LapWall Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat puurakenteiset elementit kerros-, rivi- ja luhtitalorakentamiseen, omakoti- ja paritalorakentamiseen sekä kasvaville päiväkoti- ja hoivakotimarkkinoille. Tehtaamme on varusteltu nykyaikaisella teknologialla ja se on Pohjois-Euroopan modernein puuelementtien tuotantolaitos.

Mittatarkat elementit asiakkaan suunnitelmien mukaan

Pitkälle tehdasolosuhteissa jalostetut korkealaatuiset ja mittatarkat elementit  parantavat rakennusten laatua sekä tuovat myös nopeutta rakentamiseen. Kaikki elementit ovat saatavissa äärimitoiltaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Elementin maksimikoko on 12,50 m x 3,20 m. Myös korkeiden rakennusten seinäelementit ovat mahdollisia valmistaa, jolloin kapeammat elementit asennetaan pystyasentoon.

Huolellinen valmistus takaa laadukkaan lopputuloksen

LapWall Oy toimittaa valmiit ja monipuoliset ratkaisut  rakentamisen eri  tarpeisiin. Jatkuvalla  tuotekehityksellä varmistetaan laadukas ja edullinen rakentaminen sekä hyvä kestävyys valmiille rakennuksille. Kaikki valmistuksessa käytettävät  raaka-aineet on varastoitu aina katokseen tai lämpimään tehdashalliin.  Se osaltaan varmistaa lopputuotteiden laadun sekä nopeuttaa myös valmistusprosessia.

Säästöä esivalmistetuilla rakennusosilla

LapWall Oy toimittaa seinäelementtien ohella myös esivalmistettuja rakennusosia. Osavalmistuksessa käytetään markkinoiden nopeinta, tarkinta ja monipuolisinta  katkaisulinjaa. Katkaisulinjalla voidaan valmistaa osia suoraan CAD-ohjelmasta saadun tiedoston perusteella tehokkaasti ja mittatarkasti. Tehtaan 5-akselinen sahalinja osaa tehokkaasti toteuttaa tarvittaessa myös koneistukset.

Katkaistut osat numeroidaan ja niihin voidaan tehdä erilaiset koneistukset ja tekstimerkinnät valmiiksi tehtaalla. Esivalmistetut rakennusosat pakataan asiakkaalle työvaihekohtaisesti, jolloin kokoonpano työmaalla on helppoa ja nopeaa valmiiksi merkittyjen osien ansiosta. Rakentaja säästää myös rakennusaikaisissa jätekustannuksissa kun hukkamateriaalia ei työmaalla synny.

LapWall-elementtituotteilla saadaan lyhennettyä työmaiden läpimenoaikaa useita viikkoja. Sisustustöitä pääsee tekemään nopeasti säältä suojassa ja rakennuskohde voidaan luovuttaa täsmälleen sovittuna aikana.

Tutustu ja pyydä tarjous: www.lapwall.fi

LapWall-esite

Facebook

Tässä dokumentissa esitellään lyhyesti Suomeen valmistuneita puukerrostaloja. Kaikkiaan on valmistunut 37 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 647 asuntoa sekä 4 toimistopuukerrostaloa.

”Suomalainen puukerrostalo on paloluokaltaan P2-luokkainen ja ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta”.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1996

KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO

HANKETIEDOT

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Viikin puukerrostalot on rakennettu Viikin ekologisen rakentamisen koealueelle Helsinkiin. Kohde koostuu seitsemästä lamellitalotyyppisestä asuinrakennuksesta, joista neljä on 2-kerroksista, kaksi 3-kerroksista ja yksi 4-kerroksinen. Viikin puukerrostaloista järjestettiin puurakentamisen teknologiaohjelman kuluessa kaksivaiheinen suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen suunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on hyödynnetty innovatiivisella tavalla. Kilpailun molemmat vaiheet käytiin vuoden 1995 aikana. Jokaiseen kilpailuun osallistuneeseen tarjousryhmään kuuluivat urakoitsija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija. Monessa ryhmässä oli mukana myös puuntoimittajayritys. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennusten runko- ja ulkoseinäjärjestelmänä käytettiin kantavia suurelementtejä. Rakennukset valmistuivat Helsingin yliopiston henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi.

Rakennukset on perustettu teräsbetonisten tukipaalujen varaan, koska kantava maapohja on noin 10 - 20 m:n syvyydessä. Alapohjat ovat ryömintätilallisia tuulettuvia alapohjia, joiden kantavana vaakarakenteena ovat teräsbetoniset ontelolaatat. Rakennusten kantavista seinistä muodostettu pystyrunko, väli- ja yläpohjat sekä julkisivut ovat enimmäkseen puuta. Huoneistojen väliset seinät, ulkoseinät sekä väli- ja yläpohjat on rakennettu kantavista suurelementeistä. Ulkoseinäpaneloinnit on toimitettu tehtaalta valmiiksi maalattuina pienelementteinä. Vesikattorakenteet on muodostettu naulalevyristikoista kantavan yläpohjarakenteen päältä tukien. Rakennuksen jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Rakennusten julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin palokatkoulokkein. Ullakon tuuletus on hoidettu palopeltiventtiileiden avulla. Noin 10 % julkisivuista on verhottu sementtikuitulevyin.

Viikin puukerrostalot on sijoitettu Viikin pelloille siten, että 3- ja 4-kerroksiset pitkät rakennusmassat rajaavat pihaa ohikulkutiehen, ja pysäköintialueeseen päin ja muut pienemmät asuinrakennusmassat piharakennuksineen suuntautuvat viuhkamaisesti tonttia reunustavaa lampea kohti. Näin paikkaan muodostuu perinteisen maalaismiljöön henkeen suljettu pihapiiri, josta löytyy useita mielenkiintoisia, suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja vaihtelevine näkymineen. Rakennukset ovat pääosin massaltaan suoralinjaisia ja kapearunkoisia. Harjakatot ovat tavallisesta poiketen toispuoleisia (= harjakaton ja pulpettikaton sekamuoto). Parvekkeet on sijoitettu rakennusrungon ulkopuolelle omalla pystyrungollaan seisoviksi siroiksi, sauvamaisiksi tornirakennelmiksi, jotka elävöittävät ja keventävät julkisivuja. Ikkuna-aukot on pääsääntöisesti sijoitettu kerroksittain päällekkäin samaan linjaan. Paikoin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu ja koottu yhteen pystysuunnassa vaaleaa julkisivulaudoitusta tummempien julkisivulevyverhousten avulla. Rakennukset ovat moderneja, ja puupintojen tekstuuri on niukkaa. Pääväriltään rakennukset ovat vaaleita. Parvekkeissa, julkisivudetaljoinneissa ja -levyverhouksissa on käytetty tummempia värisävyjä. Kohteen detaljointi ja väritys on toteutettu vähäisillä keinoilla taitavasti siten, että rakennusten yleisilme on rikas. Rakennusten julkisivujen kerroksittaiset vanerista ja pellistä tehdyt palokatkoulokkeet on liitetty parveke- ja ikkuna-aukkojakoihin luontevasti.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 3/1997 ja 4/1998 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sammonkatu 3, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 190 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 33
• Rakennukset: Kolme 3 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Riihi-säätiö rs.
• Rakennusliike: OU-RA Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio
• Rakennesuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio ja Rakentamistekniikan osasto

YHTEYSHENKILÖ

• TkT, Arkkitehti, Markku Karjalainen, Kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 040 5832 127, markku.karjalainen@tem.fi

Oulun puukerrostalo sijaitsee Oulun kaupungin Kaijonharjun kaupunginosassa, ostoskeskuksen ja Pyykösjärven välisellä pienellä metsäalueella. Rakennus on luhtikäytävätalo, joka koostuu kolmesta luhtikäytäväsiltojen avulla toisiinsa kytketystä 3 -kerroksisesta pulpettikattoisesta ja hyvin kapearunkoisesta rakennusmassasta. Kohde on ollut osa Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan osastojen aloittamaa puurakentamisen tutkimushanketta. Kohteen suunnittelu aloitettiin keväällä 1995 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoille järjestetyllä ideakilpailulla, jonka avulla haettiin ideoita ja arkkitehtonista perusratkaisua puukerrostalon varsinaista suunnittelua varten. Oulun puukerrostalon yksityiskohtaisessa suunnittelussa haluttiin tietoisesti kokeilla erilaisia ratkaisuja kuin Ylöjärven ja Viikin koerakennuskohteissa, jotta puukerrostalorakentaminen tulisi mahdollisimman laajalti tutkituksi.

Rakennuspaikan maaperä on routimatonta karkeaa hiekkaa. Rakennuksen A- ja C-osat on perustettu matalaperustuksena perusanturoiden varaan. Keskimmäiseen B-osaan on sijoitettu maanalainen kellarikerros. Kaikki alapohjat on tehty maanvaraisina teräsbetonilaattoina. Rakennuksen kantava runko on enimmäkseen puuta. Luhtikäytävät ovat betonitäytteisten teräsputkiprofiilien varaan nostettuja teräsbetonielementtejä. Kantavina pystyrakenteina toimivat ulkoseinät, joiden jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Välipohjat ovat puu- ja levyrakenteisia elementtejä ja osin puu-betoni-liittolaattaelementtejä. Yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Rakennus on tehty paikalla rakentaen platform -tekniikalla, ja rungon puutavara on pääosin pre-cut -periaatteen mukaisesti valmiiksi katkottua. Kaikki julkisivut ovat puisia, ja ne on verhottu sekä pysty- että vaakasuuntaisin laudoituksin ja osin vanerilevyin. Lisäksi luhtikäytävän suojana on käytetty vaakasuuntaisia lankkusäleikköjä. Julkisivuissa ei ole useimmista maamme puukerrostalokohteista poiketen näkyviä vaakasuuntaisia palokatkoja, vaan palokatkoina on käytetty julkisivuverhouksen taustan tuuletusilmarakoon sijoitettuja koolauksia ja kuristusrimoja.

Oulun puukerrostalokohde on sijoitettu luontevasti kapealle metsäkaistaletontilleen siten, että parvekkeilta on näköalat Pyykösjärvelle. Ostoskeskuksen ja sen laajahkon pysäköintialueen puolelle on pihaa rajaamaan sijoitettu yksikerroksisia autokatoksia ja varastorakennuksia, jotka tuovat vastapainoa kolmikerroksisille asuinrakennuksille. Rakennusten mielenkiintoisempana julkisivupuolena voidaan pitää sisäpihan puolta, jossa luhtikäytäville tavanomainen hyllymäinen ilme on taitavasti vältetty vaakasuuntaisten luhtikäytäväsäleikköjen ja luhtikäytäviin liittyvien kaksikerroksisten varastorakennusten avulla. Rakennusten parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulostyöntyvien erkkereiden välisiin syvennyksiin siten, että ne ovat puolittain suojaisia ja puolittain julkisivuista ulospäin työntyviä noppamaisia osia. Ikkuna-aukotus on selkeää ja säännönmukaista, osin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu vertikaalisuunnassa tummasävyisiksi maalatuilla vaneriverhouksilla. Ikkuna- ja oviaukkopielien detaljointi on niukkaa. Rakennusten päämassat ovat vaaleanharmaita, ja tehosteväreinä on käytetty julkisivuvaneriverhouksissa kirkkaan keltaisia ja vihreitä tehostevärejä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1997 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Pähkinämäentie 231 ja 235, 04300 Tuusula
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 3 622 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 46
• Rakennukset: Kaksi 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asoasunnot Oy / VVO Rakennuttaja Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike S. Horttanainen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Tuusulan puukerrostalot valmistuivat vuonna 1997 metsäiselle rinteelle Tuusulan moottoritien läheisyyteen, Hyrylään. Kohde koostuu kahdesta samanlaisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä, pulpettikattoisesta asuinkerrostalosta. Toinen taloista (Pähkinänmäentie 231) on asumisoikeustalo ja toinen (Pähkinänmäentie 235) vuokratalo. Pihojen reunaan Pähkinämäentien varteen on sijoitettu lisäksi neljä pitkää pulpettikattoista autokatosta.

Rakennusten runko perustuu kantaviin seiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Ylärinteen puolelta ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia, yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Julkisivut ovat kokonaan puuverhoiltuja. Parvekkeiden pilarit ja palkit ovat liimapuuta. Rakennusten ulkoseinät, välipohjat ja yläpohjat on poikkeusluvalla toteutettu selluvillaeristeisinä. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoulokkein.

Tuusulan puukerrostalot edustavat pistetalotyyppiä, joiden syvärunkoisuus ja raskaus on onnistuneesti pystytty hävittämään rakennusmassoittelun porrastamisen ja parvekkeiden avulla. Rakennukset istuvat luontevasti rinteeseen, ja pihapiiriä rajaavat selkeästi Pähkinänmäen tien varteen sijoitetut kaarevat autokatokset. Rakennusten detaljointi on varsin perinteistä. Julkisivuja jakaa eri osiin kerroksittaiset palokatkoulokkeet. Rakennusten porrashuoneet hissiä kiertävine portaineen ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jerenpiha 2, 4 ja 6, 21120 Raisio
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 550 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 42
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Tarveasunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Raision puukerrostalot on rakennettu vuosina 1996 - 1997 jyrkkään itärinteeseen Raision asuntomessualueelle. Kohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä asuinkerrostalosta. Kiinteistöistä yksi on asumisoikeustalo (Jerenpiha 2), yksi vuokratalo (Jerenpiha 4) ja yksi osaomistustalo (Jerenpiha 6).

Rakennusten pystyrunko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät -järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Rakennusten ylärinteen puolelta betoninen ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjat ristikkorakenteisia. Parveketornien kantavat rungot ovat liimapuuta. Julkisivut ovat ensimmäisen kerroksen osalta betonirakenteisia ja muilta osin puuverhoiltuja. Rakennusten julkisivuissa on puusta tehdyt ja pellillä päällystetyt vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet. Asuntojen parvekkeet on varustettu lattiaan sijoitetuilla poistumisluukuilla. 

Raision pistetalomaisille puukerrostaloille on omaperäistä niiden kattomuoto, joka on samanlainen toispuoleinen pulpettikaton ja harjakaton sekamuoto kuin Viikinmansion puukerrostalokohteessa. Rakennusmassat ovat suoralinjaisia, selkeitä ja pistetaloratkaisusta johtuen syvärunkoisia. Rakennukset on sijoitettu onnistuneesti jyrkkään rinteeseen Kaanaantien varteen siten, että ylärinteen eli sisäänkäyntijulkisivun puolelta rakennukset ovat 3 -kerroksisia ja alarinteen puolelta 4 -kerroksisia. Rakennusten porrashuoneet ovat keskikäytävämäisiä. Kullakin rakennuksella on oma selkeä perusvärinsä; vihreä, punainen ja sininen. Parvekkeissa ja julkisivudetaljoinnissa on kaikissa rakennuksissa käytetty valkoista sävyä. Ikkunat muodostavat julkisivuihin pystysuuntaisia kaistoja, joita on korostettu ikkunoiden välisillä valkoisiksi maalatuilla julkisivuvaneriverhouksilla. Julkisivujen vaakasuuntaisia palokatkoja on hävitetty onnistuneesti käyttämällä julkisivuissa säleikkö- ja kenttäaiheita erilaisine värityksineen. Parvekkeet ovat tilavia, ja niissä käytetyt puusäleikköaiheet onnistuneita.

Kohde on esitelty kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Rauhankatu 23, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 371 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 19
• Rakennukset: Yksi 2-3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1998

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon ensimmäinen puukerrostalokohde As Oy Porvoon Fredrika valmistui kesällä 1998 Porvoon keskusta-alueelle torin läheisyyteen. Kohde koostuu yhdestä kolmikerroksisesta lamellitalotyyppisestä asuinkerrostalosta, jonka kattomuotona on harjakatto. Kohteen perustajaurakoitsijana on ollut rakennusliike Porvoon puurakennus PPR Oy. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

Rakennuksen pystyrunko perustuu kantaviin puuseiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Väli- ja yläpohjien kantavina osina ovat naulalevyristikot. Väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat kaikki selluvillaeristeisiä. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Kellarikerros on teräsbetonia. Parvekkeiden kantavat osat ovat terästä. Kohteen pysäköintipaikat on sijoitettu osittain rakennuksen alapuoliseen kellarikerrokseen ja osittain pihan alle teräsbetonikannen alle. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin, pellillä päällystetyin vanerisin palokatkoulokkein.

Asunto Oy Porvoon Fredrika edustaa onnistuneesti vanhan empirepuukaupunginosan täydennysrakentamista. Rakennus istuu luontevasti ahtaalle tontille. Pysäköintihallin sijoittaminen rakennuksen kellarikerrokseen on kaavallisesti perusteltu ratkaisu. Rakennuksen yleisilme on saatu hienovaraisesti detaljoiduksi varsin vähäeleisin keinoin. Rakennuksen pitkän koillisjulkisivun massoittelu on hyvin pelkistettyä. Lounaisjulkisivua keventävät ja rikastuttavat onnistuneesti asuntojen parvekkeet. 

ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU 29

HANKETIEDOT

• Sijainti: Aleksanterinkatu 29, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 498 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 24
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1999

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asuntosäätiö
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                             

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon toinen puukerrostalokohde on kesällä 1999 valmistunut nelikerroksinen lamellitalo, Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29. Asuntojen lukumäärä on 24, ja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee lisäksi elintarvikemyymälä. Ensimmäinen kerros on betonirakenteinen. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

As Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29:n kantava runko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät-järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen, ja muut kerrokset ovat kokonaan puurunkoisia. Alapohjat ovat betonirakenteisia kantavia alapohjia. Kohteen yläpohjan kantavina osina ovat puuristikot. Välipohjien kantavina osina ovat ristikkopalkit. Kohteessa on käytetty eristeenä selluvillaa. Parveketornit ovat puurakenteisia. Julkisivujen palokatkoina on käytetty peltilistaa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välissä. Muissa kerroksissa ei ole palokatkoja, koska 1. kerros on kivirakenteinen.

Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29 on mittakaavaltaan varsin massiivinen. Pihajulkisivultaan rakennuksessa on pienipiirteisyyttä ja rakennusmassaa miellyttävästi keventävää detaljointia. Parveketornit ja niihin liittyvät puuritilät tuovat rakennukselle lisäilmettä. Rakennuksen väritys on kauttaaltaan vaalean ruskean ja beigen sävyjä.

NAANTALIN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Myllykiventie 2 ja 4 sekä Käsityöläiskatu 11,21100 Naantali
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 4 080 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 51
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Naantalin Päivärusko, Aurinkorusko ja Iltarusko
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Naantalin puukerrostalokohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta, pistetalotyyppisestä ja harjakattoisesta asuinkerrostalosta. Kaksi ensimmäistä taloa ovat valmistuneet kesällä 2000 ja viimeisin valmistui loppuvuodesta 2000. Talot ovat keskenään eri taloyhtiöitä. As Oy Naantalin Iltarusko sijaitsee osoitteessa Myllykiventie 4, ja sen asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. As Oy Naantalin Päiväruskon osoite on Myllykiventie 2, ja sen asunnot ovat osaomistusasuntoja. Käsityöläiskatu 11:ssa sijaitsevan As Oy Naantalin Aurinkoruskon asunnot ovat omistusasuntoja. Asuntoja on yhteensä 51, kussakin rakennuksessa 17 kpl.

Rakennusten ensimmäiset kerrokset sekä alapohjat ovat betonirakenteisia. Ylempien kerrosten runko ja julkisivut ovat puuta. Myös parvekkeiden kantavat osat ovat puurakenteisia. Rakennusten toteutus perustui levyjäykisteiseen, kantavaseinäiseen platform -runkoon. Julkisivuissa ei ole käytetty näkyviä palokatkoja, vaan julkisivut on varustettu seinän ala- ja yläreunaan ulkoverhouksen taustan tuuletusrakoon sijoitetuilla teräsreikäpeltipalokatkoilla.

Naantalin puukerrostalot ovat erittäin näkyvällä paikalla kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusten detaljointi ja värien käyttö on perinteistä. Perusväri on keltainen. Parvekkeet ja muut julkisivujen detaljit on käsitelty valkoisiksi. Sisäpihan puoleiset parvekejulkisivut ovat ulkoasultaan ilmeikkäitä ja rikaspiirteisiä. Kadun puoleiset julkisivut ovat umpinaisempia ja hillitympiä. Rakennusten porrashuoneiden eritasoratkaisut on tehty onnistuneesti, ja ne ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Puulinnankatu 12, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Asuntojen lukumäärä: 14
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy Linnanvouti
• Rakennusliike: Skanska Pohjois-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy
• Rakennesuunnittelu: Arkins Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Kimmo Kuismanen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy, puh. 040 724  2652, kimmo.kuismanen@case.oulu.fi

Ouluun valmistui vuonna 2003 maamme ensimmäinen kokonainen moderni puukaupunkialue, Puu-Linnanmaa, joka on noin 12 hehtaarin laajuinen, 2−3-kerroksisten puukerrostalojen ja puisten pienkerrostalojen koerakentamisalue. Alueen kaavoitussuunnittelu tehtiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiossa professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla. Hankkeen koordinaattorina toimi arkkitehti, TkT Markku Karjalainen. Kaikki alueen rakennukset ovat puujulkisivuisia ja pääsääntöisesti myös puurunkoisia. Alueen kokonaiskerrosala on noin 25 000 k-m2. Asuinrakennuksia alueen kuuteen kortteliin rakennettiin yhteensä 45, ja asuntoja niihin 308. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, vastapäätä Oulun yliopiston päärakennusta ja Pohjoismaiden suurimman teknologiakylän läheisyydessä.

Puu-Linnanmaalla on kuitenkin vain yksi varsinainen puukerrostalon määritelmän täyttävä rakennus, eli vähintään kolmikerroksinen ja puujulkisivujen lisäksi myös puurunkoinen. Rakennus sijaitsee As oy Linnanvoudissa, korttelin 14/1 luoteiskulmassa. Siinä on 14 asuntoa ja sen on suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. Kohde on valmistunut vuonna 2000. Rakennuksen ruko on toteutettu levyjäykisteisellä kantavat seinät -rakenteella. Välipohjissa on käytetty SEPA Oy:n puuristikko-betoni-liittolaattaratkaisua, joka todettiin erittäin hyväksi. Ristikkorakenne mahdollisti LVIS -asennusten vapaan sijoittelun välipohjissa. Rakennuksen alapohja ja hissikuilu ovat betonia.

Puu-Linanmaan suunnittelussa pyrittiin nykyaikaisen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin keinoin luomaan asuinalue, jossa on vanhojen puukaupunkien kaltaisia ominaisuuksia, kuten tiivis inhimillinen mittakaava, rakennusten arkkitehtuurin hallittu vaihtelu, kapeat suljetut katutilat sekä katutilojen hierarkinen vaihtelu ja suojaisat asuinkortteleiden pihat. Tiiveys, suojaisuus ja tilanmuodostuksen rikkaus toteutuvat myös As Oy Linnanvoudin pihapiirissä, jossa rakennukset ja aidat rajaavat korttelin ulkolaitoja ja sisäpihoille on sijoitettu autokatoksia, varastoja ja muita piharakennuksia. Puu-Linnanmaan varsinainen puukerrostalo on L-kirjiamen muotoinen 2-3-kerroksinen asuinkerrostalo. L-kirjaimen toinen siipi on kolme- ja toinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen, kuten Puu-Linnanmaan kaikki muutkin rakennukset. Rakennus on värimaailmaltaan pääasiassa hyvin vaalea. Pääjulkisivumateriaali on keltaiseksi maalattu pystysuuntainen lautaseinä. Tämän lisäksi julkisivuja on elävöitetty oivallisesti erivärisillä ja -suuntaisilla lauta-, paneeli- ja levypinnoilla. Ikkunoiden ja ovien karmit, parvekkeiden kantavat rakenteet, kaiteet ja puusäleiköt sekä julkisivuissa olevia paneelikenttiä on maalattu valkoiseksi. Tehosteiksi tarkoitettuja lauta- ja levypintoja on väritetty räikeämmin mm. oranssilla, punaisella ja sinisellä. Pääosa parvekkeista sijaitsee rakennuksen etelälaidalla ja antaa puusäleikköineen eloa sisäpihan puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen pohjoispuolen julkisivuun on haettu lisäilmettä puun tekstuurivaihteluiden lisäksi kahdella torniaihiolla. Varsinkin punaiseksi maalattu torni korostaa hienosti korttelin ja koko Puu-Linnanmaan luoteisnurkkaa.

Kohde on esitelty Puu-lehdessä 2/2003, kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää kohteesta.

LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sepänkatu, 15150 Lahti
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 7 300 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 74 (kerrostalot) + 15 (rivitalot)
• Rakennukset: Neljä 4 -kerroksista puukerrostaloa ja kaksi 3 -kerroksista rivitaloa
• Valmistumisvuosi: 1998, 2000, 2002 ja 2003

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Lahden Pinja, Poppeli, Pyökki ja Salava
• Rakennusliike: Rakennusliike Skanska Etelä-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Asko Keronen, Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy ja Insinööritoimisto Konstru Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Pauli Lindström, Arkkitehti, Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy, puh. 0440 450 035, pauli.lindstrom@paulide.com

Lahden Puu-Paavola sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. Hanke oli osa Lahden Kauppakamarin johtamaa Päijät-Hämeen puurakentamisen kehitysprojektia, johon osallistuu useita alueella toimivia yritysryhmiä. Puu-Paavola koostuu neljästä nelikerroksisesta puukerrostalosta ja kahdesta kolmikerroksisesta rivitalosta. Puukerrostaloista ensimmäinen, As Oy Lahden Pinja, valmistui keväällä 1998. Pinjassa on 19 asuntoa. Alueen toinen puukerrostalokohde, As Oy Lahden Poppeli, valmistui helmikuussa 2000 Pinjan eteläpuolelle. Poppelissa asuntoja on 21. Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin ja sijaitsevat kerrostaloihin nähden Sepänkadun toisella puolen. Rivitaloina toteutettu Seetri koostuu 15 kolmikerroksisesta ja täten myös varsin suuresta asunnosta. 2000-luvun alussa Puu-Paavolaan valmistui vielä kolmas ja neljäs puukerrostalo, As. Oy Lahden Pyökki vuonna 2002 ja As. Oy Lahden Salava vuonna 2003. Pyökissä ja Salavassa on molemmissa 17 asuntoa. Ne sijaitsevat korttelin länsilaidalla.

Projektin yhteydessä kokeiltiin ns. Platform rakentamisjärjestelmää, ja kantavat rungot tehtiin elementtitekniikkaa hyväksi käyttäen. Kaikkien neljän kerrostalon alapohjat sekä ensimmäiset kerrokset ovat kantavilta osiltaan ja julkisivuiltaan betonirakenteisia ja muut kerrokset puurakenteisia. As Oy Pinjassa runkoratkaisu perustuu levyjäykisteisiin kantaviin seiniin. Poppelissa, Pyökissä ja Salavassa runkoratkaisu on puhdas kantavaseinäinen platform -toteutus. Ylä- ja välipohjien kantavina osina on Pinjassa, Pyökissä ja Salavassa naulalevyristikot. Poppelissa välipohjia kantavat massiivipuupalkit yläpohjan ollessa muiden tapaan naulalevyristikoin kannatettu.

Puu-Paavolan puukerrostalot ovat muotokieleltään, väritykseltään ja detaljeiltaan varsin samankaltaisia, vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita sekä neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia. Kaikki neljä kerrostaloa ovat pistetalotyyppisiä ja massaltaan syvärunkoisia. Rakennusten pohjamuoto on tasasivuinen L, joka aukeaa nelikerroksisten porrashuoneiden suurten ikkunoiden kautta pihalle päin tehden porrashuoneista varsin valoisia. Porrashuoneiden sisätilojen miellyttävyyttä lisää myös runsas puunkäyttö. Puurakenteiset asuntoparvekkeet sijaitsevat osin rakennusten ulkoseinien syvennyksissä ja työntyvät osin rakennusrungosta ilmeikkäästi ulospäin. Parvekkeet ovat myös miellyttävän tilavia ja valoisia. Myös tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavat pystyjaolliset ikkunat vaikuttavat sisätiloissa kotoisilta. Rakennusten julkisivuissa on käytetty onnistuneesti erilaisia puutekstuureja, mikä antaa hyvän kuvan puun käyttömahdollisuuksista. Rakennusmassan perusväreinä on käytetty tumman punaista ja keltaista. Parvekkeet ja julkisivujen detaljiosat ovat väriltään puhtaan valkoisia. Puujulkisivujen voimakkaasti ulos työntyvät palokatkoulokkeet jakavat rakennukset kerroksittain eri osiin, mitä on lisäksi korostettu julkisivujen eri kerrosten värieroilla. Palokatkoulokkeet on sijoitettu oivaltavasti osaksi ikkunapenkkejä. Pinjan, Pyökin ja Salavan loivasti aaltoilevat pulpettikatot antavat rakennuksille lisää persoonallista ilmettä. Seetrin rivitaloissa aaltoilevaa kattoteemaa on viety vielä pidemmälle ja kattolappeita on yhden sijaan kaksi. Poppelissa on muista poiketen päädytty perinteisempään harjakattoon.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 2/1998 ja 2/2003 , kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY OMENAMÄKI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Omenamäenkatu 3, 00990 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 15 031 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 131 asuntoa + ryhmäperhepäiväkoti
• Rakennukset: Kolme 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2006

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT
• Rakennusliike: SRV Westerlund Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jarmo Pulkkinen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen, puh. 09 612 99513, jarmo.pulkkinen@arkkitehtitoimisto.com

Helsingin Omenamäen puukerrostalohanke käsittää kolme puurunkoista, 3–4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä kolme suojeltua ja kunnostettua tiilistä varastorakennusta, joihin on sijoitettu osa yhteistiloista. Rakennuskohteen erityistavoitteena on ollut huoneistojen välisen ja sisäisen muunneltavuuden mahdollistava, peruskorjaussyklit huomioiva ja koko rakennuksen elinkaaren ajan toimiva puinen asuinkerrostalo. Talojen huoneistojakauma vaihtelee 33,5 m²:n yksiöstä 110 m²:n perheasuntoon. Hankkeen yhteydessä on kertynyt runsaasti kokemuksia erityisesti pientaloa suuremman kohteen puuelementtirakenteiden suunnittelusta, tuotannosta, asennuksesta ja työmaakäytännöistä. Elementointiin liittyvät kaupunkikuvalliset haasteet ovat myös vaatineet erityishuomiota.

Rakennusten pitkät sivut ja porraskäytävän seinät ovat kantavia, jolloin rakennuksen sisälle muodostuu suurimmillaan 6,2 x 23,4 m:n yhtenäinen tila. Tila voidaan jakaa erilaisiksi huoneistoiksi asuntojen välisten keveiden seinien paikkoja varioimalla. Rakennusten päissä on lisäksi alueet, joista voidaan erottaa tiloja eri huoneistolle. Ulkoseinät sekä osastoivat sisäseinät toteutettiin elementteinä, ja julkisivujen lauta- ja levyverhoukset tehtiin pääosin tehdasolosuhteissa. Välipohja on toteutettu puuristikko-betoni-liittorakenteena, mikä on mahdollistanut pitkät yhtenäiset jännevälit. Päällekkäisten asuntojen muuntojoustavuusalueilla sovellettiin arkkitehti Ahto Ollikaisen kehittämää puisten vaakarakenteiden erilliskannakointi -järjestelmää sekä uivan pintalattian rakennetta. Puukerrostalojen alla on betonirakenteinen autohalli. Myös porrashuoneet on tehty betonista, ja ne toimivat jäykistävinä rakenteina.

Rakennukset ovat L-kirjaimen muotoisia syvärunkoisia keskikäytävällisiä kerrostaloja. Julkisivuissa on käytetty hillitysti varioiden vaaka- ja pystyponttilautaa sekä maalattuja ulkoverhouslevyjä. Lautaverhousten päävärit ovat punainen ja musta. Ulkoverhouslevyistä osa on harmaita ja osa sinisiä. Julkisivun palokatkoja sekä muita julkisivupalon estäviä rakenteita on toteutettu rakennuksen eri osissa eri tavoin.

Kohde on esitelty PUU-lehdesä 4/2007 , Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla sekä kirjassa Kotina puinen kaupunkikylä. 

ASUNTO OY HEINOLAN PUUMERA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jauhokalliontie 2, 19110 Vierumäki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 915 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 27
• Rakennukset: Yksi 5 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2011

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Versowood Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Koskisen Oy ja Heinolan Kaupunki
• Rakennusliike: Rakennusliike Reponen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mika Airaksela, Toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy, puh. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com

Heinolan Vierumäkeen 2011 valmistunut Asunto Oy Heinolan Puumera oli edelläkävijä Suomessa sekä rakennustekniikaltaan että energiataloudeltaan. Kyseessä on viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, jonka välipohjissa on hyödynnetty uudenlaisten puurakenteiden lisäksi ohutta betonikerrosta ääni- ja värähtelyongelmien ratkaisemiseksi. Rakennus täyttää myös VTT:n määrittelemät passiivitalokriteerit ja on hiilijalanjäljeltään Suomen matalatasoisin kerrostalo. Vaikka rakennus on puurunkoinen ja passiivitalo, ei se rakennusliikkeen mukaan tullut sen kalliimmaksi kuin samaa luokkaa olevan betonitalon rakentaminen olisi tullut.

Puumera on hyvin pitkälti toteutettu tehtaalla valmiiksi rakennetuista elementeistä. Välipohjat, kantavat väliseinät, ulkoseinät ja yläpohja olivat kaikki valmiina elementteinä. Puumera on nimetty myös ns. hybridipuukerrostaloksi. Hybridirakenne tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakenteessa on yhdistetty perinteinen suurelementti ja liimapuurunko. Näin saatiin liimapuun kanto-ominaisuudet integroitua suurelementtiin. Kaikki osastoivat väliseinät ja julkisivuseinät on tehty tällä rakenteella. Rakennus on täysin levyjäykisteinen ilman jäykistävää betonista hissikuilua tai vastaavaa rakennetta. Suurelementtien lisäksi käytetyt kantavat palkit ovat kaikki normaalia liimapuuta. Huoneistojen väliset kantavat elementtiseinät ovat ristirunkoisia, mikä mahdollisti hyvän äänitekniikan. Välipohjat ovat puu-betoni-liittorakenteita, eli puuelementin päälle valettu 60 millimetriä paksu betonilaatta on sekin osa kantavaa rakennetta.

Suunnittelun lähtökohtana ollutta passiivitasovaatimus määritteli rakennuksen ulkoseinärakenteen paksuudeksi 270 millimetriä ja U-arvoksi 0,14. Lämmitysenergian arvioitu vuotuinen kulutus on 25 kWh/b-m², mikä tarkoittaa, että rakennus ei tarvitse varsinaista lämmitysjärjestelmää. Suurin osa tarvittavasta lämmöstä tulee ihmisistä, elektroniikasta ja kodinkoneista. Lisälämpönä kovimmilla pakkasilla käytetään tarvittaessa Versowoodin paikallisella tehtaalla puubiojätteestä tuotettua kaukolämpöä, joka on hyvin vähäpäästöistä. Lämmityksen tarvitsema energia tulee ilmanvaihtokoneesta vesikiertoiseen patterivastusjärjestelmään.

Puumera on arkkitehtuuriltaan rikas pulpettikattoinen pistetalo, jonka porrashuone sijaitsee ulkoseinää vasten talon pohjoispuolella saaden mukavasti luonnonvaloa. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty 1. kerroksessa pääasiassa kapeaa tumman harmaata paneelia ja ylemmissä kerroksissa eri seinäpinnoissa vaihdellen vaalean ruskeaa tai valkoista vaakalaudoitusta. Rakennuksessa on käytetty myös maalattuja ulkoverhouslevyjä, joiden tehosteväriksi on valittu kirkkaan oranssi. Levyjä on käytetty lähinnä parvekkeiden sivuseinissä ja sisäänkäyntien yhteydessä. Rakennuksen ikkunat vaihtavat paikkaa kerroksittain tehden julkisivuista elävämpiä. Ikkunoita on paikoitellen tehostettu tummanharmailla paneelikentillä joko ikkunoiden alapuolella tai kahden ikkunan välissä. Etelän puoleista julkisivua peittävät kauttaaltaan asuntojen parvekkeet. Parvekkeissa on käytetty pystysuuntaisia puuritilöitä, jotka niin ikään vaihtavat kerroksittain paikkaa. Ne tuovat piristystä muuten helposti monotoniselta näyttävään parvekerivistöön.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 2/2010 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. 

VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Von Daehnin katu 8 ja 12, 00790 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 6 300 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 104
• Rakennukset: Viisi 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2012

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
• Rakennusliike: Peab Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
• Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Asko Keronen

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jari Viherkoski, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, puh. 09 612 6670, jari.viherkoski@arkhmv.fi

Helsinkiin, Viikin Latokartanoon valmistui kesällä 2012 tähän mennessä Suomen suurin 104 asuntoa käsittävä puukerrostalohanke. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuvan puukerrostalokorttelin muodostaa viisi 3-4 -kerroksista taloa, joissa on yhteensä 6 300 kerrosalaneliömetriä. Asunto-osakeyhtiöitä on kaksi. Asunnoista 41 eli kaksi taloa kuuluu asunto-osakeyhtiö Mäntyyn ja 62 asuntoa eli kolme taloa Rauduskoivuun. Hanke oli osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Latokartanon puukerrostalot perustuvat Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmään, joka sisältää kertopuu-rakenteisen pilari-palkkirungon, välipohjat, kattoelementit ja puuelementteinä toimitetut ulkoseinät. Lisäksi talojen parvekerakenteet ja aurinkolipat on tehty Kerto- ja liimapuurakenteisina. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmä on myös varsin kustannustehokas, sillä se mahdollistaa betonirakentamista ratkaisevasti nopeamman rakentamisaikataulun, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi materiaalihukan. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmää on kehitetty usean vuoden ajan rakennusalan johtavien asiantuntijoiden verkostona, ja puukerrostaloja on rakennettu järjestelmää hyödyntäen Suomen lisäksi muun muassa Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Viikissä haluttiin panosta myös energiatehokkuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen. Talojen elinaikainen hiilijalanjälki todettiin mittauksissa jopa 45 % pienemmäksi kuin keskiverrolla uudella betonirakenteisella kerrostalolla. Rakennukset ovat myös energiatehokkuudeltaan A-luokkaa.

Latokartanon puukerrostalokortteli on arkkitehtuuriltaan hyvin lämminhenkistä ja viihtyisää. Kerrostaloja on kahta eri tyyppiä, jotka ovat molemmat pistetalon eri variaatioita. Osassa rakennuksista on harjakatot ja osassa pulpettikatot. Harjakattojen harja on asetettu totutusta poiketen rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Myös kohteet pulpettikatot on toteutettu hyvin loivina. Rakennusten julkisivuissa on käytetty näyttävää yli 30 senttimetriä leveää ja 42 millimetriä paksua Metsä Woodin Kuningaspaneelia, joka on valmistettu liimapuusta. Pisimmillään jopa 12 metriä pitkä julkisivupaneeli luo taloille harmonisen ja selkeän linjan. Paneeleissa on käytetty kahta eri ruskean sävyä seinäpinnasta riippuen. Myös parvekkeiden liimapuurakenteet jatkavat samaa puurakentamisen tuntua korostavaa värimaailmaa. Rakennuksissa on käytetty myös valkoisia ulkoverhouslevyjä, lähinnä ikkunoiden yhteydessä.

Hanketta on esitelty PUU-lehdessä 2/2011.

JOENSUUN NOLJAKAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Noljakan puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Opiskelijoiden vuokrakerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 8 500 m²
• Kerrosala-neliömetrit:  4225 k-m²
• Asuntojen lukumäärä:  96 kpl (84 yksiötä ja 12 kaksiota)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6 kpl 2-kerroksisia puukerrostaloja
• Urakkahinta (rakennus-, runko-, lvi- ja sähköurakat) 9,46 milj.€
• paloluokka P2
• ET-luku 59 kwh/brm2/a
• keskitetty ilmanvaihto, käyttöveden tuotto poistoilmalämpöpumpuilla talokohtaisesti, jäähdytys/tuloilman esilämmitys maapiirillä, ilmanvaihdon ohjaus hiilidioksidi- ja läsnäoloantureilla

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Opiskeilija-asunnot Oy Joensuun Elli
• Rakennusliikkeet: Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, Runkourakoitsija: Eridomic Oy (Stora Enso)
• Materiaalitoimittajat: Stora Enso Building and Living, Pälkäneen yksikkö
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Kantelinen Oy, Stora Enso Building and Living, Pälkäneen yksikkö
• Hankkeessa on mukana myös Joensuun Tiedepuisto Oy, joka toiminut alullepanijana ja koordinoijana sekä tuonut hankkeeseen osaamista ja yhteistyötahoja.

YHTEYSHENKILÖT

• kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen, 0500 285 908, ilpo.saukkonen@carelian.fi
• toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen, 050 329 5220, jarmo.ojalainen@joensuunelli.fi
• kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen, 050 343 0513, vesa.vapanen@joensuunelli.fi
• toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen, 0400 624 589, jarmo.hamalainen@rakennustoimistoeeroreijonen.com

Joensuun Noljakkaan rakennetaan 6 puukerrostalon kokonaisuus, joihin tulee yhteensä lähes 100 opiskelija-asuntoa. Kohde on yksi Suomen suurimpia lähes passiivitasoisia puukerrostalohankkeita. Hanketta koordinoi Joensuun Tiedepuisto Oy ja rakennuttajana on Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli. Alueen asemakaava on 1970-80-lukujen vaihteesta, eivätkä uudet rakennukset vaadi kaavan muuttamista. Työmaa käynnistyi kesäkuun alussa 2012 tontilla olevien vanhojen talojen purkutöillä. Työt on tarkoitus saada päätökseen 2013 kesäkuun loppuun mennessä. Puukerrostalot rakennetaan kahdelle tontille, vanhojen purettavien asuintalojen tilalle. Hankkeessa on tarkoitus luoda elinkaarikustannuksiltaan edullisia puuelementtirakenteisia passiivi-pienkerrostaloja. Rakenteet tullaan toteuttamaan CLT (cross laminated timber) -elementeistä. Rakennuselementtijärjestelmän toimittaa Stora Enson Building and Livingin Pälkäneen yksikkö, ja kantavat rakenteet perustuvat täysin Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin.

JOENSUUN METLA - TALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja laboratoriorakennus
• Pinta-ala: 7 653 br-m²
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen tutkimuskeskus
• Valmistumisvuosi: 2004

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
• Rakennusliike: Rakennusliike A. Taskinen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Antti-Matti Siikala, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto SARC Oy, puh. 09 6226 1825, siikala@sarc.fi

Puurakenteinen Metla -talo valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle. Metla -talon rakentamista varten järjestettiin vuonna 2002 arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli suunnitella puurakenteinen toimiva ja innostava työympäristö metsäntutkijoille ja samalla edistää suomalaisen puun innovatiivista käyttöä. Lisäksi haluttiin rakennuksen avulla korostaa metsäntutkimuksen erityisasemaa Joensuun yliopiston kampusalueella. Nämä ehdot täytti parhaiten SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala ehdotuksellaan ”Puumerkki”. Metla -talo oli valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Metsäntutkijoille tehdyssä talossa on kokeiltu sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen ratkaisuja innovatiivisella tavalla. Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Talossa on tilat yhteensä yli 200 työntekijälle, useita kokoustiloja, aularavintola ja moderni laboratorio. Metlalaisten lisäksi talossa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Metla-talosta tuli valmistumisensa jälkeen merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut yli 25 000 vierasta, ja se on myös voittanut useita niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin palkintoja.

Rakennukseen kehitettiin parhaita ulkomaalaisia esimerkkejä soveltaen pilari-palkki-laatta -runkojärjestelmä, joka toteutettiin 7,2 metrin moduuleissa. Ratkaisu tekee mahdolliseksi muun­tojouston, väliseinämuutokset ja jopa julkisivumuutok­set. Rakenteista pilarit ja palkkien alaosat ovat liimapuuta. Palkkien yläosat ovat betonia. Runkoa jäykistävät teräsbetoniset porrashuoneet ja IV-kuilut. Välipohjien kotelolaatat on val­mistettu massiivipuuaihioista ja niiden päälle valetusta 80 mm:n betonilaatasta. Välipohjat toimivat liittora­kenteena, mikä lisää jäykkyyttä sekä parantaa värähtely­ominaisuuksia ja käyttömukavuutta. Perustus ja alapohja ovat teräsbetonirakenteisia. Alapohjan alla on koneellisesti tuuletettu ryömintätila ja huoltokäytävä. Ulkoseinän umpiosat tehtiin 1,8 x 7,2 m kokoisina, puurankaisina nauhaelementteinä, jotka jäykistettiin sisäverhousvanereillla, ja ulkoverhouksena käytettiin ponttilau­taa. Elementit kannatettiin reunapilareista teräskonsoleil­la.

Metla-talo noudattaa Joensuun yliopistokampuksen rakeisuutta ja suhdemaailmaa, mutta erottuu selkeän muotonsa ja voimakkaan materiaalitunnun vuoksi. Rakennus näyttäytyy ulospäin suljettuna puisena arkku­na, jonka hahmossa korostuu vanhoista purkuhirsistä koostuvien seinien rajaama esipiha. Hirsiseinät toimivat porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle kuljettaessa. Tutkimuskeskuksen toimisto- sekä labo­ratoriotilat kiertyvät muuta ympäristöä ylemmäs nostetun sisäpihan ja aulan ympärille. Sisäpihaa hallitse­vat tervattu, ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila, sekä aulan perinteisistä tukinuittopuo­meista innoituksensa saaneet vinopilarit. Rakennuksen runkosyvyys, julkisivujen ja käytäväseinien aukotus mahdollistavat luonnonvalonsaannin kaikkiin työskentelytiloihin ja lisäävät tilojen avaruutta ja viihtyisyyttä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla

Tutkimus puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutuksista: lue lisää Metlan sivuilta.

FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO)

HANKETIEDOT

• Sijainti: Tuulikuja 2, 02100 Espoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Pinta-ala: 13 048 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimistorakennus
• Valmistumisvuosi: 2005

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Kiinteistö Oy FMO Tapiola
• Rakennusliike: PEAB Seicon Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Helin & Co Architects
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto WSP Suunnittelu Kortes Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Pekka Helin, Arkkitehti, Helin & Co Architects, puh. 0207 577 800, pekka.helin@helinco.fi

Finnforest Oyj järjesti Modular Office -arkkitehtikilpailun keväällä 2003. Tehtävänä oli suunnitella puurakenteinen toimistotalo noin 240 työntekijälle. Rakennukseen sijoittuivat Finnforestin toimitilat sekä muita yhtiöitä. Kilpailun tavoitteena oli arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan korkeatasoinen, toimiva ja joustava toimistotalosuunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on käytetty kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti oivallisella tavalla. Suunnitelman tuli olla myös teollinen tuote, joka on muunneltavissa kooltaan ja kokoonpanoltaan erilaisiin tilanteisiin. Voittajaksi valittiin ehdotus ”Sydänpuu”. Elokuussa 2005 valmistunut rakennus oli valmistuttuaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. FMO Tapiolan rakentamiseen sovellettiin viime vuosina Finnforestin, VTT:n ja TKK:n puutekniikanlaboratorion yhteistyönä kehitettyjä uusia puutuoteratkaisuja. Työmaavaiheessa keskityttiin erityisesti asennus- ja työmaan kosteudenhallintakysymyksiin. FMO:ssa oli myös useita ensi kertaa kaupallisessa käytössä olevia ratkaisuja.

FMO:n kantava pilari-palkki-runko sekä välipohjan kotelolaatat ovat kertopuuta. Kellarikerros, hissikuilut ja jäykistävät porrastornit ovat betonia. Katon jäykistävät ristikot ovat terästä. Julkisivut ovat kohdetta varten kehitettyjä kertopuurunkoisia elementtejä, joissa ikkuna on kiinteä osa rakennetta. Rakennuksen pääasiallinen julksivuverhous on halkaistua liimapuulankkua, jonka koko on ruhtinaalliset 42 x 312 mm. Paksusta lankusta saatiin hyvin säänkestävä ja pitkäikäinen paneelijulkisivu. Julkisivut koottiin tehtaalla valmiiksi, pintakäsitellyiksi kuorielementeiksi, mikä nopeutti rakentamista, ja samalla saatiin kaunis, piilokiinnityksellä toteutettu verhous. Samaa elementtitekniikkaa käytettiin lämpöpuusta tehdyissä aurinkosäleiköissä, joista näyttävin on kartiomoduulin aurinkosuoja. Itäjulkisivuun on sijoitettu lisäksi kolme liimapuista parvekekehää. Sisustamisessa on käytetty runsaasti kertopuuta. Helposti muunneltavien väliseinäelementtien runko on niin ikään kertopuuta. Innovaatioina sisustuksessa on toimistohuoneiden sisälasiseinien karmit, jotka ovat tammiviilutettuja tai tervalepän sävyyn kuullotettua kertopuuta. Toimistohuoneiden liukuovet ovat tervaleppäviilulla pinnoitettua kertopuulevyä.

FMO -malli mahdollistaa massoittelultaan ja hahmoltaan yksilöllisten puurakenteisten toimistorakennusten suunnittelun ja toteutuksen käyttäen hyväksi modulaarisia runko-, julkisivu- ja verhouselementtejä. Perustana on sarja yksinkertaisia, suorakulmaisia toimistomoduuleita, joita voidaan täydentää kaarevilla erikoismoduuleilla. Muista eroava eteläpäädyn kartiomainen moduuli “Eteläviitta”, korostaa muodollaan rakennuksen merkitystä maamerkkinä ja samalla mahdollisuuksia toteuttaa käytetyistä puutuotteista perusmoduulia vapaampaa arkkitehtuuria. Moduulit kätkevät sisäänsä tilajärjestelmän, jossa sisätilojen korkeat aulat ja ulkotilan puoliatriumit vuorottelevat. Työtilat lomittuvat näihin niin, että yksiköistä avautuu vaihtelevia näkymiä Tapiolaan ja ympäröivään luontoon. Työn ympäristöt ovat mitoiltaan pieniä ja ne sopivat yksilölliseen työskentelyyn tai ryhmätyöhön. Tavoitteena on sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vuorovaikutus sekä miljöö, joka edistää keskittymistä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 4/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

PILKE

HANKETIEDOT

• Sijainti: Ounasjoentie 6 (Arktikum-aukio), 96200 Rovaniemi
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja näyttelyrakennus
• Pinta-ala: 5 589 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimisto- ja näyttelyrakennus
• Valmistumisvuosi: 2010

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Metsähallitus
• Rakennusliike: Palmberg Rakennus Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto-Palo-Rossi-Tikka Oy
• Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Teemu Palo, Arkkitehti, Arkkitehtityöhuone APRT Oy, puh. 010 424 0104, tpa@aprt.fi

Rovaniemen Ounasjoen törmälle rakennettu Pilke on Metsähallituksen uusi toimitalo. Talossa on 135 ihmisen työpaikka sekä pohjoisten metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus Pilke. Pilke-talo ilmentää Metsähallituksen ympäristölinjausta, ja siksi lähtökohtana sen rakennusmateriaaliksi oli puu. Puurakenteisen Pilkkeen hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosa vastaavan teräs- tai betonirakennuksen päästöistä.

Pilkkeen kantava rakenne koostuu liimapuisista pilareista ja parhaimmillaan jopa 1,5 metrin korkuisista palkeista. Kellarikerros on betonia. Pilari-palkki-runko on jäykistetty betonisilla porrashuoneilla ja hissikuilulla. Puiset primääri- ja sekundäärirakenteet ovat näkyvissä sisätiloissa. Julkisivu on koottu puisista ulkoseinäelementeistä. Välipohja muodostuu kantavien puisten palkkien päälle asennetusta havuvanerista ja pintabetonilaatasta. Yläpohja ja vesikatto on rakennettu kattoristikoista kantavien liimapuupalkkien päälle. Kallistukset ja vedenpoisto on hoidettu hanhenselkäperiaatteen mukaisesti. Paloteknisesti Pilke jakautuu kahteen osaan, joita erottaa koko rakennuksen korkuinen osastoiva seinä. Rakennuksessa on sprinkleri- ja savunpoistojärjestelmät tunnistimineen. Ylimmän kerroksen avokäytävät sulkeutuvat palotilanteessa savuverholla, jolloin rakennuksesta pääsee ulos turvallisesti.

Pilkkeen pääsisäänkäynti on Ounasjoentien puolella, rakennuksen terävässä kulmassa. Sisääntulosta avautuu koko rakennuksen korkuinen aulatila ensin ylöspäin ja sitten alas näyttelytilaan. Avaruus, luonnonvalo ja tilan tuntu ovat Pilkkeen keskeiset elementit. Ounasjoen puoleisella julkisivulla on koko rakennuksen korkuiset ikkunat, jotka tuovat maiseman silmien eteen heti sisään astuttaessa. Suuren ikkunapinnan ääressä on osin kolmen kerroksen korkuinen kahvio. Näkymä Lainaalle, Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan, oli yksi talon suunnittelun tärkeistä lähtökohdista. Toimistohuoneet kiertävät kahden suuren aulatilan ympärillä. Toimistotilojen joustavan muuntelun mahdollistavat helposti siirrettävät puuväliseinät. Huoneita yhdistää avokäytävä, jonka ansiosta yhteys säilyy myös kerrosten välillä. Käytävien kaiteet ovat tammea ja vihreäksi sävytettyä lasia. Pohjakerroksessa sijaitsee tiedekeskus Pilke. Koko rakennuksen korkuinen näyttelytila kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Tilaan laskeudutaan pääaulasta tammiportaita pitkin. Näyttelytilan lattiaa peittää tummaksi käsitelty pölkkylattia. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty tummaksi käsiteltyä kuusta, jonka elävä pinta on jätetty näkyväksi. Ikkunoiden smyygilaudat ovat Metsähallituksen värejä mukaillen vihreät. Julkisivun vihreää löytyy myös sisätiloista pääaulan korkeaan seinään maalatusta kuviosta sekä porraskäytävistä. Aulan tummassa lattiassa ja erilaisissa puupinnoissa toistuvat julkisivun värit ja materiaalit. Runsas puun käyttö tuo Pilkkeeseen kodikkuutta ja lämpöä. Pehmeät ja pintarakenteeltaan epäyhtenäiset puupinnat saavat aikaan miellyttävän akustiikan korkeassa ja avarassa tilassa. Pilke-rakennus itsessään on tiedekeskuksen suurin näyttelyesine. Se on ekologisena puurakennuksena esimerkki puun kestävästä ja nykyaikaisesta käytöstä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2011 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää myös Metsähallituksen Pilke-sivustolta.

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Luontokeskus Haltia
• Kaupunki / kunta: Espoo
• Alueen käyttötarkoitus: Luontokeskus
• Alueen / tontin koko: n. 1,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 3 500 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3 -kerroksinen julkinen rakennus
• Kustannusarvio: n. 15 000 000 €

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Nuuksiokeskus Oy (Pöyry CM Oy palkattu)
• Rakennusliikkeet: YIT
• Materiaalitoimittajat: Eridomic Oy (Stora Enso)
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Tanskanen Oy

YHTEYSHENKILÖT

• toimitusjohtaja Timo Kukko, 0500 186 182, timo.kukko@metsa.fi

• projektipäällikkö Simo Hakkarainen, 050 409 2470, simo.hakkarainen@storaenso.com

Pääkaupunkiseudulle, Espoon Nuuksioon nousee kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä Suomen luontokeskus Haltia. Keskus sijaitsee Solvallan urheilupuiston läheisyydessä, noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja 17 kilometriä Espoon keskuksesta. Haltia esittelee yhden katon alla Suomen luonnon helmiä elämyksellisellä tavalla. Samalla se on myös portti Suomen luontoon, sillä Nuuksion erämainen järviylänkö kutsuu retkelle suoraan Haltian ovelta. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, luontokoulutukselle, kokouksille ja perhejuhlille.

Rakentamista varten perustettiin vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, johon kuuluvat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Oy. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen. Rakennuksen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävien hoitajaksi valittiin Pöyry CM. Haltia rakennetaan suurelementeistä Stora Enson ja sen tytäryhtiön Eridomic Oy:n CLT -tekniikalla. Haltiasta on Suomen ensimmäinen CLT -puuelementtitekniikalla toteutettava julkinen rakennus. Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Valittu rakennustapa on sekä ekologinen että taloudellinen. Rakentamisessa ovat muutenkin keskiössä luontoarvot ja ekologisuus.

Lisätietoa: www.haltia.com

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa
• Lukuja ja laskelmia

Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty syyskuussa 2013. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.

ESPOON TUULINIITYN PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Espoon Tapiolaan, Tuuliniityn alueelle, kaavaillaan 6-7-kerroksisista puukerrostaloista koostuvaa korkeatasoista asuinaluetta, jossa toistuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. Alueen kokoluokka on 20 000-30 000 k-m². Hanke on Asuntosäätiön ja Metsä Woodin yhteisprojekti. Alueesta järjestettiin syyskaudella 2012 arkkitehtikilpailu asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotus ”tiebreak”. Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja Metsä Wood ryhtyivät yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa Tuuliniityn asuinalueelle. Tavoitteena on ripeä eteneminen asiassa. Tuuliniityn puukerrostaloalue on myös yksi TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyön kärkihankkeita Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. Nyt selvitetään hankkeen osalta myös mahdollista Tekes-yhteistyötä. Tavoitteena Tuuliniityssä on kumppanuuskaavoituksen kautta luoda tulevaisuuden asuinmiljöötä ja viihtyisää elinympäristöä sekä etsiä keinoja miten uudisrakentaminen voidaan luontevasti liittää vanhaan Tapiolaan. Samalla halutaan kehittää myös teollista puurakentamista. Kohde antaa niin ikään mahdollisuuden ekologisuutta korostavan miljöörakentamisen tutkimiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin. Tuuliniityn kerrostalot tullaan toteuttamaan Metsä Woodin kertopuisella Kerrostalojärjestelmällä, jossa on pilari-palkki-runko sekä ripa-laatta-elementeistä toteutetut välipohjat.

HAMINAN TERVASAARI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Tervasaari, Linnoituksen kaupunginosa
• Kaupunki / kunta: Hamina
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 42 hehtaaria, joista asuinkortteleiden pinta-alaa 8 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 62 000 k-m² asumista ja 28 000 k-m² liikerakentamista
• Asuntojen lukumäärä: n. 400 - 500 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3 ½ - 4 ½ -kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Haminan Linnoituksen kaupunginosaan ollaan suunnittelemassa kaupungin keskustan laajenemisaluetta. Tervasaari on aivan Haminan keskustan tuntumassa, heti sen eteläpuolella merenrannassa. Se on looginen suunta keskustan laajenemiselle. Alueelle on suunnitteilla noin 10 vuoden kysyntää vastaava määrä asuinrakentamista ja toimitilatontteja, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 000 k-m²:ä. Merenrantaan sijoittuu myös vapaa-ajan ja virkistystoimintojen alue; kylpylähotelli, risteilyterminaali, puurakenteisia rantamakasiineja, uimaranta ja venesatama. Tervasaaresta pyritään rakentamaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja luonteeltaan monipuolinen merellinen kaupunkiympäristö. Asemakaava mahdollistaa puukerrostalorakentamisen. Kaavaprosessin jälkeen on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Alueella on aiemmin toiminut saha, minkä vuoksi on jouduttu tekemään huomattavia maa-aineksen puhdistustoimenpiteitä.

HELSINGIN JÄTKÄSAAREN WOODCITY

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Jätkäsaaren Wood City
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistoja, hotelli, liiketiloja ja asumista
• Alueen / tontin koko: n. 8 300 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m², josta asumista 8 000 k-m², hotelli 8 000 k-m² ja toimisto 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (100)
• Ensisijainen rakennustyyppi: maksimissaan 8-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Wood City on Stora Enso Building and Livingin ja SRV Yhtiöt Oyj:n yhteishanke Helsingin Jätkäsaareen. Yhteistyössä on ollut mukana myös Helsingin ATT. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaisi uusinta suomalaista ympäristöystävällistä puurakentamisen teknologiaa. Kortteliin suunnitellaan toimisto- ja liiketiloja, hotellia sekä asuntoja yhteensä 28.000 k-m²:n edestä. Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin, jota on kehitetty eteenpäin yhteistyössä korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Wood City-korttelin on tarkoitus edustaa ilmastonmuutosta hillitsevää rakennustapaa, joka saavuttaa ympäristötavoitteet mm. rakennusmateriaalien vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen energiankäytön sekä rakennusten pienen energiankulutuksen avulla. Kohteesta pidettiin 16.2.-14.8.2012 arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus "Stories".

HELSINGIN PUKINMÄEN ENERGIATEHOKKAAT PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 8 441 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 7 700 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 43 ASO-asuntoa ja 48 vuokra-asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-7-kerroksinen pistetalo
• Kustannusarvio: 18 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: 

Helsinkiin, Pukinmäen keskustaan, entiselle vanhustentalon tontille, Eskolantien varteen kaavaillaan 5-7-kerroksisia puukerrostaloja. Rakennusoikeutta on yhteensä 7 700 kerrosala-neliömetriä. Siitä puolet tullaan toteuttamaan ARA-vuokrakohteena ja puolet asumisoikeus / hitas-kohteena. Eskolantie 4:ään rakennetaan yhteensä neljä puukerrostaloa. Ne tulevat olemaan hahmoltaan noppamaisia ja sijoitetaan kulmittain katuun nähden, jolloin asuntoja saadaan avattua parempiin ilmansuuntiin. Samalla tiiviiseen rakennusrintamaan saadaan väljyyttä, näkymä tieltä suojellulle päiväkodille säilyy eikä kadun vastakkaisella puolella olevien talojen yksityisyys vaarannu. Pukinmäen hankkeen urakkakilpailu käynnistettiin 2012 kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka kuluessa laadittiin tarjouspyyntöasiakirjat suunnittelun ja rakentamisen yhteiskilpailun muodossa käytävään urakkakilpailuun. Urakkakilpailun voitti SRV Rakennus Oy. Kohteen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Matti Airamo.

JOENSUUN PENTTILÄNRANNAN PUUKERROSTALOKORTTELIT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Penttilänrannan puukerrostalokorttelit
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 25 300 m² (koko Penttilänranta 36 hehtaaria)
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m² (koko Penttilänranta 175 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: 370 - 400
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-5-kerroksinen puukerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Joensuuhun, Pielisjoen rantaan on rakenteilla mittava kerrostaloalue, Penttilänranta. Alueelle tulee myös puukerrostalokortteleita. Ensi vaiheessa haettiin rakentaja 3 300 m²:n kokoiselle puukerrostalotontille, jolla rakennusoikeutta on 3 100 k-m². Rakentajaksi valittiin Rakennusliike Purmonen Oy. Kohteen nimi on Asunto Oy Penttilänrannan Kotisatama. Kotisatama on omalle tontille vapaarahoitteisena rakennettava viisikerroksinen kerrostaloyhtiö, jossa on 35 pienehköä  asuntoa. Myöhemmin hakuun tulee toinen, huomattavasti suurempi kokonaisuus, 22 000 m² (3 tonttia), jossa rakennusoikeutta on 24 900 k-m². Asuntoja ensimmäiseen vaiheeseen tullee 40 - 50 ja toiseen 330 - 350. Rakennuskorkeus ensimmäisessä vaiheessa on 5 ja toisessa 4-5 kerrosta. Koko Penttilänranta on kooltaan n. 36 hehtaaria ja rakentamista tulee kaiken kaikkiaan 175 000 k-m². Kyseessä on hyvin pitkäaikainen hanke (n. 20 vuotta) ja Penttilänrantaan tullaankin ohjaamaan valtaosa seuraavien parin vuosikymmenen rakentamisesta Joensuussa. Penttilänrannan tavoitteena on haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Alue on vanhaa saha-aluetta, jossa on ollut teollista toimintaa yli 100 vuotta. Teollinen toiminta on jättänyt maaperään siinä määrin haitta-aineita, että alueen maaperä on täytynyt puhdistaa, ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa. Rakentaminen on alkanut ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo 2013. Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa PUUSTA Innovations Oy.

JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Puukuokka
• Kaupunki / kunta: Jyväskylä
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 9 920 m²
• Kerrosala-neliömetrit: n. 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 175 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 28 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhdessä energiatehokkaan kerrostalohankkeen Jyväskylään, noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Kuokkalan alueelle rakennettava ”Puukuokka” on erittäin näkyvällä paikalla, lähellä Jyväskylä asuntomessualuetta 2014. ”Puukuokka” koostuu kolmesta 6-8-kerroksisesta puukerrostalosta, joiden kerrosala on yhteensä n. 12 000 k-m². Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Alueen kaavamuutos on tekeillä. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja valmista olisi tarkoitus olla jo saman vuoden syksyllä. Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy.

KERIMÄEN KIRKKORANNAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kirkkorannan puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Savonlinna (Kerimäki liittynyt Savonlinnaan)
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue on 49,5 hehtaaria, josta maa-aluetta noin 25,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 19 320 k-m² (koko alue), josta kerrostalorakentamista 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 50 kerrostaloasuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksisia puukerrostaloja, rivi- ja pientaloja, sekä liike-, palvelu- ja toimistorakentamista.

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kerimäen Kirkkorantaan ollaan suunnittelemassa monipuolista asuin- ja virkistysaluetta, joka sisältää myös puukerrostaloja. Puurakentamismahdollisuuksia on puukerrostalojen lisäksi rivitalokohteissa, rantapaviljongissa, venevajoissa ja uima-alueen rakennuksissa. Aluetta halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa. Kirkkorannan suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa Kerimäen elinvoimaisuutta sekä kehittää keskustaajamaa matkailu- ja virkistyskeskuksena ja edesauttaa sen kaupallisten palveluiden säilymistä ja monipuolistumista. Kirkkoranta sijaitsee Kerimäen keskustaajaman eteläosassa Puruveden rannalla. Aluetta rajaa lännessä Kerimäentie, pohjoisessa ja idässä Puruvedentie ja vesialue sekä etelässä Puruvesi. Alueella sijaitsee osa Kerimäen kaupallisista ja julkisista palveluista, jonkin verran asumista, museorakennuksia ja rakennetun kulttuuriympäristön suojeltuja arvokohteita sekä venesatama ja virkistysalueita. Kaavatyössä huomioidaan myös Puruveden virkistyskäytön edistäminen sekä järven ja ranta-alueen ympäristöarvot. Asemakaavan tekee Finnish Consulting Group. Kaavatyössä hyödynnetään Kirkkorannan kehittämisen pohjaksi Pöyry Finland Oy:n vuonna 2009 laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Jatkosuunnitelmaa kaavoitustyön pohjalle tekee Tomi Laine diplomityönään Tampereen teknilliselle yliopistolle. Diplomityö valmistuu toukokuussa 2013.

KOKKOLAN VANHASATAMALAHDEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Kokkola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: -
• Kerrosala-neliömetrit: 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 190
• Ensisijainen rakennustyyppi: 8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: 28 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy on käynnistänyt puukerrostalohankkeen Kokkolan Vanhasatamalahteen vuoden 2011 asuntomessualueen eteläpuolelle. Hanke koostuu neljästä 8-kerroksisesta puurakenteisesta pistekerrostalosta. Talot sijoitetaan vierekkäin kaarevan Havsvägen varrelle. Rakennusten kadun puolesta aiotaan massoittelultaan selkeää ja suoralinjaista sisäänvedettyine parvekkeineen. Pihan puoli voi olla jäsentelyltään monimuotoisempi, parvekkeet ulostyöntyviä ja kerroskorkeus vain seitsemän kerrosta, mikä mahdollistaa kattoterassit merinäköalalla. Väritykseltään kadun puoli halutaan värilliseksi ja sisäpiha kontrastina neutraalimmaksi. Kokkolan kaupunki on aloittanut Lakean ehdotuksen pohjalta asemakaavamuutosprosessin alkuvuodesta 2013. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueelle toteutuvan asuntorakennusten talotyypit ja korttelisuunnitelmat.

KOUVOLAN PALLOKENTÄN ALUE (E2 - KERROSTALOKILPAILU)

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: E2-kerrostalokilpailu (Pallokentän alue)
• Kaupunki / kunta: Kouvola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 1,2 hehtaaria, rajattu alaspäin kilpailuvaiheen 1,5 hehtaarista
• Kerrosala-neliömetrit: 8 000 k-m², kilpailuvaiheen 15 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 90-100, kilpailuvaiheessa 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-8-kerroksisia piste- ja lamellitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kouvolaan, Kuusankosken rannalle sijoittuvalle tontille on järjestetty kansainvälinen E2 (Ecology + Economy) -puukerrostalojen suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailu oli luonteeltaan konseptikilpailu ja sen tarkoituksena oli kehittää ja soveltaa puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä järjestelmäratkaisuineen käyttäen esimerkkinä Kouvolassa toteutettavaa asuinkerrostaloaluetta. Kilpailun tavoitteena oli myös käynnistää puurakentamiseen liittyvä koulutus-, tutkimus-, ja kehityskeskus, Woodinno ja edistää sen avulla uutta yrittäjyyttä Kouvolan seudulla. Kilpailun avulla halutaan edistää myös puukerrostalorakentamisen teollisten sovellusten käyttöönottoa kaikkialla Suomessa. Kouvolan kaupunki on järjestänyt kilpailun yhteistyössä KSS Energian, Kymenlaakson liiton, Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön ja Tekesin kanssa. Kilpailun voittajatöiksi valittiin E2volution ryhmänvetäjänä Arup GmbH ja Puu-Bo vetäjänään Bjarke Ingels Group BIG. Voittajatöiden pohjalta tehtävä kaavoitustyö on meneillään. Asemakaavasta tehdään siinä määrin väljä, että kumpi tahansa työ tai niiden yhdistelmä on mahdollista toteuttaa alueelle. Aluetta ja rakentamisen määrää on rajattu alkuperäisestä 15 000 k-m²:sta n 8 000 k-m²:iin.

KUOPION JULKULAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Julkulan täydennysrakentaminen
• Kaupunki / kunta: Kuopio
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, palstaviljely ja virkistysalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue: 13 hehtaaria. Kortteli 38 n. 11 000 m² ja kortteli 40 n. 12 000 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 10 000 k-m² (2 x 5 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: Kortteli 38: 84 asuntoa, kortteli 40: 80-90 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: Pääosin 5-kerroksiset puukerrostalot
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kuopion Julkulanniemen ympäristöön valmistellaan asemakaavamuutosta ja täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen arvioidaan tukevan alueen nykyisten palvelujen säilymistä. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös Kuopion ensimmäiset puukerrostalot. Puukerrostalot on osoitettu kortteleihin 38 ja 40, joissa molemmissa on rakennusoikeutta 5 000 k-m² viiteen kerrokseen asti. Tavoitteena on 5-6 puukerrostaloa. Alueelle haetaan puukerrostalojen rakentamisesta kiinnostuneita rakennusliikkeitä. Korttelin 38 osalta on ideasuunnitelmat olemassa. Alueella aiotaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Alue mahdollistaa myös paikallisen lähiruoan tuotannon. Virkistysympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Alueella sijaitsee kaksi suojeltua rakennusta: alkujaan pappilaksi 1800-luvulla rakennettu, mutta nykyisin nuorisotiloina ja kyläntalona toimiva Julkula-talo sekä paikallisesti arvokas, 1600-luvulta lähtöisin oleva Tossavalan pihapiiri. Alueella sijaitsee myös yleistä rakentamista: erityiskoulu, päiväkoti ja palvelutalo sekä 1970-90-luvuilla rakennettuja pääosin puisia omakotitaloja.

LIEDON TIMPERIPUISTON PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Timperipuistion puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Lieto
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 4 098 m²
• Kerrosala-neliömetrit:  1. talo As Oy Liedon Timperi: 788,5 k-m², + myöh. kaksi suunnilleen saman kokoista lisää
• Asuntojen lukumäärä: 3 x 12
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Liedon Timperipuistoon Simpukkatielle on suunnitteilla kolme 4-kerroksista puukerrostaloa. Kohde sijaitsee hyvällä paikalla peltomaisemissa lähellä Liedon keskustan palveluita. Aluksi rakennetaan yksi talo, As. Oy Liedon Timperipuisto ja loput kaksi myöhemmin. Alueen asemakaava on lainvoimainen ja rakentamaan on tarkoitus päästä kevään 2013 aikana. Hankkeessa on ollut aktiivisesti mukana Turun ammattikorkeakoulu, jossa on suunniteltu kohteessa käytettävä Timperipalkki-puurakennusjärjestelmää. Järjestelmä on yhteensopiva myös uuden RunkoPES:in kanssa. Kohteen rakentamisesta vastaa Ojarannan Rakennus Oy.

NURMIJÄRVEN RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rajamäen Kylänpään alue
• Kaupunki / kunta: Nurmijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, lähipalvelut sekä keskustatoiminnot
• Alueen / tontin koko: 72 hehtaaria (koko suunnittelualue)
• Kerrosala-neliömetrit: -
• Asuntojen lukumäärä: -
• Ensisijainen rakennustyyppi: -
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nurmijärven Rajamäen asemakaavaa ollaan muuttamassa taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta. Näkymää hallitsevat peltoaukeat sekä niiden väliin jäävät puustoiset kukkulat. Alueella sijaitsee mm. entinen Metsäoppilaitos ympäristöineen, joitain tilakeskuksia sekä parikymmentä voimassa olevan kaavan mukaista pientaloa. Alueen vahvuus ovat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Suunnittelualueen kautta kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää Rajamäen urheilualueen Kiljavannummen ja Herusten ulkoilureitteihin. Yhteys tullaan säilyttämään etsimällä sille luonteva sijainti kaavaratkaisussa. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Tarkoitus on, että ainakin osa kerrostalorakentamisesta on puurakentamista, mahdollisesti koko alue. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan myös Käpylän asuinalueen eteläosan sekä olemassa olevan Kylänpään asuinalueen itäisen osan asemakaavaratkaisujen ajanmukaisuus. Alue on toistaiseksi rakennuskiellossa.

PORIN SÄKYLÄN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Asunto Oy Säkylän Timosenrinne
• Kaupunki / kunta: Säkylä
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Alueen / tontin koko: 1 900 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 743 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 8
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Myyntihinta n. 2 500 € / m²

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Säkylän Timosenrinteelle on suunnitteilla 3-kerroksinen puukerrostalo, Asunto Oy Säkylän Timosenrinne. Kohde rakennetaan purettavan vanhan poliisiaseman paikalle kortteliin 91 tontille 22. Osoite on Rantatie 328:ssa. Rakennuksen ensimmäinen kerros tulee olemaan betonirakenteinen ja sisältää asuntojen autotallit ja varastot sekä teknisiä tiloja. Kaksi ylempää kerrosta on asumista varten ja ne toteutetaan puurakenteisista suurelementeistä. Timosenrinteessä on haluttu panostaa energiatehokkuuteen ja kohteeseen on tulossa mm. maalämpö. ohteen arkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto Satakunnan ARK-line.

PORVOON LÄNSIRANTA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Länsiranta
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Länsirannan kaavamuutosalue n. 25 hehtaaria, josta puurakentamista painottavaa n. 11 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Puurakentamista painottavaa kerrosalaa n. 75 000 - 83 000 k-m², josta vähintään 3-kerroksista 31 500 - 48 600 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: (400 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja, erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Porvoon Länsirannan eteläosaan kaavaillaan energiatehokasta erillispientalo-, rivitalo- ja kerrostalorakentamista. Länsirannalla on jo ennestään modernia puutalorakentamista. Sinne valmistui 2003 kaksikerroksisista pientaloista koostuva moderni ja tiivis puukaupunkialue. Länsirantaan on tämän jälkeen kaavoitettu ja kaavoitetaan koko ajan lisää rakentamista, joista valtaosa on tarkoitus toteuttaa vähintäänkin puujulkisivuisina, mutta mahdollisesti myös puurunkoisina. Alueen rakennuskanta tulee olemaan kerrostalopainotteinen ja se jatkaa Porvoon Länsirannan Moderni puukaupunki -teemaa. Länsirannan kaavoitustyö koostuu seitsemästä osa-alueesta, joista kolmessa (Modernin puukaupungin jatko, Taidetehtaan alue ja Eteläinen alue) tullaan painottamaan puurakentamista. Kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen ja puupainotteista rakentamista tullee yhteensä jopa 83 000 k-m². Kaavoitustyö Eteläisellä alueella on vielä kesken.

PORVOON TOUKOVUORI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Toukovuori (osa uutta Skaftskärrin energiatehokasta kaupunginosaa)
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 30 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: Rakennusoikeutta 62 960 k-m², josta kerrostalorakentamista 22 350 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (kerrostaloissa n. 300 kerros)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-6-kerroksisia asuinkerrostaloja sekä 2-kerroksisia erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Toukovuori sijaitsee noin 3 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon. Se on ensimmäinen Skaftkärrin kaavarunkoon perustuvista pilottiasemakaavoista. Koko Skaftskärrin kaupunginosa on laajuudeltaan n. 400 hehtaaria ja sinne tulee yhteensä n. 6000 asukasta. Skaftskärrin osa-alue, Toukovuori, on kooltaan n. 30 hehtaaria, ja sen tavoitteena on rakentaa energiatehokas puurakenteinen tulevaisuuden asuinalue. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kauttaaltaan pieneen hiilijalanjälkeen ja kestäviin ratkaisuihin. Suunnitelmilla tavoitellaan myös omaleimaista porvoolaista ilmettä sekä monipuolista tonttitarjontaa. Alueelle rakennetaan sekä korkeita kerrostaloja että matalampia erillispientaloja ja rivitaloja. Kerroskorkeus on alueella kuitenkin kauttaaltaan vähintään 2 kerrosta. Toukovuoressa halutaan panostaa myös kestäviin liikennemuotoihin. Joukkoliikenteen sekä houkuttelevan pyöräily- ja jalankulkuympäristön suunnitteleminen ovat olleet kaavan laatimisen lähtökohtia. Alueeseen on tarkoitus sisällyttää myös energia- ja hiilitaseen sekä näiden kautta ilmastovaikutusten arviointi.

RAUMAN PAPINPELLON PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Papinpellon puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Rauma
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 5,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 11 200 k-m² + 2. vaihe n. 10 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 160 - 170 asuntoa jokaista vaihetta kohti
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Pyritään Rauman yleiseen hintatasoon

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rauman Papinpellolle (Luoteisväylän, Hakunintien, Itsenäisyydenkadun ja Metsotien rajaamalle alueelle), Sorkantien risteyksen välittömään läheisyyteen on määrä rakentaa korkeatasoinen puukerrostaloalue valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteiden mukaisesti. Alueella tavoitellaan inhimillistä mittakaavaa ja puurakentamisen perinteen uutta omaleimaista jatkumoa suojellun vanhan Puu-Rauman pohjoispuolelle. Alueen ideoimiseksi teetettiin kolme arkkitehtidiplomityötä, jotka toimivat syksyllä 2011 järjestetyn tontinvaraus-kilpailun pohjana. Alueen 1. vaiheen tontinluovutuskilpailun voitti Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n ehdotus nimeltä ”Tommost pitsi”. Rakentaminen alkaa kesällä 2013.

SAARIJÄRVEN SENIORIPUUKERROSTALO OMATOIMI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Senioripuukerrostalo Omatoimi
• Kaupunki / kunta: Saarijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Senioriasuminen
• Alueen / tontin koko: n. 3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 2 800 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 35
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen asuinkerrostalo
• Kustannusarvio: 5 - 6 milj. €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Saarijärven Sivulanpellon alueelle, aivan keskustan tuntumaan, on ideoitu ja kaavoitettu 4-kerroksinen senioripuukerrostalo. Kyseessä ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo, vaan yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva seniorien asuinkerrostalo yli 55-vuotialle. Jokaisella yksineläjällä tai pariskunnalla on oma asunto, mutta myös yhteisiä tiloja ja aktiviteettimahdollisuuksia on runsaasti. Alueen asemakaava on tehty hankkeesta käydyn opiskelijaideakilpailun pohjalta. Voittaneen työn suunnitteli Pekka Pekkanen Aalto-yliopistosta. Alueen asemakaava hyväksyttiin 6.6.2011. Taloa on jatkosuunnitellut arkkitehtitoimisto Puusta Innovations Oy. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdistys RAY 1 560 000 eurolla. Tällä hetkellä hankkeessa käydään kustannusneuvotteluja. Rakentamaan on tarkoitus päästä kesällä 2013. Sivulanpellon alueelle on lisäksi varattu mahdollisuus rakentaa kolme 4-kerroksista puukerrostaloa (1300 k-m² + 1300 k-m² + 1300 k-m²) sekä kaksi 6-kerroksista puukerrostaloa (3000 k-m² + 3000 k-m²).

SEINÄJOEN LINTUVIITA 2

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lintuviita 2
• Kaupunki / kunta: Seinäjoki
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 3100 k-m², 2. vaihe mahdollisesti tulossa
• Asuntojen lukumäärä: 1. vaihe n. 55 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 7 230 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhteistyössä kerrostalohankkeen Seinäjoelle, Lintuviita 2:een. Hanke on täydennysrakentamista ja rakennetaan pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Hanke käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT -pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Asemakaava ensimmäistä vaihetta varten on valmis. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi myös toisen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja ensimmäisen vaiheen olisi tarkoitus olla valmis syksyllä 2013.Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto AT.

SIPOON JOKILAAKSO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Sipoon Jokilaakso
• Kaupunki / kunta: Sipoo, Nikkilän kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 37 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 63 800 k-m², josta kerrostaloasumista n. 20 600 k-m² ja palveluita n. 4 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (n. 250 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja ja erillispientaloja sekä townhouse-rivejä ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Sipoon Jokilaakso sijaitsee Sipoon suurimmassa taajamassa ja hallinnollisessa keskuksessa Nikkilässä, aivan taajamakeskuksen tuntumassa. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä laidaltaan myös Sipoonjokeen. Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen asuinalue noin 1000 asukkaalle. Keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen, yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut. Alueelta on noin puolen tunnin ajomatka Helsinkiin ja noin 20 minuutin ajomatka Porvooseen. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu. Kilpailun voitti ehdotus Aarrekartta, tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Aarrekartta visioi joen rantaan toiminnallisen viheralueen, johon monimuotoisen asuntotarjonnan korttelialueet avautuvat. Korttelialueet kätkevät sisäänsä yksilöllisiä aukioita, jotka alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reitti kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt kesäkuussa 2012. Suunnittelu jatkuu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakentajia on tarkoitus saada hankkeeseen mukaan jo ennen kuin kaava on valmis.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN SYNERGIATALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
• Kaupunki / kunta: Helsinki, Viikin kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Alueen / tontin koko: n. 1,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 20 000 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen toimistorakennus
• Kustannusarvio: n. 50 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät 2010 kansainvälisen suunnittelu-kilpailun Helsingin Viikkiin kaavaillusta Suomen ympäristökeskuksen uudesta päätoimipaikasta. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n vetämä työryhmä ehdotuksellaan ”Apila”. Synergiatalo tulee sijoittumaan Viikin Tiedepuistoon näkyvälle paikalle, Tilanhoitajankaaren ja Mustialankadun risteykseen, joka avautuu Viikin laajaan peltomaisemaan. Rakennukseen on kaavailtu toimitilat noin 625 henkilölle. Hankkeen laajuus on noin 20 000 k-m², josta 20 % on laboratoriotiloja. Toimitalosta tehdään energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä hyvää työympäristöä muodostavan, kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde.  Tavoitteena on ”lähes nollaenergiarakennus” sekä hyvä materiaalitehokkuus eli rakennuksen päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta haetaan omaleimaisuutta ja ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä.

TAMPEREEN VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vuoreksen Isokuusen alue
• Kaupunki / kunta: Tampere
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Isokuusen alue on n. 50 hehtaaria, josta 1. vaihe 36,9 hehtaaria, lisäksi n. 10 hehtaaria (vahvistamaton)
• Kerrosala-neliömetrit: Koko Isokuusen alue n. 223 500 k-m², josta kerrostalorakentamista n. 105 000 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: Koko alueella yhteensä n. 2300 asuntoa, joista kerrostaloissa n. 1 500 asuntoa.
• Ensisijainen rakennustyyppi: Puukerrostaloja, rivi- ja erillispientaloja sekä liikerakennuksia, kerroskorkeudet 1-7

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Tampereen kaupunki on käynnistänyt Suomen suurimman yhtenäisen nykyaikaisen puukaupungin, Isokuusen, alue- ja korttelisuunnittelutyön. Isokuusi sijaitsee noin 7 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Vuoreksen alueen pohjoisosassa, Särkijärven ja asuntomessualueen välissä. Isokuusi tulee olemaan yli 4000 asukkaan asuinympäristö, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Alueen osayleiskaavan pohjalta on laadittu yleissuunnitelma, jonka teki Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Asemakaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2012. Isokuusen ensimmäisen toteutusvaiheen asemakaavaehdotus alueelle, joka käsittää Puukaupungin aloituskorttelit ja Harjanteen pientalovaltaisen asuntoalueen, valmistuu toukokuussa 2013. Isokuusi on osa Vuoreksen uutta kaupunginosaa, joka rakennetaan viheralueiden ja vesistöjen keskelle hyvien kulkuyhteyksien varrelle Tampereen eteläosaan. Luonnonläheisen asumisen lisäksi se tarjoaa pikkukaupungin palvelut ja tunnelman. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 14 000 asukasta. Tulevaisuudessa se tulee olemaan myös tuhansien työssäkäyntialue.

TURUN LINNANFÄLTTI - MODERNI PUUKAUPUNKI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Linnanfältti - Turun moderni puukaupunki
• Kaupunki / kunta: Turku
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko alue 8,4 hehtaaria, josta uudisrakentamista 4,4 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Uudisrakentaminen noin 46 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: Noin 450 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksiset asuinkerrostalot, myös 2-kerroksisia rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Turun Linnanfältistä tulee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen ja noin tuhannen asukkaan asuinalue Turun linnan kupeeseen, Aurajoen läheisyyteen. Alueen tontinvarauskilpailu käytiin vuonna 2008. Kilpailun voittivat seuraavat tahot: NCC Rakennus Oy / Optiplan Oy, Peab Oy / Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy ja YIT Rakennus Oy / Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Alueen ideointi ja suunnittelu puurakentamiskohteena on ollut pitkäaikainen projekti, jossa on ollut omat haasteensa. Alueen puurakentamistavoitteista ja velvoitteista saatiin aikaan yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kesken keväällä 2010. Sopimuksen mukaan alue toteutetaan puurakentamiskohteena Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Maanomistusvaihdosten jälkeen Turun kaupunki asetti alkuvuodesta 2011 alueen rakennuskieltoon, jotta alueelle saatiin kaavoitusrauha. Alkuvuodesta 2013 valmistuneen asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle rakennetaan 2-5-kerroksisia uudisrakennuksia. Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat olleet kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen sekä visuaalinen (umpikorttelit, autopaikoituksen toteuttaminen kellareihin ja pihakansien alle) ja toiminnallinen (asuminen, työpaikat, palvelut, joukkoliikenne) kaupunkikeskustamaisuus. Muita tärkeitä teemoja ovat olleet asumisen uudet muodot, alueen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla.

VAASAN LAKEANKULMA KIINTEISTÖ OY 

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kiinteistö Oy Vaasan Lakeankulma
• Kaupunki / kunta: Vaasa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo ja liiketila
• Alueen / tontin koko: 4 961 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 8 930 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-8-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksinen liiketila
• Kustannusarvio: 25 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy suunnittelee uutta puukerrostalohanketta Korsholmanpuistikon ja Mäkikaivontien kulmalla sijaitsevalle tontille. Tontilla on tällä hetkellä punatiilinen liike- ja varastorakennus, joka aiotaan purkaa. Tilalle rakennetaan puurakenteinen 2-8-kerroksinen kerrostalokokonaisuus, joka sisältää niin liiketilaa kuin kerrostaloasuntoja. Vaasan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 11.3.2013. Kaavamuutostyön aloitus odottaa vielä valtuuston käsittelyä. Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen.

VANTAAN ASUNTOMESSUJEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Vantaa
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Kerrosala-neliömetrit: 11 800 k-m² + 3 600 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 200 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-7-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Vantaan asuntomessualueelle (2015) ollaan suunnittelemassa kahta puukerrostalokorttelia (korttelit 23170 ja 23175). Rakennukset ovat 4-7-kerroksisia ja rakennusoikeutta ensimmäisessä korttelissa (23170) on 11 800 k-m² ja toisessa (23175) 3 600 k-m². Kadun varteen toivotaan korkeampaa rakentamista ja puiston puolelle matalampaa. Asuntomessut toteutetaan Kivistössä, Länsi-Vantaalla, tulevan Kehäradan varrella. Kortteliin 23170 rakennetaan yksi puukerrostalo, josta tulee Suomen tähän mennessä suurin ja korkein puukerrostalo seitsemällä kerroksella ja yhteensä 181 asunnolla. Alustavan suunnitelman mukaan asunnoista 78 toteutetaan asumisoikeusasuntoina TA-Asumisoikeus Oy:lle ja 103 vuokra-asuntoina Suomen Vuokrakodit Oy:lle. Rakennuksen toteuttaa Rakennusliike Reponen Oy ja sen suunnittelee Vuorelma arkkitehdit. Kerrostalon alin kerros tehdään betonirakenteisena ja sen yläpuoliset asuinkerrokset puurakenteisina. Hankkeessa aiotaan käyttää edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja ja sen on tarkoitus toimia samalla myös koerakennushankkeena, jossa päästään kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta. Asuntomessujen myötä toivotaan puukerrostaloasumiselle syntyvän kysyntää myös omistusasumismarkkinoilla ja hankkeen yksi päätarkoitus on olla esimerkkinä madaltamassa kynnystä rakentaa puukerrostaloja ylipäänsä. 

VIHDIN PAJUNIITYN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pajuniityn alue
• Kaupunki / kunta: Vihti, Nummelan taajama
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 77 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: (n. 150 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: (n. 1 500)
• Ensisijainen rakennustyyppi: (4-8-kerroksinen), sisältää kerrostalojen lisäksi matalampia rivi- ja erillispientaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nummelan taajaman tuntumassa olevaa laajaa viljelyaluetta kaavaillaan keskustan rakentamisen laajenemisalueeksi. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä tehokkaan rakentamisen alue keskeiselle sijainnille palveluiden ääreen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelään kohti Vanhaa Turuntietä. Alueen keskeisiä elementtejä tulevat olemaan keskuspuisto, runsaat liikuntapalvelut ja uusi koulukeskus. Rakennuskanta tulee olemaan monipuolinen sisältäen niin kerros-, rivi-, kuin erillispientalojakin. Alueelle on tarkoitus tulla myös puurakenteisia kerrostaloja. Laaja alue rakentunee vaiheittain ja alueella aiotaan toteuttaa laatukilpailuja kortteleittain. Rakennuttajat ja rakentajat halutaan kaavaprosessiin mukaan jo ennen kuin kaava on valmis. Alueen kaavaehdotus on valmisteilla. Sveitsinmäen osaalueen kaava on jo hyväksymisvaiheessa.

YLIVIESKAN TAANILA - MODERNI PUUKAUPUNKIALUE JA CENTRIA-TALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Taanilan moderni puukaupunkialue ja Centria -talo
• Kaupunki / kunta: Ylivieska
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloalue, koulutus, tutkimus, liikenneasema ja vapaa-ajan palvelut
• Alueen / tontin koko: 29 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 75 300 k-m², josta 44 700 k-m² asuinkerrostalorakentamista
• Asuntojen lukumäärä: 422 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3-kerroksiset lamelli- ja luhtitalot sekä 4-6-kerroksiset pistetalot

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Ylivieskan Taanilan alue on osaprojekti valtakunnallisessa Moderni Puukaupunki-hankkeessa. Alue rakentuu Ylivieskan Centria-talon laajennuksen ympärille sisältäen myös mittavan puukerrostaloalueen sekä opiskelija-asumista, liikenneaseman, päiväkodin ja urheilupalveluita. Alueen on määrä perustua puurakentamiseen, ja sen ideoimiseksi teetettiin Oulun yliopistossa arkkitehtidiplomityö, joka toiminee tulevan kaavoitustyön pohjana. Ideointityön teki arkkitehti yo. Janne Tolppanen. Tällä hetkellä alueella tutkitaan liikennemahdollisuuksia ja eri liittymien paikkoja. Alueen rakentaminen lähtee todennäköisesti liikkeelle liikenneasemasta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on vuosi 2015. Cetria-talon ja muun rakentamisen sekä asema-kaavoituksen suhteen odotetaan ammattikorkeakoulun avausta asiassa ja projektin etenemistä.

SUOMALAINEN PUUKERROSTALOHANKEKANTA - LUKUJA JA LASKELMIA

FAKTAA SUOMALAISTEN ASUMISESTA (2011 tilastoja)

• Suomessa on 5,386 miljoonaa asukasta.
• Asuntoja on 2,85 miljoonaa kpl.
• Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 1,9 henkilöä.
• Kerrostaloasuntoja 1,221 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että maamme kaikista asunnoista 43 % sijaitsee kerrostaloissa.
• Suomalaisen asunnon keskipinta-ala (jos otetaan mukaan kaikki maamme asunnot) on 78 h-m².
• Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57 h-m².
• Jokaista suomalaista kohti on asuinpinta-alaa n. 41 h-m².

LASKELMIA TIETOKANNAN PUUKERROSTALOHANKKEISTA

• Uutta puukerrostalorakentamista on tulossa yhteensä n. 461 175 k-m², josta:
  - 421 275 k-m² on asumista.
  - 40 000 k-m² on julkista, toimisto- tai hotellirakentamista.
  - Laskelmassa eivät ole mukana Haminan Tervasaaren, Nurmijärven Rajamäen, Vihdin Pajuniityn  eikä Ylivieskan Taanilan alueet, koska ei voida arvioida, paljonko alueiden rakentamismäärästä tulee lopulta olemaan puukerrostalorakentamista.
  - Osassa kohteista kerrosalan määrä ei ole eksakti, jolloin laskelmaan on otettu annettujen lukujen keskiarvo.
• Uusia puukerrostaloasuntoja tulossa yhteensä: 421 275 k-m²  /  (1,25 x 57 h-m² = 71,25 k-m²)  =  n. 5 910 asuntoa
• Uusia asukkaita puukerrostaloihin tulossa yhteensä: 421 275 k-m²  /  (1,25 x 41 h-m² = 51,25 k-m²)  =  n. 8 220 asukasta
• Suomessa on 5,386 miljoonaa asukasta.
• Asuntoja on 2,85 miljoonaa kpl.
• Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 1,9 henkilöä.
• Kerrostaloasuntoja 1,221 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että maamme kaikista asunnoista 43 % sijaitsee kerrostaloissa.
• Suomalaisen asunnon keskipinta-ala (jos otetaan mukaan kaikki maamme asunnot) on 78 h-m².
• Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57 h-m².
• Jokaista suomalaista kohti on asuinpinta-alaa n. 41 h-m².

PALJONKO ON PUUTA PUUKERROSTALOSSA?

MATERIAALIMENEKKI, ASUINKERROSTALO, 6-KRS, 1.509 krs-m2

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa

Liitetiedostot

Puukerrostalohankekanta (pdf)

lue lisää

Pohjois-Amerikassa puurunkorakentaminen on valtarakennustapa Matkalla tutustutaan pohjois-amerikkalaiseen kustannustehokkaaseen rakentamiseen kumppanuuskaavoituksesta tuotantoon sekä puutuoteteollisuuteen. Alueen rakennustuote- ja rakennustuotanto on äärimmäisen tehokasta ja asiakaslähtöistä. Rakentamisen tuotekehitystyötä tehdään kilpaillussa markkinassa tuoden tehokkuutta rakentamisen kustannuksiin ja rakennusprosessiin. Opintomatkalla tutustutaan myös Pacific Northwestin mahtaviin metsiin ja elämäntyyliin.

Puuinfon järjestämä opintomatka sisältää ammatillisen osuuden lisäksi lennot (turistiluokassa), majoittumisen yhden hengen huoneissa, aamiaiset, viisi lounasta ja illallista, kuljetukset, opastukset kohteessa, sisäänpääsymaksut ja matkanjohtajan palvelut.

Ohjelmaa:

Lentoaikataulut

la 7.12. LH855 Helsinki-Frankfurt 06.50-08.45, LH490 Frankfurt-Seattle 10.20-12.00
la 14.12. LH439 Vancouver-Frankfurt 13.45-08.45 +1
su 15.12.LH850 Frankfurt-Helsinki 13.50-17.20

la 07.12 Seattle

• majoittautuminen, Roosevelt Hotel (Deluxe Queen rooms)
• yhteinen illallinen

su 08.12. Seattle

• asuntoalueita Seattlen lähistöllä
• Nordic Heritage Museum
• Roosevelt Hotel

ma 09.12.Seattle

• arkkitehtitoimiston järjestämä workshop
  • pohjoisamerikkalainen rakennustapa, kehitys, järjestelmät, prosessit
  • green building -katsaus
• vierailuja rakenteilla oleville pien- ja kerrostaloalueille
• Roosevelt Hotel

ti 10.12.Seattle - Vancouver Island

• Victoria Clipper –laivakuljetus Victoriaan (aamiainen laivalla)
• BC:n viranomaistapaaminen
  • Tutustutaan BC:n Wood First -ohjelman onnistumiseen
• metsäretki ja jalostuslaitoksia
• Coast Harbourside Hotel (Superior King - harbourview rooms)

ke-la 11.-14.12. Vancouver ja ympäristö

• siirtyminen Vancouverin alueelle
• vierailu FP Innovation Canada's Wood Products Research Institute
  • teemat:puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyö, CLT-kehitystyö, kv-yhteistyö
• University of British Columbian Forest Science Center sekä alueella olevia puurakennuksia
• vierailuja Fraser Valleyn alueella; esitelmät kaupunkisuunnittelusta, paloturvallisuudesta, kestävästä rakentamisesta jne.
• teollisuusvierailuja
• muita vierailu- ja tutustumiskohteita:
  • Vancouverin olympialaisten puurakenteita, esim. Richmond's Oval pikaluisteluareena
  • satama-alueet ja historiallinen kaupunginosa Gastown sekä Chinatown
  • Capillano Suspension silta ja Grouse Mountain
• Coast Coal Harbour Hotel (Superior King rooms - complimentary upgrade)

Matkan hinta on 4.307,-  €/hlö + alv. Lentohinta sisältää myös matkatavaramaksut sekä lentokenttäverot. Oikeus viranomaisten ja lentoyhtiön taholta tuleviin hinnanmuutoksiin pidätetään. Matka toteutetaan, mikäli matkalle ilmoittautuu 12 hengen ryhmä.

Laskutus kahdessa erässä: 50 %, kun varaus on vahvistettu matkatoimistoon  ja 50 %, kun liput on kirjoitettu. Mahdollisista peruutuksista Puuinfolle aiheutuvat kulut veloitetaan.

Matkavakuutuksesta tulee jokaisen huolehtia itse.

Matkadokumentit: Suomen kansalainen tarvitsee voimassa olevan passin sekä maksullisen matkustusluvan USA:n lennoille ESTA:n. ESTA = Electronic System for Travel Authorization. Hinta 14 USD, noin 11,- EUR. Esta haetaan linkistä http://finland.usembassy.gov/ ja lupa pitää hakea viimeistään 72-tuntia ennen matkan alkua. Passin on oltava voimassa koko matkan ajan (suositeltavaa, että passi olisi voimassa vielä 3 kk matkan jälkeen.)

Matka toteutuu ja sille on muutama paikka jäljellä. Paikat varataan sitovan ilmoittaumisen tekeville ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja:

Kirsi Pellinen, puh. 040 737 9247, kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Sitovat ilmoittautumiset matkalle oheisella lomakkeella:

Vuonna 2007 Suomessa otettiin käyttöön puurakenteiden suunnittelustandardi Eurokoodi 5, joka tulee korvaamaan vuoden 2010 jälkeen nykyisin käytössä olevan RakMK:n osan B10 Puurakenteet. Siihen saakka RakMK:n osaa B10 voidaan käyttää rinnakkain Eurokoodi 5:n kanssa. Tämä ohje on lyhennelmä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisemista teoksista RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje eurokoodi EN 1995-1-1 ja RIL 205-2-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje eurokoodi EN 1995-1-2.

Lyhennetyn suunnitteluohjeen tarkoitus on helpottaa eurokoodin mukaista rakennesuunnittelua ja tutustumista eurokoodin mukaisiin mitoitusmenetelmiin. Lisäksi tavoitteena on tuottaa opetusaineistoa oppilaitoksille puurakenteiden suunnittelun opiskeluun. Tämä ohje sisältyy myös teokseen RIL 205-1-2009 (liite B). 

Ohje on pyritty laatimaan laajuudessaan RakMK:n osan B10 tasoiseksi niin, että tavanomaiset rakennuskohteet voidaan suunnitella sen perusteella.

Mahdolliset Eurokoodi 5:n muutokset tullaan päivittämään lyhennettyyn suunnitteluohjeeseen, mutta erityisesti siirtymävaiheen aikana mahdollisten Eurokoodi 5:n muutosten ajanmukainen seuranta on myös käyttäjän vastuulla. Tämän suunnitteluohjeen on kirjoittanut tekniikan tohtori Ari Kevarinmäki. Toivomme ohjeesta olevan käyttäjilleen hyötyä mitoitusmenetelmien haastavassa muutoksessa.

Liitetiedostot

Eurokoodi 5 Lyhennetty suunnitteluohje - kolmas, korjattu painos (pdf)

Summary of Comments

Stora Enso on tullut rakentamisen puuosatoimittajana vahvasti rakentamisen markkinaan myös Suomessa. Ristiinliimattuun CLT-puulevyyn (cross laminated timber) perustuva rakentamisen konsepti on tunnettu saksankielisessä Euroopassa, Italiassa ja Englannissa, mutta on vasta nyt tekemässä läpimurtoa Suomessa. CLT-tekniikalla on tänä vuonna valmistunut luontokeskus Nuuksion kansallispuistoon ja lähes sata opiskelija-asuntoa Joensuuhun.

- Kehitämme puurakentamista vakavasti ja näemme tässä ison liiketoiminnan mahdollisuuden, sanoo yhtiön Building and Living yksikön johtaja Jari Suominen. Puurakentaminen on keskeinen osa yhtiön strategista ajattelua. Kehitämme osaamistamme ja sen myötä menemme arvoketjussa koko ajan eteenpäin. Älykkäällä ja vihreällä puurakentamisella on mahdollisuuksia pärjätä globaalissa liiketoimintaympäristössä, jossa koko ajan toimimme.

Puurakentaminen sopii nopeaan urbaaniin rakentamiseen

Suominen näkee puurakentamisella monta veturia, joista tärkeimmät ovat materiaalin uusiutuvuus ja ekologisuus, teollisen puurakentamisen kehittyminen, väestön kasvu ja urbanisoituminen, mistä seuraa mittavaa globaalia kestävän teollisen asuntotuotannon tarvetta.

- Puurakentamisessa yhdistyvät ekologiset arvot liiketoiminnallisiin  tavoitteisiin, muistuttaa Suominen. Nuuksion luontokeskus on hieno esimerkki, miten puurakentaminen ja luonto kohtaavat toisensa. On selvästi tunnistettavissa meneillään olevan ympäristötietoisuuden muutos varsinkin nuorissa, joita kiinnostavat samat arvot myös rakentamisessa ja asumisessa. 

Tähän asti levy on ollut vahva omakotitalorakentamisen markkinassa ja on nyt tekemässä läpimurtoa monikerros- ja täydennysrakentamisessa. Globaali kaupungistuminen kiihdyttää asuntojen tarvetta kaikkialla, mihin yhtiö pyrkii vastaamaan kehittämällä puuhun perustuvaa kaupunkimaista kerrostalorakentamista. Esimerkkinä Suominen mainitsee  Bridportin kerrostalon Lontoossa ja Helsinkiin suunnitellut toimisto- ja asuinkerrostalokorttelit.

- On rakennettava yhä tehokkaammin, mutta kestävästi. Puurakentaminen sopii tähän teollisen valmistuksen ansiosta hyvin, koska yhteiskunta voi näin vastata asuntotarpeeseen nopeasti.

Puurakentaminen on globaalia liiketoimintaa  

Stora Enso tuottaa CLT-levyjä Itävallassa Ybbsissä ja Bad St. Leonhardissa sijaitsevissa yksiköissä, joiden kummankin tuotanto on 60 000 kuutiometriä vuodessa. Markkinat eroavat toisistaan siten, että levyillä käydään Pohjois-Euroopassa tuoteosakauppaa, missä esivalmistusaste on korkea kun taas Länsi-Euroopassa tuoteosakauppaan sisältyy yleensä pelkkä runko. Keski-Euroopassa kauppa perustuu laajaan yritysverkostoon ja levyjä myydään puuosatoimituksina materiaalikauppana.

Euroopan CLT-markkinat ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana lähes 20 prosentin vuosivauhdilla, ja ristiinliimattuihin puuelementteihin pohjautuvien ratkaisujen tulevaisuudennäkymiä pidetään yhtiössä hyvinä.

- Ajatuksemme on, että jokainen asiakas ja yhteistyökumppani kehittää tuotetta ottaessaan levyn portfolioonsa. Näin luomme CLT:n käytölle liiketoimintaa ja brändiä, mikä perustuu kestävän kehityksen arvoille ja sille, että pystymme osoittamaan puun alkuperän, sanoo Suominen.

Puurakentamisprojekteja käynnistyy saksankielisessä Euroopassa, Ranskassa, Italiassa ja Englannissa tasaisena virtana. Englannissa puurakentaminen on vahvassa kasvussa, vaikka 80 % rakentamisen tarvitsemasta puutavarasta on tuontitavaraa. Rakentamisen ympäristö- ja materiaalitietoisuus on näissä maissa kehittynyt nopeasti. CLT-rakentamisen maailmanluokan lippulaivaksi nousee parhaillaan kirjastorakennus Australian Melbournessa. 

- Tämä osoittaa, että puurakentaminen on globaalia liiketoimintaa ja olemme avanneet pääsyn Euroopan lisäksi merentakaisiin rakentamisen aktiviteetteihin, kuvailee Suominen. Puu tunnetaan globaalisti materiaalina ja kun olemme sitä vuosikausia jatkojalostaneet, rakentaminen on luonnollinen ja johdonmukainen jatke tälle kehitykselle.

Suominen pitää puurakentamisen isoina kehitystrendeinä maailmalla urbanisoitumista ja ympäristö- ja laatutietoisuuden kasvua. - Meillä on tuotteena hiiltä sitova hitaasti kasvanut puu, joka ei tuota rakentamisessa ja asumisessa päästöjä kuten perinteiset rakentamisen materiaalit. Esimerkiksi Australian markkinaan menemme nimenomaan hyvällä ja kestävällä laadulla, mitä puu uusiutuvana materiaalina tarjoaa.

CLT-tuotanto Suomessa tulevaisuudessa mahdollista

Suomessa rakentamisessa käytettävät CLT-levyt tuodaan Itävallan tehtailta Pälkäneelle ja Hartolaan, missä ne jatkojalostetaan rakentamisen lopputuotteiksi. Pälkäneellä valmistuu vuodessa 120 tuhatta neliömetriä asennusvalmista elementtiä ja Hartolassa tuhat moduulielementtiä. Suominen pitää Suomessa käytettävän levyn valmistusta Itävallassa toistaiseksi järkevänä, koska yhtiö toimii globaalissa markkinassa. 

- Olemme valmiita harkitsemaan Suomessa tapahtuvaa CLT-tuotantoa, jos markkina Suomessa kasvaa ja tuotannolle syntyy taloudellisia edellytyksiä, vastaa Suominen.

- Vaikka CLT-rakentaminen on Suomessa nyt kasvussa, kysyntä ei ole vielä sillä tasolla, että olisimme valmiita tekemään investointipäätöksen. Meille on toissijainen kysymys, onko levy tehty Itävallassa vai Suomessa, koska jatkojalostus, rakentaminen ja siihen liittyvä osaaminen Suomessa antavat sille lisäarvoa.

Suominen pitää CLT-puurakentamista konseptina, mitä kehitetään rakennusliikkeiden kanssa yhteistyössä eteenpäin. Esimerkkinä puurakentamisen kehittämisen yhteistyöstä Suominen mainitsee SRV:n kanssa toteutettavan Helsingin Jätkäsaaren mittavan Wood City hankkeen, jonka rakentaminen alkaa ensi vuonna. Myös Seinäjoelle ja Jyväskylään nousee ensi vuoden aikana Lakea Oy:n kanssa yhteistyössä CLT-elementteihin perustuvia puukerrostaloja.

- CLT-elementtirakentamiseen perustuva teknologia mahdollistaa rakentamisen teollisen konseptin kehittämisen. Kun tähän mennessä ei kerrostalorakentamisessa ole puulla ollut juuri lainkaan markkinaosuutta, mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat suuret, kuvailee Suominen. Meitä kiinnostaa teollinen jatkojalostaminen ja puurakentamisen etujen esille tuominen.

- Kansantaloudellisesti rakennusteollisuuden kannattaisi tiivistää yhteistyötä myös puualalla, mikä johtaa myös kilpailun lisääntymiseen. Emme halua astua kilpailevien materiaalien tai rakennusalan varpaille, mutta toivomme että puu otetaan tasavertaisena ja vakavana uutena mahdollisuutena rakentamisen kentässä, odottaa Suominen.

Suominen pitää tärkeänä, että rajapinta rakennusyhtiöihin on selkeä. Stora Enso ei ole rakentaja tai grynderi, vaan haluaa olla puuosatoimittaja, joka pyrkii teollisen prosessin vahvaan hallintaan elementtien valmistuksesta asennukseen. Esimerkkinä Suominen mainitsee Ikean ja Skanskan kanssa kehitetyn Ruotsissa vahvan aseman saavuttaneen Bo Klok -konseptin, johon perustuvat ensimmäiset talot nousevat Vantaalle.

- Bo Klok -konseptissa yhtyvät oikea kohtuuhintaisuus ja kuluttajaa puhuttelevat ympäristöarvot, mikä näkyy jo nyt asuntojen vahvana kysyntänä.

Puurakentamisen kilpailukyvyn perusta nopeudessa ja teollisessa valmistuksessa

Puurakentamisen keskeisimpänä kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä Suominen pitää sen nopeutta ja teollista esivalmistusta. - Nopea tuotantoaika tilaelementeillä säästää rahoituskuluja, työmaan yleiskustannuksia ja mahdollistaa nopeamman pääsyn pääoman tuottoon, laskee Suominen. Näillä eduilla kompensoidaan esimerkiksi sprinklauksesta ja rakenteista aiheutuvia puurakentamisen lisäkuluja verrattuna betonirakentamiseen.

Suominen nostaa esiin myös rakentamisen kosteus- ja laatuongelmat, joihin puurakentaminen vastaa teollisesti esivalmistetulla, kuivalla ja laadukkaalla rakentamisella. - Kun valmistusprosessi on teollisesti hiottu, inhimillinen käden virheen mahdollisuus jää pienemmäksi, muistuttaa Suominen. Kehitämme tässä ketjussa olevia osaamisvajeita siten, että teollinen valmistusprosessi kehittyy koko ajan. Meidän vahvuutemme on laaja-alainen osaaminen, missä yhdistyvät Itävallan ja Suomen yksiköiden osaaminen.  

Yhtiön tavoitteena on lisätä puurakentamista erityisesti kerrostalomarkkinassa. Yhteiskunnan poliittista tukea Suominen pitää tervetulleena, koska sillä tehdään puurakentamisesta hovikelpoinen. Suominen ottaisi puurakentamisen Ruotsin tapaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ja vähähiilisyyden julkisten rakentamisen hankintojen kriteeriksi.

- Tavoitteena on CLT-tekniikkaan perustuvan kerrostalorakentamisen määrän lisääminen. Näen myös vanhojen kerrostalojen peruskorjauksessa puun lujuuden tuovan suuria mahdollisuuksia. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta, toteuttaa tarvittaessa täydennysrakentamista ja päivittää talojen arkkitehtuuria ja ulkoista ilmettä, muistuttaa Suominen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jari Suominen, johtaja, Building and Living, 020 4621865, jari.suominen@storaenso.com

Jaettu 1. sija: Vantaan Kivistö, messut 2015

Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistö, asuntomessukohde, on tulosta pitkäjänteisestä sitoutumisesta laadukkaan ja energiatehokkaan rakentamisen, etenkin puurakentamisen,kehittämiseen. Kohteen erittäin alhainen hiilijalanjälki on seurausta pienestä ostoenergian kulutuksesta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä ja materiaalivalinnoista. Energialähteenä kohteessa käytetään kaukolämmön lisäksi uusiutuvaa aurinkolämpöä, jota hyödynnetään käyttöveden lämmittämiseksi. Kohde rakennetaan MERA-tekniikalla, jolla rakenteille saadaan hyvä energiatehokkuus. Rakennuksen rungossa on käytettypuumateriaaleja, jolloin runko on kevyt ja sen valmistaminen on vähäpäästöistä. Tämän avulla rakenteiden päästöt 50 vuoden käyttöiällä ovat alhaiset.

Kunniamaininta Joensuun Ellin Leilitielle

Voittajakohteiden lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan hyvin alhaisen hiilijalanjäljen saavuttaneelle Stora Enson ja Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellinkohteelle Leilitie. Kohde rakennettiin pilottikohteena ja siinä on testattu monenlaisia uusia ratkaisuja. Hyvän lopputuloksen varmistivat energiatehokkaat puurakenteet sekä monipuolinen uusiutuvan energian hyödyntäminen. Kohteessa on kaukolämmön lisäksi käytössäaurinkolämpökeräimet, käyttöveden lämmitystä poistoilmalämpöpumpuilla sekämaalämpöpiiri.

Lue lisää.

Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailun tarkoituksena oli kannustaa rakennusalaa ympäristötehokkaaseen rakentamiseen ja ilmastoystävällisen rakentamisen mittareiden käyttöön sekä tuoda esille osaamista ja parhaita käytäntöjä. Kilpailua tukivat järjestäjien lisäksi Saint-Gobain ISOVER ja Skaala Oy. Yhteistyökumppanina oli Rakennuslehti.

GBC Finlandin Heli Kotilaisen mukaan kaikille avoimeen kilpailuun saatiin mukaan kovatasoisia osaajia ja hankkeita, joissa oli käytetty erilaisia energia- ja rakenneratkaisuja. ”Toivomme että kilpailun avulla saamme näitä ratkaisuja myös laajemmin rakentamisen käytäntöihin”, Kotilainen jatkaa.

”Rakennukset ovat pitkäikäisiä hyödykkeitä ja elinkaaren hiilijalanjälki on hyvä mittari niiden päästöjen arvioimiseen ja vähentämiseen. Green Building Councilin ohjeistus tarjoaa tähän hyvän, yhteismitallisen työkalun ja autamme omalta osaltamme ohjeiden käyttöönottoa alalla”, Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatti toteaa.

Kilpailun voittajat valittiin tunnuslukujen ja tuomariston harkinnan perusteella. Tuomaristoon kuuluivat Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry:stä, Matti Rautiola Rakennustietosäätiöstä, Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista ja Seppo Mölsä Rakennuslehdestä.

Toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan autotalon laajennushanke oli tarkoitus toteuttaa teräsrunkoisena, mutta kiristyneiden paloturvallisuusmääräysten myötä päädyttiin teräsrungon vaihtamiseen puurungoksi. Nyt hanke toteutetaan liimapuurunkoisena rakennuksena, missä liimapuurakenteet jäävät esille kantavissa ja kattorakenteissa. Seinärakenteet ovat eristettyjä peltipinnoitettuja elementtejä. 

- Saimme reilut 50 tuhatta euroa edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. Olihan se yllättävää, että kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani. Terärakenteisena ison hallin rakentaminen ei olisi täyttänyt paloluokituksen määräyksiä ilman merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavia suojamaalauksia. Nyt saamme aikaan kustannusten ja ajan säästöä monessa eri vaiheessa, muistuttaa Setälä.

Kyseessä on noin tuhannen neliön rakennushanke, mihin sijoittuu automyymälä ja peltikorjaamo. - Tottakai toivomme, että rakennus valmistuttuaan herättää myönteistä mielenkiintoa ja huomiota, sanoo Setälä. Asiakkaiden kannalta parasta tulee olemaan avara myymälän tila, missä liimapuurakenteet ovat näyttävästi esillä.

Liimapuurunko kustannustehokkain

Hallin rakentajayhtiön Huittisten Ryhmärakentajat Oy:n rakennusinsinööri Petri Saarimaalla on kokemusta parinkymmenen liimapuurakenteisen hallirakennuksen rakentamisesta.

- Tässä Laatuauton kohteessa päädyttiin kokonaan liimapuurunkoon puhtaasti kustannussyistä. Jos olisimme toteuttaneet hankkeen alkuperäisen teräsrunkoon perustuvan suunnitelman pohjalta, olisimme joutuneet palosuojaamaan teräspilarit. Saimme ratkaisulla aikaan paremman paloluokituksen ja merkittävän kustannussäästön, mitä syntyy teräspalkkien palosuojauksen poisjäämisestä ja liimapuurakenteiden nopeasta pystytyksestä.

Laatuauton laajennuksen runkotyöt veivät 4,5 päivää. - Eikä ollut edes kiire, sanoo Saarimaa. Olennaista on, että peruspultit ovat oikeissa paikoissa. Käytännössä runkorakenteiden kiinnityksessä on viiden millimetrin pelivara. Tämä on nopeata teollista rakentamista!

Hankkeessa käytetyt suurimmat liimapuupalkit ovat 25-metrisiä, 191 senttiä korkeita ja painoltaan 3,2 tonnia.

P3-paloluokituksessa teräs ja puu ovat Saarimaan mukaan samalla viivalla, mutta vaativammassa P2-paloluokituksessa puu on edullisempi. - Liimapuu käyttäytyy palotilanteessa rakenteen kannalta siten, että se hiiltyy, mutta ei pala nopeasti syvältä. Tämä hiiltymisvara otetaan huomioon liimapuurungon mitoituksessa, jolloin se säilyttää pitkään kantokykynsä mahdollisessa palotilanteessa.

Huittisten Ryhmärakentajat Oy toteuttaa puurakennushankkeita yhdestä neljään kohdetta vuosittain. Puuelementeistä toteutettavat kohteet ovat hoivakoteja ja palvelutaloja.

- Palomääräysten uusiminen muutti puurakentamisen mielekkääksi ja kilpailukyvyltään paremmaksi, sanoo Saarimaa.

Liimapuupalkin etuna hidas paloaika

Autotalo on paloturvallisuuden kannalta haasteellinen paikka, kun samassa tilassa on autoja, polttonesteitä ja kipinöitä synnyttäviä työvaiheita. - Tämmöisissä kohteissa kuumuus iskee nopeasti ja paloriski tulee ottaa vakavasti, muistuttaa aluepalomestari Jari Eno.

Enon mukaan hallirakentamisessa on olennaista se, että liimapuurakenteet antavat aikaa mahdollisessa palotilanteessa työskentelyyn ilman että on pelkoa niiden nopeasta sortumisesta. Vaikka liimapuupalkki hiiltyisi pinnasta, se säilyttäisi muotonsa ja lujuuden.

- Tässä kohteessa kyseessä on iso avoin tila ja sen myötä kohde määriteltiin vaativampaan P2-paloluokkaan. Runkorakenteiden kestävyydellä on palotilanteissa merkitystä erityisesti yöllä, kun tila on miehittämätön ja pelastushenkilökunnan pitäisi olla paikalla kuudessa, seitsemässä minuutissa, kuvailee Eno.

Liimapuurakenteita Eno pitää hallirakentamisessa toimivina, koska ne ovat sellaisenaan valmiita eikä tarvitse enää palosuojata maaleilla. - Tietoa puurakenteiden palokestävyydestä on tarjolla, mutta sen hankkiminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Kun enää ei osallistuta entiseen malliin koulutukseen, sähköisten sivujen merkitys tiedon hankinnassa kasvaa, sanoo Eno ja viittaa Puuinfo.fi-palvelun sisältöön.

Enon mukaan pelastusalalla vaihdetaan tietoja eri paikkakunnilla saaduista kokemuksista kuten esimerkiksi puukerrostaloissa olevan pakollisen sprinklauksen myönteisistä vaikutuksista ja uusista täydennysrakennushankkeista ja niiden palomääräyskäytännöistä.

- Asenteet ovat pelastusalalla puun käyttöä kohtaan selvästi muuttuneet, kun on saatu käytännön rakennushankkeiden kokemusten kautta tietoa niiden toimivuudesta, muistuttaa Eno. 

Puurakentamisen palokestävyyden asenteet muuttumassa

Satakunnassa toimii EU-rahoitteinen PUU-RIDS -hanke, minkä tavoitteena on aktivoida toimialan yritykset ja organisaatiot tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita rakentamiseen. Hankkeella tuetaan ammattirakentamisen arvoketjuissa toimivia puutuoteteollisuuden yrityksiä liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysverkostojen synnyttämiseen. Yritysten ulottuville tuodaan uusinta teollista ammattimaista puurakentamista palvelevaa osaamista ja kokemustietoa ja energiaviisaasti rakennetun ympäristön synnyttämistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Projektipäällikkö Heikki Perko Prizztech Oy:stä uskoo puurakentamisen kasvuun myös liiketoimintaa palvelevassa hallirakentamisessa, mistä Huittisten hanke on hyvä esimerkki. - Liimapuurakenteille on tilaa mm. kaupan, maatalouden ja liikuntapaikkojen rakentamisessa tulevaisuudessa, kun tieto puurakentamisen nopeudesta ja kustannustehokkuudesta kasvaa. Tähän asti esimerkiksi puurakentamisen palokestävyyttä kohtaan on esiintynyt ennakkoluuloja, jotka nyt käytännön esimerkkien myötä toivottavasti poistuvat, uskoo Perko.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Tommi Setälä, toimitusjohtaja, 044 560 1681, tommi.setala@huittistenlaatuauto.fi
Petri Saarimaa, rakennusinsinööri, 0400 669 336, huittisten.ryhmarakentajat@dnainternet.net
Jari Eno, aluepalomestari, 044 701 7389, jari.eno@satapelastus.fi
Heikki Perko, projektipäällikkö, 044 710 5361, heikki.perko@prizz.fi

Materiaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen. Materiaalitehokkuuden merkitys tuleekin olemaan rakennusalan tulevaisuuden haasteita yhdessä rakennusten energiatehokkuuden kanssa.

Seminaarissa lähestytään rakentamisen materiaalitehokkuutta useasta eri näkökulmasta alan asiantuntijoiden kautta.

Seminaari on osallistujalle maksuton. Ilmoittautumiset seminaariin22.11. mennessä.

Ohjelma:

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
8.45 Seminaarin avaus
Projektin vastuullinen johtaja Petteri Pulkkinen, SAMK
9.00 Oikea aine oikeaan paikkaan – Korjaa ja kunnosta
Intendentti Tuulikki Kiilo, Rakennuskulttuuritalo Toivo, Satakunnan Museo
9.30 Rakennusten elinkaaritehokkuus ja suunnitteluvalintojen vaikutukset case Porin DiaVilla
Toimitusjohtaja Panu Pasanen, Bionova Consulting
10.30 Tauko, verkottoitumista toimijoiden kesken
11.00 Kestävän rakentamisen strategia ja päätöksenteko
Professori Harry Edelman, kestävä rakentaminen, TTY
12.00 Linjastolounas Tekatriassa
12.45 Miksi rakentaa puusta? Esimerkkinä puukerrostalot
Aluepäällikkö Jouni Liimatainen, Lakea Oy
13.15 Resurssiviisas rakentaminen – kokemuksia ja tulevaisuuden haasteita
Konsultti Michael Lettenmeier, Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy
14.15 Tauko, glögit
14.45 Rakentamisen materiaalitehokkuus vuonna 2020
Ympäristötekniikan MSc Sirpa Kauppinen
15.45 Seminaarin päätössanat
Projektipäällikkö Heikki Perko, Prizztech

Seminaari on osa EU-rahoitteista Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa -projektia.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Mari Uusitorppa
mari.uusitorppa@samk.fi
puh: 044 710 3277

Kilpailukohteita mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Kilpailussa haettiin uusia ratkaisuja niin energian, materiaalien kuin kiinteistökehityksen osalta.

Vähähiilisyyteen valinnoilla

Rakennuksen ilmastoystävällisyys riippuu ensisijaisesti energiaratkaisuista ja hyvästä suunnittelusta. Rakennusliike Reposen puukerrostalon hiilijalanjälki oli alle puolet keskimääräisestä tasosta, mikä johtuu pienestä ostoenergian kulutuksesta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä ja materiaalivalinnoista. Energialähteenä kohteessa käytetään kaukolämmön lisäksi uusiutuvaa aurinkolämpöä, jota hyödynnetään käyttöveden lämmittämiseksi. Rakennuksen rungossa käytetään puumateriaaleja, jolloin runko on kevyt ja sen valmistaminen on vähäpäästöistä.

Kiinnostava rakennus- ja messukohde

Ilmastoystävällisyyttä mittaavassa kilpailussa palkittu puukerrostalo kertoo Rakennusliike Reposen pitkäjänteisestä sitoutumisesta laadukkaan ja energiatehokkaan rakentamisen, etenkin puurakentamisen, kehittämiseen.
- Puukerrostalomme rakennetaan täysin suomalaisesta puusta ja suomalaisella työvoimalla, sillä puuelementit tilataan kotimaisilta elementtitoimittajilta sanoo toimitusjohtaja Mika Airaksela Rakennusliike Reposesta samalla kiittäen kohteen rakennuttajina toimivia TA-asumisokeus Oy:tä ja Suomen Vuokrakoteja kehittämisyhteistyöstä.

Asuntomessukohteena rakennettava puukerrostalokortteli on mielenkiintoinen niin rakennusalan ammattilaisille kuin tavallisille messukävijöille. Kooltaan asuinpuukerrostalo on Pohjoismaiden suurin. Korkeimmalta kohdaltaan rakennus on 7 kerrosta korkea: alin kerros on betonirakenteinen ja sen yläpuoliset asuinkerrokset ovat puurakenteisia.  Asuntoja rakennettavaan puukerrostaloon tulee 186.

Lisätietoja:
Vantaan Asuntomessuista:
projektijohtaja Paavo Hiltunen, gsm 043 825 4231, paavo.hiltunen@vantaa.fi.

Rakennusliike Reposen Suomen ilmastoystävällisimmästä puukerrostalosta:
toimitusjohtaja Mika Airaksela, gsm 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com.

Kuva Vuorelma arkkitehdit.

Puuinfo toivoo palautetta Puurakentamisen koulutukseen 30.10.-1.11. osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen ja/tai puuinfo.fi-palveluun liittyen.Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineisto on ladattavissa liitetiedostoista. Koulutukseen osallistuneet opettajat voivat hyödyntää aineistoa työssään, ei kaupalliseen käyttöön eikä luovutettavaksi edelleen.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Liitetiedostot

Levyjäykisteen toiminta & kokonaisjäykistys (pdf)

Ristikko- ja palkkijäykistys & kokonaisjykistys (pdf)

EU:n yhteistä metsästrategiaa tarvitaan Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan mielestä siksi, että muiden toimialojen tarpeet ovat ohjanneet metsäpolitiikkaa ja metsätalous on joutunut sopeutumaan näiden asettamiin ehtoihin.

- Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle, mutta ei ohjata kansallista metsien käyttöä. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska sen myötä muut toimialat kuten maaseudun kehittäminen, ilmasto- ja energiapolitiikka joutuvat sopeuttamaan toimintansa metsäpolitiikan puitteisiin eikä toisin päin, kuten tällä hetkellä on, kuvailee Kangas.

Kangas arvelee vierastuksen yhteistä metsäpolitiikkaa kohtaan juontuvan siitä, että metsätalous on ollut tähän asti alisteinen muille politiikkalohkoille. - Tämä on johtanut siihen, että metsäpolitiikkaa on pyritty ohjailemaan ja säätelemään aivan muista lähtökohdista kuin metsätalouden tavoitteista käsin. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet ovat olleet tosiasiallisesti muualla kuin kestävän metsätalouden edistämisessä, arvioi Kangas.

Puun käyttö ilmastoteko

Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresidenttinä. Kankaan mukaan tähänastinen EU:n metsästrategia ei ole pystynyt suojaamaan metsätaloutta muiden toimialojen säätelyn kautta tapahtuvalta ohjaukselta. - Esimerkiksi energiapolitiikassa on ollut havaittavissa kovaa lobbausta puun energiakäyttöä vastaan muiden energiamuotojen taholta.

Metsästrategia etenee vielä tällä kaudella EU:n parlamentin käsittelyyn, jossa Kangas toivoo sen etenevän maaliin asti. - Tärkeintä strategiassa on, että metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti. Ilmastostrategian merkeissä on pyritty tuomaan metsätalouteen aivan vääränlaisia käytäntöjä ja kriteereitä, joiden mukaan puustoa voitaisiin hakata ja käyttää vain tietyin osin ja tiettyyn tarkoitukseen sen sijaan että voisimme metsätaloudessa hyödyntää kaiken korjattavan puun.

- Meidän intressimme on, että tuleva säätely sallii talousmetsien monipuolisen hoitamisen ja hyödyntämisen. Ilmastomuutoksenkaan kannalta ei ole eduksi, että ylimitoitamme metsien suojelun määrän. Kun puun nettokasvu tasautuu, se ei enää sido hiiltä pitkän päälle vaan on parempi korjata puu sellaiseen hyötykäyttöön, missä puu sitoo hiiltä ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Puurakentaminen ja puun energiakäyttö on ilmastoteko, muistuttaa Kangas. 

Puukuidusta kilpaillaan tulevaisuudessa

Suomessa talousmetsien vuosittainen kasvu on noin sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Kankaan arvion mukaan Suomessa voitaisiin lisätä ainakin 70 miljoonan kuution kestäviin vuosittaisiin hakkuisiin. - Olen hyvin luottavainen, että metsille on tulevaisuudessakin käyttöä kun uusiutuviin luonnonvaroihin tullaan nojautumaan enemmän monilla aloilla. Tämä on meidän kansantaloudellinen etumme, koska mitä muuta uusiutuvaa luonnonvaraa kuin puuta meillä samassa määrin löytyy, kysyy Kangas.

EU:n uusiutuvien energiamuotojen tavoitteeseen vastaaminen edellyttää Kankaan mielestä puun energiakäytön merkittävää kasvattamista. - Energiapuusta tulee volyymikäyttöä, mutta samalla on kehitettävä puun uusia käyttömuotoja, joista monilla voidaan korvata esimerkiksi öljyä. Nyt on meneillään monta kehityshanketta, jotka toteutuessaan korvaavat öljypohjaisia tuotteita ja tuovat merkittävästi puukuutiota kohden lisäarvoa.

Kangas uskoo, että parin vuosikymmenen kuluttua puulle kehitetään uusia erilaisia taloudellisia käyttömuotoja niin, että puukuidusta kilpaillaan. - Vaikka puukuidun käytön volyymit ovatkin pieniä esimerkiksi lääketeollisuudessa, vastaavasti tekstiiliteollisuudessa voidaan korvata keinokuituja ja puuvillaa ja saada puukuidulle uutta merkittävää volyymikäyttöä.

Varsinkin puun energiakäytön ja puurakentamisen kasvu tuovat puun käyttöön sekä volyymia että lisäarvoa. Kankaan mielestä puurakentamisen kasvu tulee perustamaan sen nopeuteen ja teolliseen valmistukseen perustuvaan kilpailukykyyn ja materiaalin uusiutuvuuteen.

 - Myös puun ekologiset ja terveysvaikutukset tunnetaan yhä paremmin ja nekin lisäävät puurakentamisen mielenkiintoa kuluttajien keskuudessa. Monet tutkimukset osoittavat, että puulla ja metsällä sekä puutalossa asumisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja mielialaan.

Biomassan kestävyyskriteerit uuteen tarkasteluun

Keskustelu biomassan kestävyyskriteereistä on Jyrki Kankaan mielestä mennyt hakoteille, kun niiden käyttöönotto tosiasiallisesti tulee vähentämään puun energiakäyttöä ja sen myötä syömään metsätalouden kannattavuutta. Puun käytön erityisominaisuutena voidaan pitää sen uusiutuvuutta, ekologisuutta ja vähähiilisyyttä.

- Biomassakriteereissä tulisi puun negatiivinen hiilijalanjälki huomioida kaikessa, missä puulla voidaan korvata fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Sama koskee jäteasetusta, minkä tulisi sallia rakentamisen jätteenä syntyvän puutavaran käyttö energiapuuna.

Kangas kaipaa metsätalouteen kokonaisnäkemystä, mikä antaa monille puuta käyttäville toimialoille kuten energiatalouteen ja rakentamiseen nykyistä enemmän jalostus- ja käyttömahdollisuuksia.

- Me haluamme olla omassa toiminnassamme kehittämässä puun ekologista käyttöä eri muodoissa ja olla edelläkävijä vihreillä markkinoilla. Kun poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu ilmastomuutoksen hillintä ja hiilineutraalisuus, on poliittisin toimin perusteltua edistää ekologisten materiaalien markkinoille tuloa, muistuttaa Kangas.

Puu rakentamisen valtavirtaan

Metsähallitus haluaa pääjohtajan mukaan olla valtion laitoksena suunnannäyttäjä omassa rakentamisessaan, mistä on hyviä esimerkkejä kuten toimitalo ja tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, hirsinen toimistotalo Pudasjärvellä ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo 70 tuhatta kävijää vetävä Luoston Luonto- ja kulttuurikeskus Naava. Liminganlahden Luontokeskusta laajennettiin viime vuonna ja tänä vuonna otettiin käyttöön Nuuksion Luontokeskus Haltia, mikä oli edistyksellisten puurakentamisen ratkaisujen kokeilukohde.

- Vaikka Haltian hankkeen kustannusarvio ylittyikin, pitää nähdä, että nämä kaikki kohteet ovat olleet myös markkinointipanostuksia puurakentamisen edistämiseen, perustelee Kangas. Haltian rakentamiskustannukset kasvoivat myös siksi, että rakennusviranomaiset vaativat erikseen Suomessa standardisoitavaksi sellaisiakin puurakentamisen tuoteosia, jotka täyttivät jo eurooppalaiset standardit.

Kangas pitää tavoitteena puun saamista materiaaliksi rakentamisen valtavirtaan, missä julkinen rakentaminen voisi toimia esimerkkinä ja veturina.  - Puun menekille ja metsien talouskäytön kasvattamiselle puurakentamisen kasvu olisi tervetullutta. Olisi myös toivottavaa, että Haltiassa erinomaiseksi rakennusmateriaaliksi osoittautuneen CLT-puulevyn tuotanto  voitaisiin aloittaa myös Suomessa. Myös Metsähallitukselle valtion metsien hoitajana puun uusien käyttömuotojen kehittämisellä ja puun käytön lisäämisellä on suuri merkitys.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jyrki Kangas, pääjohtaja, 0205 64 4202, jyrki.kangas@metsa.fi

Kuvat: Metsähallitus

Vanhojen 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen ja muiden rakennusten peruskorjausvelka kasvaa koko ajan ja siitä on tullut suuri kansantaloudellinen haaste. Energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen piirissä arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa asuntoa, josta huomattava osa on kuntien omistamia vuokra-asuntoja. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kaipaa rakennusteollisuudelta uusia rakentamisen innovaatioita ja konsepteja peruskorjausurakan toteuttamiseen.

- Toivomme Kuntaliitossa, että rakennusalan toimijat voisivat kehittää peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja public-private -pohjalta. Tällainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa peruskorjauksen avulla saatavat säästöt talon lämmityskustannuksissa ohjataan peruskorjauksen rahoittamiseen. Samoin kunnissa tullaan ottamaan lisääntyvässä määrin käyttöön erilaisia rakennusten elinkaarimalliratkaisuja, joissa rakentaminen ja ylläpito yhdistyvät, kuvailee Kietäväinen.

Vastuu peruskorjausten laadusta rakentajille

Kietäväisen mukaan kunnat eivät ottaisi tulevaisuudessa enää nykyisessä määrin riskiä huonosta rakentamisesta, vaan haluavat siirtää vastuun rakentamisen laadusta ja toiminnallisuudesta peruskorjauksen toteuttajaorganisaatiolle. - Tässä mallissa myös toteuttajan intressissä täytyy olla hyvä, laadukas ja toimiva rakennus, jossa saavutetaan sille tavoitteeksi asetetut energian säästötavoitteet, kuvailee Kietäväinen.

Kunnissa haetaan myös muilta toimialoilta ratkaisuja, jotka eivät sido kunnan omia varoja vaikka kunnat saisivatkin markkinoilta edullista rahaa. Kietäväisen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on välttämätöntä, koska liian harvassa asunto-osakeyhtiöissä tai edes kunnan omistamassa vuokrataloyhtiössä on varauduttu taloudellisesti edessä oleviin korjauksiin. Koko maamme rakennuskannan arvoksi on yleensä arvioitu noin 360 mrd €, jonka korjausvelka on arvioitu olevan jopa yli 30 mrd €. Vaikka kuntien osuutta tästä kokonaisuudesta ei ole selvitetty kunnolla, suuruusluokaltaan arvioidaan noin pari miljardia jäävän kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle. Tämän lisäksi kunnilla on toimitilojen ja kunnallisteknisen infran korjausvelkaa muutaman miljardin verran. ienilläkin kunnilla saattaa olla omistuksessa 200 asuntoa ja kaikilla on sama ongelma, miten peruskorjaukset saadaan tehtyä.

- Nyt tarvitaan uusien rahoitusmallien lisäksi rakennustuoteteollisuudelta innovaatioita ja rakentamisen konsepti, millä parannetaan energiatehokkuutta ja kohennetaan vanhojen talojen julkisivuja. Esimerkiksi TES-menetelmällä tehdyissä korjaushankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia sekä energiansäästön että julkisivujen kohentumisen osalta, muistuttaa Kietäväinen.

Kunnissa kyllästytty kosteus- ja homeongelmiin

Kuntia rasittaa suuren peruskorjausurakan ohella nykyisten toimitilojen kosteus- ja homeongelmista johtuvan huonon sisäilman laajuus. - Joka puolella on kyllästytty kosteus- ja homeongelmiin sekä huonoon sisäilmaan, sanoo Kietäväinen. Kuntien kannalta nykyisen rakennuskannan ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt on haettava uusia ratkaisuja. Kuntasektorilla on edessä erittäin iso peruskorjaushaaste niin toimitiloissa kuin vuokra-asuntopuolella.

Kietäväinen uskoo, että rakentamisen tuoteosien teollinen esivalmistus ja kuiva rakentaminen tekevät tuloaan rakentamiseen. Kietäväinen ottaa esimerkin uudisrakentamisesta Helsingin Pukinmäestä, minne SRV rakentaa CLT-puurakennustekniikalla Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:n tilaamana 89 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Pudasjärvellä on rakennettu päiväkoti puusta ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Pudasjärvellä on myös suunnitelmissa kokonaisen koulukampuksen rakentaminen puusta.

- Suurin haaste on siinä, että tämänkaltaiset julkisen rakentamisen kohteet koetaan edelleen jonkun asteisena koerakentamisena sen sijaan että nyt päästäisiin hyödyntämään saatuja kokemuksia ja puurakentaminen olisi osa ammattimaisen rakentamisen valtavirtaa. Kyse on tiedon puutteesta ja puurakentamista kohtaan tunnetuista ennakkoluuloista ja asenteista, arvioi Kietäväinen.

Julkinen sektori edistämään vähähiilistä rakentamista

Kietäväinen katsoo, että hallitusohjelmassa olevat kirjaukset puurakentamisen edistämisestä tulisi ohjata Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta ARA:aa ottamaan huomioon tavoitteen rahoituspäätöksissään.

- Kun hallituksella on valtakunnallinen puurakentamisohjelma, ARA:n tulisi priorisoida näitä hankkeita, muistuttaa Kietäväinen. Valtion tulisi ARA:n kautta aloittaa kuntien kanssa julkisia peruskorjaus- ja uudisrakentamisen hankkeita, että päästäisiin volyymituotantoon ja saamaan sen myötä tuleva kustannushyöty puurakentamisesta. Kun yhteiskunta on asettanut tavoitteeksi vähähiilisen rakentamisen, ARA ja kunnat voisivat olla edelläkävijöitä ja edistää vähähiilistä rakentamista ja asumista, mitkä ovat suuria päästöjen tuottajia.

Kietäväisen mukaan vastuu vuokratalotuotannosta on siirtynyt suhteellisesti yhä enemmän kunnille, kun yksityisen sektorin osuus ARA-rahoitteisesta tuotannosta on lähes loppunut. - Koska kunnilla on näin keskeinen rooli asuntotuotannossa, sen tulisi näkyä myös ARA:n linjauksissa, painottaa Kietäväinen. Vähähiilisyys tulee puurakentamisessa kaupan päälle, koska siitä ei olla vielä valmiita maksamaan lisää, vaikka se kuuluisikin kuntien strategisiin tavoitteisiin.

Puurakentamisen lunastettava lupauksensa

Kietäväisen mielestä puurakentamisessa tarvitaan nyt pioneerihankkeita ja niiden kautta on osoitettava, että markkinaehtoinen volyymituotanto toimii. - Puurakentaminen ei voi olla vain erikoisrakentamista, vaan normaali kilpailukykyinen vaihtoehto ammattimaisen rakentamisen valtavirrassa. Nyt pitäisi nopeasti päästä siihen, että puurakentamisen edistämisessä ei tarvita erillistoimia, muistuttaa Kietäväinen.

Monet kaupungit pyrkivät rakentamisen ja asumisen ratkaisuissaan moni-ilmeiseen kaupunkirakenteeseen ja tavoittelevat ekologisella rakentamisella imagohyötyä, koska ne ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin. - Monilla kunnilla on vireillä asunto- ja toimitilarakentamista kuten puurakenteisia päiväkoteja, vanhusten taloja, kouluja ja vuokra-asuntoja. Kunnat ovat tässä vakavasti liikkeellä, vahvistaa Kietäväinen.

Tästä trendistä esimerkkinä Kietäväinen mainitsee myös vuoden 2015 Vantaan asuntomessut, minne nousee vanhan kaupunkikorttelirakentamisen perinteen mukaan pohjoismaiden suurin puukerrostalokortteli. Kietäväinen muistuttaa, että Kuntaliitto on Asuntomessut-organisaation perustajajäsen ja haluaa tukea ennakkoluulottomasti uusien rakennustekniikoiden käyttöönottamista.

- Emmehän me tuntemattomuuteen puurakentamisessa hyppää, kun on kokemusta teollisesta pientalotuotannosta vuosikymmenien ajalta, sanoo Kietäväinen. Vaikka puurakentamisen kilpailukykyyn, paloturvallisuuteen, äänieristykseen ja tärinään liittyvät perusongelmat on ratkaistu, tästä ei ole tarpeeksi tietoa. Esimerkiksi pakollisesta sprinklauksesta on tullut puurakentamisessa turvallisuutta lisäävä arvo, joka kompensoi siitä aiheutuvia kustannuksia. Tieto kasvaa hyvien esimerkkien kautta.

- Puurakentamisen pitää lunastaa nyt sen antamat lupaukset sekä hinnan että nopeuden osalta, sanoo Kietäväinen. Puurakentamisen on pärjättävä omillaan markkinaehtoisesti myös hinnassa.

Puun pärjättävä markkinaehtoisesti

Kuntien rooli rakentamisessa on monin tavoin keskeinen. Sen lisäksi, että kaupungit ja kunnat toimivat rakennuttajina, ne voivat ohjata rakentamista kaavoitusmonopolin kautta. - Jos kaupungit haluavat strategiassaan edistää vähähiilistä rakentamista, se voi kaavamääräyksissä tai tontinluovutusehdoissa varmistaa tavoitteiden toteutumisen. Tämä ei voi kuitenkaan olla pääsääntö, millä puurakentamista viedään eteenpäin, koska sen täytyy menestyä markkinaehtoisesti, muistuttaa Kietäväinen.

Hallituksen Cleantech-ohjelman mukaan myös julkisissa hankinnoissa voidaan rakentamisen vähähiilisyys asettaa hankinnan kriteeriksi, koska rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosentin osuuden päästöistä.

- Kuntien tuleekin ottaa vähähiilisen rakentamisen kärjeksi akuutti vuokratalojen ja toimitilojen peruskorjaus, missä on suuri mahdollisuus ja markkina myös puurakentamisen innovaatioille, katsoo Kietäväinen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, 0400 486 043, timo.kietavainen@kuntaliitto.fi

Eurooppalaisella €CO2-hankkeella on selvitetty puurakentamisen hiilijalanjälkeä. Tarkastelussa oli puisten rakennustuotteiden koko elinkaari kehdosta hautaan. Tutkimus tehtiin eurooppalaisena yhteishankkeena, johon osallistui 20 kumppania Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Itävallasta ja Italiasta. Mukana oli yliopistoja, tutkimuslaitoksia, teollisuusyrityksiä ja pk-yrityksiä.

Tutkija Matti Kuittisen mukaan tutkimustulokset osoittavat selvästi, miten rakentamisen mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat merkittävät. - Kun uudisrakentamisessa siirrytään kohti yhä paranevaa käytön aikaista energiatehokkuutta, nousevat rakennusmateriaaleihin sitoutunut energia ja niiden valmistuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt tärkeäksi tekijäksi. Puupohjaisten rakennustuotteiden käytöllä on tutkimuksen mukaan merkittävät suorat ja välilliset vaikutukset päästöjen vähentämiseen, korostaa Kuittinen.

Rakennusmateriaalin alkuperämerkintä kaikkiin raaka-aineisiin

Eurooppalaisessa €CO2-hankkeessa tehty yhdeksän kerros-, rivi- ja pientalon elinkaarilaskenta osoitti, että mitä enemmän puuta rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko elinkaaren hiilijalanjälki jää ja sitä vähemmän energiaa tarvitaan rakennuksen koko elinkaaren aikana. Ympäristöystävällisestä rakentamisesta tulisikin Kuittisen mielestä tehdä houkuttelevin rakentamisen muoto verotuksen keinoin. - Valmisteilla olevan Euroopan resurssitehokkuuden tiekarttaan tulisi tämä asettaa keskeiseksi virstanpylvääksi. Vastaavasti uusiutumattomien rakennusmateriaalien käyttämättä jättämiselle tulisi edellyttää selvät toiminnalliset perusteet, sanoo Kuittinen.

Tutkimuksen toimenpide-ehdotusten mukaan rakennuksen ympäristöystävällisyyteen tulisi aina sisällyttää rakennusmateriaalien kasvihuonekaasujen tarkastelu ja optimointi. - Rakennus-materiaalien alkuperämerkintä tulisi laajentaa koskemaan kaikkia raaka-aineita. Ympäristötietojen luotettavuutta parantaisi, että markkinoitavien tuotteiden raaka-aineiden alkuperä tunnettaisiin, muistuttaa Kuittinen.

Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lupaviranomaisille tulisi tuottaa viitearvoja eri rakennustyyppien keskimääräisistä hiilijalanjäljistä, koska ilman vertailukelpoisuutta kaavoitus ja luvitus eivät voi toimia tehokkaasti. Myös puisten rakennustuotteiden kierrättäminen bioenergiaksi tulisi ottaa huomioon Suomen kannassa Euroopan komission resurssitehokkuuden tiekarttaan.

Ympäristöselosteet rakentamisen materiaaleihin

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakaisen mukaan Euroopan Parlamentissa järjestetyn seminaarin ja komissiossa järjestettyjen tapaamisten tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tutkimuksiin nojaavaa tietoa parlamentin jäsenille ja keskeisille virkamiehille.

- Tavoitteemme on vaikuttaa Euroopan tasoiseen säätelyyn siten, että ympäristöselosteet tulevat pakollisiksi kaikille rakentamisen materiaaleille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että materiaalien alkuperä, kestävyys ja laillisuus on voitava osoittaa, kertoo Viljakainen.

Tavoitteena on myös samojen rakennustuotteiden standardien käyttöönotto jäsenmaissa ja yksinkertaisten indikaattoreiden luominen rakentamisen eri materiaalien resurssitehokkuuden vertaamiseksi. - Kun tavoitteena on koko rakentamisen ympäristövaikutusten alentaminen, julkinen sektori valtio ja kunnat voivat omilla hankinnoillaan edistää vähähiilistä, resurssitehokasta rakentamista asettamalla niille tavallista kunnianhimoisemmat tavoitteet ympäristövaikutusten pienentämiseksi, muistuttaa Viljakainen. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan luotettavaa tilastointia ja raportointia.

Viljakaisen mukaan Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet profiloitua ympäristöystävällisen rakentamisen edelläkävijäksi. - Tämä palvelisi kaikkien suomalaisten rakennustuotteiden vientiä nyt kun uusi eurooppalainen rakentamiseen liittyvä sääntely ja standardit antavat hyvät mahdollisuudet jäsenmaille ympäristöystävällisen rakentamisen edistämiseen.

Lisätietoja:

arkkitehti, tutkija, €CO2-hankkeen koordinaattori Matti Kuittinen, puh. 050 594 7990, matti.kuittinen@aalto.fi
toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, puh. 040 526 6413, mikko.viljakainen@rakennusteollisuus.fi

€CO2 -tutkimuksen tulokset julkistettiin seminaarissa, minkä järjestivät Euroopan Vihreät, Puutuoteteollisuus, Euroopan Sahateollisuuden(EOS) ja Puuteollisuuden (Cei-Bois) keskusjärjestöt yhteistyössä. Seminaarin puheenjohtajina toimivat europarlamentaarikot Satu Hassi ja Tarja Cronberg.

€CO2 -tutkimuksen tulokset löytyvät osoitteesta: www.eco2wood.com

Kuvassa seminaarin esiintyjät: Jeremy Wall DG Enterprise, Philippe Buisseret Cei-Bois, Tapani Mikkeli DG Enterprise, Matti Kuittinen Aalto-yliopisto, Dieter Lechner FV Holzindustrie, Satu Hassi, Mikko Viljakainen, Matti Mikkola Stora Enso, Kimmo Järvinen EOS, Hans Andren Växjö.

Tiedotteen liitteenä on tiivistelmä tutkimuksesta.

Liitetiedostot

eco2summaryfi.pdf

Jättielementtilinjan kääntöpöytä mahdollistaa jopa 4 x 14 m elementtien valmistuksen. Elementti voi olla ohuimmillaan 295 mm ja paksuimmillaan 600 mm. Torninosturin maksimi nostokyky on 8000 kg.

Sisätiloissa valmistettavat elementit helpottavat ja nopeut­tavat huomattavasti rakennusaikaa työmaalla. Ikkunat sekä vuorilaudat voidaan asentaa jo tehtaalla. Samoin talo­tekniikan läpiviennit ja pintakäsittelyt tehdään valmiiksi kuivissa sisätiloissa. Seinälle saavutetaan helposti ja kustan­nustehokkaasti passiivitasoinen u-arvo (<0,17 W/m²K)

Linja soveltuu suurikokoisia puuelementtejä hyödyntävien rakennusten, kuten koulujen, puukerrostalojen sekä julkisten rakennusten seinä- ja kattoelementtien tuotantoon.

- Terveellinen puurakentaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Uuden tuotantolinjan myötä Herrala laajentaa tuotevalikoimaansa pientalorakentamisesta julki­selle sektorille ja on tiiviisti mukana tarjouskilpailuissa ja toteutuksissa, Kohonen mainitsee.

Investoinnin arvo on n. 300 000 €.

Mansikka-Ahon koulu Kouvolassa

Koskisen taloteollisuus on toimittanut Kouvolaan rakennet­tavaan Mansikka-ahon kouluun puiset ulkoseinäelementit, kantavat väliseinät ja kattorakenteet. Lemminkäinen aloitti mittavan rakennusurakan vuosi sitten marraskuussa ja ensim­mäiset elementtitoimitukset lähtivät matkaan Vierumäen talotehtaalta helmikuussa. Puukoulun on tarkoitus valmistua keväällä 2014, ja ensimmäiset alakoululaiset pääsevät aloitta­maan lukuvuotensa saman vuoden syksyllä. Uudessa koulussa on kaikkiaan 22 opetustilaa ja oppilaita rakennukseen mahtuu kuutisensataa.

Oman haasteensa projektiin toi Mansikka-ahon koulun vaativa arkkitehtuuri, sillä esimerkiksi kattorakennelmaan tuli 600–700 erilaista ristikkotyyppiä. Ristikot valmistettiin Koskisen kattoristikkotehtaalla Järvelässä.

Viimeiset elementti- ja ristikkotoimitukset lähtivät kohti Kouvolaa elokuussa. Tällä hetkellä puukoulun runko ja vesi­katto alkavat olla valmiita ja työt ovat siirtyneet sisätiloihin. Käynnissä ovat paraikaa väliseinätyöt sekä pintojen maalaus ja laatoitus.

Lisätietoja:
Juha Kohonen
Johtaja, Koskisen taloteollisuus
044 749 7221
juha.kohonen@koskisen.com

www.koskisen.fi

www.herrala.fi

”Investointi on strategisesti tärkeä Metsä Groupille, sillä sen avulla voimme nostaa puuraaka-aineen jalostusarvon mahdollisimman korkeaksi. Uusi joustava sahalinja korvaa kaksi vanhaa, minkä ansiosta sahan tuotantotehokkuus nousee merkittävästi, ja samalla pystymme hyödyntämään omistajajäsentemme puuta entistä tehokkaammin. Investointi vahvistaa kilpailukykyämme haastavassa markkinatilanteessa”, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan toteaa.

Syyskuussa käynnistynyt uusi sahalinja mahdollistaa tarjooman joustavan muokkaamisen täysin uudenlaisella tavalla. ”Sahan moderni tuotantoteknologia monipuolisine leikkausmalleineen mahdollistaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden valmistuksen”, Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen kertoo.

Saha sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungissa. Sahan vuosikapasiteetti on noin 450 000 m³ viiden arkipäivän tuotannolla viikossa, ja se työllistää noin sata työntekijää. Oman jalostuksen lisäksi Metsä Woodin sahojen suurimpia asiakkaita ovat esimerkiksi sahatavaran jatkojalosteita valmistavat yritykset, huonekaluteollisuus ja jakelijat.

METSÄ GROUP
Konserniviestintä

Lisätietoja:
Esa Kaikkonen, toimialajohtaja, Metsä Wood, puh. 010 469 54749
Olga van Iterson, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Metsä Wood, puh. 050 325 2376

www.metsagroup.fi

Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu pohjoismainen puu. Metsä Group keskittyy pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, pakkauskartonkeihin, selluun, puutuotteisiin sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin. Sen korkealaatuisissa tuotteissa yhdistyvät uusiutuva raaka-aine, asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys sekä innovatiivisuus. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2012 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 11 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Metsä Groupin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistavat noin 125 000 suomalaista metsänomistajaa.

www.metsawood.fi

Metsä Wood tarjoaa kilpailukykyisiä ja ympäristöystävällisiä puutuotteita rakentamiseen, teollisuuteen sekä jakelijakumppaneille. Tuotteet valmistetaan korkealaatuisesta ja uusiutuvasta pohjoismaisesta puuraaka-aineesta. Metsä Woodin liikevaihto vuonna 2012 oli 904 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 2 700 henkilöä. Metsä Wood on osa Metsä Groupia.

Euroopassa sahateollisuuden tuotteiden käyttö on vähentynyt kolmen viimeisen vuoden aikana viitisen prosenttia kun taas Pohjois-Amerikassa kulutus on ollut yli kymmenen prosentin kasvussa.  Terästeollisuutta suuremman puutuoteteollisuuden liikevaihto Euroopassa on 200 miljardia euroa ja se tarjoaa kaksi miljoonaa työpaikkaa, joista on viiden vuoden aikana menetetty joka viides. 

- Tilanne on sahateollisuuden kannalta hankala, kun metsissä kasvaa puuta enemmän kuin koskaan. Sahoja ajetaan alas ja alan työttömyys on kasvussa, mutta puuta ei saada liikkeelle, tuskailee EOS: n pääsihteeri Kimmo Järvinen. Sahateollisuus tarjoaa mahdollisuuden korvata uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla osana ilmastomuutoksen vastaista kampanjaa. Nyt EU:n yksipuolinen teollisuuspolitiikka tappaa Euroopan sahateollisuuden ja puutuoteteollisuuden.

Sahateollisuuden kannalta hankalana haasteena Järvinen pitää energiapuun tukea, mikä ohjaa puuraaka-ainetta energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden tuotantoon. - Kun energiakäyttöön tarkoitetusta hakkeesta ja pelletistä tulee Yhdysvalloista ja Kanadasta puolet Euroopan tarpeesta, tuki valuu välillisesti näihin tuottajamaihin, muistuttaa Järvinen. Tilanne on absurdi, kun Euroopan omat metsät ovat vajaakäytöllä samaan aikaan kun maksetaan energiapuun tukea Pohjois-Amerikkaan ja eurooppalaista tukkia myydään raakana Kiinaan.

Uusin ilmiö sahatavaramarkkinoilla on kiinalaisten raakapuun ostot Euroopasta Kiinassa jalostettavaksi. Pyöreän tukin ostomäärät ovat kolminkertaistuneet tämän vuoden aikana ja tavaraa menisi enemmän kuin on myytävää. - Kiinan tuontitulli raakapuulle on kahdeksan prosenttia, sahateollisuuden tuotteille 18 prosenttia ja huonekaluissa sata prosenttia. Tämän seurauksena Kiinan kannattaa laivata raakapuuta edelleen jalostettavaksi omassa maassaan rakentamisen ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin samaan aikaan kun Euroopan sahateollisuus kärvistelee syvissä ongelmissa, kuvailee Järvinen.

Energiapuun tuki vääristää markkinaa

Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestö EOS edustaa Euroopan sahateollisuuden intressejä ja puhuu 35 000 alan yrityksen suulla. - Kaikissa Euroopan suurissa metsäteollisuusmaissa metsien vuotuinen kasvu on suurempaa kuin sen taloudellinen käyttö, muistuttaa Järvinen. Kehitämme parhaillaan yhdessä eurooppalaisten metsänomistajien kanssa toimintoja, joilla saisimme raakapuuta jalostettavaksi enemmän kuin nyt on tarjolla. Aktiivisempi myynti johtaisi taloudelliseen kasvuun, hiilipäästöjen alenemiseen ja uusiutuvan energian tuotannon kasvuun.

Tällä hetkellä Euroopan teollisuuspolitiikka ei Järvisen mielestä suosi käytännössä sahateollisuutta. - Raakapuun saatavuuden ongelmat johtuvat osin siitä, että sen hinta on nousussa yhteiskunnan tukeman energiapuun ja EU:n ulkoisen raakapuun viennin johdosta. Ilmastotavoitteiden kannalta poliittiset päätökset ovat ristiriitaisia. Sen sijaan että subventoidaan puun energiakäyttöä, tulisi puu saada sahateollisuuden ja sitä kautta muun jalostavan teollisuuden käyttöön, jossa sen jalostusarvo on polttoa suurempi. Mitä enemmän me sahaamme, sitä enemmän syntyy myös materiaalia energiakäyttöön, koska se tulee varsinaisen sahateollisuuden sivuvirroista. Ei voi olla oikein, että tukkia haketetaan polttoon kun energiapuulla on kysyntää.

Järvinen pelkää, että puun energiakäytön subventio voi johtaa samaan kuin aurinkovoiman tuki Espanjassa, missä tuki synnytti markkinoilla valtavasti aurinkoenergiatuotantoa ja tuen loppuessa puolet yrityksistä meni konkurssiin. - Edunvalvonnan kannalta ongelma EU:ssa on se, että kellään ei ole tilanteesta hyvää kokonaisnäkemystä. Sahateollisuuden asiat on hajautettu liian monen komission toimialalle ja niiden tavoitteet voivat metsänkäytön ja sahateollisuuden tavoitteiden suhteen olla hyvin ristiriitaisia. Vaikka tavoitteet saattavat olla hyviä, usein käytännön toteutus vesittää ne lopulta.

Suomessa puurakentamisen edistäminen jähmeätä

Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu sahateollisuuteen Englantia lukuun ottamatta joka jäsenmaassa. Englannissa puutuotteiden kasvun veturina ovat sosiaalinen asuntorakentaminen, pientalotuotanto ja vahva julkinen rakentaminen.

- Puurakentaminen on saanut vahvan jalansijan Englannissa, missä puurakentamisessa on tehty hyvää kehitystyötä. Puurakentaminen etenee, vaikka maa kuitenkin tuo lähes 80 prosenttia tarvitsemastaan puutavarasta muista maista, sanoo Järvinen. Puurakentamisen edistämisen kannalta rakentamisen taantuma tuli huonoon aikaan, kun oli nähtävissä läpimurron aineksia monissa maissa.

Järvisen mukaan puurakentamisen kehitystyötä tehdään kaikissa Keski-Euroopan maissa puurakentamisen järjestelmien parissa. Esimerkiksi kerrostalo- ja toimistotalorakentaminen on paremmassa vauhdissa kuin Suomessa. Sveitsiä Järvinen pitää hyvänä esimerkkinä maasta, missä puu tulee vahvasti kaupunkirakentamiseen. Sahateollisuuden käynnistämä Wood Cities on yhteiseurooppalainen puurakentamisen markkinointikampanja, missä ovat vahvasti mukana Englanti, Saksa, Ranska, Itävalta, Hollanti, Sveitsi ja Tanska.

- Puurakentamisen ekologisuus ja vähähiilisyys näkyvät vahvasti Keski-Euroopassa käytävässä keskustelussa. Esimerkiksi saksankielisessä Euroopassa vähähiilinen rakentaminen koetaan osana ilmastopolitiikkaa. Englannissa puurakentamisesta on tullut brändi kaupan alalle ja julkinen sektori haluaa omassa rakentamisessaan olla ekologinen. Puu koetaan miellyttäväksi rakentamisen materiaaliksi ja kuluttajakiinnostuksen kasvun myötä rakennuttajien asenteet ovat muuttumassa puurakentamista kohtaan myönteisiksi. Lontoossa on rakentamisen tutkimuskeskus, minkä työn ansiosta ekologisuudesta ja vähähiilisyydestä on tullut puurakentamisen markkinoinnin brändi, kuvailee Järvinen Keski-Euroopan tilannetta.

Skotlantia Järvinen pitää mielenkiintoisena maana, missä julkinen sektori on lanseerannut puurakentamisen kasvuun tähtäävän "Wood for Good "-kampanjan. Skotlannissa sahatavaran omavaraisuus on kasvanut metsäistutusten ansiosta ja puolet kysynnästä pystytään tyydyttämään kotimaisella sahatavaralla. - Vaikka sen lujuusluokka on suomalaiseen puuhun nähden heikko, puu koetaan rakentamisessa miellyttävänä ja edullisena materiaalina.

- Suomessa ollaan puurakentamisen toteutuksessa jäljessä Keski-Eurooppaa. Isot rakennusliikkeet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta konservatiivisia eivätkä ole ottaneet puurakentamista ammattimaisen rakentamisen valtavirtaan ja pienten rohkeus taas ei riitä. Puurakentamisessa tarvittaisiin konsepti, missä tuotettaisiin avaimet käteen -periaatteella asuntoja kokonaispalveluna, ehdottaa Järvinen.

Rakennustuotteiden sertifiointi samalle viivalle

Euroopan Sahateollisuuden tavoitteena on saada rakentamisen materiaalien standardit keskenään yhdenvertaisiksi. Järjestö haluaa myös sertifiointijärjestelmän yhteneväiseksi siten, että samalle tuotteelle ei ole usean sertifioinnin tarvetta. - Voi olla monia sertifioijia, mutta on oltava yksi kriteeristö, minkä mukaan esimerkiksi kestävän rakentamisen edellyttämää sertifiointia määritellään, tulkitsee Järvinen.  Kaikkien osapuolten kuten tuoteosavalmistajien, rakennuttajien, rakentajien ja kuluttajien kannalta on turhauttavaa, jos on useita kestävän rakentamisen kriteeristöjä, jotka kilpailevat keskenään. Kestävän kehityksen kriteeristön määrittelyssä on järki oltava mukana, koska nyt markkinoilla syntyy useita kilpailevia sertifiointia suorittavia organisaatioita. Vaikka rakentamisen säätelyä on muutoin liikaa, tätä asiaa ei ohjata riittävän hyvin.

Järvinen haluaisi rakentamisen hiilijalanjäljen laskennan mukaan elinkaarivertailuun eri materiaalien välillä, koska Euroopan resurssitehokkuuden tavoitteena on pyrkiä uusiutuvien materiaalien käyttöön myös rakentamisessa. - Kun puutuotteet on sertifioitu kestävän kehityksen kriteerein, miksei muita rakentamisen materiaaleja ole sertifioitu samoin kriteerein, kysyy Järvinen. Vasta kokonaisvaltainen rakennustuotteiden sertifiointi, mikä perustuu sen alkuperään, uusiutuvuuteen ja laillisuuteen tekee materiaaleista tasavertaisen.

Rakentaminen edustaa kymmentä prosenttia globaalista taloudesta, kuluttaa 40 prosenttia maailman materiaali- ja energiatuotannosta ja neljännestä metsien käytöstä. - Verrattuna rakentamisen kolmeen päämateriaaliin, puu on ympäristövertailussa ainoa uusiutuva materiaali teräksen ja betonin rinnalla, muistuttaa Järvinen.

Järvinen ehdottaa sertifioitujen tuotteiden priorisointia julkisissa hankinnoissa ja vihreän, vähähiilisyyteen perustuvan verotuksen käyttöönottoa rohkaisemaan kierrätettävien materiaalien käyttöä samalla kun se tehostaa resurssi- ja energiatehokkuutta. Komission hyväksymä tiekartta resurssitehokkaaseen Eurooppaan avaa oven tulevaisuudessa resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiselle rakentamisen elinkaaressa ja infrastruktuurissa.

Järvinen näkee eurooppalaisessa sahateollisuudessa paljon potentiaalia, kun metsien vuosikasvu on joka maassa merkittävästi suurempi kuin vuotuiset hakkuut. - Puupohjaiset tuotteet ovat ainoita uusiutuvia kestävän kehityksen tuotteita rakentamiseen ja niiden kysyntä on kasvussa globaalisti. Kestävä rakentaminen on yksi EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteista tulevaisuudessa. Sahateollisuus kaipaa myös lisää tehokkuutta logistiikkapalveluihin sekä tukea tutkimukseen ja kehitykseen uusien kaupallisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Kimmo Järvinen, pääsihteeri, +32 49 269 7998, +32 2 556 25 97, kimmo.jarvinen@eos-oes.eu

Seinäjoelle valmistuu joulukuussa maailman ensimmäinen CLT- levyrakenteisiin tilaelementteihin perustuva kuusikerroksinen puukerrostalo. Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen pitää rakennusta prototyyppinä, joka osoittaa CLT-moduulirakentamisen vahvuudet.

 - Tämä on ollut kaikille puurakentamisen oppimisprosessi ja  se osoittaa moduulirakentamisen vahvuudet yli kolmikerroksisessa rakentamisessa. Kolmeen kerrokseen asti voidaan rakentaa kilpailukykyisesti muillakin elementointitekniikoilla. Kun toteutus osataan, CLT- rakentaminen on yksinkertaisempi prosessi kuin perinteinen pilaripalkkijärjestelmään perustuva rakentaminen. 

Suurimmat haasteet rakentamisessa liittyivät Liimataisen mukaan elementtien asennettavuuteen ja liitosten detaljeihin.  - Asentaminen kehittyy koko ajan hankkeiden ja toistojen kautta. Seuraavassa kohteessa teemme taas monet asiat fiksummin ja nopeammin, koska oppiminen tässä vaiheessa on ekspotentiaalista, muistuttaa Liimatainen.

Lakea Oy tekee Stora Enson kanssa moduulielementeistä tuoteosakauppaa, missä Stora Enso toimii myös elementtien asentajana. Tuoteosakaupassa valmistaja ottaa kokonaisuudesta vastuun ja riskin.

- Vaikka jotkut rakennusliikkeet ovat kokeneet tämän uhkana,  monet näkevät tämän myös mahdollisuutena kun pääurakoitsijalle jää käytännössä vain perustukset, kellarit ja pihatyöt. Pääurakoitsijan osuus kokonaisuudesta jää kolmannekseen tässä mallissa, kertoo Liimatainen.

Hankkeita enemmän kuin kapasiteettia

Lakea oy on tällä hetkellä maan suurin puurakennuttaja. Hankelistalla on CLT-rakentamiseen perustuvia palvelutaloja ja 1500 asunnon tonttivarauskanta puukerrostaloille monissa kaupungeissa. Nyt yhtiö joutuu hidastamaan toteutusaikataulua, koska Liimataisen mukaan puurakentamista uhkaa kapasiteettipula. 

- Hartolan tilaelementtitehtaan kapasiteetti on noin 400 asuntoa vuodessa ja se on jo myyty vireillä oleviin hankkeisiin. Jyväskylän hankkeen kolme puukerrostaloa joudumme toteuttamaan talo kerrallaan puolen vuoden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, arvioi Liimatainen.

Liimatainen kehuu kaupunkeja, joissa on nyt omaehtoista aloitteellisuutta puurakentamishankkeita kohtaan paljon. Esimerkiksi Kuopiossa on kaavan hyväksymisvaiheessa 7 - kerroksinen 70 asunnon kerrostalo Kallaveden rantaan, johon tulee oma veneranta. - Kuopion kaupunki on ollut hyvin aktiivinen ja joustava hankkeen edistämisessä.

Liimataisen mukaan puurakentamisen meneillään oleva läpimurto perustuu sen teolliseen valmistukseen ja hyvään tekniikkaan. - Mielenkiinto puuhun tulee nyt perinteisen rakentamisen ulkopuolelta, missä puun mahdollisuudet on havaittu. Tämä pakottaa perinteisetkin rakennusyhtiöt ottamaan puurakentamisen vakavasti. Teollisen valmistuksen haasteena on teollisen tehokkuuden ja yksilöllisyyden säilyttäminen yhtä aikaa.

Lue blogi-kirjoitus Metsäteollisuus ry:n Lastuja-blogista.

Rovaniemi rakentaa Wood Matters -näyttelyn Euroopan Metsäviikolle

Rovaniemen isännöimän Euroopan Metsäviikon viralliseen kongressikeskukseen Hotel Santa Clausiin avataan 9. joulukuuta metsällistä muotoilua ja puisia innovaatioita esittelevä Wood Matters -näyttely. Rovaniemeläisten rakentama näyttely on koko suomalaiselle metsäteollisuudelle poikkeuksellinen esilletulo sekä tyyliltään että sisällöiltään.

Wood Matters -näyttely tarjoaa suomalaiselle ja lappilaiselle metsäosaamiselle ainutlaatuisen tilaisuuden nousta kansainväliseen valokeilaan. Samalla luodaan mielikuvaa Suomen metsistä ja niiden luovasta käytöstä myös Rovaniemen joulunajan tuhansille matkailijoille.

Hotel Santa Clausin kokoustiloihin syntyvä Showroom esittelee innovatiivisia tuotteita puukipsistä purukumiin, puisista silmälaseista muotiin ja kartonkipikareihin sekä arktista muotoiluosaamista puuhuonekaluista uusiin materiaaleihin.

-Puu on läsnä arjessamme yllättävän monessa asiassa. Oletteko tulleet ajatelleeksi, että makkarassa ja miesten kauluspaidoissakin on puuta, kysyy näyttelyn tekijätiimin vetäjä Pia Lillberg WDC2012 Helsinki–Rovaniemi -hankkeesta.

Rovaniemeläiset rakentavat näyttelyn mittatilauksesta Metsä2013 -kokousta varten, mutta näyttelyn ovet ovat avoimia myös suurelle yleisölle koko Metsäviikon ajan.

Paitsi valmiita tuotteita, Wood Matters esittelee myös näyttelyrakenteitaan, jotka tehdään pahvista, kartongista, paperista ja puusta. Näyttelyn kierrätettävät materiaalit valmistuvat muun muassa Stora Enson ja Metsä Boardin pohjoisen tehtailla.

Myös paikallinen puurakentaminen on edustettuna. Näyttelytilaan pystytetään halkaisijaltaan 6-metrinen, puoliympyrän muotoinen Kammi, joka on rovaniemeläisen Treeformin käsialaa.

Showroomissa alan toimijat voivat esitellä osaamistaan lavalla, joka on rakennettu Suomessa kehitetystä UPM ProFi Deck -terassilaudasta. Materiaali kestää hyvin lunta ja pakkasta. Pääosin kierrätysmateriaalista valmistettava komposiitti on erinomainen esimerkki uuden ajan elinkaariajattelusta.

- Wood Matters -näyttelyn toteuttajat Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta tekevät nyt upeaa työtä koko Suomen metsäteollisuuden puolesta. Jatkoa yhteistyölle Euroopan mittakaavassa ideoidaan jo, kertoo Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala.

Kokouksen virallisen kielen mukaisesti näyttely on englanninkielinen. Kauppakeskus Kalotinlinnan alakerran tilat (entinen H&M) täyttävään näyttelyyn yleisöllä on vapaa pääsy. 

LISÄTIETOJA: Rovaniemen Kehitys Oy Pia Lillberg, projektipäällikkö

WDC2012 Helsinki-Rovaniemi Puh. 0400 922 741 pia.lillberg@rovaniemi.fi