- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää.
Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Teollisesti valmistettujen hirsitalojen osuus on noin 12 prosenttia talopaketeista. Suomalaiset hirsitalotehtaat toimittavat markkinoille vuosittain runsaat 7000 rakennusta, joista pääosa on vapaa-ajan asuntoja. Kotimaan toimitusten arvo on noin 170 miljoonaa euroa. Vientiin valmistetaan noin 2500 hirsirakennusta viennin arvion ollessa runsaat sata miljoonaa euroa.
© Honkarakenne
Home-ongelmat lisäävät hirsitalojen kysyntää
Suomessa hirsitalojen määrä on kasvanut julkisessa rakentamisessa. Kuopioon valmistui viime vuoden elokuussa runsaan 500 neliöinen hirsirakenteinen 55-paikkainen päiväkoti, jossa on lisäksi tiloja 30 alakoululaiselle. Pudasjärvelle on rakenteilla hirsirakenteinen päiväkoti ja koulukeskus. Paikkakunnalle on jo valmistunut Metsähallituksen toimistorakennus. Yksi Suomen suurimmistä hirsirakennuksista valmistuu vielä tämän vuoden kuluessa Haapavedelle. Kaupungin rakennuttama liki 1200-neliöinen Pappilantien päiväkoti edellyttää uudenlaisia ratkaisuja muun muassa väli- ja ulkoseinien liitosten osalta. Kaupunki päätyi valitsemaan massiivipuun sisäilman terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä.
- Koulujen ja muiden julkisten rakennusten mittavat homeongelmat ovat lisänneet kuntien ja kaupunkien kiinnostusta hirsirakentamista kohtaan. Tutkimustieto massiivipuun terveyttä edistävistä ominaisuuksista, sisäilman optimaalinen kosteustasapaino ja puun ekologisuus puolsivat hirren valintaa. Tämä näkyy myös jäsenyritysten saamista kyselyistä ja tarjouspyynnöistä, tulkitsee Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen.
Energiasäädökset edistävät hirsirakentamista
Rakennusten homeongelmien myötä on tullut tarve rakentaa hengittäviä, terveellisen huoneilman omaavia rakennuksia. Monet VTT:n ja THL: n tutkimukset tukevat näitä tuloksia. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle.
- Hirsitaloteollisuuden tulevaisuus perustuu tulevaisuudessa hirren valmistuksen ekologisuuteen ja hirsitalojen muodostamaan hiilinieluun, sanoo Romppainen. Hirsirakentamisen kannalta olisi parasta jos rakennuksen koko elinkaari otettaisiin huomioon. Tällöin myös elinkaaren lopussa tapahtuva purkaminen ja jätteiden käsittely tulisi huomioitua.
- Myös resurssitehokkuuden tulo rakentamisen vaatimuksiin tukee kokonaisuudessaan puurakentamista, vaikka palomääräykset ovatkin olleet
kerrostalorakentamisen esteenä. Ja ovat vieläkin, koska puun käyttö on rajattu kerrostalojen sisäpintamateriaalina, arvioi Romppainen. Yksikerroksisissa päiväkodeissa ja kouluissa ei tätä haastetta ole.
Hirsitalojen vahvuuksina sisäilman laatu ja ympäristötekijät
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuonna 2011 kerättyyn satunnaisotantaan perustuvan kyselytutkimuksen asumisterveydestä ja turvallisuudesta Suomessa. Tutkimus perustui kolmeen päärakennemateriaalin, joita analysoitiin suhteessa asumisterveyteen ja -tyytyväisyyteen. Analyysien perusteella hirsitaloasukkaat olivat kuusi kertaa tyytyväisempiä sisäilman laatuun verrattuna kivitaloissa asuviin vastaajin. Lisäksi hirsitaloasukkaiden tyytyväisyys asuntoonsa sekä yleinen terveydentila oli tutkimuksen mukaan parempi kuin muissa vastaajaryhmissä.
- Meillä on paljon hirsirakentamista koskevaa tutkimustietoa, sanoo Romppainen. Pääosa jäsenyrityksistämme on CE- merkinnän piirissä. CE- merkintä- ja energiatehokkuusvaatimukset eivät ole jarruttaneet hirsitaloteollisuuden mahdollisuuksia ja kilpailukykyä.
- On hyvä muistaa, että ennen ei ollut homeongelmia siinä määrin kuin nykyisin. Sotien jälkeinen rakennuskulttuuri vei joidenkin materiaalien osalta harhaan ja nyt ollaan palaamassa vanhoihin hyväksi koettuihin, turvallisiin materiaaleihin. Tätä trendiä hirsirakentaminen edustaa, sanoo Romppainen.
Nykyinen rakentamisessa käytetty hirsi on pääosin lamellihirttä, josta voidaan tehdä mitä paksuutta tahansa ja joka on teknisesti hallittavissa ja täyttää uudet tiiveys- ja energiatehokkuusvaatimukset. Romppaisen mukaan hirsi on energiatehokas, mutta samalla se on kosteus- ja äänieristävä elementti, kun se tasaa kosteutta tehokkaasti. Samalla kun hirsi eristää hyvin ulkoilman, siinä on palo-, ääni- ja kosteuseriste kaikki samassa paketissa.
- Energiatehokkuuden lisäksi hirsi täyttää resurssitehokkuuden vaatimukset, minkä kannalta hirren käyttö on perusteltua ja järkevää. Myös EU:n tavoittelemat resurssitehokkuusvaatimukset ovat hirsirakentamisen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka.
- Sisäilman kosteus asettuu hirsitaloissa terveyden kannalta optimialueelle, sillä massiivipuinen seinärakenne vaimentaa ja tasapainottaa luonnostaan sekä lämmön että kosteuden vaihtelua. Ilmiö on tunnettu kokemusperäisesti pitkään, mutta viime vuosina asiasta on saatu myös tutkittua tietoa, kuvailee Romppainen.
Romppaisen mukaan suomalaiset hirsitalovalmistajat ovat tehneet yhteistyötä eurooppalaisten hirsirakentajien kanssa. - Me vaihdamme kokemuksia ja tietoja hirsirakentamisen kehitystyössä. Esimerkiksi Euroopassa yleisessä CLT - rakentamisessa on massiivipuun edut ja edesauttaa myös hirsitalomarkkinaa. CLT - levyjä käytetään myös hirsirakennusten välipohjissa. Massiivipuurakentaminen on materiaaleiltaan myös modernia rakentamista.
Puolet hirsitaloista vientiin
Romppaisen mukaan hirsitalon valinta tehdään tietoisesti. – Yksityisessä rakentamisessa he ovat yleensä ekotehokkuudesta tietoisia nuoria perheitä, joissa tunnistetaan mm. ilmastotavoitteet ja vähähiilinen rakentaminen. Hirsirakentamisessa tulee valmista pintaa nopeasti ja rakentamisen nopeudessa ja sen kautta työkustannuksissa saavutetaan hintakilpailukyky verrattuna muuhun rakentamiseen.
Hirsitalorakentaminen on taantumasta huolimatta säilynyt suhteellisen vakaana. Rakentamisen vienti on kasvanut ja kotimaan kysyntä hieman hiipunut. Vienti paikkaa kotimaan kysyntää ja trendinä hirsirakentamisen markkinaliikkeet ovat loivempia kuin muun rakentamisen.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, korostaa Romppainen. Joka toinen Suomessa valmistettu hirsitalo menee vientiin. Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista. Vientimaista kasvussa ovat entiset Itä-Euroopan IVY- maat, Ranska ja Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää.
Teollisesti valmistettua lamellihirttä arvostetaan Romppaisen mukaan yhä enemmän. Hirsitalovalmistajat tekevät lamellihirren valmistuksessa yhteistyötä, vaikka suunnittelu ja markkinointi ovatkin kullekin yritykselle omia.
Romppainen muistuttaa hirsitalorakentamisen tuottavan sivutuotteena kotimaista uusiutuvaa energiaa. - Monissa saha- ja hirsitaloteollisuuden paikoissa kuten Karstulassa, Alajärvellä, Pudasjärvellä ja Kuusamossa aluetaloutta vahvistava paikallinen energiatase on tasapainossa tämän ansiosta. Tämä on hyvä yhtälö, jossa myös energiatuotannon eurot jäävät aluetalouteen. Jos joku kehittäisi tänä päivänä puun kaltaisen raaka-aineen, hänet palkittaisiin Nobel-palkinnolla, arvelee Romppainen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Seppo Romppainen, asiamies, 050 376 5901, seppo.romppainen@hirsikoti.fi; seppo.romppainen@annosol.fi
* Kuva; Honkarakenne, Helsingin Myllypuroon 2012 valmistunut rivitalokohde