Ohjelma, muutokset mahdollisia:

klo 8:30              Ilmoittautuminen, aamukahvi, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin

klo 9:15              Pientalorakentamisen markkinanäkymät
                           Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

klo 9:35              Rakennesuunnittelut tekniset ohjeet
                          Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:10            Rakennesuunnittelun työkalut
                          Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:40            Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä pientalorakentamisen tarpeisiin
                          Jouni Kuivanen ja Santeri Pyhäniemi (HKI), Vertex Systems Oy

klo 11:00            Lounas, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

klo 12:00            Tulevaisuuden talojen haasteet (30 min)
                           Pekka Seppälä, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

klo 12:30            Sisäilman kosteuden hallinta ja uusien energiamääräysten vaikutus
                           ilmanvaihtojärjestelmän valintaan
                           Ali Aaltonen, Vallox Oy

klo 12:50            Posi- välipohjapalkit 
                           Mika Roininen, MiTek Finland

klo 13:10            Kahvitauko

klo 13:40            Esimerkkejä lähes nollaenergiataloista (30 min)
                           Jyri Nieminen, FMC Group

klo 14:10            Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa
                          Olli Nummela, Uponor Suomi Oy

klo 14:30            CE-merkintä ja tuotehyväksyntälaki 
                           Timo Pulkki (HKI) ja Tomi Toratti (Seinäjoki ja Oulu)
                           Rakennustuoteteollisuus RTT ry

n. klo 15:20       Tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin                 

Tilaisuudet järjestetään:

18.9 Helsinki, Messukeskus, Kongressipuoli, Kokoustila on 206, Messuaukio 1. Sisäänkäynti Holiday Inn hotellin ovesta. (samanaikaisesti Habitare-messut, osallistujat saavat veloituksetta messulipun)

25.9 Seinäjoki, Frami, D-talon Mega-kokoustila, Tiedekatu 2

26.9 Oulu, Ympäristötalo kahvila Leeta, Solistinkatu 2

Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta 11.9 mennessä: https://my.surveypal.com/pientalorakentamisen_ammattilaispaiva

Huom! Paikkoja on rajoitetusti 50 – 100 riippuen paikkakunnasta.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry,

kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi tai 0400 381 444

Henni Rousu, Puuinfo Oy, henni.rousu@puuinfo.fi tai 0405548388

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamat uudet puurakenteiset opiskelija-asunnot ovat valmistuneet. Kuudessa erillisessä 2-kerroksisessa talossa on yhteensä 96 asuntoa, yksiöitä ja kaksioita sekä yhteiskäyttöön tarkoitettu sauna- ja huoltorakennus. Lopputulokseen ovat niin rakennettuja, rakentaja kuin asukkaatkin tyytyväisiä, vaikka kohteen toteuttamisessa kohdattiin kaikki puurakentamisen haasteet. Kohde valmistui aikataulussa kesäkuun lopussa, vaikka aikatauluongelmia pidettiinkin työmaan suurimpana haasteena.

- Alku oli taapertamista ja hankalaa, mutta tulokseen olemme tyytyväisiä, tiivistää Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Alkuun elementtien asennus oli yllättävän hidasta. Ensimmäisen talon kohdalla runkourakoitsija jäi reippaasti aikataulusta, mutta seuraavien talojen asennuksessa etenimme nopeasti kun virheet oli korjattu. Kun tämä on ensimmäisiä tämän kokoluokan asuntokohteita, se näkyi myös siinä, että runkourakoitsijalla ei ollut tarvittavaa kokemusta työmaalla toimimisesta. Tämä johti aikataulujen yhteen sovittamisongelmiin muiden urakoitsijoiden kanssa, kertoo Ojalainen.

Kiinteistöpäällikkö Vesa Vapasen mukaan alkuvaikeudet liittyivät erityisesti puuelementeissä esiintyneisiin mittavirheisiin. - Suurin syy aikataulun viivästymiseen oli mittavirheet CLT-elementeissä ja lvi-tekniikan edellyttämien reikien puuttuminen, mikä lisäsi paikan päälle tehdyn työn määrää. Jotain ongelmia esiintyi myös asentamisen laadussa tai sitten detaljit eivät vielä ole hioutuneet kohdilleen.

Kohteen rakentaneen rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n  toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen sanoo hankkeeseen lähdetyn kuin soitellen sotaan. - Tätä voi pitää pilottihankkeena ja harjoituskohteena. Suurin ongelma oli se, että elementtien liitosdetaljit eivät toimineet, mikä pidensi asennusaikaa. Alusta alkaen ennen hankkeen aloittamista kaikki toimijat rakennesuunnittelijasta rakentajaan olisi pitänyt saada samaan pöytään. Nyt opittiin työn aikana ja viimeiset talot nousivat rivakasti. Seuraava kohde voitaisiin toteuttaa tehokkaammin, kun osataan detaljit, vaikka periaatteessa  puuelementin tulisi rakentajan kannalta toimia samoin kuin betonielementti.

Odotusarvona ollut rakentamisen nopeus ei toteutunut

Joensuun puurakenteista Metla-taloa rakentaneen Jarmo Hämäläisen mielestä teolliseen esivalmistukseen perustuvan puurakentamisen nopeus ei toteutunut tässä kohteessa, koska ulkoverhous jouduttiin teettämään alihankintana paikan päällä. - Tässä menetettiin esivalmistuksen nopeuden hyöty. Työmaalla oli enemmillään 50 ukkoa töissä, kun jouduttiin käyttämään paljon alihankintaa. Kun nämä asiat saadaan hiottua kohdilleen, uskon, että puurakentamisessa päästään samaan nopeuteen kuin tekemällä betonielementeistä.

Jarmo Ojalainen yllättyi myös kohteen totuttamisen hitaudesta ja työvoimavaltaisuudesta, kun odotusarvona oli säästöjen syntyminen lyhyemmän rakennusajan tuomina työmaan yleiskulujen pienenemisenä. - Kuitenkin kohde valmistui aikataulussa ja "uudesta materiaalista” johtuvat pulmat saatiin ratkottua urakoitsijoiden kesken työmaalla. Runkourakoitsijalle täytyy antaa erityisesti kiitosta siitä, että ensimmäisen talon jälkeen käytiin lävitse kohdatut ongelmat ja niiden ratkaisemisen jälkeen aloitettiin vasta seuraavien talojen pystyttäminen, joten samoja virheitä ei enää toistettu. Tässä tehtiin samalla tuotekehitystä seuraavia hankkeita varten.

Ojalainen kehuu myös rakentamisen sääsuojausta, mikä toteutettiin kohteessa esimerkillisesti. - Viikonlopuksi runkourakoitsija nosti rakennusten päälle tilapäiset huovalla päällystetyt kattoelementit, millä estettiin kosteusvahinkojen syntyminen.

Puurakentamisen avoin standardi ei toimi

Sekä rakennuttaja että rakentaja näkevät hankkeen toteuttamisessa esiintyneiden haasteiden kiteytyvän puurakentamisen avoimen standardin puutteeseen.  - Puurakentamisen RunkoPES on teoreettinen, koska eri valmistajien  elementit eivät käy ristiin, muistuttaa Hämäläinen.  Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nyt puurakentamisessa ei ole käytännössä avointa kilpailua, kun ei ole avointa järjestelmää ja yhtenäistä detaljistoa. Jokainen haluaa pitää kiinni omasta järjestelmästään, mikä ei toimi kilpailullisesti oikein ja edistä puurakentamista. Kun mennään järjestelmä edellä, jolla on kuitenkin vain yksi toimittaja, mitä se semmoinen kilpailu on?

Jarmo Ojalainen pohtii puuosatoimittajien roolia, jonka pitäisi ulottua elementtien asentamiseen ja parempaan työmaakäytäntöjen hallintaan.  - Jos puuosastoimittajilla ei ole rakennesuunnitteluun ja elementointiin liittyvää  osaamista, se kannattaisi ostaa ulkoa. Niiden pitäisi tulla ulos perinteisestä valmistajan roolista ja hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön rakennusliikkeiden kanssa. Kun pientalotehtailla on paljon kokemusta elementteihin perustuvasta puurakentamisesta ja asentamisesta, ne pitäisi saada innostumaan kerrostalotuotantoon, ehdottaa Ojalainen.

- Ongelmana on se, että metsäyhtiöt ovat tuotetoimittaja, jotka eivät asenna eivätkä rakenna. Rakennusliikkeet haluavat ostaa talojen runkoelementit asennettuina, tiivistää Vapanen. Nyt tarvitaan tuoteosatoimittajia, asennusporukoita sekä yhteensopiva liitostekniikka, joka mahdollistaa aidon kilpailuttamisen. Puu on materiaalina toimiva, mutta kussakin hankkeessa tulisi olla rakennesuunnittelijat, joilla on tietotaito ja osaaminen puurakentamisesta.

Avoin järjestelmä edistäisi kilpailua

Nyt on puurakentamisessa Ojalaisen mielestä laitettava osaamiset kaikilla alueilla kuntoon, saatava hankkeita liikkeelle ja niiden kautta oppimista. - Kilpailutuksen pitää  olla aitoa ja se onnistuu vain sillä, että puuosatoimittajat aidosti sitoutuvat yhteisiin standardeihin ja yhteensopiviin runkorakenteisiin. Nyt kaikki kehittävät omia järjestelmiään ja varjelevat niitä, mikä on suurin laajamittaisen puurakentamisen markkinan kehittymisen este. Meillä olisi ollut valmius toteuttaa kuusikerroksinen kerrostalo puurakenteisena, johon emme kuitenkaan saaneet kilpailukykyisiä tarjouksia, harmittelee Ojalainen. 

Vesa Vapanen nostaa esiin hankintalain mukaisen kilpailutuksen mukanaan tuomat ongelmat. Käytännössä kilpailutus rakentamisessa on aina kaksivaiheinen, koska runkojärjestelmien erilaisuuden vuoksi runko on kilpailutettava ensin ja suunnittelua jatkettava sitten valitun järjestelmän mukaan. - Tämä lisää kilpailutukseen käytettävää aikaa ja tuo työmaalle yhden toimijan eli runkourakoitsijan lisää ja vaatii tarkkuutta urakkarajoihin, muistuttaa Vapanen.  KVR- urakkamenetelmä tietysti poistaisi ongelmat rakennuttajalta, mutta asuntorakentamisessa sitä ei juurikaan käytetä.

Joensuun Ellin rakennushankkeen lopputulokseen ovat niin rakennuttaja, rakentaja kuin uuteen taloon muuttaneet asukkaatkin erittäin tyytyväisiä. Talojen kaksikerroksisuus mahdollistaa sen, että puuta on näkyvissä myös asuntojen sisäseinissä. Akustiikka koetaan hyvänä eikä tärinäongelmia ole esiintynyt. Välipohja toteutettiin CLT-levyn  ja betonilaatan liittorakenteena.

Opiskelijat Emilia Kääntä Kalajoelta ja Erno Härkönen Helsingistä kokevat saaneensa lottovoiton päästessään uuteen taloon ensimmäisinä asukkaina.

Faktat:

• 6 kpl 2-kerroksisia asuintaloja
• 96 asuntoa; 84 yksiötä ja 12 kaksiota
• kaksi yhteistilarakennusta, missä sauna ja pyykkitupa
• kylmiä ulkoiluvälinevarastoja
• kerrosalaa yht. 4225 m2paloluokka P2
• ET-luku 59 kwh/brm2/a
• keskitetty ilmanvaihto, käyttöveden tuotto poistoilmalämpöpumpuilla talokohtaisesti, jäähdytys/tuloilman esilämmitys maapiirillä, ilmanvaihdon ohjaus hiilidioksidi- ja läsnäoloantureilla
• urakkahinta (rakennus-, runko-, lvi- ja sähköurakat) 9,46 milj.€

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jarmo Ojalainen, toimitusjohtaja, 050 329 5220, jarmo.ojalainen@joensuunelli.fi
Vesa Vapanen, kiinteistöpäällikkö, 050 343 0513, vesa.vapanen@joensuunelli.fi
Jarmo Hämäläinen, toimitusjohtaja, 0400 624 589, jarmo.hamalainen@rakennustoimistoeeroreijonen.com

Tilaisuudet on suunnattu erityisesti pientalorakentamisen parissa toimiville suunnittelijoille ja hankinnoista vastaaville henkilöille.

Kiertueen toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy. Tilaisuus on osallistujille maksuton. Samanaikaisesti Habitare-messut, johon osallistujat saavat veloituksetta messulipun.

Ohjelma, muutokset mahdollisia:

klo 8:30 Ilmoittautuminen, aamukahvi, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin

klo 9:15 Pientalorakentamisen markkinanäkymät
Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

klo 9:35 Rakennesuunnittelut tekniset ohjeet
Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:10 Rakennesuunnittelun työkalut
Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:40 Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä pientalorakentamisen tarpeisiin
Santeri Pyhäniemi (HKI), Vertex Systems Oy

klo 11:00 Lounas, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

klo 12:00 Tulevaisuuden talojen haasteet
Pekka Seppälä, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

klo 12:30 Sisäilman kosteuden hallinta ja uusien energiamääräysten vaikutus
ilmanvaihtojärjestelmän valintaan Ali Aaltonen, Vallox Oy

klo 12:50 Posi- välipohjapalkit
Mika Roininen, MiTek Finland

klo 13:10 Kahvitauko

klo 13:40 Esimerkkejä lähes nollaenergiataloista
Jyri Nieminen, FMC Group

klo 14:10 Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa
Olli Nummela, Uponor Suomi Oy

klo 14:30 CE-merkintä ja tuotehyväksyntälaki
Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry

n. klo 15:20 Tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta 11.9 mennessä: https://my.surveypal.com/pientalorakentamisen_ammattilaispaiva

Huom! Paikkoja on rajoitetusti noin 50 (samanaikaisesti Habitare-messut, osallistujat saavat veloituksetta messulipun)

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry,

kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi tai 0400 381 444

Henni Rousu, Puuinfo Oy, henni.rousu@puuinfo.fi tai 0405548388

Lue lisää TEMin sivuilta.

Sivusto kattaa laajasti kaikki puutuoteteollisuuden tuoteryhmät sahatavarasta jatkojalosteisiin. Kokoamme nyt tuotteita sivustolle, joka tulee olemaan alkuvaiheessa viisikielinen (en, de, fr, rus, cn). 

WOODPRODUCTS.fi on tarkoitettu näyteikkunaksi suomalaisille puutuotteille. Tavoitteena on suomalaisten yritysten kansainvälisten asiakaskontaktien ja tarjouskyselyjen lisääminen. Sivuston kohderyhmiä ovat puutuotteiden ostajat ja hankinnoista päättävät ammattilaiset.

Tutustu palveluun ja uusiin tuotteisiin osoitteessa www.woodproducts.fi.

Ota yhteyttä Hilppaan ja ilmoita tuotteesi mukaan! Teemme tuotekortit teille valmiiksi!

Hilppa Junnikkala, puh. 040 940 1300
hilppa.junnikkala@puuinfo.fi

Suomessa on viime aikoina peräänkuulutettu urbaania puurakentamista. Puu on erinomainen materiaali arkkitehtuurin erikoiskohteiden toteuttamiseen, mutta löytääkseen lopullisen jalansijansa Suomessa urbaani puurakentaminen tarvitsee toistoja, ja rakentamisen on perustuttava teollisiin konsepteihin. Wood Cityssä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla sekä näyttävä nykyarkkitehtuuri että modernit puupohjaiset kerrosrakentamisen ratkaisut”, SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Wood Cityn asuinkerrostalot toteutetaan Stora Enson massiivipuisella tilaelementtitekniikalla, jossa tilaelementit varustellaan valmiiksi talotekniikkaa ja sisäverhoilua myöten tehtaalla kuivissa sisätiloissa ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Asuintalot ovat ensimmäiset massiivipuisella tilaelementtitekniikalla toteutettavat kahdeksaan kerrokseen yltävät puurakennukset Euroopassa.

Teollisten konseptien myötä puuratkaisuihin perustuvasta kerrosrakentamisesta saadaan hinnaltaan ja toteutusajaltaan aidosti kilpailukykyinen sekä asukkaalle turvallinen ja kohtuuhintainen vaihtoehto kaupunkirakentamiseen. Wood Cityyn ja Pukinmäen Eskolantielle vuonna 2014 yhteistyössä SRV:n kanssa toteutettavat puukerrostalot ovat näyttöä urbaanin puukerrosrakentamisen kilpailukyvystä ja uudesta nosteesta pääkaupunkiseudulla”, kertoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen Rakentamisen ratkaisujen vetäjä Matti Mikkola.

Stora Enson ja SRV:n yhteishanke Wood City on Helsingin Jätkäsaareen nouseva puukaupunkikortteli, joka sisältää asuinrakennusten lisäksi toimisto- ja hotellitiloja. Asuintalojen on määrä valmistua vuonna 2015, ja koko korttelin vuoteen 2016 mennessä.

Lisätietoja:
Matti Mikkola, SVP, Rakentamisen ratkaisut, Stora Enso Building and Living, p. 040 829 4026 Antti Raunemaa, tuotantojohtaja, SRV, p. 040 56 44105
Markku Nyyssölä, vs. toimitusjohtaja, ATT, p. 0500 425 039
Taneli Hassinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, SRV, p. 0201 455 200
Heli Pessala, viestintäpäällikkö, Stora Enso Printing and Living, p. 02046 21495

Huonekaluvalmistaja Pedron ja muotoilija Tapio Anttilan yhteistyön tuloksena syntynyt ON-tuoteperhe on saanut runsaasti tunnustusta muotoilustaan ja käytettävyydestään jo sarjan ensimmäisistä tuotteista lähtien. ON-sarjassa Tapio on halunnut ratkoa huonekalun toiminnallisuuden haasteita koko tuotteen elinkaaren ajalta.

”Käytettävyyden lisäksi raaka-aineet, valmistusprosessi ja kierrätettävyys - koko tuotteen elinkaari - kuuluvat toiminnallisuuteen. Kun tuote toimii estetiikan ja käytettävyyden lisäksi ekologisesti ja eettisesti, voidaan todella puhua funktionaalisesta kalusteesta. Tuotteiden tulee toimia arvojemme mukaan", Tapio valottaa suunnitteluaan.

UPM Grada mahdollistaa uudenlaisen muotokielen, joka keveydellään ja raikkaudellaan tuo tuotteisiin uutta ulottuvuutta. UPM Grada on turvallinen ja kierrätettävä materiaali, jota on helppo työstää. Uusi puumateriaali ja valmistusprosessi mahdollistavat tuolien omaleimaiset ja käytännölliset yksityiskohdat. Esimerkkinä tästä pikkutuolin selkänojan kahva, joka helpottaa tuolien siirtelyä.

”Tapiolle UPM Grada on jo tuttu aikaisemmista projekteista. Hän oivaltaa hienosti UPM Gradan mahdollisuudet, josta hieno esimerkki on yhdestä kappaleesta tehdyt ON-lepotuoli ja -pikkutuoli. Pedro huonekaluvalmistajana on edelläkävijä kestävän kehityksen mukaisessa ajatellussa ja toimintatavassa. UPM Gradan käyttö tukee hienosti näitä tavoitteita”, iloitsee UPM Grada -liiketoiminnasta vastaava Mikko Tilli.

Kuvassa Tapio Anttila suunnittelemassaan UPM Gradasta valmistetussa On-lepotuolissa, kuva: Teemu Töyrylä

www.pedro.fi

Metsä Wood, Würth, Isover ja Gyproc esittelevät puurakentamisen ratkaisuja suunnittelijoille, ammattirakentajille ja viranomaisille syksyn 2013 ammattilaistapahtumissa. Lue lisää tästä.

Pohjois-Amerikassa puurunkorakentaminen on valtarakennustapa Matkalla tutustutaan pohjois-amerikkalaiseen kustannustehokkaaseen rakentamiseen kumppanuuskaavoituksesta tuotantoon sekä puutuoteteollisuuteen. Alueen rakennustuote- ja rakennustuotanto on äärimmäisen tehokasta ja asiakaslähtöistä. Rakentamisen tuotekehitystyötä tehdään kilpaillussa markkinassa tuoden tehokkuutta rakentamisen kustannuksiin ja rakennusprosessiin. Opintomatkalla tutustutaan myös Pacific Northwestin mahtaviin metsiin ja elämäntyyliin.

Puuinfon järjestämä opintomatka sisältää ammatillisen osuuden lisäksi lennot (turistiluokassa), majoittumisen yhden hengen huoneissa, aamiaiset, viisi lounasta ja illallista, kuljetukset, opastukset kohteessa, sisäänpääsymaksut ja matkanjohtajan palvelut.

Ohjelmaa:

Lentoaikataulut

la 7.12. LH855 Helsinki-Frankfurt 06.50-08.45, LH490 Frankfurt-Seattle 10.20-12.00
la 14.12. LH439 Vancouver-Frankfurt 13.45-08.45 +1
su 15.12.LH850 Frankfurt-Helsinki 13.50-17.20

la 07.12 Seattle

• majoittautuminen, Roosevelt Hotel (Deluxe Queen rooms)
• yhteinen illallinen

su 08.12. Seattle

• asuntoalueita Seattlen lähistöllä
• Nordic Heritage Museum
• Roosevelt Hotel

ma 09.12.Seattle

• arkkitehtitoimiston järjestämä workshop
  • pohjoisamerikkalainen rakennustapa, kehitys, järjestelmät, prosessit
  • green building -katsaus
• vierailuja rakenteilla oleville pien- ja kerrostaloalueille
• Roosevelt Hotel

ti 10.12.Seattle - Vancouver Island

• Victoria Clipper –laivakuljetus Victoriaan (aamiainen laivalla)
• BC:n viranomaistapaaminen
  • Tutustutaan BC:n Wood First -ohjelman onnistumiseen
• metsäretki ja jalostuslaitoksia
• Coast Harbourside Hotel (Superior King - harbourview rooms)

ke-la 11.-14.12. Vancouver ja ympäristö

• siirtyminen Vancouverin alueelle
• vierailu FP Innovation Canada's Wood Products Research Institute
  • teemat:puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyö, CLT-kehitystyö, kv-yhteistyö
• University of British Columbian Forest Science Center sekä alueella olevia puurakennuksia
• vierailuja Fraser Valleyn alueella; esitelmät kaupunkisuunnittelusta, paloturvallisuudesta, kestävästä rakentamisesta jne.
• teollisuusvierailuja
• muita vierailu- ja tutustumiskohteita:
  • Vancouverin olympialaisten puurakenteita, esim. Richmond's Oval pikaluisteluareena
  • satama-alueet ja historiallinen kaupunginosa Gastown sekä Chinatown
  • Capillano Suspension silta ja Grouse Mountain
• Coast Coal Harbour Hotel (Superior King rooms - complimentary upgrade)

Matkan hinta on 4.307,-  €/hlö + alv. Lentohinta sisältää myös matkatavaramaksut sekä lentokenttäverot. Oikeus viranomaisten ja lentoyhtiön taholta tuleviin hinnanmuutoksiin pidätetään. Matka toteutetaan, mikäli matkalle ilmoittautuu 12 hengen ryhmä.

Laskutus kahdessa erässä: 50 %, kun varaus on vahvistettu matkatoimistoon  ja 50 %, kun liput on kirjoitettu. Mahdollisista peruutuksista Puuinfolle aiheutuvat kulut veloitetaan.

Matkavakuutuksesta tulee jokaisen huolehtia itse.

Matkadokumentit: Suomen kansalainen tarvitsee voimassa olevan passin sekä maksullisen matkustusluvan USA:n lennoille ESTA:n. ESTA = Electronic System for Travel Authorization. Hinta 14 USD, noin 11,- EUR. Esta haetaan linkistä http://finland.usembassy.gov/ ja lupa pitää hakea viimeistään 72-tuntia ennen matkan alkua. Passin on oltava voimassa koko matkan ajan (suositeltavaa, että passi olisi voimassa vielä 3 kk matkan jälkeen.)

Matka toteutetaan vain mikäli riittävä määrä sitovia ilmoittautumisia saadaan 20.9. mennessä!

Lisätietoja:
Kirsi Pellinen, puh. 040 737 9247, kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Sitovat ilmoittautumiset matkalle oheisella lomakkeella:

Varmista turvallinen kattorakenne ja tilaa kattoristikot Suomen johtavalta ristikkovalmistajalta

Laadukkaan tuotannon takeena on oma suunnittelu, nykyaikaisimmat tuotantovälineet ja Sepa Oy:lle ainoana ristikkovalmistajana Inspecta-Sertifiointi Oy:n myöntämät ISO 9001- ja ISO 14001-sertifikaatit sekä ensimmäisenä suomalaisena ristikkovalmistajana myönnetty CE-merkin käyttöoikeus.

Kattoristikoita valmistetaan yhdeksää erilaista perustyyppiä. Jokainen ristikko suunnitellaan ja valmistetaan yksilöllisesti asiakkaan, mieluiten kohteen rakennesuunnittelijan piirtämän ristikkokaavion perusteella. Kehä- ja mansardiristikoilla saadaan helposti lisää huonetilaa puolitoistakerroksisiin rakennuksiin. Ullakkoristikot on tarkoitettu tavaran säilytystä varten. Massiivipuisia vaarnapalkkeja käytetään yleisesti ns. kurkihirsiasuinrakennuksissa. Niitä käytetään myös yhä enemmän esim. taloyhtiöiden autokatoksissa liimattujen palkkien korvaajana.Tutustu valikoimaan.

Seuraavat asiat huomioimalla varmistat, että kohteeseesi syntyy laadukas kattorakenne:

1. Kattorakennetta suunniteltaessa ole ajoissa yhteydessä kohteesi päärakennesuunnittelijaan, joka antaa ristikon mitta- ja kuormitustiedot. Tietoja käytetään tarjousvaiheessa ja myös lopullisessa ristikkosuunnittelussa.
2. Sepa Oy:n tekninen neuvonta voi avustaa päärakennesuunnittelijaa ristikon suunnitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa.
3. Kohteen päärakennesuunnittelija vastaa katon kokonaisjäykistyksestä.
4. Ristikoiden mukana tulevista ristikkokuvista selviää mahdolliset nurjahdustuettavat sauvat.
5. Ennen toimitusta kannattaa tutustua nettisivuillamme olevin varastointiohjeisiin
6. Tutustu ehdottomasti ristikoiden mukana tuleviin tai netissä oleviin asennus- ja käsittelyohjeisiin

Liitetiedostot

Sepa Oy kattoristikkoesite (pdf)

Stora Enson ® CLT-levyt (Cross-laminated timber) ovat massiivipuisia rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäin liimatuista lamelli- eli puulevykerroksista. Käyttökohteesta riippuen kerroksia voi olla 3, 5, 7 tai useampia. CLT valmistetaan suurina, 2,95 x 16 m:n levyinä, mikä mahdollistaa nopean rakentamisen ja minimoi levyjen välisten puskuliitosten määrän. CLT-rakenne on erittäin ilmatiivis. Liimauksessa käytetään formaldehydittömiä ympäristöystävällisiä liimoja. Ristiinliimaus takaa CLT-levyjen lujuuden ja muotopysyvyyden.

CLT-tuotteita voidaan käyttää ulko- ja väliseinissä, välipohjassa sekä katoissa. CLT-pinta voidaan myös jättää näkyviin. CLT-levyihin tehdään tehtaalla aukotus valmiiksi asiakkaan arkkitehtisuunnitelmien mukaan.

CLT:llä on paljon etuja perinteisiin rakennusmenetelmiin verrattuna. Tärkeimpiä etuja ovat lyhyt pystytysaika, helppo tiiviiden liittymien toteutus, erinomainen työstettävyys työmaalla, materiaalin keveys ja varma talvirakentaminen. CLT-levyjen ja elementtien ansiosta talon runko voidaan parhaimmillaan pystyttää päivässä.

CLT tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet kodin arkkitehtuurille, rakenteille ja tyylille.  Se on äärimmäisen monipuolinen materiaali, ja yhdistettävissä mihin tahansa muuhun rakennusmateriaaliin. Massiivisuus takaa paloturvallisuuden, kestävyyden, hyvän sisäilman sekä miellyttävän äänimaiseman.

Stora Enson CLT-levyt valmistetaan Itävallassa. Lisäksi Stora Enso valmistaa esivalmistettuja suurelementtejä eli CLT-elementtejä Pälkäneen yksikössä sekä puurakenteisia tilaelementtejä Hartolan yksikössä.

Liitetiedostot

Perustietoa CLT-levyistä (pdf)

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Huom! sitovat ilmoittautumiset 20.9. mennessä!.
Matka toteutetaan, mikäli matkalle ilmoittautuu 12 henkilön ryhmä.

Tilaisuudet on suunnattu erityisesti pientalorakentamisen parissa toimiville suunnittelijoille ja hankinnoista vastaaville henkilöille.

Kiertueen toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy. Tilaisuus on osallistujille maksuton.

Ohjelma, muutokset mahdollisia:

klo 8:30  Ilmoittautuminen, aamukahvi, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin

klo 9:15  Pientalorakentamisen markkinanäkymät
               Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

klo 9:35   Rakennesuunnittelut tekniset ohjeet
               Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:10  Rakennesuunnittelun työkalut
                Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:40  Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä pientalorakentamisen tarpeisiin
                Jouni Kuivanen, Vertex Systems Oy

klo 11:00  Lounas, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

klo 12:00  Tulevaisuuden talojen haasteet
                 Pekka Seppälä, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

klo 12:30  Sisäilman kosteuden hallinta ja uusien energiamääräysten vaikutus
                 ilmanvaihtojärjestelmän valintaan, Ali Aaltonen, Vallox Oy

klo 12:50  Posi- välipohjapalkit
                 Mika Roininen, MiTek Finland

klo 13:10  Kahvitauko

klo 13:40  Esimerkkejä lähes nollaenergiataloista
                Jyri Nieminen, FMC Group

klo 14:10 Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa
               Olli Nummela, Uponor Suomi Oy

klo 14:30 CE-merkintä ja tuotehyväksyntälaki
                Tomi Toratti, Rakennustuoteteollisuus RTT ry

n. klo 15:20 Tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

Ilmoittautuminen alla olevan linkin kautta 13.9 mennessä:https://my.surveypal.com/pientalorakentamisen_ammattilaispaiva

Huom! Paikkoja on rajoitetusti, noin 50.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry,

kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi tai 0400 381 444

Henni Rousu, Puuinfo Oy, henni.rousu@puuinfo.fi tai 0405548388

Vuonna 2007 Suomessa otettiin käyttöön puurakenteiden suunnittelustandardi Eurokoodi 5, joka tulee korvaamaan vuoden 2010 jälkeen nykyisin käytössä olevan RakMK:n osan B10 Puurakenteet. Siihen saakka RakMK:n osaa B10 voidaan käyttää rinnakkain Eurokoodi 5:n kanssa. Tämä ohje on lyhennelmä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in julkaisemista teoksista RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje eurokoodi EN 1995-1-1 ja RIL 205-2-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje eurokoodi EN 1995-1-2.

Lyhennetyn suunnitteluohjeen tarkoitus on helpottaa eurokoodin mukaista rakennesuunnittelua ja tutustumista eurokoodin mukaisiin mitoitusmenetelmiin. Lisäksi tavoitteena on tuottaa opetusaineistoa oppilaitoksille puurakenteiden suunnittelun opiskeluun. Tämä ohje sisältyy myös teokseen RIL 205-1-2009 (liite B). 

Ohje on pyritty laatimaan laajuudessaan RakMK:n osan B10 tasoiseksi niin, että tavanomaiset rakennuskohteet voidaan suunnitella sen perusteella.

Mahdolliset Eurokoodi 5:n muutokset tullaan päivittämään lyhennettyyn suunnitteluohjeeseen, mutta erityisesti siirtymävaiheen aikana mahdollisten Eurokoodi 5:n muutosten ajanmukainen seuranta on myös käyttäjän vastuulla. Tämän suunnitteluohjeen on kirjoittanut tekniikan tohtori Ari Kevarinmäki. Toivomme ohjeesta olevan käyttäjilleen hyötyä mitoitusmenetelmien haastavassa muutoksessa.

Liitetiedostot

Eurokoodi 5 Lyhennetty suunnitteluohje - kolmas, korjattu painos (pdf)

Summary of Comments

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Julksivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet. Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke. Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus. Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat. Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit. Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus. Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto. Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus. Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri. Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy. Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat. Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri. Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli. Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo. Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys. Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä. Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä. Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1. Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

Vanerin mitoittaminen. Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla. Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä. Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia. Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus? Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy. Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit. Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus (sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon. Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot. Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja? Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen. Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Akateemikko Alvar Aallon kotikaupunkina Jyväskylä haluaa leimautua tulevaisuudessa modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Hyvään kestävään rakentamiseen nojaava arkkitehtuuri on kaupungin hyväksymän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman keskiössä. Ohjelmalla tavoitellaan kaupungin elinkeinopolitiikan ja imagon vahvistamista edistämällä ekologista uudisrakentamista, kohentamalla julkisia ulkotiloja ja viherrakentamista ja luomalla rakentamiseen puubrändi.

-  Tavoittelemme ensi sijassa uusia puuinnovaatioita ja rakentamisessa puun ja muiden materiaalien yhdistämistä. Pyrimme omilla toimillamme edistämään puun käyttöä rakentamisessa  kaavalla pakottamisen sijaan markkinaehtoisilla ratkaisuilla, kuvailee kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen. Puun käytön edistäminen on nyt Suomessa suotuisa aihe. Tälle puun käytön edistämiselle on ilmiönä vaikea kenellekään sanoa ei.

Halisen mukaan tavoitteena on käyttää puuta muiden materiaalien kanssa yhteiskäytössä, mikä korostaa puun luonnollisia esteettisiä ominaisuuksia. Esimerkkinä Halinen mainitsee Aallon suunnitteleman Villa Mairean, jossa puun ominaisuudet nousevat keskeisellä tavalla esiin muiden materiaalien rinnakkaiskäytössä.

 - Tässä jatkamme Aallon perinnettä, johon kuului puun käyttö rakentamisen detaljeissa ja huonekaluissa. Kun puu oli Aalto-designin ominaisuuksien ydintä, sopii ihmetellä, miksi tanskalaiset myyvät nykyisin enemmän puudesigniä kuin suomalaiset.

Kaikki materiaalit rakentamisessa tasavertaisia

Jyväskylän arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan ja strategiaan kuuluvat ekologiset ja terveyttä edistävät tavoitteet  kuten  ilmastomuutoksen hillintä ja vähähiilinen rakentaminen. - Haluamme luoda uutta ilmapiiriä, mikä tuottaa uusia innovaatioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Emme tee puukerrostaloja siksi, että muutkin tekevät, vaan siksi puurakentaminen on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tulevaisuuden kaupunkikuvaa, tulkitsee Halinen.

Jyväskylä haluaa olla vihreän ympäristön ja  modernin arkkitehtuurin kaupunki, joka hyödyntää puuinnovaatioita rakentamisessa toteuttamalla kaupunkikuvaa parantavia hankkeita niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisenkin keinoin. Kaikki materiaalit ovat Halisen mukaan rakentamisessa tasavertaisia.

 - Valitettavasti puu ei ole päässyt vielä samalle viivalle muiden materiaalien kanssa, vaikka muut materiaalit tuovat yhteiskäytössä puun ominaisuudet parhaiten esille. Puulla ei ole vain koristemerkitys, kommentoi Halinen.

Halisen mielestä hyvän arkkitehtuurin tehtävä on koskettaa ja puun identiteettiin kuuluu kestävyys, näkemyksellisyys, yhteisöllisyys. Esimerkiksi puu kosketeltavana materiaalina sopisi hyvin kaupunkikuvaan kävelykadulle, josta se meillä puuttuu, muistuttaa Halinen. Myös puusiltojen rakentaminen kaupunkien sisäiseen kevyen liikenteen käyttöön parantaisi sekä ekologisesti että esteettisesti kaupunkikuvaa.

Kuokkalaan kolme puukerrostaloa

Jyväskylä rakentaa lähivuosina paljon.  Vanhan puuteollisuusalueen Lutakon rakentamista jatketaan siten, että tälle toimisto-, kongressi-  ja asuinalueelle kaavaillaan musiikkitaloa ja satama-alueelle uutta ilmettä matkailua palvelevan liiketoiminnan avulla.

- Tavoitteena on saada puu vahvasti mukaan uuden konserttitalon sisäratkaisuihin.  Puurakentamisen laajempi kärkihanke  on Sataman kärki 2013 -hanke, jonne rakennamme matkailua palvelevaa puurakenteista rakennusryhmää ja asetamme sille toiminnallisesti kansainväliset tavoitteet, kuvailee Halinen.

Myös Kankaan alueen ja Äijälänrannan asuntomessualueen suunnittelu on alkanut. Ensi vuoden asuntomessuilla on puuteemaa, mikä näkyy mm. kerrostalojen julkisivuissa terassiratkaisuissa. Kuokkalan alueen kerrostalojen kaavoitus tehtiin yhteistyönä  rakennuttajana toimivan Lakea Oy:n sekä kaupungin kanssa ja lähtökohtana oli puurakentaminen. Kuokkalan puurakenteisen kirkon lähistölle rakennetaan kolme 6-8 kerroksista puurakenteista kerrostaloa, joissa on yhteensä 150 asuntoa. Rakennuskustannusten tavoitehinnaksi on asetettu enimmillään kolme tuhatta euroa asuntoneliötä kohden.

- Kuokkalan kohteessa puukerrostalot eivät ole itsetarkoitus, vaan se kokonaisuus, mikä syntyy ilmastotavoitteista,  muotokielestä ja arkkitehtonisesta erottumisen strategiasta. Puukuokasta tulee näkyvä puurakentamisen kohde, mikä on määritelty kaavassa, painottaa Halinen. Jyväskylän Kuokkalan kirkko on erittäin onnistunut puurakentamisen kohde, jota lähistölle tulevat kerrostalot tulevat tukemaan.

 - Tässä pitää olla intohimoa saada jotain uutta ja merkittävää aikaiseksi. Etsimme myös ratkaisuja puun käytöstä sisustuksessa uudessa sairaalassa, missä voimme hyödyntää puun todennettuja myönteisiä terveysominaisuuksia. Myös Säynätsalon kunnantalon ympäristöön toteutamme samoin periaattein uudisrakentamista, luettelee Halinen puun käyttösuunnitelmia julkisessa rakentamisessa.

Erityisasemasta osaksi normaalia rakentamista

Kunnilla on Halisen mielestä luonnollinen missio edistää vähähiilistä rakentamista  julkisissa hankinnoissa.  Kaavaohjaukseen Halinen suhtautuu epäilevästi:  - Kunta voi omalla rakentamisellaan edistää puurakentamista, mutta esimerkiksi runkoratkaisujen pakottamiseen suhtaudun epäilevästi.

Kaavaratkaisuissa tulisi Halisen mukaan pyrkiä neuvottelumenettelyyn ja edistämään sen kautta hyvää lopputulosta. -  Tavoitteena on, että kaavassa ei määrätä, että tehdään puhtaita puutaloja. Tämä tavoite voidaan mainita julkisivumääräyksissä tai neuvottelumenettelyn kautta tontinluovutusehdoissa. Henkilökohtaisesti näen, että puun käyttö rakennusten detaljeissa on tärkeää, koska kontrastit muiden materiaalien kanssa tuovat puun parhaat ominaisuudet esiin. Tällaista kaupunkikuvaa ja puun käyttöä edistävää kaavaa voidaan tehdä, kuvailee Halinen.

- Teollisesta puurakentamisesta ja puun  käytöstä on tultava luonnollinen osa rakentamista, toivoo Halinen.  Tässä mielessä me elämme siirtymäkautta arkkitehtuurissa, kun puu tulee uutena materiaalina vaihtoehtona ammattimaiseen rakentamiseen. Vaikka puu sinänsä on loistava juttu, on löydettävä ratkaisu missä yhdistyy arkkitehdin ja kansalaisen kaunis yhtä aikaa puhutaan sitten uudisrakentamisesta, julkisesta vuokratalotuotannosta, täydennys- tai korjausrakentamisesta.

Halinen muistuttaa, että kuntien rooli rakennuttajana on vähenemässä. - Katseet kääntyvätkin rakentajiin, onko niillä merkittävästi valmiutta lisätä puun käyttöä. Jyväskylässä on tiedossa paljon kohteita, joissa voitaisiin asettaa puun käyttö rakentamisen lähtökohdaksi, vakuuttaa Halinen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, 050 522 0480, ilkka.halinen@jkl.fi

Tilaisuudet on suunnattu erityisesti pientalorakentamisen parissa toimiville suunnittelijoille ja hankinnoista vastaaville henkilöille.

Kiertueen toteuttavat Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy. Tilaisuus on osallistujille maksuton.

Ohjelma, muutokset mahdollisia:

klo 8:30  Ilmoittautuminen, aamukahvi, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin

klo 9:15  Pientalorakentamisen markkinanäkymät
               Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

klo 9:35   Rakennesuunnittelut tekniset ohjeet
               Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:10  Rakennesuunnittelun työkalut
                Tero Lahtela, Puuinfo Oy

klo 10:40  Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä pientalorakentamisen tarpeisiin
                Jouni Kuivanen, Vertex Systems Oy

klo 11:00  Lounas, tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

klo 12:00  Tulevaisuuden talojen haasteet
                 Pekka Seppälä, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

klo 12:30  Sisäilman kosteuden hallinta ja uusien energiamääräysten vaikutus
                 ilmanvaihtojärjestelmän valintaan, Ali Aaltonen, Vallox Oy

klo 12:50  Posi- välipohjapalkit
                 Mika Roininen, MiTek Finland

klo 13:10  Kahvitauko

klo 13:40  Esimerkkejä lähes nollaenergiataloista
                Jyri Nieminen, FMC Group

klo 14:10 Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa
               Olli Nummela, Uponor Suomi Oy

klo 14:30 CE-merkintä ja tuotehyväksyntälaki
                Tomi Toratti, Rakennustuoteteollisuus RTT ry

n. klo 15:00 Tutustumista kumppaneiden tuotteisiin / ratkaisuihin

Ilmoittautuminen alla olevan linkin kautta 20.9 mennessä:https://my.surveypal.com/pientalorakentamisen_ammattilaispaiva

Huom! Paikkoja on rajoitetusti, noin 50.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry,

kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi tai 0400 381 444

Henni Rousu, Puuinfo Oy, henni.rousu@puuinfo.fi tai 0405548388

19. International Holzbau-Forum (IHF) tai englanniksi ”International Wood Construction Conference” järjestetään 04.–06.12.2013 Saksan Garmisch Partenkirchenissä. Aalto-yliopiston Puutuotetekniikka on jo 14. kerran mukana organisoimassa konferenssia. 

Edellisten vuosien tapaan keskiviikkona on omat aloitussessiot. Aamupäivällä teemana on rakentaminen kuntien ja institutionaalisten toimijoiden näkökulmasta. Iltapäivä jakaantuu neljään sessioon; arkkitehtuuriin, valmistaloteollisuuteen, katsaukseen "puurakentaminen Euroopassa" sekä omana sessionaan puurakenteiden mekaaniset ja liimatut liitokset.

Torstai ja perjantai ovat varsinaisia seminaaripäiviä, joihin osallistuu yli 1 400 alan ammattilaista. Torstaina aloitamme tulevaisuusaiheilla ja käsittelemme puutuoteteollisuutta kokonaisvaltaisesti. Tauon jälkeen jakautuu ohjelma kahteen sessioon:

• Ensimmäinen sessio alkaa puurakentamiskohteiden esittelyä  otsikoilla " A selection of outstanding buildings" käsittäen viisi (5) esitystä niin, että välillä on lounastauko. Perään tulee jakso”Closer to the skies: news from the wooden high-rise front” käsittäen neljä (4) esitystä.
• Toisen session otsikko on “Wood construction research”. Myös siinä on viisi (5) esitystä, mutta ne ovat lyhyempiä, jolloin lounastauko on samaan aikaan rinnakkaissession kanssa. Toisen jakson otsikot ovat ”Exploitation | Standards | Inclusion” ja  “WoodWisdom-Net: €CO2 – wood in carbon-efficient construction”.

​Päivän kutsuvieraspuhujaksi on lupautunut Saksan entinen talousministeri Dr. Theo Waigel. Hänen esityksensä otsikko on”The Euro and Europe”.

Perjantaina aamupäivällä on tarjolla kolme samanaikaista sessiota. A-sessiossa  Norja esittelee puurakentamistaan. B-sessiossa otsikkona on Puusillat ja -tornit sekä C-sessiossa puurakentaminen tulevaisuudessa teemana  Added value through prefabricated building envelopes.

Perjantai-iltapäivän ja koko Holzbau-Forumin päättää perinteisesti epilogi, jonka teemana tänä vuonna on "International wood construction, trends and fine examples of regionally rooted contemporary wooden architecture".

IHF:n kohderyhmänä ovat suunnittelijat, arkkitehdit, puurakentajat ja viranomaiset sekä alan kehittäjät ja opettajat. Esityksien kieli on joko saksa tai englanti. Ne kaikki simultaanitulkataan aina toiselle kielelle; siis saksankielinen englanniksi  ja englanninkielinen saksaksi.

Forumin yhteydessä pidettävä näyttely on erittäin kattava läpileikkaus puurakentamiseen liittyvien yritysten, alan oppilaitosten ja tutkimuslaitosten toimintaan.

Englanninkielinen ohjelma löytyy linkin, http://www.forum-holzbau.com/ihf/pdf/IHF_programm_aktuell_E.pdf, kautta sisältäen listan sopivista hotelleista. Teknisistä syistä johtuen olemme laatimassa erillistä ilmoittautumiskaavaketta, jolla on helppo ilmoittautua sähköisest. Lähetän linkin siihen vielä tämän kuun aikana.

Olemme sopineet järjestäjien kanssa, että Suomesta mukaan tulevat voivat ilmoittautua Aalto-yliopiston Puutuotetekniikan kautta. Kustannukset ovat samat, kuin suoraan ilmoittautumalla. Ilmoittautuminen Puutuotetekniikan kautta aukeaa syyskuun lopussa.

Garmisch Partenkircheniin pääsee parhaiten lentämällä Müncheniin, lentokentältä lähijunalla päärautatieasemalle, jossa vaihto edelleen Garmisch Partenkircheniin. Katsoin Finnairin ja Lufthansan kotisivuilta sopivia lentoja. Jos on mahdollisuus lähteä tiistaina ja palata perjantaina pääsee noin 250 €:lla sekä Finnairilla että Lufthansalla. Juna-aikatauluja voi selata englanninkielisenä: http://www.deutschebahn.com/site/bahn/en/start.html  laittamalla lähtöpaikaksi "MUC München Airport" ja määränpääksi "Garmisch-Partenkirchen". Edestakaisen junalipun hinta on alle 50 €. Junalippu kannattaa ostaa netin kautta etukäteen niin, ettei joudu jonottamaan lentokentällä.

Puupalkinto annetaan rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty innovatiivisella tavalla. Palkintolautakunta kiinnittää huomiota myös erityisesti energia- ja ympäristöasioihin. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua elokuun 2013 loppuun mennessä.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset tulee toimittaa Puuinfoon 29.9.2013 mennessä. Liittäkää ehdotukseen lyhyt selostus kohteesta sekä sitä selventäviä valokuvia ja piirustuksia. Puupalkinnon saaja julkistetaan 28.11.2013 Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa

Ehdotukset sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi tai postilla: Puuinfo Oy, PL 381, 00131 Helsinki. Lähetykseen tulee merkitä ”Puupalkinto 2013”

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, puh. 040-526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Kuva: Vuoden 2012 Puupalkinto: Vierumäen puukerrostalo Puuera, Vuorelma Arkkitehdit Oy (kuvaaja Johannes Wilenius)

Resurssitehokas Eurooppa hankkeen tavoitteena on edistää kestävää taloutta lisäämällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, raaka-aineiden kierrätystä ja uusiokäyttöä.  Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan ohjaavia säädöksiä, mutta myös elinkeinoelämän vapaaehtoisuutta hakea uusia ympäristötehokkaita innovaatioita.

- On luotava yhteensopivat mittarit, millä resurssitehokkuutta esimerkiksi rakentamisessa mitataan. Tulevien ratkaisujen pohjana tulee olla tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö, mikä kannustaa teollisuutta kehittämään parhaita käytäntöjä, uskoo Pietikäinen.  Myös budjettipäätöksiin perustuvilla julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata kehitystä resurssitehokkaan rakentamisen suuntaan, koska parikymmentä prosenttia BKT:sta on julkisia hankintoja.

Pietikäinen on EU:n komission asettaman Resurssitehokas Eurooppa -platformin jäsen. Resurssitehokkuuden parantamisen tavoitteena on tietoisuus globaalista väestönkasvusta ja resurssien riittämättömyydestä tulevaisuudessa.

- Me kulutetaan jo nyt puolentoista maapallon resurssit ja väestön kasvaessa maapalloja tarvittaisiin muutama lisää täyttämään kasvavan väestön resurssitarpeet. Käyttämiemme tuotteiden ja kulutustavaroiden määrä on räjähtänyt ja samaan aikaan käyttöikä lyhentynyt. Jokainen kuluttaa enemmän ja lyhyemmän aikaa, tuskailee Pietikäinen.

Kotitalousvähennys ohjaamaan ympäristötehokasta rakentamista 

Heinäkuun alusta tuli voimaan rakentamisen energiatehokkuutta koskevat säädökset, jotka ulotetaan koskemaan tulevaisuudessa myös korjausrakentamista. Seuraavana askeleena pyritään määrittelemään rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotteiden ympäristöominaisuuksia, kun tavoitteena on resurssitehokas ja vähähiilinen rakentaminen.

- Kun meillä pääosa rakennuskannasta on olemassa, on kiinnitettävä erityistä huomiota  korjausrakentamiseen, mihin on ulotettava samat vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden tavoitteet kuin uudisrakentamisessakin, muistuttaa Pietikäinen.

Pietikäinen pitää korjausrakentamisen TES-elementtijärjestelmästä saatuja energiansäästöön perustuvia kokemuksia myönteisinä ja kannustaa teollisuutta kehittämään edelleen korjausrakentamisen energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja julkisivuja parantavia ratkaisuja.

- Samalla voidaan edistää täydennys- ja lisärakentamista ja saada kaupunkirakentamiseen lisää tehokkuutta. Yhteiskunnan toimin tulisi nyt edistää oikeanlaista rakentamista eikä kannustaa tekemään kirjausrakentamista vanhoin keinoin. Esimerkiksi kotitalousvähennys on erinomainen ohjauskeino, millä voitaisiin edistää energiatehokasta ja vähähiilistä rakentamista. Vähennyksen määrä voitaisiin sitoa näihin tavoitteisiin, mikä toimisi kannustimena kotitalouksissa oikeanlaiseen korjausrakentamiseen.

Rakentamisen teknologiassa aineksia Suomen uusteollistamiseen

Pietikäinen uskoo vähähiilisyyttä kuvaavan mittariston tulevan energiatehokkuuden rinnalla asuntokauppaan, kun kuluttajien ekologinen tietoisuus kasvaa. Rakentamisen resurssi- ja energiatehokkuuden tavoitteena on vähähiilisen rakentamisen saaminen osaksi ilmastopolitiikkaa.

- Rakentamista on ohjattava elinkaariajattelun suuntaan, missä tiedostetaan myös rakennuksen käyttöiän jälkeinen materiaalien käyttö. Kun jokaisella materiaalilla on oma elinkaarensa ja käyttöhierarkia, on luonnollista, että rakentamisessa käytetty puu päätyy lopulta energiakäyttöön, tulkitsee Pietikäinen ja kysyy että pitäisikö terästä kierrättää uusiokäytössä nopeammin kuin jättää se rakennukseen sadaksi vuodeksi.

Pietikäinen on huolissaan rakentamisen laadusta, lisääntyneistä kosteus- ja homeongelmista. Ratkaisuksi hän tarjoaa informaatioteknologian yhdistämistä talotekniikkaan ja uusiutuviin materiaaleihin perustuvaan rakentamiseen, josta voisi kehittyä älykkään ja vihreän rakentamisen lippulaivahanke Suomelle.

- Suomessa on kehitettävä älykästä rakentamista ja samalla hyvää arkkitehtuuria, joka lisää asuinviihtyvyyttä. Meillä on vahvaa ICT- ja talotekniikan osaamista, mille on tulevaisuuden rakentamisessa yhä enemmän käyttöä ja tarvetta.  Tähän on suunnattava kehitys- ja tutkimuspanoksia ja kehittää partneriuksia alan sisällä, ehdottaa Pietikäinen. -Pelitrendit tulevat ja menevät, mutta tässä on pysyviä aineksia Suomen uusteollistamiseen.

Pietikäisen mukaan muutokseen tarvitaan ennakkoluulottomuutta nähdä isot eurooppalaiset ympäristöajattelun trendit. - Me tulemme Suomessa jälkijunassa ympäristöajattelussa ja sosiaalisessa vastuussa, vaikka luulemme että olemme monissa asioissa edelläkävijöitä. On hankalaa luoda uusia toimintatapoja ja malleja, jos rakennusalalla pelätään muutosta. Nyt tarvitaan rakennusalalla samaa ennakkoluulottomuutta, mitä Nokia osoitti aikoinaan siirtyessään kumisaappaista kännyköiden tekijäksi, muistuttaa Pietikäinen.

Rakentamisen ympäristötehokkuus EU-vaalien teemaksi

Pietikäinen haluaa nostaa rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU-vaalien aiheeksi. - Tarvitsemme vaaleissa poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä. Kukaan ei tee miljardien investointeja uuteen tekniikkaan, jos ei ole varmuutta miten säädösympäristö kehittyy.

Pietikäinen pitää julkisten hankintojen direktiiviä hyvänä ohjauskeinona, joka edistää ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, edistää lähialueiden työllisyyttä ja tukee uusia yrityksiä luovia innovaatioita. 

- Valtiovallan tulisi kehittää uusia rahoitusmalleja yrityksille edistämään uusien ympäristötehokkaiden rakentamisen innovaatioiden ja konseptien kehittämistä. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.

Pietikäinen olisi valmis ulottamaan resurssitehokkuuden edistämisen keinot säädösohjauksesta ja valtion tukitoimista verotukseen ja rahoitusjärjestelmään. - Jos joku investoi ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin ja innovaatioihin, hänen tulisi saada edullisempaa rahaa markkinoilta. Resurssitehokkuudesta tulee brändi, se tulee taseisiin tulevaisuudessa. Mutta tätä isoa muutosta voidaan edistää ottamalla kestävyys ja resurssien käyttö yhdeksi verotuksen pohjaksi, joka kannustaa rakentamaan vähähiilisellä tavalla.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätiedot:
Sirpa Pietikäinen, 050 466 6222, sirpa.pietikainen@ep.europa.eu
Kiti Vihavainen, avustaja, +32-2-28 47264, +32-496-548 843, kiti.vihavainen@ep.europa.eu