Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty tammikuussa 2014. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.

ESPOON TUULINIITYN PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Espoon Tapiolaan, Tuuliniityn alueelle, kaavaillaan 6−7-kerroksisista puukerrostaloista koostuvaa korkeatasoista asuinaluetta, jossa toistuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. Alueelle tutkitaan myös mahdollisuutta rakentaa 13-kerroksinen asuinrakennus puurakenteisena. Alueen kokoluokka on 20 000−30 000 k-m². Hanke on Asuntosäätiön ja MetsäWoodin yhteisprojekti. Alueesta järjestettiin syyskaudella 2012 arkkitehtikilpailu asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotus ”tiebreak”. Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja MetsäWood ryhtyivät yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa Tuuliniityn asuinalueelle. Kaavaa viedään tässä vaiheessa eteenpäin ns. ykkösvaiheen osalta, jolloin alueella oleva tenniskeskus vielä on olemassa. Kaavaprosessin kaavoituskonsulttina toimii kilpailun voittanut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen. Lopullisesti rakennuttajat ja kohdekohtaiset suunnittelijat selviävät myöhemmin, kun tiedetään kenelle kaupunki tontit luovuttaa. Tuuliniityn puukerrostaloalue on myös yksi TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyön kärkihankkeita Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. Hankkeen osalta selvitetään myös mahdollista Tekes-yhteistyötä.

Tavoitteena Tuuliniityssä on kumppanuuskaavoituksen kautta luoda tulevaisuuden asuinmiljöötä ja viihtyisää elinympäristöä sekä etsiä keinoja uudisrakentamisen luontevaan liittämiseen vanhaan Tapiolaan. Samalla kehitetään teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden myös ekologisuutta korostavan miljöörakentamisen tutkimiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin. Ensimmäinen rakennus Tuuliniityn puukerrostaloalueelle valmistuu arviolta vuoden 2016 lopulla. 

HAMINAN TERVASAARI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Tervasaari, Linnoituksen kaupunginosa
• Kaupunki / kunta: Hamina
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 42 hehtaaria, joista asuinkortteleiden pinta-alaa 8 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 62 000 k-m² asumista ja 28 000 k-m² liikerakentamista
• Asuntojen lukumäärä: n. 400 - 500 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3 ½ - 4 ½ -kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Haminan Linnoituksen kaupunginosaan ollaan suunnittelemassa kaupungin keskustan laajenemisaluetta. Tervasaari on aivan Haminan keskustan tuntumassa, heti sen eteläpuolella merenrannassa. Se on looginen suunta keskustan laajenemiselle. Alueelle on suunnitteilla noin 10 vuoden kysyntää vastaava määrä asuinrakentamista ja toimitilatontteja, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 000 k-m²:ä. Merenrantaan sijoittuu myös vapaa-ajan ja virkistystoimintojen alue; kylpylähotelli, risteilyterminaali, puurakenteisia rantamakasiineja, uimaranta ja venesatama. Tervasaaresta pyritään rakentamaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja luonteeltaan monipuolinen merellinen kaupunkiympäristö. Asemakaava mahdollistaa puukerrostalorakentamisen. Kaavaprosessin jälkeen on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Alueella on aiemmin toiminut saha, minkä vuoksi on jouduttu tekemään huomattavia maa-aineksen puhdistustoimenpiteitä.

HELSINGIN JÄTKÄSAAREN WOODCITY

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Jätkäsaaren Wood City
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistoja, hotelli, liiketiloja ja asumista
• Alueen / tontin koko: n. 8 300 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m², josta asumista 8 000 k-m², hotelli 8 000 k-m² ja toimisto 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (100)
• Ensisijainen rakennustyyppi: maksimissaan 8-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Wood City on Stora Enso Building and Livingin ja SRV Yhtiöt Oyj:n yhteishanke Helsingin Jätkäsaareen. Yhteistyössä on ollut mukana myös Helsingin ATT. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaisi uusinta suomalaista ympäristöystävällistä puurakentamisen teknologiaa. Kortteliin suunnitellaan toimisto- ja liiketiloja, hotellia sekä asuntoja yhteensä 28.000 k-m²:n edestä. Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin, jota on kehitetty eteenpäin yhteistyössä korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Wood City-korttelin on tarkoitus edustaa ilmastonmuutosta hillitsevää rakennustapaa, joka saavuttaa ympäristötavoitteet mm. rakennusmateriaalien vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen energiankäytön sekä rakennusten pienen energiankulutuksen avulla. Kohteesta pidettiin 16.2.-14.8.2012 arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus "Stories".

HELSINGIN PUKINMÄEN ENERGIATEHOKKAAT PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 8 441 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 7 700 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 43 ASO-asuntoa ja 48 vuokra-asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-7-kerroksinen pistetalo
• Kustannusarvio: 18 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: 

Helsinkiin, Pukinmäen keskustaan, entiselle vanhustentalon tontille, Eskolantien varteen kaavaillaan 5-7-kerroksisia puukerrostaloja. Rakennusoikeutta on yhteensä 7 700 kerrosala-neliömetriä. Siitä puolet tullaan toteuttamaan ARA-vuokrakohteena ja puolet asumisoikeus / hitas-kohteena. Eskolantie 4:ään rakennetaan yhteensä neljä puukerrostaloa. Ne tulevat olemaan hahmoltaan noppamaisia ja sijoitetaan kulmittain katuun nähden, jolloin asuntoja saadaan avattua parempiin ilmansuuntiin. Samalla tiiviiseen rakennusrintamaan saadaan väljyyttä, näkymä tieltä suojellulle päiväkodille säilyy eikä kadun vastakkaisella puolella olevien talojen yksityisyys vaarannu. Pukinmäen hankkeen urakkakilpailu käynnistettiin 2012 kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka kuluessa laadittiin tarjouspyyntöasiakirjat suunnittelun ja rakentamisen yhteiskilpailun muodossa käytävään urakkakilpailuun. Urakkakilpailun voitti SRV Rakennus Oy. Kohteen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Matti Airamo.

JOENSUUN PENTTILÄNRANNAN PUUKERROSTALOKORTTELIT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Penttilänrannan puukerrostalokorttelit
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 25 300 m² (koko Penttilänranta 36 hehtaaria)
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m² (koko Penttilänranta 175 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: 370 - 400
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-5-kerroksinen puukerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Joensuuhun, Pielisjoen rantaan on rakenteilla mittava kerrostaloalue, Penttilänranta. Alueelle tulee myös puukerrostalokortteleita. Ensi vaiheessa haettiin rakentaja 3 300 m²:n kokoiselle puukerrostalotontille, jolla rakennusoikeutta on 3 100 k-m². Rakentajaksi valittiin Rakennusliike Purmonen Oy. Kohteen nimi on Asunto Oy Penttilänrannan Kotisatama. Kotisatama on omalle tontille vapaarahoitteisena rakennettava viisikerroksinen kerrostaloyhtiö, jossa on 35 pienehköä  asuntoa. Myöhemmin hakuun tulee toinen, huomattavasti suurempi kokonaisuus, 22 000 m² (3 tonttia), jossa rakennusoikeutta on 24 900 k-m². Asuntoja ensimmäiseen vaiheeseen tullee 40 - 50 ja toiseen 330 - 350. Rakennuskorkeus ensimmäisessä vaiheessa on 5 ja toisessa 4-5 kerrosta. Koko Penttilänranta on kooltaan n. 36 hehtaaria ja rakentamista tulee kaiken kaikkiaan 175 000 k-m². Kyseessä on hyvin pitkäaikainen hanke (n. 20 vuotta) ja Penttilänrantaan tullaankin ohjaamaan valtaosa seuraavien parin vuosikymmenen rakentamisesta Joensuussa. Penttilänrannan tavoitteena on haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Alue on vanhaa saha-aluetta, jossa on ollut teollista toimintaa yli 100 vuotta. Teollinen toiminta on jättänyt maaperään siinä määrin haitta-aineita, että alueen maaperä on täytynyt puhdistaa, ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa. Rakentaminen on alkanut ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo 2013. Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa PUUSTA Innovations Oy.

JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Puukuokka
• Kaupunki / kunta: Jyväskylä
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 9 920 m²
• Kerrosala-neliömetrit: n. 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 175 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 28 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhdessä energiatehokkaan kerrostalohankkeen Jyväskylään, noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Kuokkalan alueelle rakennettava ”Puukuokka” on erittäin näkyvällä paikalla, lähellä Jyväskylä asuntomessualuetta 2014. ”Puukuokka” koostuu kolmesta 6-8-kerroksisesta puukerrostalosta, joiden kerrosala on yhteensä n. 12 000 k-m². Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Alueen kaavamuutos on tekeillä. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja valmista olisi tarkoitus olla jo saman vuoden syksyllä. Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy.

KERIMÄEN KIRKKORANNAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kirkkorannan puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Savonlinna (Kerimäki liittynyt Savonlinnaan)
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue on 49,5 hehtaaria, josta maa-aluetta noin 25,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 19 320 k-m² (koko alue), josta kerrostalorakentamista 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 50 kerrostaloasuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksisia puukerrostaloja, rivi- ja pientaloja, sekä liike-, palvelu- ja toimistorakentamista.

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kerimäen Kirkkorantaan ollaan suunnittelemassa monipuolista asuin- ja virkistysaluetta, joka sisältää myös puukerrostaloja. Puurakentamismahdollisuuksia on puukerrostalojen lisäksi rivitalokohteissa, rantapaviljongissa, venevajoissa ja uima-alueen rakennuksissa. Aluetta halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa. Kirkkorannan suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa Kerimäen elinvoimaisuutta sekä kehittää keskustaajamaa matkailu- ja virkistyskeskuksena ja edesauttaa sen kaupallisten palveluiden säilymistä ja monipuolistumista. Kirkkoranta sijaitsee Kerimäen keskustaajaman eteläosassa Puruveden rannalla. Aluetta rajaa lännessä Kerimäentie, pohjoisessa ja idässä Puruvedentie ja vesialue sekä etelässä Puruvesi. Alueella sijaitsee osa Kerimäen kaupallisista ja julkisista palveluista, jonkin verran asumista, museorakennuksia ja rakennetun kulttuuriympäristön suojeltuja arvokohteita sekä venesatama ja virkistysalueita. Kaavatyössä huomioidaan myös Puruveden virkistyskäytön edistäminen sekä järven ja ranta-alueen ympäristöarvot. Asemakaavan tekee Finnish Consulting Group. Kaavatyössä hyödynnetään Kirkkorannan kehittämisen pohjaksi Pöyry Finland Oy:n vuonna 2009 laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Jatkosuunnitelmaa kaavoitustyön pohjalle tekee Tomi Laine diplomityönään Tampereen teknilliselle yliopistolle. Diplomityö valmistuu toukokuussa 2013.

KOKKOLAN VANHASATAMALAHDEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Kokkola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: -
• Kerrosala-neliömetrit: 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 190
• Ensisijainen rakennustyyppi: 8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: 28 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy on käynnistänyt puukerrostalohankkeen Kokkolan Vanhasatamalahteen vuoden 2011 asuntomessualueen eteläpuolelle. Hanke koostuu neljästä 8-kerroksisesta puurakenteisesta pistekerrostalosta. Talot sijoitetaan vierekkäin kaarevan Havsvägen varrelle. Rakennusten kadun puolesta aiotaan massoittelultaan selkeää ja suoralinjaista sisäänvedettyine parvekkeineen. Pihan puoli voi olla jäsentelyltään monimuotoisempi, parvekkeet ulostyöntyviä ja kerroskorkeus vain seitsemän kerrosta, mikä mahdollistaa kattoterassit merinäköalalla. Väritykseltään kadun puoli halutaan värilliseksi ja sisäpiha kontrastina neutraalimmaksi. Kokkolan kaupunki on aloittanut Lakean ehdotuksen pohjalta asemakaavamuutosprosessin alkuvuodesta 2013. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueelle toteutuvan asuntorakennusten talotyypit ja korttelisuunnitelmat.

KOUVOLAN PALLOKENTÄN ALUE (E2 - KERROSTALOKILPAILU)

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: E2-kerrostalokilpailu (Pallokentän alue)
• Kaupunki / kunta: Kouvola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 1,2 hehtaaria, rajattu alaspäin kilpailuvaiheen 1,5 hehtaarista
• Kerrosala-neliömetrit: 8 000 k-m², kilpailuvaiheen 15 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 90-100, kilpailuvaiheessa 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-8-kerroksisia piste- ja lamellitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kouvolaan, Kuusankosken rannalle sijoittuvalle tontille on järjestetty kansainvälinen E2 (Ecology + Economy) -puukerrostalojen suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailu oli luonteeltaan konseptikilpailu ja sen tarkoituksena oli kehittää ja soveltaa puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä järjestelmäratkaisuineen käyttäen esimerkkinä Kouvolassa toteutettavaa asuinkerrostaloaluetta. Kilpailun tavoitteena oli myös käynnistää puurakentamiseen liittyvä koulutus-, tutkimus-, ja kehityskeskus, Woodinno ja edistää sen avulla uutta yrittäjyyttä Kouvolan seudulla. Kilpailun avulla halutaan edistää myös puukerrostalorakentamisen teollisten sovellusten käyttöönottoa kaikkialla Suomessa. Kouvolan kaupunki on järjestänyt kilpailun yhteistyössä KSS Energian, Kymenlaakson liiton, Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön ja Tekesin kanssa. Kilpailun voittajatöiksi valittiin E2volution ryhmänvetäjänä Arup GmbH ja Puu-Bo vetäjänään Bjarke Ingels Group BIG. Voittajatöiden pohjalta tehtävä kaavoitustyö on meneillään. Asemakaavasta tehdään siinä määrin väljä, että kumpi tahansa työ tai niiden yhdistelmä on mahdollista toteuttaa alueelle. Aluetta ja rakentamisen määrää on rajattu alkuperäisestä 15 000 k-m²:sta n 8 000 k-m²:iin.

KUOPION JULKULAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Julkulan täydennysrakentaminen
• Kaupunki / kunta: Kuopio
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, palstaviljely ja virkistysalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue: 13 hehtaaria. Kortteli 38 n. 11 000 m² ja kortteli 40 n. 12 000 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 10 000 k-m² (2 x 5 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: Kortteli 38: 84 asuntoa, kortteli 40: 80-90 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: Pääosin 5-kerroksiset puukerrostalot
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kuopion Julkulanniemen ympäristöön valmistellaan asemakaavamuutosta ja täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen arvioidaan tukevan alueen nykyisten palvelujen säilymistä. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös Kuopion ensimmäiset puukerrostalot. Puukerrostalot on osoitettu kortteleihin 38 ja 40, joissa molemmissa on rakennusoikeutta 5 000 k-m² viiteen kerrokseen asti. Tavoitteena on 5-6 puukerrostaloa. Alueelle haetaan puukerrostalojen rakentamisesta kiinnostuneita rakennusliikkeitä. Korttelin 38 osalta on ideasuunnitelmat olemassa. Alueella aiotaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Alue mahdollistaa myös paikallisen lähiruoan tuotannon. Virkistysympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Alueella sijaitsee kaksi suojeltua rakennusta: alkujaan pappilaksi 1800-luvulla rakennettu, mutta nykyisin nuorisotiloina ja kyläntalona toimiva Julkula-talo sekä paikallisesti arvokas, 1600-luvulta lähtöisin oleva Tossavalan pihapiiri. Alueella sijaitsee myös yleistä rakentamista: erityiskoulu, päiväkoti ja palvelutalo sekä 1970-90-luvuilla rakennettuja pääosin puisia omakotitaloja.

LAHDEN KARISTONPORTTI

 HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lahden Karistonportti
• Kaupunki / kunta: Lahti
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen sekä liike- ja toimistorakentaminen
• Alueen / tontin koko: Asuinkorttelialueita 3,7 ha (sisältää myös 1−2-kerroksisia puurivitaloja) sekä liike- ja toimistorakentamisen korttelialueita  6,9 ha
• Kerrosala-neliömetrit: 26 020 k-m² (asuminen) ja  33 276 k-m² (toimitilat)
• Asuntojen lukumäärä: 320
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5−6-kerroksisia asuinkerrostalot + rivitaloja ja toimitiloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kariston alue sijaitsee Lahden kaupungin Järvenpään (17.) kaupunginosassa. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria ja se sijaitsee 4−5 kilometrin etäisyydellä keskustasta val-tateiden 4 ja 12 eritasoliittymän koillispuolella. Alueelle kaavoitetaan niin asuinkerrostaloja kun rivitaloja sekä liike- ja toimistorakentamista. Toimitilakorttelit on sijoitettu lähimmäksi valtateitä ja asuminen pääkatujen kainaloon Karistonportin koillissektoriin. Kerrostalokorttelien pysäköinti on sijoitettu pääkatujen varteen muodostamaan puskurivyöhykkeen erilaisten maankäyttötapojen rajalle sekä suojaamaan kerrostalojen etelän ja lounaan puoleisia piha-alueita liikennemelulta. Pysäköintivyöhykkeen takana on 5- ja 6-kerroksisten asuinkerrostalojen vyöhyke ja niiden takana liikennemelulta suojassa asuinpientalojen (rivitalot) korttelit. Eri asumismuodot on erotettu toisistaan kevyen liikenteen kaduilla, jotka toimivat samalla palokunnan pelastusteinä. Puurakentamisella tulee olemaan Kariston rakentamisessa keskeinen rooli.

LIEDON TIMPERIPUISTON PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Timperipuistion puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Lieto
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 4 098 m²
• Kerrosala-neliömetrit:  1. talo As Oy Liedon Timperi: 788,5 k-m², + myöh. kaksi suunnilleen saman kokoista lisää
• Asuntojen lukumäärä: 3 x 12
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Liedon Timperipuistoon Simpukkatielle on suunnitteilla kolme 4-kerroksista puukerrostaloa. Kohde sijaitsee hyvällä paikalla peltomaisemissa lähellä Liedon keskustan palveluita. Aluksi rakennetaan yksi talo, As. Oy Liedon Timperipuisto ja loput kaksi myöhemmin. Alueen asemakaava on lainvoimainen ja rakentamaan on tarkoitus päästä kevään 2013 aikana. Hankkeessa on ollut aktiivisesti mukana Turun ammattikorkeakoulu, jossa on suunniteltu kohteessa käytettävä Timperipalkki-puurakennusjärjestelmää. Järjestelmä on yhteensopiva myös uuden RunkoPES:in kanssa. Kohteen rakentamisesta vastaa Ojarannan Rakennus Oy.

NURMIJÄRVEN RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rajamäen Kylänpään alue
• Kaupunki / kunta: Nurmijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, lähipalvelut sekä keskustatoiminnot
• Alueen / tontin koko: 72 hehtaaria (koko suunnittelualue)
• Kerrosala-neliömetrit: -
• Asuntojen lukumäärä: -
• Ensisijainen rakennustyyppi: -
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nurmijärven Rajamäen asemakaavaa ollaan muuttamassa taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta. Näkymää hallitsevat peltoaukeat sekä niiden väliin jäävät puustoiset kukkulat. Alueella sijaitsee mm. entinen Metsäoppilaitos ympäristöineen, joitain tilakeskuksia sekä parikymmentä voimassa olevan kaavan mukaista pientaloa. Alueen vahvuus ovat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Suunnittelualueen kautta kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää Rajamäen urheilualueen Kiljavannummen ja Herusten ulkoilureitteihin. Yhteys tullaan säilyttämään etsimällä sille luonteva sijainti kaavaratkaisussa. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Tarkoitus on, että ainakin osa kerrostalorakentamisesta on puurakentamista, mahdollisesti koko alue. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan myös Käpylän asuinalueen eteläosan sekä olemassa olevan Kylänpään asuinalueen itäisen osan asemakaavaratkaisujen ajanmukaisuus. Alue on toistaiseksi rakennuskiellossa.

PORIN SÄKYLÄN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Asunto Oy Säkylän Timosenrinne
• Kaupunki / kunta: Säkylä
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Alueen / tontin koko: 1 900 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 743 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 8
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Myyntihinta n. 2 500 € / m²

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Säkylän Timosenrinteelle on suunnitteilla 3-kerroksinen puukerrostalo, Asunto Oy Säkylän Timosenrinne. Kohde rakennetaan purettavan vanhan poliisiaseman paikalle kortteliin 91 tontille 22. Osoite on Rantatie 328:ssa. Rakennuksen ensimmäinen kerros tulee olemaan betonirakenteinen ja sisältää asuntojen autotallit ja varastot sekä teknisiä tiloja. Kaksi ylempää kerrosta on asumista varten ja ne toteutetaan puurakenteisista suurelementeistä. Timosenrinteessä on haluttu panostaa energiatehokkuuteen ja kohteeseen on tulossa mm. maalämpö. ohteen arkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto Satakunnan ARK-line.

PORVOON LÄNSIRANTA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Länsiranta
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Länsirannan kaavamuutosalue n. 25 hehtaaria, josta puurakentamista painottavaa n. 11 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Puurakentamista painottavaa kerrosalaa n. 75 000 - 83 000 k-m², josta vähintään 3-kerroksista 31 500 - 48 600 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: (400 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja, erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Porvoon Länsirannan eteläosaan kaavaillaan energiatehokasta erillispientalo-, rivitalo- ja kerrostalorakentamista. Länsirannalla on jo ennestään modernia puutalorakentamista. Sinne valmistui 2003 kaksikerroksisista pientaloista koostuva moderni ja tiivis puukaupunkialue. Länsirantaan on tämän jälkeen kaavoitettu ja kaavoitetaan koko ajan lisää rakentamista, joista valtaosa on tarkoitus toteuttaa vähintäänkin puujulkisivuisina, mutta mahdollisesti myös puurunkoisina. Alueen rakennuskanta tulee olemaan kerrostalopainotteinen ja se jatkaa Porvoon Länsirannan Moderni puukaupunki -teemaa. Länsirannan kaavoitustyö koostuu seitsemästä osa-alueesta, joista kolmessa (Modernin puukaupungin jatko, Taidetehtaan alue ja Eteläinen alue) tullaan painottamaan puurakentamista. Kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen ja puupainotteista rakentamista tullee yhteensä jopa 83 000 k-m². Kaavoitustyö Eteläisellä alueella on vielä kesken.

PORVOON TOUKOVUORI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Toukovuori (osa uutta Skaftskärrin energiatehokasta kaupunginosaa)
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 30 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: Rakennusoikeutta 62 960 k-m², josta kerrostalorakentamista 22 350 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (kerrostaloissa n. 300 kerros)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-6-kerroksisia asuinkerrostaloja sekä 2-kerroksisia erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Toukovuori sijaitsee noin 3 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon. Se on ensimmäinen Skaftkärrin kaavarunkoon perustuvista pilottiasemakaavoista. Koko Skaftskärrin kaupunginosa on laajuudeltaan n. 400 hehtaaria ja sinne tulee yhteensä n. 6000 asukasta. Skaftskärrin osa-alue, Toukovuori, on kooltaan n. 30 hehtaaria, ja sen tavoitteena on rakentaa energiatehokas puurakenteinen tulevaisuuden asuinalue. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kauttaaltaan pieneen hiilijalanjälkeen ja kestäviin ratkaisuihin. Suunnitelmilla tavoitellaan myös omaleimaista porvoolaista ilmettä sekä monipuolista tonttitarjontaa. Alueelle rakennetaan sekä korkeita kerrostaloja että matalampia erillispientaloja ja rivitaloja. Kerroskorkeus on alueella kuitenkin kauttaaltaan vähintään 2 kerrosta. Toukovuoressa halutaan panostaa myös kestäviin liikennemuotoihin. Joukkoliikenteen sekä houkuttelevan pyöräily- ja jalankulkuympäristön suunnitteleminen ovat olleet kaavan laatimisen lähtökohtia. Alueeseen on tarkoitus sisällyttää myös energia- ja hiilitaseen sekä näiden kautta ilmastovaikutusten arviointi.

RANTASALMEN GRAANIN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rantasalmen Graanin puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Rantasalmi
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 4 266 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 2 409 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 26 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: neljä 3-kerroksista asuinkerrostaloa

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rantasalmen Graanin puukerrostalokortteli on diplomityönä teetetty suunnitelma Rantasalmen kunnan keskustaan. Diplomityön teki Tuula Mäkiniemi Aalto-yliopistosta. Kortteli sijaitsee Kylätien ja Ketuntien risteyksessä. Se koostuu neljästä kolmekerroksisesta hissillisestä moduulirakenteisesta puukerrostalosta, joissa on asuntoja yhteensä 26. Kortteli on suunniteltu rakennettavaksi kahdessa vaiheessa, kaksi taloa kerrallaan. Työn kylämiljöön tavoitteita olivat Rantasalmen keskustan kylärakenteen tiivistäminen, katutilan rajaaminen ja kylämaisemaan sulautuminen. Mittakaavaltaan pyrittiin pienipiirteiseen ja luonnonläheiseen korttelisuunnitelmaan, joka jatkaa rantasalmelaista rakennusperinnettä nykyaikaisin keinoin. Asuntoratkaisuissa korostuu ekologisuus, esteettömyys ja yhteisöllisyys.

RAUMAN PAPINPELLON PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Papinpellon puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Rauma
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 5,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 11 200 k-m² + 2. vaihe n. 10 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 160 - 170 asuntoa jokaista vaihetta kohti
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Pyritään Rauman yleiseen hintatasoon

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rauman Papinpellolle (Luoteisväylän, Hakunintien, Itsenäisyydenkadun ja Metsotien rajaamalle alueelle), Sorkantien risteyksen välittömään läheisyyteen on määrä rakentaa korkeatasoinen puukerrostaloalue valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteiden mukaisesti. Alueella tavoitellaan inhimillistä mittakaavaa ja puurakentamisen perinteen uutta omaleimaista jatkumoa suojellun vanhan Puu-Rauman pohjoispuolelle. Alueen ideoimiseksi teetettiin kolme arkkitehtidiplomityötä, jotka toimivat syksyllä 2011 järjestetyn tontinvaraus-kilpailun pohjana. Alueen 1. vaiheen tontinluovutuskilpailun voitti Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n ehdotus nimeltä ”Tommost pitsi”. Rakentaminen alkaa kesällä 2013.

SAARIJÄRVEN SENIORIPUUKERROSTALO OMATOIMI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Senioripuukerrostalo Omatoimi
• Kaupunki / kunta: Saarijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Senioriasuminen
• Alueen / tontin koko: n. 3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 2 152,5 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 26
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Saarijärven Sivulanpellon alueelle, aivan keskustan tuntumaan, on ideoitu ja kaavoitettu 4-kerroksinen senioripuukerrostalo. Kyseessä ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo, vaan yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva seniorien asuinkerrostalo yli 55-vuotialle. Jokaisella yksineläjällä tai pariskunnalla on oma asunto, mutta myös yhteisiä tiloja ja aktiviteettimahdollisuuksia on runsaasti. Alueen asemakaava on tehty hankkeesta käydyn opiskelijaideakilpailun pohjalta. Alueen asemakaava hyväksyttiin 6.6.2011. Talon rakennussuunnittelun on tehnyt arkkitehtitoimisto Puusta Innovations Oy. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdistys RAY 1 560 000 eurolla. Tällä hetkellä hankkeessa käydään kustannusneuvotteluja. Rakentamaan on tarkoitus päästä keväällä 2014. Sivulanpellon alueelle on lisäksi varattu mahdollisuus rakentaa kolme 4-kerroksista puukerrostaloa (1 300 k-m² + 1 300 k-m² + 1 300 k-m²) sekä kaksi 6-kerroksista puukerrostaloa (3 000 k-m² + 3 000 k-m²).

SEINÄJOEN LINTUVIITA 2

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lintuviita 2
• Kaupunki / kunta: Seinäjoki
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 3100 k-m², 2. vaihe mahdollisesti tulossa
• Asuntojen lukumäärä: 1. vaihe n. 55 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 7 230 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhteistyössä kerrostalohankkeen Seinäjoelle, Lintuviita 2:een. Hanke on täydennysrakentamista ja rakennetaan pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Hanke käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT -pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Asemakaava ensimmäistä vaihetta varten on valmis. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi myös toisen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja ensimmäisen vaiheen olisi tarkoitus olla valmis syksyllä 2013.Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto AT.

SIPOON JOKILAAKSO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Sipoon Jokilaakso
• Kaupunki / kunta: Sipoo, Nikkilän kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 37 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 63 800 k-m², josta kerrostaloasumista n. 20 600 k-m² ja palveluita n. 4 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (n. 250 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja ja erillispientaloja sekä townhouse-rivejä ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Sipoon Jokilaakso sijaitsee Sipoon suurimmassa taajamassa ja hallinnollisessa keskuksessa Nikkilässä, aivan taajamakeskuksen tuntumassa. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä laidaltaan myös Sipoonjokeen. Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen asuinalue noin 1000 asukkaalle. Keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen, yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut. Alueelta on noin puolen tunnin ajomatka Helsinkiin ja noin 20 minuutin ajomatka Porvooseen. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu. Kilpailun voitti ehdotus Aarrekartta, tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Aarrekartta visioi joen rantaan toiminnallisen viheralueen, johon monimuotoisen asuntotarjonnan korttelialueet avautuvat. Korttelialueet kätkevät sisäänsä yksilöllisiä aukioita, jotka alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reitti kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt kesäkuussa 2012. Suunnittelu jatkuu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakentajia on tarkoitus saada hankkeeseen mukaan jo ennen kuin kaava on valmis.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN SYNERGIATALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
• Kaupunki / kunta: Helsinki, Viikin kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Alueen / tontin koko: n. 1,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 20 000 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen toimistorakennus
• Kustannusarvio: n. 50 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät 2010 kansainvälisen suunnittelu-kilpailun Helsingin Viikkiin kaavaillusta Suomen ympäristökeskuksen uudesta päätoimipaikasta. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n vetämä työryhmä ehdotuksellaan ”Apila”. Synergiatalo tulee sijoittumaan Viikin Tiedepuistoon näkyvälle paikalle, Tilanhoitajankaaren ja Mustialankadun risteykseen, joka avautuu Viikin laajaan peltomaisemaan. Rakennukseen on kaavailtu toimitilat noin 625 henkilölle. Hankkeen laajuus on noin 20 000 k-m², josta 20 % on laboratoriotiloja. Toimitalosta tehdään energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä hyvää työympäristöä muodostavan, kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde.  Tavoitteena on ”lähes nollaenergiarakennus” sekä hyvä materiaalitehokkuus eli rakennuksen päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta haetaan omaleimaisuutta ja ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä.

TAMPEREEN VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vuoreksen Isokuusen alue
• Kaupunki / kunta: Tampere
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Isokuusen alue on n. 50 hehtaaria, josta 1. vaihe 36,9 hehtaaria, lisäksi n. 10 hehtaaria (vahvistamaton)
• Kerrosala-neliömetrit: Koko Isokuusen alue n. 223 500 k-m², josta kerrostalorakentamista n. 105 000 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: Koko alueella yhteensä n. 2300 asuntoa, joista kerrostaloissa n. 1 500 asuntoa.
• Ensisijainen rakennustyyppi: Puukerrostaloja, rivi- ja erillispientaloja sekä liikerakennuksia, kerroskorkeudet 1-7

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Tampereen kaupunki on käynnistänyt Suomen suurimman yhtenäisen nykyaikaisen puukaupungin, Isokuusen, alue- ja korttelisuunnittelutyön. Isokuusi sijaitsee noin 7 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Vuoreksen alueen pohjoisosassa, Särkijärven ja asuntomessualueen välissä. Isokuusi tulee olemaan yli 4000 asukkaan asuinympäristö, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Alueen osayleiskaavan pohjalta on laadittu yleissuunnitelma, jonka teki Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Asemakaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2012. Isokuusen ensimmäisen toteutusvaiheen asemakaavaehdotus alueelle, joka käsittää Puukaupungin aloituskorttelit ja Harjanteen pientalovaltaisen asuntoalueen, valmistuu toukokuussa 2013. Isokuusi on osa Vuoreksen uutta kaupunginosaa, joka rakennetaan viheralueiden ja vesistöjen keskelle hyvien kulkuyhteyksien varrelle Tampereen eteläosaan. Luonnonläheisen asumisen lisäksi se tarjoaa pikkukaupungin palvelut ja tunnelman. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 14 000 asukasta. Tulevaisuudessa se tulee olemaan myös tuhansien työssäkäyntialue.

TURUN LINNANFÄLTTI - MODERNI PUUKAUPUNKI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Linnanfältti - Turun moderni puukaupunki
• Kaupunki / kunta: Turku
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko alue 8,4 hehtaaria, josta uudisrakentamista 4,4 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Uudisrakentaminen noin 46 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: Noin 450 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksiset asuinkerrostalot, myös 2-kerroksisia rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Turun Linnanfältistä tulee 2−5-kerroksisten puukerrostalojen ja noin tuhannen asukkaan asuinalue Turun linnan kupeeseen, Aurajoen läheisyyteen. Alueen tontinvarauskilpailu käytiin vuonna 2008. Kilpailun voittivat seuraavat tahot: NCC Rakennus Oy / Optiplan Oy, Peab Oy / Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy ja YIT Rakennus Oy / Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Alueen ideointi ja suunnittelu puurakentamiskohteena on ollut pitkäaikainen projekti, jossa on ollut omat haasteensa. Alueen puurakentamistavoitteista ja velvoitteista saatiin aikaan yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kesken keväällä 2010. Sopimuksen mukaan alue toteutetaan puurakentamiskohteena Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Maanomistusvaihdosten jälkeen Turun kaupunki asetti alkuvuodesta 2011 alueen rakennuskieltoon, jotta alueelle saatiin kaavoitusrauha. 17.6.2013 Turun kaupunginvaltuustossa hyväksytyn asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle rakennetaan 2−5-kerroksisia uudisrakennuksia. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on 9.12.2013 valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi kaikki valitukset 24.1.2014 

Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat olleet kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen sekä visuaalinen (umpikorttelit, autopaikoituksen toteuttaminen kellareihin ja pihakansien alle) ja toiminnallinen (asuminen, työpaikat, palvelut, joukkoliikenne) kaupunkikeskustamaisuus. Muita tärkeitä teemoja ovat olleet asumisen uudet muodot, alueen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla.

VAASAN LAKEANKULMA KIINTEISTÖ OY 

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kiinteistö Oy Vaasan Lakeankulma
• Kaupunki / kunta: Vaasa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo ja liiketila
• Alueen / tontin koko: 4 961 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 8 930 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-8-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksinen liiketila
• Kustannusarvio: 25 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy suunnittelee uutta puukerrostalohanketta Korsholmanpuistikon ja Mäkikaivontien kulmalla sijaitsevalle tontille. Tontilla on tällä hetkellä punatiilinen liike- ja varastorakennus, joka aiotaan purkaa. Tilalle rakennetaan puurakenteinen 2-8-kerroksinen kerrostalokokonaisuus, joka sisältää niin liiketilaa kuin kerrostaloasuntoja. Vaasan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 11.3.2013. Kaavamuutostyön aloitus odottaa vielä valtuuston käsittelyä. Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen.

VANTAAN ASUNTOMESSUJEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Vantaa
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Kerrosala-neliömetrit: 11 800 k-m² + 3 600 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 200 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-7-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Vantaan asuntomessualueelle (2015) ollaan suunnittelemassa kahta puukerrostalokorttelia (korttelit 23170 ja 23175). Rakennukset ovat 4-7-kerroksisia ja rakennusoikeutta ensimmäisessä korttelissa (23170) on 11 800 k-m² ja toisessa (23175) 3 600 k-m². Kadun varteen toivotaan korkeampaa rakentamista ja puiston puolelle matalampaa. Asuntomessut toteutetaan Kivistössä, Länsi-Vantaalla, tulevan Kehäradan varrella. Kortteliin 23170 rakennetaan yksi puukerrostalo, josta tulee Suomen tähän mennessä suurin ja korkein puukerrostalo seitsemällä kerroksella ja yhteensä 181 asunnolla. Alustavan suunnitelman mukaan asunnoista 78 toteutetaan asumisoikeusasuntoina TA-Asumisoikeus Oy:lle ja 103 vuokra-asuntoina Suomen Vuokrakodit Oy:lle. Rakennuksen toteuttaa Rakennusliike Reponen Oy ja sen suunnittelee Vuorelma arkkitehdit. Kerrostalon alin kerros tehdään betonirakenteisena ja sen yläpuoliset asuinkerrokset puurakenteisina. Hankkeessa aiotaan käyttää edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja ja sen on tarkoitus toimia samalla myös koerakennushankkeena, jossa päästään kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta. Asuntomessujen myötä toivotaan puukerrostaloasumiselle syntyvän kysyntää myös omistusasumismarkkinoilla ja hankkeen yksi päätarkoitus on olla esimerkkinä madaltamassa kynnystä rakentaa puukerrostaloja ylipäänsä. 

VIHDIN PAJUNIITYN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pajuniityn alue
• Kaupunki / kunta: Vihti, Nummelan taajama
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 77 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: (n. 150 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: (n. 1 500)
• Ensisijainen rakennustyyppi: (4-8-kerroksinen), sisältää kerrostalojen lisäksi matalampia rivi- ja erillispientaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nummelan taajaman tuntumassa olevaa laajaa viljelyaluetta kaavaillaan keskustan rakentamisen laajenemisalueeksi. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä tehokkaan rakentamisen alue keskeiselle sijainnille palveluiden ääreen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelään kohti Vanhaa Turuntietä. Alueen keskeisiä elementtejä tulevat olemaan keskuspuisto, runsaat liikuntapalvelut ja uusi koulukeskus. Rakennuskanta tulee olemaan monipuolinen sisältäen niin kerros-, rivi-, kuin erillispientalojakin. Alueelle on tarkoitus tulla myös puurakenteisia kerrostaloja. Laaja alue rakentunee vaiheittain ja alueella aiotaan toteuttaa laatukilpailuja kortteleittain. Rakennuttajat ja rakentajat halutaan kaavaprosessiin mukaan jo ennen kuin kaava on valmis. Alueen kaavaehdotus on valmisteilla. Sveitsinmäen osaalueen kaava on jo hyväksymisvaiheessa.

YLIVIESKAN TAANILA - MODERNI PUUKAUPUNKIALUE JA CENTRIA-TALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Taanilan moderni puukaupunkialue ja Centria -talo
• Kaupunki / kunta: Ylivieska
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloalue, koulutus, tutkimus, liikenneasema ja vapaa-ajan palvelut
• Alueen / tontin koko: 29 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 75 300 k-m², josta 44 700 k-m² asuinkerrostalorakentamista
• Asuntojen lukumäärä: 422 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3-kerroksiset lamelli- ja luhtitalot sekä 4-6-kerroksiset pistetalot

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Ylivieskan Taanilan alue on osaprojekti valtakunnallisessa Moderni Puukaupunki-hankkeessa. Alue rakentuu Ylivieskan Centria-talon laajennuksen ympärille sisältäen myös mittavan puukerrostaloalueen sekä opiskelija-asumista, liikenneaseman, päiväkodin ja urheilupalveluita. Alueen on määrä perustua puurakentamiseen, ja sen ideoimiseksi teetettiin Oulun yliopistossa arkkitehtidiplomityö, joka toiminee tulevan kaavoitustyön pohjana. Ideointityön teki arkkitehti yo. Janne Tolppanen. Tällä hetkellä alueella tutkitaan liikennemahdollisuuksia ja eri liittymien paikkoja. Alueen rakentaminen lähtee todennäköisesti liikkeelle liikenneasemasta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on vuosi 2015. Cetria-talon ja muun rakentamisen sekä asema-kaavoituksen suhteen odotetaan ammattikorkeakoulun avausta asiassa ja projektin etenemistä.

SUOMALAINEN PUUKERROSTALOHANKEKANTA - LUKUJA JA LASKELMIA

FAKTAA SUOMALAISTEN ASUMISESTA (12/2012 tilastoja)

• Suomessa on n. 5,454 miljoonaa asukasta (01/2014).
• Asuntoja on 2,866 miljoonaa kpl.
• Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 2,1 henkilöä.
• Kerrostaloasuntoja 1,269 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että maamme kaikista asunnoista 44 % sijaitsee kerrostaloissa.
• Suomalaisen asunnon keskipinta-ala (jos otetaan mukaan kaikki maamme asunnot) on 80 h-m².
• Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57 h-m².
• Jokaista suomalaista kohti on asuinpinta-alaa n. 40 h-m². 

LASKELMIA TIETOKANNAN PUUKERROSTALOHANKKEISTA

• Uutta puukerrostalorakentamista on tulossa yhteensä n. 497 300 k-m², josta:
  • n. 428 500 k-m² on asumista.
  • n. 68 800 k-m² on julkista, toimisto-, liike- tai hotellirakentamista.
    • Laskelmassa eivät ole mukana Haminan Tervasaaren, Lahden Karistonportin, Nurmijärven Rajamäen, Vihdin Pajuniityn  eikä Ylivieskan Taanilan alueet, koska ei voida arvioida, paljonko alueiden rakentamismäärästä tulee lopulta olemaan puukerrostalorakentamista.
    • Osassa kohteista kerrosalan määrä ei ole eksakti, jolloin laskelmaan on otettu annettujen lukujen keskiarvo. 
• Uusia puukerrostaloasuntoja tulossa yhteensä: 428 500 k-m²  /  (1,25 x 57 h-m² = 71,25 k-m²)  =  n. 6 000 asuntoa 
• Uusia asukkaita puukerrostaloihin tulossa yhteensä: 428 500 k-m²  /  (1,25 x 40 h-m² = 50,00 k-m²)  =  n. 8 600 asukasta

PALJONKO ON PUUTA PUUKERROSTALOSSA?

MATERIAALIMENEKKI, ASUINKERROSTALO, 6-KRS, 1.509 krs-m2

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa

Liitetiedostot

Puukerrostalohankekanta 1/2014 (.pdf 42 Mt)

lue lisää

Pudasjärven hirsirakenteisen koulukampuksen elinkaarihankkeessa on tavoitteena rakentaa uusi terveellinen, älykäs ja muuntuva oppimis-, harraste ja sivistysympäristörakennus (9.778 k-m2), jonka rakennusmateriaalina on hirsi.

Rakennukseen tulee sijoittumaan lukio, ala- ja ylä-aste, kansalaisopiston toimintaa sekä kaupungin keskuskeittiö. Rakennuskokonaisuus toteutetaan elinkaarimallina kilpailullisena neuvottelumenettelynä.

Tekesiltä on saatu projektirahoitusta toteutettavan rakennushankkeen monitahoiseen ja vaativaan kilpailutusprosessiin, jonka tavoitteena on ollut löytää paras kokonaisratkaisu hankkeen rahoittamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Projektin tavoitteena on samalla edistää hirsirakentamisen markkinoita sekä uusien innovatiivisten, käyttäjälähtöisten ratkaisujen löytämistä julkisten tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on julkisen rakentamisen tason nostaminen ja rakennusten käyttöiän jatkaminen.

Rakentamisen on arvioitu alkavan maaiskuussa 2014 ja valmistumisen tavoitteellinen ajankohta on kesällä 2016.

Lisätietoja: kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen, kari.rissanen@pudasjarvi.fi

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Puuverhouksen kiinnitys
• Lattian rakentaminen
• Puun kosteus
• Vanhan hirsirakennuksen saneeraus
• Alaohjauspuun ohjeistus
• Rivitalon parvekkeet
• Vanerilla jäykistäminen
• Puuinfon U-arvolaskurit
• Puutalon eristäminen
• EC5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
• Puinen suojaverhous (vesikatto)
• Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?
• Hirsirakennuksen palonkesto
• Mahapalkin mitoitus
• Julkisivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Puuverhouksen kiinnitysMillaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan? 

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta. 

Lattian rakentaminen Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä. 

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms). 

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus

Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo. 

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10). 

Alaohjauspuun ohjeistus  Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet  Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

• parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
  • Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
• Mitä EI- /  REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
  1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen  Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit. Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi  puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan  u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin,  mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä  ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää  ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle. 

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille.  Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen. Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

1. Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
2. Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
3. Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi)  on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.  

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).  Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

 Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?  Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus:  Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.  Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

• minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena– voidaan rakentaa 21 m² varasto autokatoksen yhteyteen?
• autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
• umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus:  Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.  Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus:  Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood). 

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet. Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke. Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus. Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat. Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit. Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus. Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto. Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus. Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri. Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy. Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat. Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri. Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli. Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo. Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys. Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä. Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä. Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1. Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3. Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus:  Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

Vanerin mitoittaminen. Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla. Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä. Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia. Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus? Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy. Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit. Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus (sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon. Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot. Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja? Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen. Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Vahvuuksien yhdistäminen

”Terävöitämme liiketoimintaamme yhdistämällä kahden yrityksen vahvuudet. Starkin ja Puukeskuksen liiketoiminnot täydentävät toisiaan ja sopivat hyvin yhteen. Molempien yritysten osaaminen ja asiantuntevat työntekijät parantavat asiakaspalvelua ja tuotevalikoimaa”, Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen sanoo.

Tritonin Managing PartnerPeder Prahl: ”Haluan kiittää yhtiön johtoryhmää, työntekijöitä ja kaikkia sidosryhmiä heidän panoksestaan Puukeskuksen kehityksessä. Triton on ollut Puukeskuksen omistaja yli seitsemän vuoden ajan. Nyt oli luonnollinen hetki siirtää omistus teolliselle omistajalle. Puukeskus ja Starkki sopivat hyvin yhteen. Yhdessä yhtiöillä on hyvä tulevaisuus edessään. Aiomme jatkossakin sijoittaa Suomeen. Salkkuyrityksissämme toimimme vastuullisina omistajina ja pyrimme edistämään positiivista käännettä yhtiöiden liiketoiminnassa.”

Parempi logistiikka ja kattavampi verkosto

Starkki voi Puukeskuksen ostamisen myötä entisestään kehittää liiketoimintoja, logistiikkaratkaisuja ja tuotevalikoimaa.

”Yrityskaupan ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme ensiluokkaisia logistiikkaratkaisuja ja kasvattaa saatavilla olevien tuotteiden määrää. Lisäksi laajennumme uusiin kaupunkeihin  ja vahvistunut myymäläverkostomme kattaa kaikki Suomen suurimmat kaupungit”, DT Groupin toimitusjohtaja Ole Mikael Jensen sanoo.

Lisätiedot:    

• Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen, puhelin 050 55 22 700
• DT Groupin toimitusjohtaja ja Starkin hallituksen puheenjohtaja Ole Mikael Jensen, puhelin +45 2067 6345
• Tritonin mediayhteyshenkilö Anna Virrantaus, puhelin 040 5155311

www.starkki.fi
www.puukeskus.fi
www.triton-partners.com

Puuinfon opintomatkalla Kanadan Brittiläiseen Columbiaan erityisteemoina ovat korkeat puukerrostalot, puun käyttö sairaalarakentamisessa sekä CLT:n käyttö asuin- ja julkisessa rakentamisessa.

Lentoaikataulut
6.5.2014 Helsinki-Frankfurt LH853 07.30-09.10, Frankfurt-Vancouver LH492 13.25-14.15
10.5.2014  Vancouver-Munchen LH477 18.40-13.55+1
11.5.2014 Munchen-Helsinki LH2464 15.10-18.35

Hotellit
6.-9.5. Coal Coast Harbour Hotel, 1180 W Hastings St, Vancouver, BC V6E 4R5, Canada
9.-10.5. Coast Inn of the North, 70 Brunswick Street, Prince George BC, V2L 2C2

Puuinfon järjestämä opintomatka sisältää ammatillisen osuuden lisäksi lennot (turistiluokassa), majoittumisen kahden hengen huoneissa, aamiaiset, lounaat ja neljä illallista, kuljetukset, sisäänpääsymaksut, opastukset paikan päällä ja matkanjohtajan palvelut.

Matkaohjelmaa (muutokset/täydennykset mahdollisia):

tiistai 6.5.

• Saapuminen Vancouveriin klo 14:15
• Tutustumiskohteet: Olympic Oval pikaluisteluareena, Ronald MacDonald –talot (Michael Green Architects (myöh, MGA))
• Majoittuminen ja illallinen

keskiviikko 7.5.

• Surrey Memorial Hospital
• North Vancouver City Hall (MGA)
• Asuntorakentamista
• Kerrostaloja
• Aluerakentamista
• Kaupunkikierros, vierailu Capillano Suspension Bridgellä
• Illallinen

torstai 8.5.

• Keskustelut puun käytöstä terveydenhoitorakentamisessa University of British Columbian, FPInnovation ja BCForestry Innovation and Investment –organisaatioiden kanssa
• Tutustuminen yliopiston kampuksen innovatiivisiin puurakennuksiin
• Veneajelu
• Illallinen Granville Islandilla

perjantai 9.5.

• Lento aamulla Prince Georgeen klo 8:55-9:35
• Airport (MGA)
• University of Northern BC Wood Innovation Center (7 krs. rakenteilla) (MGA)
• Prince George Regional Hospital
• Care and Assisted Living –kohde
• Illallinen

Lauantai 10.5.

• Lento Prince George – Vancouver, klo 10.25-11.05
• Vancouverissa mahdollisuus ostoksille

Matkan hinta on 3.729,- €/hlö + alv. Lentohinta sisältää myös matkatavaramaksut sekä lentokenttäverot. Oikeus viranomaisten ja lentoyhtiön taholta tuleviin hinnanmuutoksiin pidätetään. Matkalle on varattu alustavasti 10 paikkaa ja toteutuu, kun ko. määrä sitovia ilmoittautumisia saadaan. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä ja tarvittaessa paikkamäärää lisätään.

Laskutus kahdessa erässä: 50 %, kun varaus on vahvistettu matkatoimistoon ja 50 %, kun liput on kirjoitettu. Mahdollisista peruutuksista Puuinfolle aiheutuvat kulut veloitetaan.

Matkavakuutuksesta tulee jokaisen huolehtia itse.

Lisätietoja:
matkaohjelma Kanadassa: Petri Heino, 040 554 6431, petrijuhaniheino@gmail.com
varaukset: Kirsi Pellinen, puh. 040 737 9247, kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Sitovat ilmoittautumiset matkalle oheisella lomakkeella:

Vahanen Oy oli mukana Helsingin Kampin kappelin toteuttamisessa, minkä jälkeen Vahanen on vahvistanut yhtiön osaamista puurakentamisen hallinnassa. - Me otimme Kampin hankkeen yhtiössä oppimisprosessina ja nyt pyrimme vahvistamaan osaamistamme puurakentamisen suunnittelussa, sanoo Vahanen. 

Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisen elementtituotannolla saadaan Vahasen mukaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. - Puu on tulossa vahvasti kerrostalomarkkinaan kun paloturvallisuusasiat, äänen eristykseen ja tärinään liittyneet ongelmat on pystytty tähän mennessä järkevästi ratkaisemaan. Nykytekniikalla pystyttäisiin rakentamaan 20-kerroksinen puukerrostalo, uskoo Vahanen.

Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Arkkitehtonisen ulkonäön kustannuksella ei saa vaarantaa materiaalien ominaiskestävyyttä. Puulla on pitkä ja hyvä elinkaari, kun sitä käytetään oikein. Väärillä ratkaisuilla elinkaarikestävyys voi pudota murto-osaan sen potentiaalista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä räystäsrakenteisiin, ikkuna- sekä parvekeliittymiin ja otettava huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat voimistuneet tuulet viistosateineen ja haettava riskittömyyttä käyttöikään.

Vahanen sanoo puun kevyenä materiaalina soveltuvan erinomaisesti täydennys- ja lisärakentamiseen, jota voisi toteuttaa varsinkin lähiöissä. - Tätä tukee puun myönteinen esteettinen vaikutus, mikä on jo arvo sinänsä. Täydennysrakentamisen esteeksi on muodostunut kaavoitusmaksu, joka tekee täydennysrakentamisen usein kannattamattomaksi.

CLT-puulevyä Vahanen pitää ihanteellisena rakentamisen materiaalina, joka ennakoi paluuta massiivirakenteiden käyttöön. - Massiivipuurakentamisessa kuivaketju ja detaljien hallinta ovat avain onnistumiseen, muistuttaa Vahanen.

- Sandwich-rakenteen virhe- ja vaurioherkkyys on CLT- levyä suurempi. Ilmastomuutos tuo lisää haasteita kun kuivumisjaksot säänmuutosten myötä lyhenevät ja kosteusjaksot pitenevät. CLT-levyn etu on siinä, että se kuivuu kumpaankin suuntaan eikä ei ole kovin herkkä ilmastomuutokselle, tulkitsee Vahanen.

Laatuongelmat seurausta hankintaosaamisen puutteesta

Vahanen sanoo energiatehokkaan rakentamisen korostavan rakentamisen laatutekijöitä. - Tulevaisuudessa laadukas rakentaminen edellyttää teollista esivalmistusta kuivissa tehdashalleissa, logistiikan kuivaketjua ja ulkona työmaan huputusta. Kaikissa huputetuissa rakennushankkeissa on saavutettu parempi rakentamisen tehokkuus, säästä johtuva luppoaika on vähentynyt ja ennen kaikkea laatuvirhekustannukset ovat pudonneet, muistuttaa Vahanen.

Rakentamisen asiantuntijapalveluita tuottavan yhtiön pääomistaja Risto Vahanen katsoo rakentamisen laatuongelmien olevan seurausta hankintaosaamisen puutteesta. - Rakentamisen laadussa ja ekotehokkaassa rakentamisessa on viime kädessä kyse rakentamisen prosessin hallinnasta. Tässä markkinatilanteessa julkiset rakennuttajat haluavat hyödyntää alhaista markkinahintaa ja kun tarjousten vertailu on vaikeaa, otetaan useimmiten halvin. Kun tilaaja ei osaa speksata, mitä tarvitsee, hankintaprosessista on tullut enemmän juridiikkaa kuin tarjousten sisällöllistä määrittelyä, pohtii Vahanen. 

Korjauspuolella hankintaosaamisen vaje näkyy lähtötietojen vajavaisuutena hankkeisiin ryhdyttäessä varsinkin kuntapuolella, missä korjausvolyymit ovat suuria. - Laatu lähtee siitä, että tilaaja pystyy kuvaamaan mitä tarvitsee. Tilaajan ja toimittajan kesken on löydettävä yhteinen näkemys hankkeesta, mikä rakennettiin ennen sosiaalisella kanssakäymisellä, kuvailee Vahanen.

Älyä rakentamisen logistiikkaan ja rakenteiden seurantaan

Rakentamisen energia- ja resurssitehokkuuteen tarvitaan Vahasen mukaan ohjausta edistämään ekologista rakentamista ja uusiutuvien materiaalien käyttöä. - Myös puun vähähiilisyyteen liittyvät imagotekijät voimistuvat markkinoilla, mikä näkyy jo nyt esimerkiksi kaupan kiinteistöratkaisuissa. Tässä on paljon markkinapotentiaalia, joka tulee yleisön kysynnän ja hyväksynnän kautta. Ekologisuus on tullut toimistotilamarkkinaankin, mikä trendi näkyy jo meilläkin.

- Energiatehokkuussäädökset tulivat rakentamiseen niin nopeasti, että emme ole enää varmoja tunnetaanko niiden kokonaisvaikutukset. Rakennusten vaipan tiiveys mahdollistaa terveellisen ja energiatehokaan rakentamisen, toisaalta lämmöneristysvaatimukset voivat johtaa kosteusteknisesti haastaviin rakenteisiin, pohtii Vahanen. Menee ainakin viisi vuotta ennen kuin saamme riittävästi kokemusperäistä tietoa nolla- ja matalaenergiatalojen taloteknisestä toimivuudesta. Tarvitsemme palautetietoa urakoitsijoilta suunnittelijoille, jotta sitä voidaan jakaa eteenpäin uusiin hankkeisiin. Systemaattisen taustatiedon kerääminen edelleen puuttuu, muistuttaa Vahanen.

Älyn tuominen talotekniikkaan on vasta aluillaan. Vahasen mielestä älyä tarvitaan erityisesti rakentamisen logistiikkaan ja rakenteiden seurantaan, jotta voidaan parantaa riskien hallintaa. - Esimerkiksi Japanissa älykäs rakentaminen on pitkällä energiatehokkuuden, hyvän sisäilman, turvallisuuden ja viihtyvyyden hallinnassa, kuvailee Vahanen.

Vahanen haluaisi laajentaa rakentamisen energiatehokkuuden ekotehokkuudeksi. - Kun Suomessa lämmön talteenoton teknologiat ovat korkeatasoisia, voimme tavoitella energiaomavaraisuuden kautta laajempaa ekotehokkuutta. Voimme optimoida rakennusten vaipan, ikkunoiden, parvekkeiden ja ovien lämpöhävikin, mutta merkittävin on se tapa, millä rakennusten lämpö tai sähkö tuotetaan, muistuttaa Vahanen.

Korjausrakentamisen uudet määräykset ovat Vahasen mukaan harhaanjohtavia kun tavoitellaan 50 prosentin energiansäästöä rakenne- tai järjestelmäkohtaisesti. - Tämä tavoite johtaa siihen, että kun ollut huono lähtötaso se saa jäädä huonommaksi kuin hyvän lähtötason omaava rakennus. Tarvitaan siten rakennuksen kokonaisvaltaista tarkastelua, mikä on toki määräyksissä tuotu esille.  Lisäksi tarvitaan esimerkiksi lähiöissä lähiön kokonaisvaltaista ekotehokkuustarkastelua yksittäisen kiinteistön tarkastelun rinnalle.

Laajamittaisessa korjausrakentamisessa Vahanen ei pidä mitään teknologiaa kokonaisvaltaisesti parempana kuin jotain muuta. - Korjaushankkeissa on mietittävä myös kysymyksiä, jotka liittyvät rakennusten omaan historiaan ja sen vaalimiseen kussakin kohteessa. Uusia mielenkiintoisia teknologioita tulee markkinoille runsaasti: julkisivukorjauksiin on tarjolla älykkäitä aurinkoenergiaa hyödyntäviä puuelementtiratkaisuja, joita on kehitetty ja otettu käyttöön mm. Saksassa ja Itävallassa.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Risto Vahanen, 0415152550, risto.vahanen@vahanen.com

Täydennyskoulutusta puurakenteiden AA-pätevyyksien lisäämiseksi

Suurten puurakenteiden ja puukerrostalojen rakennesuunnittelijoilta edellytetään korkeinta AA-pätevyyttä. Puurakenteiden AA-pätevyyden omaavia suunnittelijoita tarvitaan lisää. Rakennesuunnittelijoille valmistellaan parhaillaan uutta täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on lisätä puurakenteiden suunnittelun AA-pätevyyksiä. Suunnittelijoita houkutellaan täydennyskoulutukseen korkeatasoisella sisällöllä ja huipputason opettajilla. Pätevyyttä hakeville suunnittelijoille kurssi on ilmainen. Lisätietoja tulevasta koulutuksesta saa Puuinfosta toimitusjohtaja Mikko Viljakaiselta.

mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Puusiltarakentamisen etuja ovat ympäristöystävällisyys, kotimainen raaka-aine, keveys, nopeus, helppo valmistus- ja liitostekniikka sekä mahdollisesti myös taloudellinen kilpailukyky. Siltojen merkittävimmät tilaajatahot Suomessa ovat Liikennevirasto, Metsähallitus, kaupungit ja kunnat sekä yksityisteiden tiekunnat.

Puusiltaprojektin alkuvaiheessa tehdään taustaselvitys, jossa kartoitetaan Suomessa tähän saakka tehdyt puusillat ja kootaan niistä kuva-aineisto, selvitetään puusiltarakentamisen markkinatilanne ja maamme tulevat konkreettiset siltahankkeet, kartoitetaan puusiltarakentamisen osaamistaso, tutkimus- ja koulutustilanne sekä tehdään vertailu puusiltarakentamisen markkinoista Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Norjassa. Esimerkiksi Ruotsissa Martinssonin tehdas Skellefteåssa tuottaa yhden puusillan joka viikko. He ovat valmistaneet noin 800 puusiltaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pääasiassa Ruotsin markkinoille.

Puusiltaprojektin taustaselvityksen ensimmäiset tulokset valmistuvat toukokuussa 2014. Lopullinen selvitys sekä puusiltarakentamisen esitemateriaalit ja ohjeistukset valmistuvat syyskuussa 2014. Puusiltaprojektin tuloksia esitellään valtakunnallisessa Puupäivässä 27.11.2014. Projektin kuluessa Puuinfo Oy järjestää osallistujille omakustanteisen puusiltarakentamisen opintomatkan Keski-Eurooppaan tai Ruotsiin ja Norjaan.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen
TEM / MSO / Puurakentamisohjelma
puh. 040-5832 127
email: markku.karjalainen@tem.fi

Lakean Omaksi-asunto on aluksi vuokra-asunto, jonka asukas voi halutessaan lunastaa 20 vuoden kuluttua itselleen. Asukas maksaa sisään muuttaessaan asunnosta seitsemän prosentin omarahoitusosuuden ja loppurahoitus on valtion takaamaa yhtiölainaa.

Järjestelmä on asukkaalle riskitön rahoitusvaihtoehto. Asukas maksaa vuokrassaan lainan lyhennyksiä, mikä kerryttää joka kuukausi omaisuutta hänelle itselleen.

- Tämä on uusi asuntosäästämisen muoto. Asukkaan ei itse tarvitse ottaa isoa velkaa hoidettavakseen, vaan yhtiö huolehtii rahoituksesta. Asukas voi myös koska tahansa luopua asunnosta ja saa säästöosuuden itselleen myydessään vuokraoikeuden markkinahintaan tai yhtiön lunastaessa asunnon, kertoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko.

Valtion takaus yhtiölainalle velvoittaa Lakean pitämään asunnot vuokra-asuntoina 20 vuoden ajan eli vasta sitten asukas voi lunastaa asunnon itselleen kokonaan. Asunnot rahoitetaan vapaarahoitteisesti, joten niissä ei ole mitään muita rajoitteita.

- Olemme kehittäneet rahoitusmuodon yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa. Halusimme luoda järjestelmän, jonka avulla pystymme tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille mahdollisimman paljon juuri nyt, kun muunlainen asuntotuotanto on vähäistä.

Nuoret ja seniorit erityisen kiinnostuneita

Omaksi-asunnot ovat herättäneet Vaasassa, Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla kiinnostusta erityisesti nuorten ensiasunnon ostajien ja seniori-ikäisten keskuudessa. Nuorille Omaksi-asunto antaa mahdollisuuden päästä heti kiinni omistusasunnon kaltaiseen asumiseen. Iäkkäämmät asukkaat ovat olleet useimmiten omakotitaloista luopujia.

Omaksi-asunnot ovat herättäneet vilkasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Onko uusi rahoitusmalli liian hyvä ollakseen totta, kyselee moni asiasta kiinnostunut. Monen on vaikea uskoa, että joku tuo asuntomarkkinoille tuotteen, jossa ei yritetä rahastaa kaikin keinoin mahdollisimman suurta tuottoa ulos.

- Lakea on 15 pohjalaisen kunnan omistama yritys, jonka tavoitteena on toki olla kannattava liikeyritys, mutta kannattavuutta haetaan järkevillä ja tehokkailla toimintatavoilla sekä jatkuvalla kehitystoiminnalla. Haluamme luoda alalle uusia käytäntöjä, jotka oikeasti palvelisivat asukkaiden tarpeita. Siitä syntyy meidän ajattelutavan mukaan myös kilpailukyky, joka tekee yrityksestä kannattavan, painottaa Ullakko.

Keijo Ullakko vastaanotti tammikuussa Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon asumista edistävästä asuntorakentamisesta. Tämän vuoden palkinto myönnettiin asuntovaikuttajalle, joka on kunnostautunut erityisesti puurakentamisen, energiaratkaisujen ja asuntorahoituksen kehitystyössä.

Puurakentamisen uusinta osaamista

Kolmeen Kuokkalaan nousevaan puukerrostaloon tulee yhteensä 150 asuntoa. Ensimmäisenä toteutetaan As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, joka on 58 asunnon, kahdeksan kerroksinen Omaksi-asuntokohde. Se valmistuu tämän vuoden syksyllä.

Puukuokka edustaa puukerrostalorakentamisen uusinta osaamista ja tekniikkaa. Jokainen asunto koostuu kahdesta, sisäosiltaan valmiista puulevyrakenteisesta moduulista, jotka on kasattu Stora Enson Hartolan tehtaalla. Myös talotekniikka asennetaan tilaelementeillä porrashuoneisiin, mikä vähentää asumisen häiriöitä erilaisissa remonttitilanteissa.

- Toiseen moduuliin asennetaan kasausvaiheessa asunnon vaativin tila eli kylpyhuone. Asuntoihin toimitetaan myös pieneen tilaan muuntuvat ja siirrettävät inva-saunat, kertoo Lakealla puurakentamiskonseptia kehittänyt aluepäällikkö Jouni Liimatainen.

Hyvän lopputuloksen aikaansaaminen on vaatinut myös saumatonta yhteistyötä Jyväskylän kaavoittajien ja rakennusvalvonnan kanssa. Yhteistyössä suunnitelmiin saatiin mukaan muun muassa uudenlainen porrashuone, joka on noin neljä metriä leveä, koko rakennuksen mittainen valoisa ”pihakatu”.

Kuivat olosuhteet takaavat laadun

- Olennainen ero niin sanottuun perinteiseen rakentamiseen on, että talo tehdään valmiiksi kuivissa tehdasolosuhteissa ja asennetaan paikoilleen kuivan kelin aikana. Näin saadaan varmistettua rakentamisen tasainen laatu, puolitettua rakennusaika ja talo on perinteisestä betonirakennuksesta poiketen käyttöön otettaessa kuiva, korostaa Liimatainen.

Puukuokassa on panostettu erityisesti myös paloturvallisuuteen, joka on korkeammalla tasolla kuin betonisrakennuskohteissa ja energiantehokkuuteen. Taloon tulee huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä ja ilmanvaihto. Kaukolämpöön liitettävä rakennus varustetaan energiaa säästävällä lattialämmitysjärjestelmällä.

- Kosteudenhallinta on varmistettu monella tavalla siten, että esimerkiksi vesivahinkotapauksissa rakenteita ei jouduta rikkomaan. Rakenteissa ei kuitenkaan käytetä muovikalvoja vaan pyritään hengittäviin rakenteisiin, kertoo Liimatainen.

Viihtyisyyttä ja arkkitehtonista näyttävyyttä haetaan asuntojen olo- ja makuuhuoneen lakatuilla puulevykatoilla. Myös julkisivusta noin puolet toteutetaan käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka vaatii vähän huoltoa. Pohjois- ja itäsivu tehdään maalatusta pystylaudoituksesta.

Talon alakertaan toteutetaan autohalli, josta pääsee suoraan hissillä asuinkerroksiin. Erikoisuutena kohteeseen tulee vielä lasirakenteiset, liukuovelliset parvekkeet, jotka monipuolistavat huoneistojen tilankäyttömahdollisuuksia.

- Ihmiset tuntuvat arvostavan puurakentamisen luonnonmukaisuutta ja materiaalien hengittävyyttä. Puukuokassa myös tilojen valoisuus ja väljyys on tuntunut viehättävän kiinnostuneita asukkaita, korostaa Liimatainen.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Keijo Ullakko, Lakea Oy, puh. 040 549 7250
Aluepäällikkö Jouni Liimatainen, Lakea Oy, puh. 0400 644 701

www.lakea.fi

RunkoPES 2.0

RunkoPES on avoin puuelementtistandardi, joka määritelmillään vakioi puuelementtirakentamista asuntotuotannossa. RunkoPES 2.0 käsittää alla olevat 12 osaa.

• Osa 0:     Sisältö
• Osa 1:     Moduuliviivastot
• Osa 2:     Kantavan ulkoseinäelementin runkorakenne
• Osa 3:     Kantavien suurelementtien kiinnitys
• Osa 4:     Kantavien suurelementtien liittymien geometria
• Osa 5:     Pystymitoitus kantavien suurelementtien yhteydessä
• Osa 6:     Pystymitoitus pilari-palkki-rungossa yhteydessä
• Osa 7:     Pystymitoitus tilaelementtien yhteydessä
• Osa 8:     Aukkojen mitoitus
• Osa 9:     Suurelementtien valmistustarkkuudet
• Osa 10:   Mallielementtikaaviot
• Osa 11:   Rakennetyyppikirjasto (iso tiedosto 19 Mt)
• Osa 12:   Liittymädetaljikirjasto

Mallikerrostalo (täydentyy)

Mallikerrostalon tarkoituksena on ohjeistaa puukerrostalon suunnittelua esittämällä optimaalisia mitoitusratkaisuja sekä taloteknisiä ratkaisuja, ottamatta kantaa arkkitehtuuriin. Mallikerrostalo käsittää alla olevat mallisuunnitelmat.

Rakennuslupapiirustukset (iso tiedosto 15,5 Mt)

LVI-suunnitelmat

• Ilmanvaihtosuunnitelma, huoneistokohtainen, versio 1
• Ilmanvaihtosuunnitelma, huoneistokohtainen, versio 2
• Ilmanvaihtosuunnitelma, keskuskoneellinen, versio 1
• Vesi- ja viemäröintisuunnitelma
• Lattialämmityssuunnitelma

LVI-suunnitelmien yhteensovitus

• Yhteensovitus, huoneistokohtainen IV, versio 1
• Yhteensovitus, huoneistokohtainen IV, versio 2
• Yhteensovitus, keskuskoneellinen IV, versio 1

Malliasiakirjat (tulossa)

Alla olevissa linkeissä on esitetty puukerrostaloon laadittuja malliasiakirjoja.

• Rakennustapaselostus

Rakenneobjektikirjasto ArchiCAD- ja Revit-ohjelmiin

Rakenneobjektikirjaston tarkoituksena on tarjota työkalu arkkitehtisuunnitteluun. Tämä rakenneobjektikirjasto sisältää RunkoPES 2.0 osan 11 rakennetyypit.

• ArchiCAD17.pln
• ArchiCAD16.pln
• Revit2014.rvt
• IFC2x3.ifc
• Rakenneobjektiluettelo

TEKLA-profiilikirjasto (tulossa)

TEKLA-profiilikirjaston tarkoituksena on tarjota työkalu rakennesuunnitteluun. Profiilikirjasto sisältää tavallisimmat sahatavara-, liimapuu- ja LVL-tuotteet

• Profiilikirjasto TEKLA-ohjelmaan

Katso myös:

• Tekniset tiedotteet
• Energialaskurit
• Mitoitusohjelmat
• Yleinen rakennetyyppikirjasto
• Puukerrostalot
• Puukerrostaloja koskevat palomääräykset

Suomalaiset arvostavat omakotitaloasumisen piirteitä, yksityisyyttä, yksilöllisyyttä, tilojen muunneltavuutta oman tarpeen mukaan ja mahdollisuutta puutarhanhoitoon. Silti yhä useampi haluaa asua kaupunkimaisesti ja yhteisöllisesti.

Tähän tietoon nojaten arkkitehdit Sini Kotilainen ja Markku Hedman ovat suunnitelleet uuden ajan kerrostalon, joka toteutetaan Seinäjoen asuntomessualueelle.

- Asuntosuunnitteluun on tässä hankkeessa todella paneuduttu ja rakennussuunnittelu on korkealuokkaista. Myös pihan suunnittelu on toteutettu huolella, pihan toiminnat ovat kiitettävän monipuoliset ja alueen yhteisöllisyyttä parantavia, listaa Asuntomessujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu Seinäjoen kaupungilta.

Lue lisää.

Pro Puu -yhdistys on tuottanut uusimman näyttelynsä aiheesta TYNNYRIT. Kokonaisuus käsittää puisia tynnyreitä ja niiden valmistamiseen liittyvää materiaalia, kuvia, tekstiä ja elävää kuvamateriaalia. Esille nostetaan myös erikoisammattikunta, tynnyrin tekijät.

Lisätietoja www.propuu.fi

Elinkeinoministeriössä vaalikauden alussa käynnistetyn valtakunnallisen puurakentamisohjelman tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää teollisen puukerrostalomarkkinan luomista. Suomessa lasketaan olevan nyt 37 yli kaksikerroksista asuinpuukerrostaloa ja niissä yhteensä noin 650 asuntoa. Hankkeita on parhaillaan vireillä kymmenkertainen määrä eli runsaat kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa mm. pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Seinäjoelle, Jyväskylään, Kuopioon, Raumalle, Joensuuhun, Saarijärvelle ja Ouluun. Tämän lisäksi on valmistunut useita puurakenteisia kouluja, päiväkoteja sekä muita julkisen rakentamisen kohteita kuten esimerkiksi Nuuksion luontokeskus.

Vaikka matkaa tavoitteeksi asetettuun kymmenen prosentin markkinaosuuteen kerrostalorakentamisessa vielä onkin, puurakentamisen kehittämisohjelma on edennyt ministeri Vapaavuoren mielestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Tämä näkyy uusien suurimittakaavaisten puukerrostalojen ja muidenkin teollisten  puukohteiden rakentamisena ympäri Suomea. Puurakentamisen osaamiseen on panostettu monella eri tavalla, suuren mittakaavan rakentamisen järjestelmiä ja prosesseja tehostetaan yhteistyössä rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja puutuotetoimittajien kanssa. Tärkeintä on nyt viedä tämä erinomaisesti etenevä ohjelma kunnialla maaliin, kuvailee Vapaavuori.

Puurakentaminen viritettävä vientikuntoon

Puurakentamisohjelman keskeinen tavoite on puun käytön ja puurakentamisen lisääminen ja uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. Rakentamishankkeita on edistetty kuntien, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa yhteistyössä. Puurakentamisvaihtoehto pyritään ottamaan mukaan julkisissa hankinnoissa ympäristönäkökohtien perusteella.

Vapaavuori uskoo, että kun rakentamisen määrät yleisesti nousevat, myös puurakentamisen työllistävä vaikutus ja vienti kasvavat. - On tärkeää, että puurakentaminen nyt viritetään kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun, muistuttaa Vapaavuori. Puurakentamisen osaamisen ja erilaisten komponenttien viennin lisääminen on suuri mahdollisuus. Puurakentamisen osaamistason nostamiseen, erilaisten rakentamisjärjestelmien ja prosessien kehittämiseen kannattaa nyt panostaa.

Ohjelman puitteissa on puurakennushankkeiden lisäksi lisätty puurakentamisen opetusta kaikilla oppilaitostasoilla, julkaistu uusi puurakentamisen oppikirja ja järjestetty vuosittainen yhteensä tuhansia rakennusalan toimijoita tavoittanut puurakentamisen RoadShow-koulutustapahtuma maakunnissa. Puurakentamisen AA-pätevyyden omaavien suunnittelijoiden pulaan Vapaavuori vastaisi lisäämällä osaamista vahvistavaa täydennyskoulutusta, minkä rahoittamista TEM aikoo jatkaa tänäkin vuonna.

Puurakentamisen vientimahdollisuuksista Vapaavuori muistuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden toimivan jo monessa maassa siltana puutuotteiden ja osaamisen viennille. - Suomalaiset rakentajat ovat vahvasti mukana esimerkiksi Pietarin alueella. Tiedämme kaikki, että Venäjä on erittäin vaativa markkina, mutta jos jollakin, niin suomalaisilla on kaikki edellytykset onnistua Venäjällä. Venäläiset ovat myös itse osoittaneet suurta mielenkiintoa suomalaiseen puurakentamiseen.

Myönteinen ympäristö biotalouden investoinneille

Tulevaisuuden kehitystyössä Vapaavuori näkee puurakentamisen keskeisenä osana biotaloutta ja osana Suomen biotalousstrategiaa. - Puurakentamisen kehittäminen tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan osana tätä strategiaa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää koko metsäbiotaloutta. Puusta ja puun ainesosista valmistuneiden biomateriaalien kysyntä tulee nousemaan biotalouden kehittymisen myötä.

- Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden investoinneille, muistuttaa Vapaavuori. Julkisiin hankintoihin voidaan myös luoda kannustimia, joilla voidaan lisätä uusiutuvien materiaalien käyttöä. Biomateriaalien käyttöä voidaan myös lisätä nostamalla esiin niiden positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

Vapaavuori muistuttaa puun olevan ekologinen, paikallinen, uusiutuva ja kierrätettävä materiaali, millä on kestävällä tavalla käytettynä paljon myönteisiä vaikutuksia. Selvitysten mukaan puurakentaminen työllistää eniten arvoketjun alkupäässä metsätaloudessa sekä puun korjuussa ja kuljetuksissa.

- Kun puurakentamista ja puutuotteiden vientiä lisätään, voidaan synnyttää useita tuhansia uusia työpaikkoja ympäri maata. Puutuotteiden kuljettaminen on paljon tehokkaampaa ja puun käyttö on paljon ympäristöystävällisempää kuin uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kuljettaminen ja käyttö, kuvailee Vapaavuori.

- Puun käytöllä ja kasvatuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa hiilipäästöihin ja hiilen sidontaan. Vaikka keskustelua aiheesta käydään, niin tähän asti Euroopassa ei olla oltu valmiita siihen, että puurakentaminen otetaan osaksi ilmastopolitiikkaa, harmittelee Vapaavuori.

Puurakentaminen uudistaa metsäteollisuutta

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori näkee puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden kehittämisen osana metsäteollisuuden rakennemuutosta ja korvaavan teollisuuden luomista. - On hienoa havaita, että Suomen metsäteollisuus panostaa määrätietoisesti myös puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen. Kun olin vihkimässä MetsäGroupin uuden sahan Vilppulassa, se loi jälleen uskoa metsäteollisuuden tarvitsemaan uudistumiseen.

Vapaavuori muistuttaa, että suomalaisen metsäteollisuuden tilanne on parantunut merkittävästi, vaikka paperiteollisuudella ja puutuotteita jalostavalla teollisuudella on edelleen suuria vaikeuksia. - Sellu-, pakkaus-, ja sahateollisuuden kannattavuus ja vienti nousivat viime vuonna arviolta toista kymmentä prosenttia. Tämä luo edellytyksiä myös uusille investoinneille, joiden tasoa tulisi pystyä nostamaan vähintään 2000-luvun alun tasolle, toivoo Vapaavuori.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena on syntynyt uusia kumppanuuksia ja liiketoimintaa eri toimialojen välillä. Myönteisenä esimerkkinä Vapaavuori mainitsee rakennus- ja metsäalan yritysten kumppanuuden puurakentamisen edistämisessä. - Näitä kumppanuuksia pitää lisätä ja syventää. Samaa kehitystä tapahtuu myös metsä- ja energiateollisuuden sekä metsä- ja kemianteollisuuden välillä. Tuleva metsäbiotalous on yhdistelmä Suomen metsä-, energia-, kemian- ja rakennusteollisuudesta.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Pete Pokkinen, erityisavustaja, 040 7567180, pete.pokkinen@tem.fi

Rakentamisen mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat merkittävät. Kun uudisrakentamisessa siirrytään kohti yhä paranevaa käytön aikaista energiatehokkuutta, nousevat rakennusmateriaaleihin sitoutunut energia ja niiden valmistuksessa syntyvät kasvihuonekaasu-päästöt tärkeäksi tekijäksi. Puupohjaisten rakennustuotteiden käytöllä on tutkimuksen mukaan merkittävät suorat ja välilliset vaikutukset päästöjen vähentämiseen.

Todennäköisesti sivun linkki on vanhentunut ja asia on siirretty uuteen osoitteeseen.
Klikkaa logosta sisään puuinfo.fi-palveluun tai kokeile hakutoimintoa.
Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä osoitteeseen info@puuinfo.fi

Koskisen taloteollisuuden tuotantojohtaja Taito Toiviainen kertoo, että uudistus koskee koko elementtien valmistusprosessia aina kokoonpanosta maalaukseen ja pakkaukseen asti. Uudistus otetaan käyttöön lähiviikkojen aikana.

Mittavan kokoluokan investointi mahdollistaa aiempaa suurempien, 3,2 m x 10,5 m kokoisten puuelementtien valmistuksen.

- Investoinnin myötä pystymme vastaamaan aiempaa paremmin muun muassa hoivakotien, päiväkotien ja koulujen tarpeisiin. Tietysti tämä mahdollistaa myös Herrala omakotitalojen huonekorkeuden noston kilpailukykyisesti. Samalle nostamme suurten elementtien valmiusastetta, sillä uudistuneella valmistuslinjalla pystymme tekemään myös elementtien pohja- ja pintamaalauksen.

Tehokuutta ja laatua

Taito Toiviaisen mukaan taloteollisuuden uudella linjastolla puuelementtien läpimenoaika nopeutuu merkittävästi. Myös tuotannon tehokkuus ja laatu nousevat uudelle tasolle.

- Terveellinen puurakentaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan myös julkisella sektorilla. Uudistuneen tuotantolinjan myötä Koskisen taloteollisuus on tiiviisti mukana tarjouskilpailuissa ja toteutuksissa, Toiviainen iloitsee.

Lisätietoja:

• Koskisen Oy:n taloteollisuuden tuotantojohtaja Taito Toiviainen, 040 553 4652, taito.toiviainen@koskisen.com
• Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen, 044 749 7221, juha.kohonen@koskisen.com

Lisätietoja Puuinfon ohjelmista antaa RI Tero Lahtela, tero@lahtela.info tai 040 540 8978, muista ohjelmien laatijat. Toivomme palautetta ohjelmista, jotta voimme jatkokehittää niitä.

Puuinfo Oy, versio 1.0, 12.3.2014

Liitteet ja linkit

Ohje: 

Levyjäykisteen mitoitus 1.0 (xls)

Levyjäykisteen mitoitus 1.0 (xlsm)

UPM Plywood, Aalto-yliopiston tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelman ja Martela ovat toteuttaneet yhteisen FLEX-nimeä kantavan tuotekehitysprojektin, jonka tarkoituksena on ollut suunnitella ja rakentaa uusia ratkaisuja liikkuvaa työskentelyä varten. Liikkuva, paikkaan sitoutumaton työskentely yleistyy ja sitä voidaan jo pitää ilmiönä. Liikkuvaa työskentelyä varten suunniteltuja laitteita, kalusteita ja varusteita tarvitaan tulevaisuudessa merkittävästi enemmän.

Aalto-yliopisto on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Martelan kanssa. FLEX-projektin kumppaniksi haluttiin nyt myös UPM Plywood, jonka vaneria ja erityisesti lämpömuovattavaa UPM Grada -puumateriaalia ja sen monipuolisuutta haluttiin kokeilla uusissa toimistokalusteissa ja -tarvikkeissa.

FLEX-projekti eteni kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat tutustuivat henkilökohtaisesti liikkuvaa työtä tekeviin ihmisiin ja heidän työhönsä. Toisessa vaiheessa he valmistivat suunnitelmiensa pohjalta toimivat prototyypit. Lopputuloksena syntyi laaja kokonaisuus erilaisia ratkaisumalleja toimistokalusteista vaatteisiin ja asusteisiin.

Opiskelijatyöt ovat esillä yleisölle UPM:n uuden pääkonttorin Bioforum-näyttelytilassa Helsingin Töölönlahdella 18.-28.3. Näyttely on avoinna arkisin klo 14.00-20.00.
Osoite: Alvar Aallon katu 1, Helsinki

Vuoden 2015 asuntomessuille valmistuvaan ARA-rahoitteiseen puukerrostaloon on tulossa 186 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja on 79 ja vuokra-asuntoja 107. Korkeimmillaan seitsenkerroksisen talon alimpaan betonirakenteiseen kerrokseen tulee pysäköintitiloja noin 80 autolle.

Rakennusliike Reposen johdolla kehitetyn PuuMera-konseptin toistaiseksi laajimmassa rakennuskohteessa toteutetaan asumisviihtyvyydeltään ja energiataloudeltaan ensiluokkaisia asuntoja. Aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus täyttää VTT:n määrittelemän passiivienergiatason.

Asukkaan näkökulmasta nykyaikainen puukerrostalo on hyvin korkeatasoinen. Julkisivuissa ja sisäpinnoissa on näkyviä puupintoja. Asuntojen välinen äänieristys ja paloturvallisuus vastaavat täysin betonitaloa. Paloturvallisuuden suhteen puukerrostaloista tulee jopa betonitaloja turvallisempia, sillä Suomen puukerrostaloja koskevat rakennusmääräykset edellyttävät automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamista kaikkiin tiloihin.

"Vantaan kohteessa käytetään samaa vesisumuun perustuvaa Marioff Corporationin sammutusjärjestelmää kuin Suomessa rakennetuissa luksusristeilijöissä.", kertoo Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Tämä Vantaan Kivistöön valmistuva suomalaisen puurakentamisen kärkihanke on merkittävässä roolissa alan kilpailukyvyn edelleen kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuvat yritykset omaavat vankan puurakentamistaustan. Lisäksi he ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön ja kehittävät yhdessä suunnitteluratkaisuja sekä puurakentamisen valmistus- ja työmaatekniikkaa. Puuelementti- ja materiaalitoimittajat ovat investoineet tänä vuonna uusiin tuotantolinjoihin, vastatakseen myös jatkossa suurten puukerrostalohankkeiden tehokkaaseen toteutukseen. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelusta Finnmap Consulting Oy ja LVIS-suunnittelusta Optiplan Oy.

Rakennusliike Reposen ja avainkumppaneiden merkittävä panostus puurakentamiseen alkaa tuottaa satoa.

”Vantaan kohteen laajuus ja vaativuus osoittaa, että PuuMera-konseptissa ei olla enää pilottivaiheessa. Puukerrostalon rakenneratkaisut ovat sovellettavissa kilpailukykyisesti laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisiin hankkeisiin”, iloitsee toimitusjohtaja Mika Airaksela. 

Lisätietoja:

Rakennusliike Reponen Oy, toimitusjohtaja Mika Airaksela, 0500 703 113
Koskisen Oy Taloteollisuus, johtaja Juha Kohonen, 044 749 7221
VVR Wood Oy, toimitusjohtaja Tero Vesanen, 050 349 1354
Pölkky Oy, toimitusjohtaja Jouko Virranniemi, 0400 644 999