1. Taustaa
1.1 Puurakentaminen osana metsäteollisuutta
Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle; se kattaa viidenneksen Suomen vientituloista, 5 % koko Suomen bruttokansantuotteesta, työllistää noin 200 000 suomalaista ja tuottaa noin 70 % uusiutuvasta energiasta Suomessa.
Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 milj. m3 runkopuuta, josta hyödynnetään noin 55 %. Puun käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 20 milj. m3/v.) mm. bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Rakentamisessa asuntorakentaminen on keskeisessä roolissa: Suomen rakennuskannasta yli 70 % on asuinrakennuksia.
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
1.2 Puurakentaminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa
Maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa, puurakentamisella pyritään avaamaan uusia markkinoita myös Suomessa.
Suomeen ovat tulleet voimaan 1.7.2012 alkaen uudet energiatehokkuusmääräykset ja niiden osana primäärienergiaan nojautuvat energiamuotokertoimet, joiden avulla arvioidaan rakennusten kokonaisenergiankulutusta rakennuslupavaiheessa. Näiden säädösten myötä pyritään ohjaamaan käyttämään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa rakennusten lämmittämisessä ja jäähdyttämisessä.
Arviolta vuosina 2015 – 2017 Suomen rakentamismääräyksissä tullaan myös ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä kilpailukykyisempi raaka-aine.
2. Pienimittakaavainen rakentaminen suosii puuta
Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta lisää. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa vankkumaton valta-asema.
Suomessa on 2,85 milj. rekisteröityä asuntoa, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan on rakennettu noin 30 000 uutta asuntoa vuosittain eli asuinrakennuskanta uudistuu noin prosentin vuosivauhdilla. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on pientaloja eli omakotitaloja ja paritaloja. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Joka kymmenes pientalorakentajista valitsee hirsitalon.
Tilastojen valossa puun käyttöä ei voida Suomessa juurikaan enää merkittävästi lisätä vapaa-ajan rakennusten ja pientalojen rakentamisessa, joskin tämän markkinaosuuden puuala pyrkii säilyttämään.
3. Puun käytön haasteet suurimittakaavaisessa teollisessa rakentamisessa
3.1 Puukerrostalojen kehitystyö
Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa; noin 43 % Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin neljä kymmenesosaa (= 12 000 – 13 000 asuntoa / vuosi) rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset viitisenkymmentä vuotta. Puun markkinaosuus yli 2-kerroksisissa kerrostaloissa on tällä hetkellä noin yksi prosentti.
Suomalaista puurakentamista on kehitetty voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti puukerrostalojen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina 4-kerroksisiin rakennuksiin saakka. Suomen palomääräyksiä muutettiin jälleen 15.4.2011, jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5 – 8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten, nk. lähiötalojen korjaamiseen ja laajentamiseen.
3.2 Suomen puukerrostalojen keskeiset palomääräykset
Suomen nykyisten palomääräysten taulukkomitoituksen mukaan on mahdollista suunnitella ja rakentaa puurunkoisia ja -julkisivuisia asuin- ja työpaikkarakennuksia aina 8-kerrokseen saakka. Suomessa yli 2-kerroksiset puurakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla (asuntosprinklaus). Näistä suositeltavin on vähäiseen sammutusvesimäärään perustuva ja laivateollisuudesta tuttu korkeapainevesisumutekniikka. P2-paloluokkaisena toteutetun puurunkoisen ja -julkisivuisen asuin- tai työpaikkarakennuksen enimmäiskorkeus voi olla 3– 4-kerroksisena enintään 14 metriä ja 5–8-kerroksisena enintään 26 metriä. Lisäksi enintään 7-kerroksisen P1-luokan kivirunkoisen kerrostalon katolle voidaan tehdä yksi puinen lisäkerros ilman sprinklausta.
3.3 Puukerrostalot ovat tekemässä lopullista läpimurtoa
Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen maamme puuteollisuus ja valtiovalta ovat voimakkaasti panostamassa uudelleen suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen kehittämiseen. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 37 kpl, yhteensä 649 asuntoa. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme. Uusia asuinpuukerrostalokohteita on nyt vireillä yli 6 000 asunnon verran eri puolille Suomea.
3.4 Monikerroksisten puurakennusten runkojärjestelmät
1990-luvulla Suomen puukerrostalorakentamiseen kehitettiin nk. avointa puurakentamisjärjestelmää, jonka esikuvana oli amerikkalainen platform-tekniikka. Tämä kantavaan tolpparunkoon perustuva kerroksittainen rakentamistapa soveltuu hyvin sekä paikalla- että elementtirakentamiseen. Valtaosa Suomen tähänastisista asuinpuukerrostaloista on rakennettu avoimen puurakentamisjärjestelmän perusratkaisuja noudattaen. Avoimen puurakentamisjärjestelmän rakennetyypit ovat olleet viime aikoina päivityksessä alati kiristyvien lämmöneristysvaatimusten vuoksi.
Suomen puukerrostalorakentamisessa on yleistymässä CLT (Cross Laminated Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen kantavina pysty- ja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä vie Suomessa voimakkaasti eteenpäin StoraEnso. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden ja rungon jäykistyksen vuoksi CLT on kilpailukykyinen erityisesti korkeissa puukerrostaloissa.
MetsäWoodilla on tarjolla oma kerrostalojärjestelmänsä, joka perustuu kertopuiseen pilari-palkki-ripalaatta-systeemiin. Ylöjärven 1997 ja Viikin 2012 puukerrostalot sekä kaikki maamme kolme toimistopuukerrostaloa ovat kantavalta puurungoltaan tällaisia pilari-palkki-ripalaatta-sovelluksia. Rakentamistapaa markkinoidaan sillä, että rakennuksen runko saadaan nopeasti vesikaton alle sääsuojaan. Järjestelmä on pitkälle konseptoitu ja sen kilpailukykyisimpänä alueena nähdään 3 – 4-kerroksiset asuinkerrostalot ja toimistorakennukset.
Ruotsissa tilaelementtirakentaminen on hyvin yleinen tapa tehdä puukerrostaloja. Ruotsalaisten rakentajien mukaan kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu ja nopea rakentamistapa lyhentää rakentamisaikaa ja alentaa täten kokonaiskustannuksia. Suomen puukerrostalorakentamiseen on StoraEnson toimesta yleistymässä nopealla tahdilla CLT-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka.
3.5 RunkoPES
Finnish Wood Research (FWR):n ja Puuinfo Oy:n toimesta on jo noin kolmen vuoden ajan ollut käynnissä tutkimus suomalaisen teollisen puuelementtirakentamisen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut vakioida eri rakentamisjärjestelmien kantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Runkojärjestelmän on määrä helpottaa suunnittelua, runko-osien kilpailuttamista ja rakentamista. RunkoPES ei ota kantaa eri rakennetyyppien sisältöön tai valmistajiin. Ne jätetään puualan yritysten tuotekehityksen tehtäväksi. RunkoPES on otettu laajamittaisesti käyttöön vuodesta 2013 alkaen.
3.6 Puun mahdollisuudet lähiötalojen korjauksissa
Puun käytölle on potentiaaliset markkinamahdollisuudet myös nykyisten betonilähiökerrostalojen saneeraamisessa. Keveän ja nopean puurakentamisen avulla on mahdollisuus kohentaa 1960- ja 1970-lukujen ankeahkojen kerrostaloalueiden yleisilmettä lisä- ja täydennysrakentamisella, julkisivujen saneeraamisella, parvekeremonteilla sekä mahdollisten laajennus- ja lisäkerrosten rakentamisella ja hissien lisäämisellä, jotka voidaan rahoittaa lisääntyvällä rakennusoikeudella. Tätä kehitystyötä on viety ansiokkaasti eteenpäin Suomessa Aalto-yliopiston johdolla lähiötalojen energiatehokkuuden parantamisessa ja julkisivujen korjaamisessa TES-elementtien avulla (=Timberbased Element System).
4. Valtakunnallinen puurakentamisohjelma
4.1 Yleiset tavoitteet
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ohessa ajalle 1.1.2012 – 30.9.2015. Puurakentamisohjelman tarkoituksena on pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Suomalaisen puurakentamisen kansainväliseksi brändiksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja talotekniikaltaan älykkääseen rakentamiseen.
Puurakentamisohjelmassa suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus on tavoitteena nostaa kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen lähivuosien aikana. Betonikerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerrosrakentamisessa tavoitellaan jopa 90 %:n markkinaosuutta. Lisäksi jalostettujen puutuotteiden viennin arvo on määrä kaksinkertaistaa 0,5 miljardista eurosta yhteen miljardiin euroon.
4.2 Uusia puurakentamiskohteita tarvitaan
Puurakentamisohjelman määrällisiin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan mittava määrä uusia puurakentamiskohteita ja -alueita. Ohjelman nimissä etsitään koko ajan uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä maamme merkittävimpien rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Kohteina etsitään yksittäisiä rakennuksia suurempia kokonaisuuksia, joissa puuta on käytetty luontevalla ja kilpailukykyisellä tavalla.
Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista myös aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Puurakentamisen nostaminen noin 20 prosenttiin kerrostaloasuntojen uudistuotannossa ja puutuotteiden viennin kaksinkertaistaminen nostavat tukin käyttöä noin miljoonalla kiintokuutiometrillä vuodessa. Tämä lisää samalla sekä kuitupuun että energiapuun markkinoille tuloa kumpaakin noin yhdellä miljoonalla kiintokuutiometrillä, eli yhteensä noin 3 milj. m3 puun käytön lisäystä vuodessa. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
4.3 Puurakentamisen koulutus ja yhteistyö kuntoon
Puurakentamisen koulutus on päivityksessä kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kysyntään voidaan vastata. Koulutusta ei voi sysätä yksistään teollisuuden, rakennusliikkeiden ja työmaiden harteille.
Erityisesti arkkitehdit ovat nykyisin hyvinkin kiinnostuneita puurakentamisesta. Tätä osoittavat monet uudet puiset asuntoalueet, musiikkirakennukset, kirkko- ja kappelirakennukset sekä urheiluhallit. Rakennesuunnittelijoilla on opeteltavaa Eurokoodien, CE-merkintävelvoitteen ja alati muuttuvien energiamääräysten kanssa. Siksi suunnittelijat tarvitsevat käyttöönsä helppoja ja loogisia suunnittelutyökaluja ja -ohjelmia suunnittelun tueksi. Suomessa erityisesti Puuinfo Oy on panostanut paljon omiin www-sivuihinsa, jotka sisältävät merkittävän määrän uusia puurakentamisen suunnitteluohjeita, -työkaluja ja mitoitusohjelmia.
Lisäksi puurakentamisen hanke-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on valtakunnallisesti määrä terävöittää, yhtenäistää ja tehostaa tuloksellisemmaksi lisäämällä alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää.
4.4 Panostuksia puutuoteteollisuuden edistämiseksi
Hyvä kilpailukyky on puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun perusedellytys. Kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseksi on perustettu alan yrityksille yhteinen palvelualusta (www.woodproducts.fi) ja rakenteilla on alan yleinen ”Puun Tarinat” -puubrändityö. Lisäksi puutuotealalle ollaan luomassa yrityskasvu- ja veturiyritysmalleja alan kilpailukyvyn parantamiseksi sekä yhdistämään toimijoiden tuotanto-, tuotekehitys-, verkosto- ja markkinaosaamista. Viennin edistämistä systematisoidaan ja tehostetaan valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland -toimintamallin mukaisesti.
Markku Karjalainen, Kehittämispäällikkö
Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Työ- ja elinkeinoministeriö
GSM 040 5832 127, markku.karjalainen@tem.fi
Puuinfo yhteistyökumppaneineen järjestää yhteistyössä rakennusalan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa keväällä 2014 puukerrostalorakentamisen teknisen roadshown seitsemällä paikkakunnalla. Tilaisuus kestää yhden päivän, on osallistujille maksuton ja sisältää koulutuksen sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut.
