Tiedoksi laskun saaneille:

Laskut on lähetetty mm. tilaajille, joiden lehti on toimitettu yrityksen/yhteisön/organisaation osoitteeseen sekä yksityishenkilöille, jotka eivät kuulu alla ilmoitettuihin yhdistyksiin. Lasku on osoitettu tilaajarekisteriin kirjatulle tilaajalle eli samoilla tiedoilla, joilla lehti on lähetetty veloituksetta vuoden 2012 loppuun. Tilaaja voi olla myös yritys ilman henkilön nimeä.

Mikäli lehteä ei halua tilata maksullisena EI TARVITSE TEHDÄ MITÄÄN. Jättämällä laskun maksamatta tilaus peruuntuu automaattisesti.

Mikäli toimitus- ja/tai laskutustiedoissa on korjattavaa, ystävällisesti ilmoittakaa niistä sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi. Muistakaa myös ilmoittaa, mitä tilaajanumeroa muutos koskee.

MUUTOKSET PUU-LEHDEN TILAUKSIIN 2013

Puulehti muuttuu maksulliseksi vuoden 2013 alusta muille kuin SAFA:n, RIL:n, RIA:n, SI:n, SIO:n, RKL:n ja RTY:n henkilö- ja opiskelijajäsenille (postitettuna kotiosoitteisiin). Lehteä ei postiteta automaattisesti (ei ole jäsenetu) vaan se pitää tilata suoraan Puuinfosta. Myös Puuinfon jäsenyritysten toimipisteet saavat lehden veloituksetta.

Puulehdeltä lähetetään vuoden 2013 alussa, ennen numeron 1/2013 ilmestymistä maksullisiksi muuttuvien lehtien tilaajille lasku, jonka maksamalla tilaus jatkuu. Mikäli Puulehteä ei haluta enää jatkossa, ei tarvitse tehdä mitään. Jättämällä laskun maksamatta tilaus katkeaa automaattisesti.

Lehden tilausmaksu on 32 euroa/vuosi + alv. Irtonumerot 10 euroa/kpl + alv ja lähetyskulut.

Lisätietoja kirsi.pellinen@puuinfo.fi.

PUU-lehden tilauksen voi tehdä alla olevalla lomakkeella. Osoitteenmuutoksen ja/tai peruutuksen voi ilmoittaa "palaute"-kohdassa. Muistakaa muutosten yhteydessä aina ilmoittaa lehden tilaajanumero (laskusta/lehden osoitekentästä).

PUULEHDEN TILAUS:

”Puurakentamisesta puhutaan yhä enemmän. Ekologisuus ja vastuullisuus ovat sen vahvuuksia. Asiakkaamme kyselevät yhä enemmän myös puun alkuperästä”, Arto Alanko kertoo. PEFC:stä kertova kyltti löytyy jokaisesta Puukeskuksen myymälästä. ”PEFC-sertifioiduksi kirjataan kaikki suoraan sertifioidusta metsästä hankittu puutavara sekä yrityksistä tuleva raaka-aine, kun sen toimittajalla on alkuperän seurantajärjestelmä”, kertoo Arto Alanko.

Puukeskus otti käyttöönsä oman ympäristöjärjestelmän vuonna 2010. Samalla virisi myös ajatus hakea yritykselle PEFC-sertifikaatti puutavarana alkuperän luotettavan seurannan järjestämiseksi. Sertifiointiyritys DNV myönsi yritykselle sertifikaatin viime lokakuussa. Sen avulla yritys pystyy takaamaan, että vastuullisesti tuotetun puun ketju on katkeamaton metsästä aina loppukäyttäjälle saakka.

Järjestelmän ylläpito ei tuota logistiikkapäällikkö Alangon mukaan kohtuuttomasti lisätyötä. ”Jokaisesta sahatavara ja sahatavarajalosteiden puutavaraerästä jää meille järjestel-
määmme ostotilaus ja toimittajan lasku todisteiksi, joista poimitaan toimittajien sertifiointiosuudet.”

Puun alkuperä on osa toimitussopimusta

Toisessa päässä hyvin laadittu dokumentointi tuo säästöjä ajankäytössä: Kun Puukeskus käy eri rakennusliikkeiden kanssa neuvotteluja tavarantoimituksista tuleville työmaille, on todistus sertifioinnista helppo liittää sopimuspaperin liitteeksi.

Tuoteryhmäpäällikkö Olli-Matti Nurmi rakennusliike Skanska Oy:stä vahvistaa, että rakennuksiin käytettävän puun alkuperä on tärkeä juttu rakentajille. Skanskan työmaille ympäri Suomen tulee puupohjaisia tuotteita sadoilta eri toimittajilta.

”Puurakentaminen on selvästi lisääntymään päin”, Olli-Matti Nurmi arvioi. ”Meillä lähtee esimerkiksi nyt toteutukseen pientalohanke, jossa rakennetaan kaksikerroksinen pienkerrostalo Vantaan Kivistöön. Talo valmistuu muuttokuntoon vuodenvaihteessa. Jotakin buumista kertoo se, että kohteen 35 omistusasuntoa arvottiin lähes viidensadan hakijan kesken.”

Puukeskus on Suomen suurin puupohjaisten rakennusmateriaalien jakelija. Sillä on yli kaksikymmentä toimipistettä Suomessa, kolme Venäjällä ja yksi Virossa. Yritys työllistää yhteensä noin 550 alan ammattilaista.

Lisätietoja:
Puukeskus Oy, Arto Alanko, logistiikkapäällikkö, arto.alanko@puukeskus.fi, 040 572 1832, http://www.puukeskus.fi/
PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry, Juha Uppa, markkinointipäällikkö, juha.uppa@pefc.fi, 045 118 9585, http://www.pefc.fi/

Tuuliniitty sijoittuu Tapiolan ydinkeskustaan tulevan metroaseman ja palveluiden välittömään läheisyyteen. Puurakenteinen alue tulee olemaan olennainen osa uudistunutta Tapiolaa.

Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Verstas Arkkitehdit Oy. Kaikki ehdotukset olivat ansiokkaasti ja taitavasti tutkittuja suunnitelmia, jotka eri painotuksin ottivat huomioon kilpailulle asetetut tavoitteet

Tuomaristo valitsi voittajaksi Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotuksen ”tiebreak”. Ehdotusta olivat toteuttamassa seuraavat henkilöt. Suunnittelijat Jukka Turtiainen arkkitehti SAFA, Ulla Saarinen arkkitehti SAFA, Janne Jylkäs arkkitehti ja Tuomas Saarinen arkkitehtiopiskelija. Avustajat Meri Murto arkkitehti SAFA, Juuso Ilonen arkkitehti, Luc Degol arkkitehti, Jouni Karttinen arkkitehti, Seppo Karppinen DI liikenne ja Antti-Jaakko Koskenniemi maisema-arkkitehti hulevedet.

Kilpailun arvostelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että ehdotus oli kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja ekologiselta ratkaisultaan korkeatasoinen.  Arvostelussa painotettiin kilpailuehdotuksen kaupunkikuvallista kokonaisnäkemystä, alueen identiteettiä luovia ominaisuuksia ja ratkaisun toimivuutta sekä kehityskelpoisuutta, ei vielä yksityiskohtia.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että voittanut ehdotus noudattaa Tapiolan henkeä ja hyväksi koettuja ratkaisuja toimivaan asuinympäristöön”, toteaa kilpailun tuomariston puheenjohtajana toiminut Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja Metsäliitto Osuuskunta (Metsä Wood) ryhtyvät yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa  Tuuliniityn asuinalueelle. Tavoitteena on ripeä eteneminen asiassa.

Lisätietoja kilpailusta ja alueesta löytyy osoitteesta www.tuuliniitty.fi

Puhelimitse  toimitusjohtaja Esa Kankainen, Asuntosäätiö, puh. 040 758 5580 tai kilpailusihteeri Juhani Karanka, arkkitehti SAFA, Sito Oy, puh. 040 183 4162.

Vanhan rakennuskannan peruskorjaushankkeiden ongelmana on ollut se, että kaikkiin korjaus- ja parannustarpeisiin yritetään vastata yhdessä korjaushankkeessa, jolloin siitä tulee taloudellisesti niin haastava yhtälö, että toteuttaminen lykkääntyy, peruuntuu tai päädytään lyhytnäköisiin ratkaisuihin.

- Kun vanhoja kerrostaloja saneerataan johdonmukaisesti useiden korjaustoimenpiteiden sarjana, rakennusten laatu- ja ympäristöominaisuudet voidaan nostaa aivan uudelle tasolle, ehdottaa arkkitehti Kimmo Lylykangas.

Lylykangas arvioi Aalto-yliopiston tutkimukseen viitaten, että vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa enemmän kuin uudisrakentamisella.  - Tämän vuoksi 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuuskorjauksiin kannattaa ryhtyä ja yhteiskunnan osoittaa siihen tarvittava taloudellinen tuki, esittää Lylykangas.

Vanhat rakennukset tarvitsevat pitkäjänteisiä ylläpitostrategioita, joihin energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan sisällyttää. Asunto-osakeyhtiöiltä on jo aiemmin alettu vaatia PTS-suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ennakoida tulevia korjaustarpeita.

Uusia korjausrakentamisen innovaatioita tulisi Lylykankaan mielestä tuotteistaa yhteistyössä ja muodostaa konsortioita innovaatioiden edelleen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lylykankaan mielestä rakennusalan haaste on alan konservatiivisuus. - Pelätään uusien menetelmien riskejä ja ongelmia, vaikka niiden takana olisi tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Käytännöt muuttuvat hitaasti, pohtii Lylykangas.

Korjausrakentaminen kannattaa aina

Peltosaaren työmaa

TES- menetelmään perustuvia demonstraatiohankkeita on toteutettu mm. Saksan Münchenissä ja Augsburgissa, Ranskan Voironissa, Ruotsin Halmstadissa, Oulussa Suomessa ja Lontoossa Englannissa. Kaikki kohteet olivat erilaisia ja tavoitteena oli käyttää innovatiivista ja kestävän kehityksen mukaista korjausmenetelmää.

Peltosaari korjauksen jälkeen

Yhteiskunnan kannattaa Lylykankaan mielestä kannustaa eri toimin energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen purkamisen sijasta. TES- korjausmenetelmä on osoittautunut teknisesti toimivaksi ja taloudellisesti kilpailukykyiseksi. Menetelmä on kilpailukykyinen erityisesti valmiissa kaupunkirakenteessa, jossa teollinen esivalmistus on ainoa tapa rakentaa häiritsemättä liian paljon ympärillä olevaa asustusta.

- TES-menetelmään perustuvia korjauksia voidaan tehdä useassa eri vaiheessa ja aikatauluttaa työt taloyhtiön talouden mukaan. Samalla voitaisiin antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.

Teollinen esivalmistus vastaus kosteus- ja homeongelmiin

TES-menetelmän rinnalla tulee Lylykankaan mielestä kehittää myös talotekniikan esivalmisteisia ratkaisuja, joissa voidaan eriyttää käyttöiältään erilaiset rakenteet ja komponentit. - Nyt ongelmana on se, että korjaukset yhdistävät, sekoittavat ja integroivat eri käyttöiän omaavia ratkaisuja keskenään, joka tekee eri osien vaihtamisen hankalaksi ja aiheuttaa seuraavissa korjausvaiheissa tarpeettomia kustannuksia, muistuttaa Lylykangas.

Uusien rakentamisen teknologioiden tavoitteena on kehittää rakentamisen laatua. Varsinkin puurakentamisen järjestelmien kehitystyö perustuu pitkälle vietyyn esivalmistukseen, jolla voidaan vähentää rakentamisen aikaisia kosteusriskejä. Teollisen esivalmistuksen myötä työmenetelmät, kosteudenhallinta ja mittatarkkuus ovat kehittyneet.

- Meillä on suuria sisäilma- ja kosteusongelmia jopa aivan uusissakin kouluissa ja päiväkodeissa, vaikka samaan aikaan käytettävissä on enemmän tutkimustietoa näiden ongelmien ratkaisuun kuin koskaan aiemmin. Ongelmat kertovat talotekniikan ja ulkovaipan muodostaman kokonaisuuden huonosta toimivuudesta käytännössä, mutta myös suunnittelun ja rakentamisen haasteellisuudesta, sanoo Lylykangas.

Rakennusalan sääntelyllä myönteinen vaikutus

Arkkitehti Kimmo Lylykangas uskoo, että ilman direktiivien ohjausvaikutusta rakennusalan reagointi ympäristökysymyksiin olisi Suomessa merkittävästi hitaampaa. - Direktiivi pakottaa reagoimaan nopeammin, jotta rakennettu ympäristö kantaa taakkansa ilmastotalkoissa.  Direktiiviin täytäntöönpano, tulkinnat ja painopisteet voidaan tehdä kansallisen sääntelyn puitteissa, koska rakentaminen on aina paikallista. On hyvä, että on kansallista liikkumavaraa, koska rakentamisen kulttuurit ovat niin erilaisia eri maissa.

Suomen katsotaan edustavan Venäjän suuntaan EU:n käytäntöjä ja osaamista. Vastaavasti myös Venäjällä on otettu käyttöön energiatehokkuussäädöksiä, joita ei kuitenkaan Suomessa tunneta. - Tässä olisi kenties mahdollisuus viedä Venäjälle meidän osaamistamme sekä toisaalta selvittää venäläisiä energiatehokkuustavoitteita suomalaiselle teollisuudelle, ehdottaa Lylykangas.

Teollisen puurakentamisen uusien innovaatioiden arvioidaan luovan uudis- ja korjausrakentamiseen sekä palvelusektorille uutta potentiaalista liiketoimintaa. Jo nyt on merkkejä siitä, että rakennusalalle on syntymässä teollisen tuoteosatoimitusten rinnalle rakennusprosesseja ja -aikaa lyhentävää teollisten elementtien asentamiseen erikoistunutta korjausrakentamisen kokonaishallintaan liittyvää liiketoimintaa.

Myös yhtenäisten eurooppalaisten rakennusalan säännösten katsotaan edistävän liiketoimintaa, koska yhtenäiset käytännöt korostavat rakennusalan eurooppalaista sisämarkkinaa ja avaavat sen kautta vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi uusi rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää kaikilta jäsenmailta suunnitelmaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi mm. ”Deep renovation” –strategian toteuttamisella.

Korjausrakentamisen uudet teknologiat esillä Kouvolassa

Kouvolassa järjestetään toukokuun 23.-24. päivinä kansainvälinen Forum Holzbau Nordic konferenssi. Ensi kertaa Suomessa järjestettävän konferenssin pääteema on energiatehokkaan ja kilpailukykyisen uudis- ja korjausrakentamisen tulevaisuuden teknologiat. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja synnyttää keskustelua modernin energiatehokkaan ja kilpailukykyisen puurakentamisen eri kulttuurien välille. Rakentamisen uusien teknologioiden arvioidaan luovan uudis- ja korjausrakentamiseen uutta potentiaalista liiketoimintaa.

Kouvolan konferenssin sisältö suuntautuu tulevaisuuteen ja tuo esille kehittyvää rakennusalaa eurooppalaisin ja kotimaisin esimerkein. Ohjelmassa pohjoismainen puurakentamisen rationaalisuus yhdistetään keskieurooppalaisiin voimakkaasti kehittyviin teollisiin ratkaisuihin ja näitä peilataan tulevaisuuden yhteiskuntakehitykseen ja rakennusmarkkinoihin esim. Venäjällä.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Kimmo Lylykangas, arkkitehti, 040 582 9439, kimmo.lylykangas@arklylykangas.com

Liitetiedostot

Kimmo Lylykangas

Peltosaaren työmaa

Peltosaari korjauksen jälkeen

PL 381

00131 Helsinki

puh. (09) 1299 1

email: hilppa.junnikkala(at)rakennusteollisuus.fi

Porravalmistajat ry:n hallitus

Anne Juopperi, Lappiporras Oy, puheenjohtaja

Ville Hautala, Westwood Oy

Ilkka Törrö, Puupeukalo Oy
Stefan Lund, Sunwood Oy
Paavo Hannula, Combiporras Oy

Hallituksen sihteerinä ja yhdistyksen asiamiehenä toimii Hilppa Junnikkala, hilppa.junnikkala@rakennusteollisuus.fi

Laskuri soveltuu kaikkien rakennusluokkien tarkasteluun joille on asetettu vaatimuksia E-luvun osalta.

Laskuriin syötetään keskeiset energiakulutukseen vaikuttavat lähtötiedot ja näin saadaan näkyviin kokonaisenergian kulutus (E-luku) rakenteiden vertailutason U-arvoilla. Tämän jälkeen käyttäjä voi muuttaa rakenteiden U-arvoja suunnitelman mukaisiksi nähdä suoraan muutosten vaikutukset E-lukuun.

Laskurin on laatinut FMC Group ja se on toteutettu Sitran energiaohjelman tuella.

Lisätietoja Puuinfon sivuilla julkaistuista ohjelmista/laskureista antaa RI Tero Lahtela, tero@lahtela.info tai 040 540 8978, muista ohjelmien laatijat. Toivomme palautetta ohjelmista, jotta voimme jatkokehittää niitä.

Mikäli mitoitusohjelmat eivät aukea, tarkista makrojen suojausasetus. Jos suojaus on päällä eivät mitoitusohjelmien makrot toimi.

Suojauksen poistaminen excel 2007

1. Napsauta Microsoft Office ‑painiketta vasemmasta yläkulmasta ja valitse sieltä Excelin asetukset.
2. Valitse Valvontakeskus, valitse Valvontakeskuksen asetukset ja valitse Makrojen asetukset.
3. Valitse haluamasi asetukset: Ota käyttöön kaikki makrot (ei suositella, saattaa sallia mahdollisesti haitallisen koodin suorittamisen) Valitse tämä asetus, jos haluat sallia kaikkien makrojen suorittamisen. Tätä asetusta ei suositella, koska se jättää tietokoneen suojaamattomaksi vahingollista koodia vastaan.

Jos et halua, että suojaus on aina poistettu, muista palauttaa suojaustaso takaisin.

Liitetiedostot

E-lukulaskuri 1.02 (xlsm)

Suomen luontokeskus Haltia on kilpailuttamisen kautta valinnut itselleen joukon yritysyhteistyökumppaneita. Kumppanuus Nikarin kanssa mahdollistaa sen, että Haltian huonekalut sopivat Haltian kokonaisarkkitehtuuriin, jossa keskeistä on ekologisuus, esteettisyys ja sopusointu kävijän luontoelämyksen kanssa.

Vuonna 1967 perustettu Nikari Oy valmistaa korkealaatuisia puuhuonekaluja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Nikari käyttää raaka-aineenaan pääosin lähialueen metsien sertifioitua puuta, ja rakentaa siitä muotoilullisesti ja teknisesti laadukkaita tuotteita Fiskarsin Ruukissa sijaitsevassa tuotantotilassaan sekä alihankkijaverkostonsa kautta eri puolella Suomea. Suomessa tehtävä huolellinen puusepäntyö, perinteisiin nojaava käsityötaito ja moderni muotoilu ovat Nikarin korkean laadun pohjana.

Haltiassa kävijä tai kokousvieras voi nauttia Nikarin suomalaisesta puumuotoilusta mm. kokoustiloissa, ravintolassa, luontokoululuokissa ja Lehto-kirjastossa.

”Nikari vastaa täysin arvojamme. Haltiassa haluamme tarjota asiakkaalle aidon luonnon kosketuksen, ja tämän elämyksen pitää ulottua päänäyttelystä illalliseen ravintolassa ja levähdyshetkeen kirjastossa. Nikarin käsintehdyt puukalusteet ovat osa Haltian tarjoamaa luontoelämystä”, toteaa Haltian johtaja Timo Kukko.

”Olemme iloisia, että voimme olla mukana Haltian toteutuksessa, koska edustamme molemmat pitkälti samankaltaista ajatusmaailmaa. Arvostamme lähituotantoa sekä kestävyyttä, ajattomuutta ja laadukkuutta”, toteaa Nikari Oy:n toimitusjohtaja Johanna Vuorio.

Haltian näyttelyissä esitellään koko Suomen luonnon helmet. Haltian luontokoulu ja retkineuvonta houkuttelevat ihmisiä lähtemään retkelle luontoon. Haltia avataan yleisölle Espoossa, Nuuksion Solvallassa 31.5.2013.

Lisätietoja:
Suomen luontokeskus Haltia, johtaja Timo Kukko, puh. 0500 186 182
Nikari Oy, toimitusjohtaja Johanna Vuorio, puh. 050 376 1974
www.haltia.com/paayhteistyokumppanit

UPM :n Vaneriliiketoiminta tuottaa vaneria järjestelmätuotteena jakeluketjuun ja teollisille loppukäyttäjille. Rakennusteollisuuden heikko tilanne koko Euroopassa on näkynyt suoraan vanerituotannossa, joka ei ole saanut imua markkinoilta, mutta on kyennyt parantamaan tulosta.

- Vaikka koko vaneriteollisuuden kannattavuus on heikkoa, me teimme viime vuonna 387 miljoonan euron liikevaihdosta omin voimin vahvasti plusmerkkisen tuloksen. Kun kovan työn seurauksena olemme pystyneet viimeisen kahden vuoden aikana parantamaan tulosta, se kertoo siitä, että meillä on osaavia, kovan luokan ammattilaisia, muistuttaa kaksi vuotta UPM:n Vaneriliiketoimintaa johtanut Kim Poulsen.

Euroopan rakentamisen suhdanteet näkyvät suomalaisessa vanerituotannossa vahvasti, koska rakentaminen koskettaa 70 prosenttia vanerituotannon kokonaisvolyymista. - Kyllä rakennusteollisuuden sykli näkyy meillä suoraan. Epävarmana aikana tuunataan enemmän vanhaa kuin rakennetaan uutta, sanoo Poulsen.

Laatutuotteita haastaviin kohteisiin

Poulsen on nimitetty UPM:n johtajiston jäseneksi vastuualueinaan UPM Paperiliiketoiminnan Aasian-Tyynenmeren alue 1. heinäkuuta 2013 alkaen ja konsernin globaalit yhteistyösuhteet 2. toukokuuta 2013 alkaen. Poulsenin sijoituspaikka tulee olemaan Shanghai.

Seuraajalleen Vaneriliiketoiminnan menestyksen avaimiksi Poulsen jättää selkeät kokemukseen perustuvat viestit. - Suomi pärjää vain erikoistumalla kokonaisvaltaiseen tuotemyyntiä tukevaan palveluun ja korkealaatuisiin tuotteisiin, joilla on haastava käyttökohde ja maksukykyinen, laatutietoinen asiakas.

Vaneriliiketoiminnassa tehdään paljon yhteistyötä teollisten loppukäyttäjien kanssa. Esimerkkinä loppukäyttökohteista Poulsen mainitsee kuljetussektorin, jossa rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon vaneria.

- Kaasutankkereissa halutaan nimenomaan pohjoisen koivusta tehtyä vaneria, jonka lujuus, paino,  lämmöneristyskyky ja stabiilius lämpötilan vaihteluissa on havaittu parhaaksi. Tällaisia tankkereita on tehty vuoden 1969 jälkeen 350 kappaletta, joista yli kahteen sataan me olemme toimittaneet vanerit. Nyt näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana tankkerirakennus on vahvasti kasvava business, arvioi Poulsen.

Suomessa tehdylle vanerille Poulsen hakee aina arvokkaan käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota tuotteen laadusta ja palvelusta.  - Kun  meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa.

Tekninen tuki suunnittelijoiden tukena

UPM: n WISA-vaneri on vaneriteollisuuden tunnetuin brändi vanerimaailmassa, jossa arkkitehdit suunnittelevat vanerin käyttöä sen pohjalta.  - Pyrimme tuotannossa tasaiseen laatuun ja siihen, että meillä on toimialan paras tuntemus, palvelu ja tekninen tuki koko ajan designerin tai suunnittelijan käytössä. Tuotteiden yhdistäminen vaatii osaamista kun suunnittelupöydällä ratkotaan niiden toimivuutta yhdessä, kuvailee Poulsen. 

Poulsen määrittelee UPM:n aseman tuoteosatoimittajaksi jatkojalostajille. - Tämä on hyvä paikka puutuoteteollisuuden ja sen lopputuotteiden arvoketjussa, koska emme halua kilpailla potentiaalisten rakentamisen asiakkaiden kanssa. Tämä antaa enemmän mahdollisuuksia jakeluteillä, kun taas rakentamisen järjestelmät edellyttävät tuotteen siirtämistä tuoteperheeseen, ratkaisuihin ja järjestelmiin.

- Voimme olla yhteistyökumppanina toimittamassa tuotteita rakentamisen järjestelmiin, rakenteellisiin osiin ja sisustukseen, vaikka emme itse olekaan mukana rakentamisen järjestelmien kehitystyössä ja niiden toimittamisessa, sanoo Poulsen.

Rakennusten rakenteellisissa osissa kuten esimerkiksi katoissa ja välipohjissa käytetään paljon havuvaneria. Puurakentamisen kasvun arvioidaan lisäävän vanerin käyttöä, koska vaneria voi käyttää monessa rakentamisen kohteessa sen jäykistävän ominaisuuden ansiosta. - Vaneri menee rakentamisessa pääasiassa piiloon, vaikka se toimisi myös näkyvänä  visuaalisena elementtinä, muistuttaa Poulsen.

Kestävän kehityksen arvot painavat markkinoilla

Kim Poulsen pitää hyvänä, että rakentamisen säädöksiä uusitaan ja harmonisoidaan EU:n sisällä. Esimerkkinä yhdenmukaisista pelisäännöistä Poulsen mainitsee pakollisen rakennusjätteen kierrättämisen, jota hän pitää vanerille ja puurakentamiselle myönteisenä uudistuksena.

- Puutuotteiden käyttö rakentamisessa mielletään ympäristöystävälliseksi rakentamiseksi, tulkitsee Poulsen. Kun puurakentamisen yhteydessä puhutaan ekologisesta kestävästä kehityksestä ja uusiutuvien materiaalien käytöstä, meille ne ovat pyhiä arvoja. Olemme vahvasti sitoutuneet tuotannossamme niihin ja toimimme puun alkuperän suhteen vain sertifioidun raaka-aineen kanssa, istutamme aina uutta metsää hakkuiden jälkeen emmekä käytä lapsityövoimaa missään päin maailmaa. Kun näitä arvoja kunnioittaa liiketoiminnassa, se on kestävällä pohjalla ja suhteellinen toiminta paranee.

- Markkinoilla eettisyys painaa paljon. Kun olemme kapasiteetiltamme Euroopan ykkönen ja meillä on isoja tunnettuja asiakkuuksia, meidän on oltava valveutuneita ja vaativia sertifioinnin ja kestävän kehityksen teemoissa, kuvailee Poulsen.

Globaali kilpailu vanerissa kovenee

Kun vielä vuonna 1995 Suomessa oli 7000 työntekijää puulevyjen valmistuksessa, määrä on tähän vuoteen mennessä puolittunut. UPM:n Vaneriteollisuus työllistää 2400 työntekijää yhdeksässä tehtaassa seitsemällä eri paikkakunnalla ja tuottaa noin 400 miljoonan euron liikevaihdon vuodessa. Seitsemän tehdasta sijaitsee Suomessa, yksi Venäjällä ja Virossa. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on miljoona kuutiota vuodessa. Viime vuonna Vaneriliiketoiminta tuotti 700 tuhatta kuutiota, josta 90 prosenttia meni vientiin 90 eri maahan ja 10 prosenttia kotimaahan. Tuotannosta puolet on havuvaneria ja toinen puoli koivuvaneria. Havupohjaiset vanerituotteet menevät suoraan rakennusteollisuuteen ja koivuvaneri taas etupäässä betoniteollisuuden järjestelmärakentamisen ja kuljetussektorin tarpeisiin.  

Vanerinvalmistuksen kilpailukykyä Poulsen pitää työvoima- ja raaka-ainekustannuksista johtuen haasteellisena. - Emme olisi nyt tähän enää tarvinneet energiaveron kiristyksiä tai rikkidirektiivistä koituvia lisäkustannuksia kilpailukykyä rasittamaan, muistuttaa Poulsen. 

Havuvaneria Poulsen pitää ehdottomana Suomen vahvuutena. - Meidän havuvanerin lujuusarvot ovat vahvoja, tuotteen paino ja lujuussuhde ovat kohdallaan.

Havuvanerin pääkilpailu tulee Brasiliasta ja Chilestä, jossa vaneri tuotetaan nopeakasvuisesta istutetusta oksattomasta puusta. Euroopassa Ranskalla on havuvanerin tuottajana vahva mäntypohjainen vanerituotanto, kun taas Italiassa ja Espanjassa tuotetaan vaneria poppelista, Puolassa ja Tsekissä koivusta.

Koivuvanerin tuottajana Venäjä on tulossa vahvasti markkinoille. Kun Suomessa tuotetaan 400 tuhatta kuutiota koivuvaneria vuodessa, Venäjällä päästään jo kolmen miljoonan kuution koivuvanerin vuosituotantoon. - Tuotantomäärä on vuoden 1995 jälkeen Venäjällä kolminkertaistunut, mikä osoittaa maan tulevan vahvasti globaaliin vanerimarkkinaan. Venäjä alkaa pärjätä jo CE-merkinnöissäkin, joita markkinoilla vaaditaan, vaikka kukaan ei halua niistä maksaakaan, muistuttaa Poulsen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Kim Poulsen, johtaja, UPM Vaneriliiketoiminta, 050 387 2063, kim.poulsen@upm.com

MicroShield on uudenlainen painekyllästetty tuoteperhe, joka eroaa raikkailla sävyillään muista markkinoilla olevista tuotteista. Uusi harmaa sävy tuo valoa ja levollisuutta pihapiiriin. Raikas harmaa sävy saadaan lisäämällä tuotteeseen harmaata väripigmenttiä kyllästyksen yhteydessä, jolloin tuotteiden väri on tasalaatuista. MicroShield -tuotteita on saatavana myös ruskeana.

MicroShield-tuotteissä käytettävää Osmosen kehittämää ja patentoimaa MicroPro-teknologiaa käytetään uuden sukupolven kyllästysaineissa maailmanlaajuisesti. USA:ssa Osmosen mikronisoituun kupariin perustuvalle kyllästysmenetelmä on markkinajohtaja. Menetelmälle on myönnetty EPP-merkki, joka tarkoittaa, että valmistusmenetelmällä valmistetut tuotteet ovat ympäristön kannalta suositeltavia.

Metsä Woodin kesän uudet terassi- ja piharakentamisen tuotteet ovat esillä Helsingin Kevätpuutarhamessuilla Helsingin messukeskuksessa 11.–14.4. Uuden tyylikkään harmaan MicroShield -terassilaudan lisäksi esillä ovat perinteiset piharakentamisen suosikit. Metsä Woodin pihatuotteisiin voi tutustua osastolla 6d79.

Lisätietoa Kevätpuutarhamessuista:
http://www.finnexpo.fi/Sites3/Kevatmessut2013/Sivut/default.aspx

Lisätietoja Metsä Woodin piharakentamisen tuotteista:
www.metsawood.fi/piha

Lisätietoja:
Mika Ruohonen, avainasiakaspäällikkö, Metsä Wood, puh. 050 401 2363, mika.ruohonen@metsagroup.com.
Henna Hakuli, markkinointipäällikkö, Metsä Wood, puh. 040 829 9346, henna.hakuli@metsagroup.com

Ulkokäyttöön tarkoitettu Osmo Color EcoGarden on ihanteellinen kaupunkiviljelijälle eri kasvatuslaatikoiden ja -alustojen puupintojen hoitoon ja sävyttämiseen. Tuloksena on silkinkiiltoinen, puun omaa rakennetta korostava kevyt väripinta, joka säilyttää hohtonsa myös eri sääolosuhteissa ja kestää hyvin auringon UV-säteitä. Valmiina käsitelty pinta on hengittävä ja vettä hylkivä, eikä se halkeile. Osmo Color EcoGarden -puuöljy on saatavilla kahdessa eri värisävyssä, oliivinvihreänä ja kastanjanruskeana.

Osmo Color EcoGarden on helppo käyttää. Tuotetta levitetään tasaisesti puhtaalle ja kuivalle puupinnalle toivotusta värisävystä riippuen joko yksi tai kaksi kerrosta. Litra tuotetta riittää noin kahdentoista neliön käsittelyyn, mikäli puupinta on uusi.  Tuotetta myydään sekä 0,75 litran että 2,5 litran pakkauksissa.

Jälleenmyyjät:
www.osmocolor.com

Lisätietoja:
Tekninen neuvoja Sirpa Pitkänen, puh. (019) 264 4200, sirpa.pitkanen@osmocolor.com