - Sekä rakentajan että asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä, sanoo Ijäs.
- Nykyinen puukerrostalo on aivan eri tuote kuin 90 luvulla, muistuttaa Ijäs. Esimerkiksi Vierumäen puukerrostalon äänieristys on parempi kuin betonikerrostalossa. Kun rakennesuunnittelija osallistuu työmaan toteutukseen tiiviisti, voidaan välttää työmaan aikana tapahtuvat virheet. Vierumäen hankkeen toteutus osoittaa kokemusperäisesti, että puurakentaminen ei ole perinteistä rakentamista kalliimpaa.
Ijäs muistuttaa, että 90 prosenttia pientaloista ja vapaa-ajan taloista tehdään puusta. - Nyt tarvitaan sellaisia rakentamisen kohtuuhintaisia ratkaisuja, mihin ihmisillä on varaa. Puurakentamista ei voida arvioida vain isojen wau - arkkitehtuuriin perustuvien julkisten rakennusten kautta, vaan pärjääminen ratkaistaan arjen rakentamisen markkinoilla. Näenkin, että suuri puurakentamisen mahdollisuus on vuokra-asuntotuotannossa, koska siinä ei tarvita ennakkomarkkinointia eikä neuvottelua monen osapuolen kanssa, tiivistää Ijäs.
Vastaväittäjä: Tutkimuksesta puuttuivat puurakentamisen myönteiset tekijät
Väitöstilaisuuden vastaväittäjän tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mukaan tutkimuksen kysymyksenasettelussa ja haastatteluissa on keskitytty erityisesti puurakentamisen esteisiin, jolloin tutkimustavoitteiden mukaiset puukerrostalojen mahdollisuudet ovat jääneet varsin vähälle huomiolle.
- Kun pääosalla vastaajista ei ole lainkaan kokemusta puukerrostalorakentamisesta, vastaukset perustuvat enemmän asenteisiin ja mielikuviin kuin tosiasioihin, väittää Karjalainen.
Karjalaisen mukaan Ijäs esittelee allianssimallia vain riskejä jakavana toimintatapana, kun käytännössä allianssimallissa jaetaan riskien lisäksi myös mahdollisia onnistumisia ja hyötyjä.
- Haastattelukysymykset ovat johdattaneet vastaajia nostamaan erityisesti esille virheitä, riskejä ja esteitä, mikä asettaa tutkimuksen objektiivisuuden ja puolueettomuuden hieman kyseenaseiseen valoon. Voidaankin kysyä, että mikä on ollut Ijäksen oma asenne ja tarkoitusperä tällaiselle negatiivissävytteiselle kysymyksenasetannalle, jossa puurakentamisen myönteisiä tekijöitä ei ole kysymyksissä juurikaan esitetty, joihin vastaajat olisivat voineet yhtyä, kysyy Karjalainen.
- Puurakentamisen RunkoPES:in käsittely, puurakentamisen myönteinen asukaspalaute, puurakentamisen nopea rakentamisaika hintakilpailukykyineen ja alati kiristyvät ympäristövelvoitteet hiilijalanjälkitarkasteluineen olisivat mielestäni ansainneet enemmän huomiota ja kuvausta väitöskirjassa nimenomaan puurakentamisen mahdollisuuksia kuvaavina asioina. Kaikissa asukaspalautetutkimuksissa asukkaat ovat olleet puukerrostalojen yleistymisen kannalla, muistuttaa Karjalainen.
Arkkitehti Vesa Ijäs uskoo kriittisten näkökohtien esiintuomisen edistävän lopulta puurakentamista. Ijäs painottaa puukerrostalojen tulevaisuuden olevan enemmän vuokra- asuntotuotannossa kuin omistusasuntopuolella. - Uskon että kun uudet puurakentamisen järjestelmät ovat tulossa markkinoille, yleishyödyllisen rakentamisen kautta voidaan edistää puurakentamisen markkinaa. Kun lähes kaikkien tutkimuksen haastateltavien henkilökohtainen asenne puurakentamista kohtaan oli myönteinen, iso haaste on kääntää tämä myönteisyys edistämään konkreettisesti puurakentamista, sanoo Ijäs.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Vesa Ijäs, arkkitehti, 050 552 0004, vesa.ijas@ladec.fi
Markku Karjalainen, arkkitehti, 040 5832127, markku.karjalainen@tem.fi