Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2-luokan ja DFL-s1-luokan tuotetta (puu) voidaan käyttää pintamateriaalina puurunkoisissa P2- ja P1-paloluokan asuin- tai työpaikkarakennuksissa. Päivitetty 14.2.2013. Puupohjaisten tuotteiden paloluokkia on esitetty teknisessä tiedotteessa Pintojen ja katteiden paloluokat.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta.
Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vauhdittaisi biotalouden ja ympäristöliiketoiminnan kehittämistä. Sipilä näkee biotalouden toimialalla paljon kasvumahdollisuuksia ja ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista edistämään uusien innovatiivisten kasvuyritysten syntyä alalle.
- Rahaston tulisi edistää biotalouden ja vihreän teollisuuden innovaatioiden sekä vähähiilisten tuotteiden kehitystyötä. Näin saisimme alan uusien yritysten ja tuotteiden kautta todellista sisältöä vihreälle liiketoiminnalle, jonka tulee olla Suomen uusteollistamisen veturi, ehdottaa Sipilä.
Rahasto tukisi Sipilän mukaan aloittelevia ja kasvuvaiheessa olevia ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen erikoistuneita yrityksiä. - Nykyiset yhteiskunnan rahoitusjärjestelmät eivät ole riittävän tehokkaasti saaneet aikaan uutta vientipainotteista pk-yritystoimintaa. Nyt tulee hakea kasvua uusilta innovatiivisilta aloilta ja tehdä Suomesta kestävän liiketoiminnan mallimaa.
Suomi voisi olla Sipilän mukaan biotaloudessa kokeileva yhteiskunta ja mahdollistaja eikä jarrumies yrityksille. - Nyt tarvitaan pilotointia vientimarkkinoiden uusille tuotteille, teknologialle ja osaamiselle. Kaiken tavoitteena on teollisten työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen Suomessa, muistuttaa Sipilä.
Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin pääoman myymällä valtion omistuksia osakeyhtiöissä, eläkeyhtiöiltä ja vapailta sijoitusmarkkinoilta. - Minusta valtion omistusta voitaisiin merkittävästikin vähentää sellaisilla toimialoilla, millä ei ole strategista tai huoltovarmuuteen liittyvää tehtävää yhteiskunnan kannalta, ehdottaa Sipilä. Tässä tarvitaan läheistä yhteistyötä julkisen vallan ja elinkeinoelämän kanssa, jotta saamme vauhtia Suomen uusteollistamiseen.
Valtion yhtiöiden myynnistä voisi saada Sipilän mukaan 1,5 miljardia ja saman verran eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. - Meillä olisi käsissä parhaimmillaan jopa viiden miljardin rahasto, jolla saataisiin uusien kasvualojen kehittäminen kunnolla käyntiin, kaavailee Sipilä.
Älykkäästä rakentamisesta vientituote
Esimerkkinä biotalouden piirissä olevista lupaavista kehityskohteista Sipilä mainitsee puutuotealan ja puurakentamisen. Sipilä viittaa PTT: n tekemään tutkimukseen, jonka mukaan puutuotealalle tehtävät investoinnit voisivat tuottaa uusia pk-yrityksiä, tuhansia uusia työpaikkoja, vero-, kantohinta- ja satojen miljoonien vientituloja. Sipilä viittaa Pekka Ala-Pietilän informaatioteknologian hyödyntämistä liiketoiminnassa koskeviin ehdotuksiin ja muistuttaa, että uutta liiketoimintaa syntyy aina eri osaamisklustereiden rajapinnoissa.
- Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa insinööritaustainen Sipilä.
- Uskon, että näille tuotteille tulee tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää, kun ympäristötietoisuus kasvaa kuluttajien keskuudessa ja vihreää teollisuutta pystytään tuotteistamaan. Lontoon keskustaan rakennettu puukerrostalo on hyvä esimerkki siitä, miten puurakentaminen sopii keveänä rakentamisena myös urbaaniin keskustarakentamiseen. Siinä tulee esiin sen esiteolliseen valmistukseen, keveyteen ja muunneltavuuteen liittyvät myönteiset ominaisuudet, luettelee Sipilä.
Teollisuuden lisättävä puutuotealan kehityspanostukia
Sipilä korostaa puutuotealan vahvistumisen vaikuttavan myönteisesti erityisesti aluetalouksiin, koska alan pk-yritykset sijaitsevat pääosin lähellä raaka-ainevaroja. - Olennaista on saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja puunjalostukseen, koska puulle kehitetään koko ajan uusia käyttömuotoja. Puurakentamisessa on korkean jalostusasteen tuotteita, joiden tuotannossa raaka-aineen saatavuus ja osaava työvoima ovat ratkaisevampia kuin esimerkiksi etäisyyden aiheuttamat kuljetuskustannukset. Puutuotealan välijalostuksessa on teollisen rakentamisen komponenttitarvetta kun puurakentaminen kasvaa, painottaa Sipilä.
- Kannustan metsäteollisuutta panostamaan kunnolla puutuotealan kehittämiseen lisäämällä tutkimus- ja kehitysvaroja ja ottamaan pk-yritykset siihen mukaan. Koko metsäteollisuuden osaamiskeskusjärjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että pk-yrityksillä on nykyistä helpompi päästä hankkeisiin mukaan. Kehitystyöhön ja puualalle tarvitaan nyt yrittäjävetoisuutta, muistuttaa itsekin yrittäjänä toiminut Sipilä.
- Puurakentaminen tuleekin nähdä osana ilmastopolitiikkaa, koska puu sitoo hiiltä sen sijaan että se tuottaisi päästöjä lisää kuten muut rakentamisen materiaalit. Myös yhteiskunnan muilla toimin kuten kaavoituksella ja yleishyödyllisellä rakentamisella tulee edistää vähähiilistä rakentamista. Sipilä ottaisi vähähiilisyyden myös julkisten hankintojen kriteeriksi.
- Puurakentamisen eräs keskeinen vahvuus voi olla sen vähähiilisyys, joista tulisi tehdä markkinoinnissa puurakentamisen brändi. Rakentamisen materiaalien kestävyys, elinkaari, vähähiilisyys ja kierrätettävyys ovat keskeinen osa resurssitehokkuutta, jonka tuloa rakentamisen kriteereihin pidän hyvänä, sanoo Sipilä.
- Puurakentaminen on sinällään jo ilmastoteko ja sen edistäminen osana ilmastopolitiikkaa on julkisen vallan toimin myös perusteltua. Rakentamisen vähähiilisyys tulisi ottaa huomioon yhä vahvemmin kaavoituksessa ja esimerkiksi yhteiskunnan rahoittamassa asuntotuotannossa.
Puulle kehitettävä uusia käyttömuotoja
Euroopan unionin piirissä valmistellaan resurssitehokas Eurooppa -aloitetta, jonka tavoitteena on määritellä resurssitehokkuuden kriteerit lainsäädäntöön. Sipilä näkee riskinä, että biomassalle tulee Suomen metsien jalostuksen kannalta epäedulliset kestävyyskriteerit, jotka estävät uusien innovaatioiden kehittämistä puun uusille käyttömuodoille.
- Tässä on nyt lobbauksen paikka, että voimme käyttää järkevästi metsien biomassaa uusiin ympäristön kannalta kestäviin tuotteisiin, sanoo Sipilä. Suomen metsät kasvavat jo nyt enemmän kuin niitä pystytään hyödyntämään. Siksi puulle tarvitaankin uusia käyttömuotoja, jotka voisivat olla puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden tuotteiden lisäksi esimerkiksi uusiutuvan energian tuotteita, lääketeollisuuden innovaatioita, pakkausmateriaaleja ja hygieniatuotteita, luettelee Sipilä.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa valmistellaan Sipilän johdolla raporttia puun uusista tulevaisuuden käyttömuodoista. - Tässä työssä tulisi ympäristöliikkeiden kanssa löytää konsensus, koska puurakentaminen edistää myös metsien kestävää käyttöä. Euroopassa ekologinen rakentaminen koetaan nimenomaan puurakentamisena, jolle ekologisuus luo vahvan markkinamahdollisuuden.
Puutuotealan kehitystyöhön ja tuotantoon Sipilä haluaa kasvurahaston avulla uusia pk-yrityksiä kehittämään uusia puun käytön mahdollisuuksia. - Suomen markkinat ovat tähän liian pieniä, siksi tuleekin tavoitella alusta alkaen vientimarkkinoita, muistuttaa Sipilä.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Juha Sipilä, puheenjohtaja, 0400 284 774, juha.sipila@eduskunta.fi
Kullanmutkan alue sijaitsee Alajärven kaupungin keskustan laitamilla Alajärven rantamaisemassa. Alueen koko on noin 23 hehtaaria, josta rakentamiseen kaavailtua hyvää rakennusmaata on noin 12 ha, ja pehmeämpää, haastavaa rakennusmaata noin 11 ha. Alue on kaupungin omistuksessa. Kullanmutkan alueen lisäksi tarkastelualueena on koulukeskuksen ympäristö urheilukenttineen ja rantavyöhyke virkistysreitteineen. Pääpaino alueen uudisrakentamisessa tulee olemaan 1-2-(3)-kerroksisessa puurakentamisessa. Alueelle halutaan ideoitavan tulevaisuuteen suuntaavaa, energiatehokasta ja tasokasta pientalovaltaista rakentamista puusta. Myös kaupunkihirsitaloille halutaan oma osa-alueensa.
Alajärvellä tutkitaan ja ideoidaan alueen maankäytön erilaisia vaihtoehtoja sekä yksityiskohtaisempaa kortteli- ja talotyyppi-ideasuunnittelua. Pääpaino on alueen maankäytön tasokkaan toteutusidean löytämisessä sekä ranta-alueen viher- ja maisemarakentamisen ideoinnissa.
Kullanmutkan aluetta ideoidaan kolmella eri tasolla:
Yhä kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin liittyen alueella on myös tehtävänä:
Työ tehdään ohjattuna ideointiprojektina. Ideointiprojektiin on valittu arkkitehtiylioppilas Senni Sorri Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Projektiin sisältyy aloitusseminaari, kaksi tai kolme väliohjausseminaaria sekä päätösseminaari, jossa esitellään valmis kehittämissuunnitelma, joka luovutetaan Alajärven kaupungille.
EU:n puutavara-asetus kieltää maaliskuusta lähtien laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen tuotteiden saattamisen EU:n markkinoille. Laiton puutavara tarkoittaa alkuperämaassa kansallisten lakien vastaisesti korjattua tai myytyä puutavaraa.
Puutavara-asetusta sovelletaan 3. maaliskuuta 2013 alkaen sekä EU:n alueella korjattuun että EU:n alueelle tuotuun puutavaraan ja puutuotteisiin. Asetus koskee puutavaran ja puutuotteiden maahantuojia ja metsänomistajia eli toimijoita. Heidän on puun laillisuuden osoittamiseksi käytettävä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää (due diligence system). Metsänomistajat voivat osoittaa Suomessa korjatun puutavaran laillisuuden olemassa olevilla metsälain valvontajärjestelmillä.
Toimijat vastuullisessa asemassa
Puutavaraa ja puutuotteita ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille toimittavan on varmistettava, ettei valmistuksessa ole käytetty laittomaksi luokiteltua raaka-ainetta. Tämä koskee sekä maahantuojia että metsänomistajia.
Puutavara-asetusta sovelletaan sekä raakapuuhun että puusta valmistettuihin tuotteisiin kuten esimerkiksi sahatavaraan, vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja paperiin. Asetusta ei sovelleta kierrätettyihin tuotteisiin, rottinkiin, bambuun tai painettuun paperiin, kuten kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin.
Laittoman puun riski pitää arvioida
Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän avulla toimijan on minimoitava riski, että laittomasti korjattua puutavaraa tai laittomasti korjatusta puutavarasta valmistettuja tuotteita asetetaan EU:n markkinoille. Toimijan on kerättävä tietoa tuotteesta, sen lähteistä ja laillisuudesta. Tietojen perusteella toimijan on tehtävä riskinarviointi ja tarvittaessa riittävät toimenpiteet riskin vähentämiseksi.
Toimija voi käyttää omaa järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Toimijan on ylläpidettävä ja arvioitava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä säännöllisesti, ellei toimija käytä jonkin valvontaorganisaation tarjoamaa järjestelmää.
Metsänomistaja voi tukeutua metsänkäyttöilmoitukseen
Suomessa metsänkäyttöilmoitus on metsälain valvontajärjestelmän ydin. Metsänkäyttöilmoitus yhdessä puutavaran mittauslain mukaisen luovutusmittaustodistuksen kanssa katsotaan suomalaisen metsänomistajan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi. Metsänomistajan on säilytettävä metsänkäyttöilmoitus ja luovutusmittaustodistus vähintään viisi vuotta.
Kauppaa käyvien varmistettava jäljitettävyys
Kauppaa käyvät harjoittavat kaupallista toimintaa EU:n markkinoille jo saatetulla puutavaralla tai puutuotteilla. Varmistaakseen alkuperän jäljittämisen puutavaralla ja puutuotteilla kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. Tiedot toimittajista ja asiakkaista on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. Tietojenkeruuvelvoite ei koske tuotteiden myyntiä yksityisille kuluttajille.
Valvonta ja seuraamukset
Maaseutuvirasto on toimivaltainen viranomainen puutavara-asetuksen toimeenpanossa Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan kansallista lainsäädäntöä, jolla säädetään muun muassa viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä lainrikkomisen seuraamuksista. Puutavara-asetuksen mukaan mahdollisia seuraamuksia ovat esimerkiksi sakot, puun ja puutavaran takavarikointi ja markkinointikielto.
Lisätietoa Maaseutuvirastosta:
Ylitarkastaja Marko Lehtosalo, 020 7725 825
Ylitarkastaja Juha Riippi, 020 7725 765
Sähköposti: etunimi.sukunimi@mavi.fi
EU:n puutavara-asetus (EUTR 995/2010)
www.mavi.fi/eutr
KOE PUU! TOUCH WOOD!
Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Puustudion töitä 2000-2012
Puustudio on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppimisyksikkö, joka perustettiin vuonna 2000 sisustusarkkitehti Simo Heikkilän johdolla. Puustudiossa opiskelijat saavat ottaa kaiken irti kotimaisen puun monipuolisista mahdollisuuksista.
Puustudio keskittyy puun monipuoliseen käyttöön muotoilussa ja sisustusarkkitehtuurissa. Alusta lähtien on toimittu käytännönläheisesti, puusta opitaan puuta työstämällä. Kotimaisia puulajeja käytetään eri muodoissa – massiivipuuna, puulevynä, komposiittirakenteena tai vaikka uusiokäyttöisenä. Kaikkia Puustudion harjoituksia yhdistää kannustus kokeilla, haistaa ja maistaa, kotimaista puuta.
Näyttely esittelee katsauksen Puustudion harjoitustöistä kahdentoista vuoden ajalta. Kokoelmiin on kertynyt mittava määrä puusta tehtyjä töitä: esineitä, valaisimia, kalusteita ja sisätilojen elementtejä.
Vuodesta 2008 Puustudion opetuksesta ovat vastanneet lehtori, arkkitehti Karola Sahi ja tuntiopettaja, muotoilija Mikko Paakkanen.
Lisätietoja:
arkkitehti SAFA Karola Sahi, karola.sahi@aalto.fi, puh. +358 50 555 6142
Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14 / TERVETULOA!
Suomen Puututkimus Oy:n, Wood Focus Oy:n ja Puuinfo Oy:n tutkimustietokannasta löytyvät tutkimusraportit. Tiedustelut osoitteella info@puuinfo.fi.
| 2.2.7.7. | Amerikkalaisen puukerrostalon kustannusarvio |
| 2.2.7.17. | Delprojekt P, Etablering af forsøg til dokumentation af biologisk holdbarhed |
| 2.2.7.23. | Econo, Eco House North |
| 2.2.7.19. | Flervånings trähus |
| 2.2.7.27. | Flervånings trähus, Kostnadsjämförelse mellan alternative byggmetoder |
| 2.2.7.1. | Insinöörityö, Puukerrostalo Suomessa |
| 2.2.7.10. | Kanadan puurakennustekniikka |
| 3.3.8. | Lessons to be learned from performance failures of framed walls in high-rise buildings |
| 2.2.7.26. | Life-cycle-cost optimised wooden multi-storey apartment building |
| 2.2.7.31. | Pilottiprojekti 5 - Viikin puukerrostalot, loppuraportti |
| 2.2.7.33. | Pohjois-Karjalassa asuvien ihmisten suhtautuminen puukerrostaloihin |
| 2.2.7.2. | Puukerrostalo |
| 2.2.7.9. | Puukerrostalo, diplomityö |
| 2.2.7.30. | Puukerrostalo, muoti vai mahdollisuus, lisensiaatintutkimus |
| 2.2.7.4. | Puukerrostalo, taloudellinen mahdollisuus |
| 2.2.7.11. | Puukerrostaloihin liittyviä tärkeitä ongelmakohtia |
| 2.2.7.6. | Puukerrostalojen kilpailuttaminen, Urakkakilpailumenettelyn kehittäminen Kiinteistö Oy Linnakotkan rakennushankkeen yhteydessä |
| 2.2.7.5. | Puukerrostalojen rakentamistavat ja hintakilpailukyky |
| 2.2.7.32. | Puukerrostalon ajallinen tuotannonohjaus, case - Kiinteistö Oy Puukotka |
| 2.2.7.24. | Puukerrostalon kustannukset, Case Kiinteistö Oy Puukotka |
| 2.2.7.15. | Puukerrostalon mallirakennusselitys |
| 2.2.7.14. | Puukerrostalon tuoteosarakentaminen, Kohteena As. Oy Lahden Pinja |
| 2.2.7.13. | Puukerrostaloprojektin design-and-construct-kilpailun tarjouspyyntö |
| 2.2.7.37 | Puukerrostalorakentaminen - asumisen unelmat 2012 |
| 2.2.7.36. | Puukerrostalotutkimus 2012, TNS Gallup |
| 2.2.7.8. | Puun käytön mahdollistamat lisäarvot kerrostalorakentamisessa |
| 2.2.7.35 | Puun mahdollisuudet lähiöiden korjauksissa |
| 2.2.7.20. | Puu-Paavola, Kokemuksia tuoteosarakentamisesta |
| 3.3.15. | Rakenteiden lämpökapasiteetin vaikutus rakennuksen energiankulutukseen ja lämpötekniseen käyttäytymiseen |
| 2.2.7.29. | Suomalainen puukerrostalo |
| 2.2.7.34 | Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa |
| 2.2.7.25. | Taloudelliset puurakenteet kerrostalorakentamisessa, Case Kiinteistö Oy Puukotka |
| 2.2.7.22. | Træhuse i flere etager, Delprojekt N, Miljø- og kulturprofil af fleretages træhuse |
| 2.2.7.28. | Trähus i fyra våningar, en renässans för träbyggnadstekniken |
| 2.2.3.4. | Trekonstruksjoner og forsikring |
| 2.2.7.12. | Viikin puukerrostaloprojektin suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailusta saadut kokemukset |
Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen.
- Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko. Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Seinäjoella toimiva Lakea Oy on kasvanut nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi erityisryhmille tarkoitettujen palvelutalojen rakennuttajana. Yhtiö rakennuttaa kohteet Stora Enson Hartolan tehtailla tuotetuista, CLT- puulevyihin perustuvista, 25 neliön suuruisista tilaelementeistä.
- CLT- puulevyrakenteista tilaelementtiä käytetään Euroopassa rakentamiseen paljon, kun me olemme siinä vasta alussa, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko. Alusta alkaen tavoitteena oli nostaa rakentamisen teollisen tuotannon osuutta, koska sillä voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia.
Ullakko vertaa rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen perinteiseen rakentamiseen räntäsateessa ja sanoo, että esiteollinen kuivissa tiloissa tapahtuva elementtivalmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa kuin perinteinen rakentaminen.
- Olemme tällä tuotannolla tuoneet rakentamiseen mittatarkkuutta ja muunneltavuutta. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka johtavat usein hankaliin homeongelmiin, muistuttaa Ullakko, joka haluaa nostaa laatukysymyksen rakentamisesta käytävään keskusteluun.
- On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, koska se puhuttaa ja huolettaa myös asiakkaita, sanoo Ullakko. Puuelementteihin perustuvalla rakentamisella olemme saaneet kosteudenhallinnan kuntoon, parantaneet rakentamisen koko laatua, lyhentäneet rakentamisajan kolmannekseen perinteiseen rakentamiseen verrattuna ja lisänneet kilpailua rakennusteollisuudessa, luettelee Ullakko puuelementtirakentamisen etuja.
Teollinen valmistus tuo paremman rakentamisen laadun
Yhtiön konseptirakentamisen toimintaideaan kuuluu hankkia tilaelementteihin alihankintana valmiit saunat ja kylpyhuoneet kokonaisuuksina, joiden ovet avataan vasta, kun asiakas tekee loppukatselmusta.
- Tämä on johtanut aiempaa olennaisesti mittatarkempaan rakentamiseen, jossa emme käytä enää lainkaan listoja peittämään epätarkkoja liitoksia ja huonoa työtä. Olemme saaneet parempaa laatua ja rakentamisen kokonaiskustannukset helpommin arvioitaviksi. Perinteisessä rakentamisessa tuli aina kalliista märkätiloista reklamaatioita, jotka ovat loppuneet kokonaan moduulirakentamiseen siirtymisen myötä, kertoo Ullakko.
Lakea Oy kilpailuttaa rakennuttajana kaikki hankkeet ja kohteet alihankkijoilla. Puurakentamisen työmaakäytännöt mahdollistavat sen, että puukerrostalonkin voi toteuttaa periaatteessa perinteinen timpuriporukka, joka kykenee elementtien asentamiseen.
- Säästämme merkittävästi kuluja työmaakustannuksissa ja siinä, että talotekniikkaa ei tarvitse suunnitella alusta alkaen joka talolle erikseen. Talotekniikka on moduloitu valmiiksi elementteihin, jolloin asentamisen virheet voidaan välttää. Suurimmat vahinkoja aiheuttavat virheet liittyvät putki- ja sähkötöihin, jotka nyt voidaan etukäteen asentaa moduuleihin.
Teollisessa valmistuksessa voidaan Ullakon mielestä myös tasata rakennusalan hinnoittelua ja kustannuksia. Korkeasuhdanteen aikana rakentamisen kustannukset nousevat, kun on pulaa työvoimasta ja materiaaleista. Teollisessa elementtituotannossa voidaan Ullakon mukaan tuottaa tasaisesti ja sen myötä tasata myös rakennusalan hinnoittelua.
- Teollinen valmistus on tuonut teollisen laadun lisäksi vakautta hintoihin, rakennusten käyttökulut on voitu energiatehokkuuden myötä optimoida ja lyhentää rakentamisen aikaa, sanoo Ullakko.
- Meidän kokemuksemme palvelutalorakentamisesta on se, että puurakentaminen on ehdottomasti kilpailukykyistä. Olemme päässeet samaan hintaan kuin muissakin perinteisen rakentamisen kohteissa, mutta saaneet paremman laadun kaupanpäällisenä. Tuotteen hinta voi olla korkeampi kuin perinteisessä rakentamisessa, mutta kun rakentamisen aika lyhenee kolmasosaan, se merkitsee valtavaa kustannussäästöä. Voimme luvata, että kun käsissä on lainvoimainen rakennuslupa, siitä lukien talo on valmis neljän kuukauden kuluttua.
Tilaelementit nousevat kerrostaloiksi
Yhtiö tuo nyt teollisesti valmistetut puulevyrakenteiset tilaelementit myös kerrostalomarkkinoille. Tällaisia puukerrostalohankkeita on parhaillaan suunnitteluvalmiina kaavavaiheessa Jyväskylässä, Vaasassa ja Kokkolassa. Seuraavan kahden vuoden aikana on tavoitteena 1150 asunnon tuottaminen, joka merkitsee yhteensä 155 miljoonan euron investointia. Tavoitteena on asuntojen tuottaminen 2500 euron hintaan asuntoneliöltä kohti sisältäen tonttikustannuksen.
Puukerrostalokonsepti perustuu yksiöihin ja kaksioihin, joiden yhdistämisellä ja seinien aukottamisella voidaan rakentaa myös suurempia asuntoja. Ullakko korostaa asuntorakentamisen toiminnallisten tavoitteiden merkitystä kuten käyttäjäryhmien muuntuvien tarpeiden huomioimista, asunnon käytettävyyttä ja kodinomaisuutta.
- Asuntojen muunneltavuus on asunnon elinkaaren kannalta tärkeää. Sama asunto voi olla elinkaarensa aikana erilaisessa käytössä kuten alkuun perheasuntona ja myöhemmin muutettuna opiskelija-asunnoiksi tai vanhusten palveluasuntokäyttöön. ai toisin päin, voimme yhdistää pikkuasuntoja yhdeksi isommaksi. Kun keittiöt ja kylpyhuoneet ovat moduuleita, niitä voidaan poistaa tai tuoda uusiin tiloihin. Tämä on koko moduulirakentamisen idea, kuvailee Ullakko.
Yhtiö haluaa kehittää tilaelementteihin perustuvaa puurakentamista ja tavoitella edelleen kustannustehokkuutta rakennusajan lyhentämisen kautta. Ullakko kaipaa myös puurakentamisen suunnittelun laadun parantamista, tuoteosatoimitusten kehittämistä ja rakentamismääräysten tulkintojen yhtenäistämistä.
- Odotan, että puutuoteteollisuus investoi CLT-tuotannon aloittamiseen myös Suomessa. Se merkitsisi puutuotealan osaamisen ja työpaikkojen lisääntymistä Suomessa ja puurakentamisen vahvaa kasvua, uskoo Ullakko.
Rakentamisen säädösuudistusta jatkettava
Puurakentaminen on tuonut rakentamiseen myös ekologiset arvot, arvioi Ullakko. - Ekologisuus tulee rakentamiseen ja asuntokauppaan. Se näkyy esimerkiksi Vaasassa, jossa rakennuksiin asennettu maa- ja aurinkolämpö on selvä asuntojen kaupallinen myyntietu. Puurakentaminen koetaan viihtyisänä ja hiljaisena asumismuotona, jossa on päästy muoveista eroon. CLT-levy toimii yhtä aikaa kantavana rakenteena, mutta myös höyrysulkuna, tiivisteenä ja äänieristeenä, kuvailee Ullakko.
Ullakon mielestä rakentamisen säädösuudistusta on jatkettava. Muutama vuosi sitten tehtyä palomääräysten uusimista Ullakko pitää puurakentamisen edistämisen kannalta ratkaisevana, mutta uudistus antaa edelleen tasoitusta betonirakentamiselle.
- Puun käyttöä tulisi edistää palomääräyksiä edelleen uudistamalla. Puuta pitäisi voida jättää enemmän esille myös puukerrostaloissa, kuten yksikerroksisissa rakennuksissa nyt sallitaan, toivoo Ullakko. Puukerrostalojen paloriskejä on liioiteltu, kun nyt jo vaaditaan joka huoneeseen sprinklaus. Kysyn, miten ja millä CLT levy seinässä saadaan palamaan. Paljon suurempi riski on sprinklaamaton betonikerrostalo, jonka asuntojen palot johtuvat yleensä huonekalujen ja tekstiilien syttymisestä. Eiväthän palot seinistä syty, muistuttaa Ullakko.
- Pakollisesta sprinklauksesta johtuva kustannus on 100 euroa neliölle, mikäli joudutaan rakentamaan vesisäiliöt, pumput ja varavoimala. Mikäli alueen vesijohtoverkosto mahdollistaa sprinklauksen suoraan verkosta, kustannus jää noin 50 euroon neliöltä. Ulkoseiniin ja väliseiniin sovelletaan kunnissa määräyksiä, jotka rankaisevat paksujen CLT-levyjen käyttöä rakentamisessa, jossa säädösten tulkinta vie myytäviä neliöitä ja lisäävät näin kustannuksia, kertoo Ullakko.
Kaavoitus ja yleishyödyllisen rakentamisen säädökset hidastavat rakentamista
Vanhusten palvelutaloille on nyt vahvaa kysyntää kaikkialla Suomessa. Lakea Oy on tuottanut 15 paikan tyyppitaloja puulevyrakenteisista tilaelementeistä kehitysvammaisille tai mielenterveyden kuntoutuspotilaille. Parhaillaan on suunnitteluvaiheessa 30- ja 60-paikkaisia vanhusten palvelutaloyksikköjä.
Lakea Oy toimii rakennuttajana ja vuokraa palvelutalot edelleen toimijalle, joka useimmiten on kunta tai yksityinen palveluntuottaja, jolle kunta on ulkoistanut palvelun tuottamisen. Palveluasuntoja on valmistumassa parin seuraavan vuoden aikana 490 kappaletta, joiden yhteinen investointimäärä on 66 miljoonaa euroa.
- Puurakentamiselle on palvelutaloissa paljon tilausta, mutta ongelmia on lähinnä kaavoituksen suhteen, joka vie monissa kunnissa paljon aikaa, harmittelee Ullakko. Olisi toivottavaa, että kaavoitusta tulkittaisiin samalla tavoin kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Palvelutalorakentamisen suurin este on nyt kaavoituksen hitaus, vaikka se on tilaajan eli kuntien päätösvallassa oleva asia.
Lakea Oy toimii myös yleishyödyllisenä rakentajana. Yleishyödyllisen asuntotuotannon suurimpana ongelmana Ullakko kokee omarahoitusosuuden takauksen puuttumisen. Vuokratontille rakennettavalta kohteelta edellytetään viiden prosentin ja omalle tontille rakennettavalta kymmenen prosentin omarahoitusosuutta.
- Ei kukaan voi sijoittaa omaa pääomaa yleishyödyllisyyden edellyttämäksi 40 vuodeksi hankkeisiin, muistuttaa Ullakko. Valtion tulisi siis myöntää täytetakaus myös oman pääoman osuudelle ja 40 vuoden rajoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää. Lyhyemmällä rajoitusajalla rakennuttaja voisi myydä aiemmin ja rakentaa lisää.
Vuokratasoa tulisi voida määrätä Ullakon mielestä ylemmäksi lainan takaisinmaksun nopeuttamiseksi. - Nyt kun vuokria pidetään näennäisesti kohtuuhintaisina, korjausvelkaa lykätään eteenpäin. Yleishyödyllisenä rakentajana olo on kuin vankilassa olemista, tiivistää Ullakko.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Keijo Ullakko, toimitusjohtaja, 040 549 7250, keijo.ullakko@lakea.fi
Toimitusjohtaja Keijo Ullakko esiintyy Puuinfon järjestämässä puurakentamisen koulutus Road Showssa 20.3 Vaasassa ja 21.3 Seinäejoella, ks.www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisen-koulutusroadshow-2013
Puuinfo järjestää 13.-21.4.2013 opintomatkan Pohjois-Amerikkaan
Pohjois-Amerikassa puurunkorakentaminen on valtarakennustapa. Tällä matkalla tutustumme puurakentamisen kehitystyöhön, uusimpiin rakenteellisiin ja arkkitehtonisiin kehitysaskeliin sekä kaupunkikehitystyöhön.
Puuinfon järjestämä opintomatka sisältää ammatillisen osuuden lisäksi lennot (turistiluokassa), majoittumisen kahden hengen huoneissa, aamiaiset, lounaat ja neljä illallista, kuljetukset, sisäänpääsymaksut ja matkanjohtajan palvelut.
Ohjelmassa:
la 13.04. matkapäivä
Lauantai 13.4. LH855 Helsinki-Frankfurt 06:30-08:15
Lauantai 13.4. LH490 Frankfurt-Seattle 09:40-11:05
su 14.04. Seattle
ma 15.04.Seattle
ti 16.04.Vancouver Island
ke-pe 17.-19.04 Vancouver ja ympäristö
la 20.4. paluu
Lauantai 20.4. LH493 Vancouver-Frankfurt 16:15-11:10+1
Sunnuntai 21.4. LH850 Frankfurt-Helsinki 13:00-16:55
Matkan hinta 10 hengen ryhmällä 5.386 €/hlö ja 15 hengen ryhmällä on 4.552 €/hlö + alv. Lentohinta sisältää myös matkatavaramaksut sekä lentokenttäverot. Oikeus viranomaisten ja lentoyhtiön taholta tuleviin hinnanmuutoksiin pidätetään.
Peruutusehdot: 30 – 14 vrk ennen lähtöä peruutetuista paikoista veloitetaan varaus- ja järjestelykuluina 260 €/hlö, 13-7 vrk 620 €/hlö ja alle 7 vrk 1.220 €/hlö (+alv).
Laskutus kahdessa erässä: 50 %, kun varaus on vahvistettu matkatoimistoon 31 vrk ennen matkaa ja 50 %, kun liput on kirjoitettu.
Matkavakuutuksesta tulee jokaisen huolehtia itse.
Jokaisen Yhdysvaltoihin matkustavan on anottava matkustuslupa, lupa suositellaan anottavaksi 72 tuntia ennen matkan alkua. Lupa anotaan sähköisesti ESTA-lomakkeella ja maksetaan luottokortilla. Lomake avautuu tästä linkistä. Lue lisää ESTA:sta.
Matka toteutetaan vain mikäli riittävä määrä sitovia ilmoittautumisia saadaan 12.3. mennessä!
Sitovat ilmoittautumiset matkalle oheisella lomakkeella:
RAKSA Foorumin aamupäivän tilaisuudessa saat K-EASY-hankkeen johdolla ajankohtaista tietoa asuin- ja teollisuuskiinteistöjen ylläpidon hankesuunnittelusta, ennakoivasta talotekniikasta ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Iltapäivän tilaisuudessa esitellään Tetraedri-hankkeen neljän osatoteuttajan tuloksia ja tulevia toimenpiteitä, jotka liittyvät puurakentamiseen, puumateriaalin modifiointiin, sähköiseen liikkumiseen ja huipputeknologian hyödyntämiseen.
Tapahtuman ohjelma liitteenä.
Järjestäjät: Raksatoimikunta yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Kiinteistöliitto Päijät-Häme ja Rakennusteollisuus RT.
Lisätietoa K-EASY-hankkeesta http://www.kestavaasuminen.fi/ ja Tetraedri-hankkeesta http://www.tetraedri.fi/.
Järjestäjät pidättävät oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
Ilmoittautumiset alla olevan linkin kautta maanantaihin 11.3.2013 klo 12 mennessä:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=975113&chk=6N3QRSNJ
Saavuthan seminaariin messujen pääsisäänkäynnin kautta. Saat asiakaskortin näyttelytoimistosta pääsisäänkäynnistä ennen kassoja, tilaisuuden nimen (RAKSA Foorumi), nimesi ja edustamasi yrityksen nimen esittämällä. Asiakaskortilla pääset seminaareihin ja tutustumaan messuihin.
Kouvolan Kuusankoskitalolla 23.–24.5.2013 järjestettävään kansainväliseen konferenssiin odotetaan yli 300 kävijää. Kouvolan kaupunki järjestää toukokuussa ensikertaa Suomessa kansainvälisen Forum-Holzbau Nordic -konferenssin. Ammattimaiseen puurakentamiseen erikoistunutta Forum-Holzbau -konseptia on viime vuosina laajennettu menestyksekkäästi alueellisiin tapahtumiin, joista Forum-Holzbau Nordic keskittyy Pohjoismaihin.
Teemana tulevaisuuden teknologiat
Kouvolan konferenssin pääteema on energiatehokkaan ja kilpailukykyisen rakentamisen tulevaisuuden teknologiat. Rakennusalaa esitellään kansainvälisin ja kotimaisin esimerkein useissa osaseminaareissa, joissa käsitellään mm. Venäjää rakentamisen markkina-alueena ja rakentamisen hiilitaselaskentaa. Puhujista yli 20 on ulkomaisia professoreita, arkkitehtejä ja insinöörejä. Konferenssiin odotetaan arviolta yli 300 rakentamisen ammattilaista Suomesta, Venäjältä ja muista Pohjoismaista. Lisäksi lukuisa määrä alan yrityksiä esittäytyy Kuusankoskitalon näyttelyssä.
Forum-Holzbau Nordicin tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja synnyttää keskustelua modernin, energia-tehokkaan ja kilpailukykyisen puurakentamisen eri kulttuurien välille. Konferenssin järjestelyistä vastaavat Kouvolan kaupunki, Kouvola Innovation Oy ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Ensimmäinen Nordic -konferenssi pidettiin vuonna 2012 Ruotsin Växjössä ja Kouvolan jälkeen vuorossa on Norjan Trondheim.
Forum-Holzbau on rakentamisen alan korkeakouluverkoston omistama yhteistyö-konsepti, joka perustuu vuosittaiseen Garmisch-Partenkirchenin kansainvälisesti merkittävään Forum-Holzbau -konferenssiin. Verkostoon kuuluvat Münchenin ja Wienin teknilliset yliopistot, Rosenheimin ja Bernin ammattikorkeakoulut, Brittiläisen Kolumbian yliopisto Vancouverista sekä Aalto-yliopisto.
Lisätietoja antavat:
Aimo Ahti, elinkeinojohtaja, aimo.ahti@kouvola.fi, p. 020 615 3016
Petri Heino, tutkimuspäällikkö, petri.heino@kyamk.fi, p. 0447028428
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen.
Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) haluaa uudistaa valtion lainoittaman yleishyödyllisen rakentamisen pelisäännöt. - Isot yleishyödylliset toimijat eivät ole enää sitä, mitä ne olivat perustettaessa. Nyt tarvitaan tahtotilaa purkaa yleishyödyllisen rakentamisen esteet ja arvioida valtion tukeman asuntotuotannon järjestelmä kokonaan uudelleen.
Nykyiset yleishyödylliset rakentajat eivät Korhosen mielestä toimi enää lähimainkaan siten, mikä oli yleishyödyllisen asuntotuotannon tarkoitus. - Alun pitäen oli tarkoituksena turvata rakennuttajille kohtuuhintainen pitkäjänteinen tuotto pitkäjänteisen sitoutumisen vastapainoksi. Nyt tuntuu, että mikään tuotto ei enää riitä kenellekään, edes eläkevakuutusyhtiöille. Yleishyödylliset rakentajat tekevät ihan samaa bisnestä kuin muutkin, eikä yleishyödyllinen rakentaminen tai asuntoa tarvitseva asukas kiinnosta enää ketään.
Työnantajat turvaamaan asunnon saantia pk-seudulla
Aika on ajanut Korhosen mielestä nykymuotoisen valtion ARA-järjestelmän lainoittaman asuntuotannon ohitse. Järjestelmä ei tuota riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja varsinkaan pääkaupunkiseudulla, jossa yleishyödyllinen asuntotuotanto on pysähtynyt kokonaan. Korhonen haluaa valtiolle ja kunnille aktiivisempaa roolia asuntotuotantoon, mutta myös työnantajat mukaan talkoisiin.
- Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa työnantajien sekä kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Tällä menetelmällä turvattiin aikoinaan esimerkiksi metsäteollisuuden työvoiman saanti, kun työnantajat rakensivat työntekijöilleen vuokra-asuntoja.
Korhonen kaipaa kaavoittajalta jämäkämpää otetta, jolla hillittäisiin tonttimaan hinnan nousun paineita. - Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta. Tonttimaan hinta on varsinkin kasvukeskuksissa karannut käsistä. Jos tontti tuo tuhat euroa lisää asunnon neliöhintaan, se ei ole enää tervettä, sanoo Korhonen.
Rakentamisen laatuongelmiin puututtava vakavasti
Eduskunnassa asuntopolitiikka käsittelevän ympäristövaliokunnan puheenjohtaja on tyytyväinen, että rakentamisen laatua koskeva keskustelu on vihdoin alkanut Suomessa.
- Ongelmana se, että varsinkin kasvukeskuksissa käy kaikki kaupaksi, tehdään sitten sutta tai sekundaa, muistuttaa Korhonen. Kun asunnonostajalla ei ole kykyä ostotilanteessa arvioida mikä rakennuksen todellinen kunto ja laatu on, vastuu laadusta jää rakennuttajille ja rakentajille.
- Kun katsoo suomalaista rakentamista vaikeissa talvisissa oloissa ulkona, niin ei ihmettele, että laatuongelmia tulee. Kosteutta keräytyy koko ajan rakenteisiin, eristevillat on peitetty joskus muovilla, joskus ei. Pientalopuolella on menty kokonaan esiteolliseen elementtivalmistukseen tehdashalleissa, joka sopisi myös ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen, ottaa Korhonen esimerkin ja ihmettelee, että vaikka nykyisen rakentamisen laadun kanssa on mittavia ongelmia, rakentamisen menetelmiä ei korjata.
- Me ylpeilemme rakentamisen maailmanluokan teknologisella ja suunnitteluosaamisellamme, mutta jos sitä todella olisi, ei meillä olisi näin mittavaa kansallista homeongelmaa. Nämä ongelmat tulisi purkaa avoimiksi kunnolla ja etsiä se homeongelmien todellinen aiheuttaja. Onko se suunnittelun, materiaalin, huolimattoman rakentamisen vai huolimattoman valvonnan seurauksena syntynyt virhe, kysyy Korhonen.
Puurakentamisen edistämiseen kansallistalkoot
PTT:n vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan puurakentamisen kasvu luo uusia pk-yrityksiä, työpaikkoja, lisää vientituloja ja vahvistaa aluetalouksia, kun yritykset syntyvät raaka-ainevarojen lähelle. Puurakentamisen kehittämisen Korhonen näkee osana laajempaa tavoitetta kehittää Suomeen uutta teollisuutta ympäristöliiketoiminnan pohjalta.
- Onko käynyt niin, että Keski-Euroopan maissa ja Ruotsissa on nähty puurakentamisen mahdollisuudet paremmin kuin meillä, kysyy Korhonen. Meillä on tutkimustietoa, johon nojaten rakennuttajilla ja rakentajilla olisi mahdollisuus muuttaa rakentamisen käytäntöjä. Meillä nimenomaan kerrostalorakentamisessa tarvitaan ajattelun ja asenteiden muutosta.
Puuta Korhonen pitää Suomessa luontaisena rakentamisen materiaalina, jonka käytössä on myös ilmastomuutoksen torjunnan kannalta perusteita. - Ekologiset arvot ovat tulossa voimalla rakentamiseen ja asumiseen. Rakentamisen elinkaaressa voimme vaikuttaa päästöjen vähentämiseen niin rakentamisen materiaalien kuin sen elinkaaren aikaisen lämmitysmuodon kautta, sanoo Korhonen.
- Puurakentamisen edistämisessä tarvitsemme kansallistalkoot. Betonirakentaminen tuli 1960-luvulla valtarakentamiseksi osin julkisen rakentamisen myötä. Nyt voimme tehdä puun kanssa saman. Meillä on tämän alan osaamista ja tietotaitoa, joka tulee saada rakentamisen käyttöön.
Puurakentamisen edistämiseen tähtääviä hallitusohjelmakirjauksia ja hallituksen perustamaa valtakunnallista puurakentamisohjelmaa Korhonen pitää perusteltuina ja tärkeinä.
- Kun meillä jää jopa 40 miljoonaa kuutiota hakkuusäästöä vuosittain metsiin, me tarvitsemme puulle uusia käyttömuotoja. Puu on meille semmoinen aarre, jota ei rakentamisessa ole osattu hyödyntää Ruotsin tapaan kansantalouden, aluetalouksien ja työllisyyden hyväksi. Kaikki puun lisäkäytön ja jalostuksen hyöty jää kotimaahan. Nyt on tehtävä järjestelmällistä työtä uusien rakentamisen tuotteiden kehittämiseksi tavoitteena vientimarkkinat, painottaa Korhonen.
Peruskorjauksiin vauhtia suhdannesyistä nyt
Vanhojen 1960-70 -luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen kunnostamista energiatehokkaiksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja pitää ekotekona. - Tähän yhteiskunnan pitäisi nyt satsata kunnolla, koska saamme aikaan merkittäviä energiansäästöjä. Odotankin, että rakennusteollisuus kykenee tuottamaan rakennusten peruskorjauksiin vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat myös ilmastopolitiikan tavoitteita. Tässä on paikka uusille rakentamisen innovaatioille, myös puurakentamiselle.
Korhonen näkee peruskorjaustarpeen edessä olevana valtavana kansantaloudellisena haasteena ja olisi valmis käynnistämään korjaushankkeita taantuman aikana suhdanne- ja työllisyyssyistä. - Kun peruskorjaukset ovat kuitenkin edessä, kannattaisi niihin investoida suhdannesyistä nyt. Rakennusten ja asuntojen huono kunto ei parane suhdanteiden myötä. Rakentaminen on hyvä suhdanneväline, koska se pitää työllisyyttä yllä tasaisesti eri puolilla maata, muistuttaa Korhonen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Martti Korhonen, kansanedustaja 09 432 3051, martti.korhonen@eduskunta.fi
Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden palomitoitusta. Tarkoituksena on esittää, miten puurakenteet käyttäytyvät palotilanteessa suojaamattomina ja suojattuina rakenteina.
Mitoitusohjelmat ovat nykyisin käytössä olevan eurokoodi 5:n mukaisia. Varmista, että käytössäsi on aina viimeisin ohjelmaversio.
Lisätietoja Puuinfon ohjelmista antaa RI Tero Lahtela, tero@lahtela.info tai 040 540 8978, muista ohjelmien laatijat. Toivomme palautetta ohjelmista, jotta voimme jatkokehittää niitä.
Puuinfo Oy, versio 1.5., 28.2.2013
Mikäli mitoitusohjelmat eivät aukea, tarkista makrojen suojausasetus. Jos suojaus on päällä eivät mitoitusohjelmien makrot toimi.
Suojauksen poistaminen excel 2007
Jos et halua, että suojaus on aina poistettu, muista palauttaa suojaustaso takaisin.
Mitoitusohjelmat ovat nykyisin käytössä olevan eurokoodi 5:n mukaisia. Varmista, että käytössäsi on aina viimeisin ohjelmaversio.
Lisätietoja Puuinfon ohjelmista antaa RI Tero Lahtela, tero@lahtela.info tai 040 540 8978, muista ohjelmien laatijat. Toivomme palautetta ohjelmista, jotta voimme jatkokehittää niitä.
Puuinfo Oy, versio 1.5, 28.2.2013
Mikäli mitoitusohjelmat eivät aukea, tarkista makrojen suojausasetus. Jos suojaus on päällä eivät mitoitusohjelmien makrot toimi.
Suojauksen poistaminen excel 2007
Jos et halua, että suojaus on aina poistettu, muista palauttaa suojaustaso takaisin.
Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2-luokan ja DFL-s1-luokan tuotetta (puu) voidaan käyttää pintamateriaalina puurunkoisissa P2- ja P1-paloluokan asuin- tai työpaikkarakennuksissa. Päivitetty 14.2.2013. Puupohjaisten tuotteiden paloluokkia on esitetty teknisessä tiedotteessa Pintojen ja katteiden paloluokat.
Kuten kerroimme PUU-lehden 4/2012 yhteydessä lähetetyssä liitekirjeessä, muuttui lehti maksulliseksi osalle tilaajista vuoden 2013 alusta alkaen. ks. liite.
Laskut on lähetetty mm. tilaajille, joiden lehti on toimitettu yrityksen/yhteisön/organisaation osoitteeseen sekä yksityishenkilöille, jotka eivät kuulu alla ilmoitettuihin yhdistyksiin. Lasku on osoitettu tilaajarekisteriin kirjatulle tilaajalle eli samoilla (kaikilla rekisterissä olevilla) tiedoilla, joilla lehti on lähetetty veloituksetta vuoden 2012 loppuun. Tilaaja voi olla myös yritys ilman henkilön nimeä. Mikäli lehteä ei halua tilata maksullisena EI TARVITSE TEHDÄ MITÄÄN. Jättämällä laskun maksamatta tilaus peruuntuu automaattisesti.
Mikäli toimitus- ja/tai laskutustiedoissa on korjattavaa, ystävällisesti ilmoittakaa niistä sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi. Muistakaa myös ilmoittaa, mitä tilaajanumeroa muutos koskee.
PUU-lehti lähetetään jatkossa veloituksetta SAFA:n, RIL:n, RIA:n, SI:n, SIO:n, RKL:n ja RTY:n henkilö- ja opiskelijajäsenille (postitettuna kotiosoitteisiin).
Lehteä ei postiteta automaattisesti, eikä se ole minkään henkilöyhdistyksen jäsenetu, vaan se pitää tilata suoraan Puuinfosta. Myös Puuinfon jäsenyritysten toimipisteet saavat lehden veloituksetta.
Tämän vuoden puurakentamisen RoadShow 2013 -tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa puurakentamisesta. Helsingissä tänään 5.3.2013 alkanut 16 koulutuspäivän tapahtuma keskittyy puuelementtirakentamisen avoimen Runko PES - teollisuusstandardin ja siihen perustuvan tuotetarjonnan esittelemiseen. Eri paikkakunnilla pidettävien koulutuspäivien sarja on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennusvalvojille, paloviranomaisille ja arkkitehdeille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille.
RoadShow 2013 -koulutustapahtuman järjestävät Puuinfo Oy, Finnish Wood Research Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen puurakentamisohjelma yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tapahtumiin odotetaan yhteensä kahta ja puolta tuhatta osanottajaa.
Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen korostaa tämän vuoden puurakentamisen Road Shown koulutuksellista luonnetta. - Nyt on rakentamisen ammattilaisten parissa tarvetta ajankohtaisen tiedon jakamiseen. Uudesta avoimesta teollisuusstandardista, RunkoPES- järjestelmästä, siihen perustuvasta tuotetarjonnasta ja CE-merkinnöistä tarvitaan rakentajien ja suunnittelijoiden parissa tietoa, korostaa Viljakainen.
Opiskelijoiden ja suunnittelijoiden kannattaa nyt olla Viljakaisen mukaan kiinnostunut puurakentamisesta, muistuttaa Viljakainen. - Puurakentamisessa on lähdössä paljon liikkeelle hankkeita, jotka työllistävät suunnittelijoita. Puurakentamiseen erikoistuneista suunnittelijoista on selvä pula, joka on seurausta alan koulutuksen vähäisyydestä.
Kun viime vuonna valmistui yli 30 betonialan ja seitsemän teräsrakentamisen rakenne-suunnittelijaa, puuhun erikoistui vain kaksi suunnittelijaa. Puurakentamisen suunnitteluvajeen paikkaamiseksi Aalto yliopisto aloittaa toukokuussa suunnittelijoille tarkoitetun puurakentamisen täydennyskoulutuksen.
- Koulutusvajeesta johtuen tämän vuoden Road Show on korostetusti koulutustapahtuma, jossa kunkin paikkakunnan ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli, kertoo Viljakainen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tapahtuma on osa opetusta.
Puurakentamisen merkittävä puute poistuu
Avoimen RunkoPES-standardin uskotaan vauhdittavan teollisen ammattimaisen puurakentamisen läpimurtoa. - Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi, arvioi Viljakainen.
RunkoPES-järjestelmässä sovitaan mittamoduulit, liitosperiaatteet ja perusrakenneratkaisut. Niiden mukaan eri valmistajien tuotteet ja ratkaisut ovat yhteensopivia. Suunnittelijat voivat suunnitella talon ilman, että he tietävät kuka sen rakentaa. PES- järjestelmä vakioi puurakentamisessa vain rakennusrungon liitosjärjestelmän. Vakiointi ei rajoita arkkitehdin suunnitteluvapautta eikä yrityskohtaisten sovellusten kehittämistä. Järjestelmän uskotaan helpottavan ja yhteneväistävän myös puurakentamisen määräysten tulkintaa eri paikkakunnilla, missä se on ollut tähän saakka vaihtelevaa.
- RunkoPES helpottaa suunnittelua ja antaa suunnittelijoille paljon muuntelumahdollisuuksia, nopeuttaa ja tehostaa elementtien asennusta sekä mahdollistaa elementtien hankinnan ja kilpailuttamisen usealta eri valmistajalta, kuvailee Viljakainen puurakentamisen avoimen järjestelmän etuja.
Samat rakentamisen pelisäännöt kaikille materiaaleille
Toimitusjohtaja Mikko Viljakaisen mielestä on välttämätöntä, että puurakentamisessa on avoin teollisuusstandardi samalla tavoin kuin betonirakentamisessakin, koska se on rakennusalan yleinen käytäntö. - Nyt luodaan rakennusalalle samanlaiset pelisäännöt ja puurakentamisen on aika sopeutua mukaan kilpailuun, sanoo Viljakainen. Tähän saakka rakennusliikkeet eivät ole lähteneet laajalti mukaan puukerrostalorakentamiseen, kun niiden runkojärjestelmien kilpailuttaminen on koettu hankalaksi.
Yhtenäinen järjestelmä luo puuelementtirakentamiseen vakioidut kantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Järjestelmä kattaa ranka- ja massiivipuurakenteet sekä pilari-palkkirakenteet. Standardisoidut liitosratkaisut mahdollistavat eri valmistajien tuotteiden ja ratkaisujen yhteensopivuuden. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään samantapaista järjestelmää tilaelementtiratkaisuihin perustuvassa puukerrostalotuotannossa. Tähän asti teollisen puurakentamisen kohteella on ollut itsenäiset rakenneratkaisut, eikä kokemuksia ja oppimista ole voitu siirtää seuraaviin hankkeisiin.
- Työmailla piti keksiä aina pyörä uudelleen, vertaa Viljakainen. Jokaisella rakennushankkeella oli omat rakennepiirrokset, jolloin esimerkiksi asennustyöhön liittyviä ongelmia jouduttiin ratkomaan työmaalla sen sijaan, että rakennusosan valmistaja olisi suunnitellut ja tehnyt ne valmiiksi. RunkoPES-järjestelmässä on kiinnitetty suurta huomiota myös hyvään rakennettavuuteen ja laadunvarmistukseen.
RunkoPES edistää teollisen puurakentamisen läpimurtoa
Mikko Viljakainen uskoo RunkoPES-järjestelmän merkitsevän teollisen puurakentamisen läpimurtoa. - Kyllä tämä järjestelmä tehostaa puurakentamisen kilpailukykyä, lisää suunnittelijoiden mielenkiintoa puurakentamista kohtaan, tuo markkinoille lisää puurakentamisen ratkaisuja ja kasvattavaa rakennuttajien ja rakentajien kiinnostusta puurakentamista kohtaan, arvioi Viljakainen.
Yritysten on entistä helpompi kehittää omia puurakentamisen ratkaisujaan RunkoPES-järjestelmän pohjalta, kun suunnittelussa ja rakennusten toteuttamisessa on vallalla samat yhtenäiset laatukriteerit. Suuri odotusarvo järjestelmän käyttöönotossa kohdistuu puukerrostalorakentamiseen ja vanhojen betonikerrostalojen korjaus- ja täydentävään rakentamiseen. Puuosatoimittajien odotetaankin tuovan nyt tuoteosaamistaan mukaan kehitystyöhön entistä aktiivisemmin.
Osa PES-järjestelmän laatukriteereistä kattaa tulevaisuudessa myös rakennusmateriaalien ja rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset. RunkoPES ottaa huomioon rakennusalalle laaditut energiatehokkuusvaatimukset ja sen mukaan tehdyissä elementtiliitoksissa on huomioitu kaikki tekniset vaatimukset niin kantavuuden, ilmatiiviyden, ääneneristävyyden, paloturvallisuuden kuin kosteusteknisten ratkaisujen suhteen. - Tämä helpottaa paljon puukerrostalojen suunnittelua ja käytännön toteutusta työmaalla, tiivistää Viljakainen.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, 040 526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi
RunkoPES-aineistot löytyvät osoitteesta: www.puuinfo.fi/runkopes
Puurakentamisen koulutusRoadShow-kiertueen aikataulu: www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisen-koulutusroadshow-2013
Ekologinen rakentaminen lisääntyy. Rakennussuunnittelijoiden käyttöön on nyt kehitetty laskuri, jolla on helppo selvittää rakennusten materiaalisidonnaiset päästöt. VTT on yhteistyössä Pöyryn kanssa kehittänyt uudis- ja peruskorjaushankkeisiin soveltuvan ILMARI-laskurin. VTT ylläpitää laskuria ja Pöyry käyttää sitä omissa elinkaarien suunnitteluprojekteissaan.
Rakennusten hiilijalanjälki on noussut viime aikoina merkittäväksi rakennusten ympäristötehokkuutta kuvaavaksi mittariksi energiatehokkuuden rinnalle. Rakennussuunnittelulta ei ole juurikaan edellytetty hiilijalanjäljen arviointia, ja hyviä työkaluja ei ole ollut.
ILMARIn avulla rakennukselle voidaan laskea hiilijalanjälki eli kasvihuonekaasujen nettosumma. Laskenta keskittyy kasvihuonekaasupäästöiltään merkittävimpiin rakennusosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin, seiniin, päällysteisiin ja piharakenteisiin. Laskuri huomioi myös materiaalien valmistuksen, kuljetukset ja materiaalihukan. Sen avulla voidaan vertailla eri suunnitteluratkaisuja keskenään. Laskuri auttaa myös kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnassa.
”Kun materiaalien hiilijalanjäljen rinnalla tarkastellaan myös energiatehokkuutta, voidaan muodostaa kattava käsitys rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Täydennämme laskurin taustatietoja sitä mukaan, kun saamme materiaalitoimittajilta tietoja valmistusprosessien ympäristövaikutuksista”, kertoo VTT:n johtava erikoistutkija Tarja Häkkinen.
Pöyryllä ILMARI-laskuria käyttävät elinkaariasiantuntijat, joiden tehtävänä on muun muassa helpottaa eri suunnittelualojen työtä ympäristövaikutusten huomioimisessa.
”Ilmari on ensi askel jokaisen hankkeen rakennusmateriaalien ympäristötiedon hyödyntämiseen. Ennen tehtävämme painottuivat energiatehokkuuden tarkasteluun, mutta nyt myös materiaalien ympäristövaikutuksista saadaan tietoa nopeammin ILMARI-työkalun avulla. Esimerkiksi työkalun kehitysvaiheessa Pöyryllä tehdyssä diplomityössä selvitettiin, miten toimistorakennuksen rungon valinnalla voidaan vaikuttaa materiaalien kautta syntyviin päästöihin. Tarkoituksemme on lisätä kattava ympäristötieto kustannustiedon rinnalle suunnitteluvaihtoehtojen tarkasteluun", täydentävät Pöyryn elinkaarikonsultit Jenni Bäck ja Paula Rantanen.
ILMARI soveltuu uudis- ja peruskorjaushankkeiden suunnitteluun. Peruskorjaushankkeiden hiilijalanjäljen optimointi on uudisrakennushankkeita vaikeampaa, koska tasapaino energiatehokkuuden, kustannusten ja viihtyvyyden välillä on toteutettava olemassa olevien ratkaisujen rajoissa. Korjausrakentamisessa materiaalien osuus hiilijalanjäljestä on vain pieni osa. ILMARI soveltuu silti näihinkin hankkeisiin täydentämään energia-asiantuntemusta ja laajentamaan elinkaariajattelua.
ILMARI-laskuri: http://www.vtt.fi/sites/ilmari/index.jsp?lang=fi (käyttäjätunnukset pyydetään VTT:ltä)
Lisätietoja:
VTT
Johtava erikoistutkija Tarja Häkkinen
Puh. 020 722 6920, tarja.hakkinen@vtt.fi
Pöyry Finland Oy
Rakennusten elinkaarikonsultti Paula Rantanen
Rakennusten elinkaarikonsultti Jenni Bäck
etunimi.sukunimi@poyry.com
Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista.
- Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta.
Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi. Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Skanska ja IKEA kehittivät BoKlok-konseptin yhteistyössä 1990-luvun puolivälissä. Tähän mennessä Ruotsissa on myyty noin 5 000 BoKlok-kotia. Ratkaisuna BoKlok edustaa pienimittakaavaista kaupunkirakentamista pienkerrostaloissa. Suomessa BoKlok-omistusasuntoja on toteutettu viimeksi vuonna 2006 Porvooseen ja Vantaalle.
- Monen vuoden tauon jälkeen olemme arvioineet tilannetta uudelleen, kehittäneet konseptia ja päättäneet jatkaa. BoKlok-tuotannon ideana on luoda parempaa asumista, jossa yhdistyvät hyvä laatu ja design kohtuullisiin asumiskustannuksiin, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta.
Konsepti tekee nyt uuden tulemisen Suomeen. Vantaan Kivistöön rakennetaan 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson Hartolan yksikön toimittamista puupohjaisista moduuleista. Moduulit tehdään massiivipuusta tehdyistä CLT- rakennuslevyistä, jotka koostuvat ristikkäin liimatuista lamelli- eli puulevykerroksista. Ristiinlaminointi takaa CLT- levyjen lujuuden. Seitsemästä pienkerrostalosta koostuvan kohteen rakennustyöt alkavat huhtikuussa ja kohde on muuttovalmis joulukuun alussa tänä vuonna.
Moduulirakentaminen nopeuttaa rakentamisen aikaa
Moduulirakentaminen perustuu rakentamiseen pitkälle esivalmistetuista asuntomoduuleista. Menetelmällä saavutetaan jopa 50 prosenttia nopeampi rakennusaika perinteiseen elementtitekniikkaan verrattuna. Nopeuden lisäksi puuhun perustuvan moduulirakentamisen puolesta puhuvat laatu ja ekologisuus. Moduulit valmistetaan alusta loppuun sisätiloissa, eivätkä ne altistu rakentamisen missään vaiheessa kosteudelle tai muille säävaihteluille.
- Puumateriaaliin perustuva moduulitekniikka lyhentää merkittävästi rakennusaikaa työmaalla, mikä yhdessä vakioidun tuotannon kanssa näkyy puolestaan suoraan rakentamiskustannuksissa ja siten asuntojen lopullisissa hinnoissa, muistuttaa hankekehitysjohtaja Patokoski.
- Kun tilaelementit valmistetaan tehtaassa, työmaalla käytetty rakentamisen aika vähenee dramaattisesti. Lyhyt rakentamisaika on meille kustannusten hallinnan keino. Työmaan yleiskustannukset vähenevät, kosteuden ja teknisen laadun hallinta on sisätiloissa tapahtuvassa rakentamisessa helpompaa kuin perinteisessä rakentamisessa, kuvailee Patokoski puuelementteihin perustuvan rakentamisen etuja. Tunnistamme myös sen, että tällä konseptilla vastaamme paremmin rakentamisen laatukeskusteluun, kun talot rakennetaan tehtaissa.
BoKlok-konsepti perustuu Patokosken mukaan siihen, että standardisoinnissa pitää olla tiukka ja tuote pitää vakioida. - Asiakkaalle ei tässä konseptoinnissa tarjota sisustusvaihtoehtoja, koska osa kohtuuhintaisuudesta perustuu rakennusten vakiointiin. Tämä konseptirakentamisen idea tulisi ymmärtää myös kaupunkien kaavoittajien nykyistä paremmin, koska kaavoituksessa tai rakennusvalvonnassa ei ole totuttu siihen, että tiettyä rakennustyyppiä toistetaan.
Ratkaisu kaupunkipientaloksi
Koska suurin osa suomalaisista haluaisi asua pientaloissa, yhdistäisi Patokoski pientalon ja kerrostaloasumisen parhaat puolet kuten pihapiirin, puutarhan ja yhteissaunan, jotka kaikki toteutuvat BoKlok-konseptissa.
- Tästä olisi tehtävissä puutalolle uusi innovatiivinen tuotekonsepti. Kun Suomessa ei ole yhtään olemassa olevaa mallia kaupunkipientalo- eli town house -ratkaisuista, moduuleihin perustuva puurakentaminen voisi tuoda tähän vaihtoehdon, esittää Patokoski. Tämänkaltainen matala ja tiivis rakentaminen istuu kaupunkirakentamisen mittakaavaan.
Puu nivoutuu Patokosken mukaan osaksi BoKlok-ajattelutapaa. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten.
- Kun rakentamisen laatu on monimutkaisen palapelin tulos, puu on siinä keskeisessä roolissa. Materiaalina puu näyttää sopivan tämänkaltaiseen kaksikerroksiseen pienimittakaavaiseen rakentamisen parhaiten, arvioi Patokoski.
Puulla on rakentamisessa ympäristöystävällisen materiaalin maine ja imago, mitkä nousevat esiin tehdyissä kuluttajatutkimuksissa. - Käytännössä ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä asiakkaille, mutta varsinaista maksuhalukkuutta siitä on vielä vaikea löytää, uskoo Patokoski.
Skanskan teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan asiakas arvostaa pienimittakaavaista asuinympäristöä, toimivaa kotia, luonnollisia aitoja materiaaleja, ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta ja matalia asumiskustannuksia.
- Esimerkiksi yhteistä pihasaunaa, pikku puutarhaa, oleskelualuetta ja leikkikenttää arvostetaan ja ne tukevat tätä puurakentamisen kokonaisuutta ja ympäristöajattelua. Näistä asioista kasvaa BoKlok-rakentamisen karaktääri ja luonne. Meistä tämä on fiksua rakentamista, korostaa Patokoski.
Puurakentaminen sopii pienkerrostaloihin
Kaksikerroksiset BoKlok-talot ovat pienkerrostaloja ilman hissiä, jolla tavoitellaan kustannussäästöjä. Patokoski uskoo, että korkeamman puukerrostalorakentamisen läpimurto voisi tapahtua ensisijassa yleishyödyllisen asuntotuotannon kohteissa eikä niinikään perinteisessä grynderi-rakentamisessa.
- Ammattimainen puurakentaminen näyttäytyy uskottavana ja luotettavana toimintana verrattuna 1990-luvun ensimmäisiin yrityksiin. Rakennusteollisuudenkin piirissä suhtaudutaan ammattimaisen puurakentamisen mahdollisuuksiin vakavasti, koska sen mahdollisuudet teollisen esivalmistuksen kautta parantavat kilpailukykyä muihin materiaaleihin nähden.
Patokosken mielestä Suomi voisi profiloitua julkisen sektorin hankkeiden kautta vahvasti osaavaksi puurakentamisen maaksi, johon voi yhdistää vielä hyvän maineen laadukkaasta arkkitehtuurista ja designista.
Kohtuuhintaisuus lupauksena
Skanska hakee BoKlok-konseptilla uutta tuote- ja asiakassegmenttiä yhdeksi tukijalaksi Skanskan tuotantoon. Konseptin ideana on tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja alkuun erityisesti pääkaupunkiseudulle. Konsepti sopii hyvin myös sosiaaliseen asuntotuotantoon ja esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi. Näistä kohderyhmistä on saatu hyviä esimerkkejä Ruotsissa.
- Kun annetaan lupaus kohtuuhintaisuudesta, siinä täytyy voida pysyä, sanoo Patokoski. Kun hyvään sijaintiin yhdistää hyvän suunnittelun ja designin ja alueelta löytyy kauppa, julkinen liikenne, päiväkodit ja koulut, niin sellaiselle alueelle konseptimme sopii, kuvailee Patokoski.
Patokoski muistuttaa, että rakennusliike ei voi yksin vaikuttaa asuntojen kohtuuhintaisuuteen, kun koko rakentamisen arvoketjussa on monta toimijaa ja välikättä. Kuntien kaavoituspäätöksetkin vaikuttavat aina rakentamisen hintalappuun, jonka asukas maksaa. Jos kaavoittaja vaatii kattamaan esimerkiksi autopaikat, mutta asiakkaat eivät pidä sitä tärkeänä, niin kumman kanta tulisi asettaa etusijalla, kysyy Patokoski.
Skanska tavoittelee BoKlok-konseptilla keskituloisia asukkaita. - Olemme arvioineet tätä saavutettavuutta palkansaajan maksukyvystä alkaen ja hakeneet kullekin alueelle parasta hinta-laatusuhdetta. Vantaan Kivistön alueella tämä tarkoittaa sitä, että meidän asuntomme hinta on noin 3300 euroa neliöltä kun Vantaan keskihinta uusissa kerrostaloissa on yli neljän tuhannen euron, vertaa Patokoski.
- Pyrimme tunnistamaan mahdolliset asiakkaamme, kuten nuoret perheet, sinkut, lähellä eläkeikää olevat yksineläjät tai eläkeläiset sellaisiksi kohderyhmiksi, joita BoKlok- asumiskonsepti kiinnostaa. Jos kuudella sadalla eurolla kuussa pääsee kiinni omaan asuntoon, se sopii omistusasumisen kulttuuriin kasvaneelle suomalaiselle paremmin kuin vuokra-asuminen, uskoo Patokoski.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Riku Patokoski, hankekehitysjohtaja, 040 510 5475, riku.patokoski@skanska.fi
