Teollisen high-tech puurakentamisen opintomatka Keski-Eurooppaan 26.-29.9.2013



Matkalla tutustutaan puurakentamisen huippuesimerkkeihin, joissa teknologisen osaamisen edelläkävijät toteuttavat arkkitehtien suunnitelmia, jotka ovat vain puusta mahdollisia. Alustava matkareitti on Helsinki-Zürich-Vorarlberg-München-Helsinki. Matkalla tutustutaan seuraavien arkkitehtien ja insinöörien töihin: Shigeru Ban, Hermann Kauffmann, Hermann Blumer, Patrick Thurston, Pool Architekten jne. Rakennusteollisuudesta tutustutaan mm. Renggli Holzbauhun ja Cree by Rhombergiin.



Pohjois-Amerikan päärakennusmateriaali on puu! – How they do it? A-Z yhdeksässä päivässä 7.-15.12.


Matkalla tutustutaan pohjois-amerikkalaiseen kustannustehokkaaseen rakentamiseen kumppanuuskaavoituksesta tuotantoon sekä puutuoteteollisuuteen. Alueen rakennustuote- ja rakennustuotanto on äärimmäisen tehokasta ja asiakaslähtöistä. Rakentamisen tuotekehitystyötä tehdään kilpaillussa markkinassa tuoden tehokkuutta rakentamisen kustannuksiin ja rakennusprosessiin. Opintomatkalla tutustutaan myös Pacific Northwestin mahtaviin metsiin ja elämäntyyliin.



Matkaohjelmat työstää ja matkat opastaa Petri Heino.



Alustavat kiinnostuksen ilmaukset pyydetään 31.7. mennessä osoitteeseen: kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Antti Vehviläinen/Liikennevirasto

- Puusiltojen rakentamisen vähentymiseen 2000-luvulla on vaikuttanut mm. käyttöön otetut uudet hankintamenettelyt, joissa suunnittelu ja toteutus jäävät urakoitsijan vastuulle, myöntää Vehviläinen.

Vehviläisen mukaan suurissa hankkeissa käytetään helposti riskittömiä standardiratkaisuja, mikä johtaa usein betonisiltojen valintaan. - Betonisillat koetaan käyttöiältään ja kantavuudeltaan puusiltoja paremmiksi sekä rakentamiskustannuksiltaan edullisemmiksi, kuvailee Vehviläinen nykytilannetta.

- Käytännössä puusillat on tarjouskilpailussa suljettu jo lähtökohtaisesti pois, sanoo puusiltoja valmistavan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra. Ongelmana ovat usein tilaajan ennakkoluulot ja suunnitteluosaamisen puute, joka on johtanut siihen, että tarjouskäytäntö ei ole avoin kaikille materiaaleille. Emme ole valmistamisessa tai teknisesti ruotsalaisia ja norjalaisia valmistajia heikompia, mutta usein suunnittelukaartissa tarvittavaa osaamista ja tahtoa ei ole, kertoo Kopra.

Sillanrakentamiseen lisää kilpailua

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen toivoo myös kilpailun avaamista siten, että puuvaihtoehto pääsee tasavertaisesti sillanrakentamisen tarjouskilpailuun. - Puusiltojen toteutuksella edistetään konkreettisesti hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista puun käytön edistämiseksi. Puusiltoja rakentamalla saadaan aikaan nopeasti näkyviä tuloksia, jotka kertovat laajalti suomalaisesta puuosaamisesta ja valtiovallan onnistumisesta puun käytön edistämisessä, muistuttaa Viljakainen.

Ruotsissa puusiltojen osuus uusista silloista on 20 prosenttia. Jotta puisten siltojen teollinen valmistaminen olisi Suomessa taloudellisesti mielekästä, niitä tulisi olla moninkertainen määrä nykyiseen rakentamiseen verrattuna, arvioi Viljakainen.

Viljakainen pitää edellytyksiä puusiltojen rakentamiseen myös Suomessa hyvinä, koska puusiltoja on tutkittu ja kehitetty useissa mittavissa pohjoismaisissa hankkeissa. Puisten siltojen suunnittelua varten on olemassa eurooppalaiset suunnittelunormit ja niiden kansalliset sovellusasiakirjat. Ruotsissa ja Norjassa kehityshankkeet ovat johtaneet mittavaan puusiltarakentamiseen.

Suomessa puusiltojen rakentamisen esteeksi mainittua puusiltarakentajien kilpailuttamismahdollisuuksien puutetta ei Viljakainen pidä todellisena. - Suomessa on ainakin kolme yritystä, joilla on hyvät mahdollisuudet puisten siltojen toteuttamiseen, mikäli niiden teollisen valmistuksen edellytykset ovat liiketaloudellisesti kiinnostavat. Lisäksi sillanrakentamisesta käytävää kilpailua voitaisiin avata materiaalineutraalien suunnittelu- ja toteutuskilpailujen avulla, jolloin myös puuvaihtoehto pääsisi mukaan. Kilpailun lisääntyminen olisi erityisesti tilaajan etu, korostaa Viljakainen.

Muissa maissa toteutetut puusillat on todettu teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiksi. Niiden teknistä käyttöikää pidetään erittäin pitkänä ja huoltokustannuksia edullisina. - Puusiltojen erityisiä etuja ovat nopea rakentaminen ja puun käytön positiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset, toteaa Viljakainen.

Ekotehokkuus puusiltojen vahvuutena

Suomi oli vielä viisi vuotta sitten Ruotsia edellä puusiltojen määrässä, mutta nyt tilanne on kääntynyt. Ruotsissa puusiltoja käytetään raskaan ja kevyen liikenteen siltaratkaisuissa.

Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen haluaa kartoittaa puusiltojen käyttömahdollisuudet kevyen liikenteen lisäksi myös maantiesiltoina. Tähän arviointiin vaikuttavat puurakenteiden kantavuus, käyttöikä ja standardisoidut ratkaisut, joiden myötä syntyy aito kilpailutuksen mahdollisuus ja vertailupohjaa eri materiaalien välille.

- Tilaajien kannalta ongelmana on ollut se, että puusiltojen valmistajien määrä on niin vähäinen, että niitä ei ole voitu kilpailuttaa, sanoo Vehviläinen.  Sillan koko, ulkonäkö ja päämateriaali määritellään jo tiesuunnitelmavaiheessa, jonka jälkeen siitä ei enää poiketa. Kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden korostaminen tulee  vaikuttamaan myös hankintakriteereihin. Tulevaisuudessa siltojenkin rakentamiseen tulee mukaan elinkaarivertailu, johon vaikuttavat ympäristövaikutukset, ekotehokkuus ja kustannukset koko elinkaaren ajalta.

Liikennevirastossa on osana pohjoismaista tutkimusta lähdetty kehittämään silloille elinkaarisuunnittelun työkaluja mm. ekotehokkuuden, ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointiin. Elinkaarianalyysien arvioidaan korostavan puusiltojen ekotehokkuutta muihin siltamateriaaleihin verrattuna. Tätä kehitystyötä jatketaan, jotta työkaluista saataisiin toimivia mittareita urakkatarjouksien vertailuun.

Marraskuussa järjestettävän Puuinfon Puupäivän ohjelmaan tulee Vehviläisen aloitteesta puusiltaseminaari, jonka tarkoituksena on saattaa alan toimijat kuten suunnittelijat, siltavalmistajat ja tilaajat yhteen.  - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, tarvitaan kaikilla tasoilla lisää tietoa puusiltarakentamisen mahdollisuuksista, perustelee Vehviläinen.

Puusillat halutaan Vehviläisen mukaan perussiltasuunnitteluun yhdeksi vaihtoehdoksi. - Meillä on tulevaisuudessa edessä uudisrakentamisen ohella satojen nykyisten puusiltojen uusiminen. Liikennevirasto ei enää nykytilanteessa suunnittele omia tyyppisiltoja, vaan niiden suunnitteluvastuu jää siltatoimittajille, joiden odotetaan tarjoavan valmiiksi suunniteltuja ja Liikennevirastolla hyväksyttämiään tyyppisiltoja.

Vehviläisen mukaan uusien puusiltojen määrään on vaikuttanut viime vuosina osittain alhaisesta rahoituksesta johtuva uusien kevyen liikenteen siltojen vähäinen rakentaminen. - Kuntien osalta asia lienee jossain määrin parempi. Kevyen liikenteen väylien elvytyshankkeissa mahdollisuuksia puusiltojen rakentamiseen voi löytyä. Puusiltojen rakentamisesta on viime vuosinakin saatu hyviä kokemuksia yksittäiskohteissa, kun on haluttu panostaa esimerkiksi sillan ulkonäköön. Puusillat ovat usein näyttäviä maamerkkisiltoja, jotka ovat uniikkeja ja niiden halutaankin olla näyttäviä, sanoo Vehviläinen.

Vakioidut tyyppisillat tulevat markkinoille

Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän vakioituja tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, jolloin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Haluamme tehdä siltatuotteemme vakioimalla ne ostajille helpoiksi, minkä pitäisi lisätä avointa kilpailua eri materiaalien välillä. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra. 

Kopran mielestä parin kolmenkymmenen sillan vuosittaisella puusiltojen tilausmäärällä ei usealle toimijalle ole tilaa. - Kun tilaajapuolella vaaditaan kilpailutuksen takia useampia puusiltojen valmistajia, unohdetaan se että puuvaihtoehto voi olla yksi vaihtoehto muiden materiaalien rinnalla. 

- Olimme aktiivisesti mukana muun muassa E18-tiehankkeessa, jonne piti tulla parikymmentä puurakenteista siltaa. Lopputulos oli yksi puusilta, jossa siinäkin on betonikansi, kertoo Kopra. Viimeistään elinkaarimallilla puu saadaan suljettua pois, jos tahtoa ei ole. On hyvä muistaa, että mikään silta ei ole huoltovapaa, kaikkia siltoja tulee huoltaa materiaalista riippumatta.

Pääteille ei ole tehty yhtään puusiltaa Vihantasalmen sillan valmistumisen jälkeen. Vaikka Porkkalaan sotien jälkeen rakennettu puusilta piti säilyttää uusimisen jälkeen puusiltana, silta toteutettiin betoniterässiltana.

- Vihantasalmen sillasta maamerkkisiltana tulee edelleen hyvää palautetta, koska se jää mieleen ja monet haluavat visuaalisesti kauniita ratkaisuja eikä betonisiltoja, muistuttaa Kopra.

- Meillä on valmius rakentaa valtateiden, metsäautoteiden ja kevyen liikenteen siltoja huomattavasti enemmän. Meidän puusiltaosaaminen on täysin Ruotsin ja Norjan tasolla, vaikka meillä rakennetaankin puusiltoja merkittävästi vähemmän. Tulevaisuudessa uskon puusiltarakentamisen kasvavan sen myönteisten ekologisten ominaisuuksien johdosta, sanoo Kopra.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Antti Vehviläinen, pääjohtaja, 020 637 3001, antti.vehvilainen@liikennevirasto.fi
Ville Kopra, toimitusjohtaja, 0500 235701, ville.kopra@versowood.fi
Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, 040 5266413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia.

• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

U-arvolaskurin dokumentaatio Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke. Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus. Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat. Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit. Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus. Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto. Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus. Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri. Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy. Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat. Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri. Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli. Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo. Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys. Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä. Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä. Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1. Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

Vanerin mitoittaminen. Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla. Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä. Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia. Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus? Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy. Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit. Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus (sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon. Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot. Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja? Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen. Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Oheisesta lehdestä 2/2013 käännökset jutuista (ei ilmoituksista) saksa ja ranska

1. kaikki poislukien Tekninen tiedote (s.2)
2. lisäksi jutut Villa Bruun (s.8), Kesämaja (s.14) ja Kesämaja Bach (s.18) myös venäjäksi

Käännösten toimitus:

• kaikki meidän Hilpalle: hilppa.junnikkala@puuinfo.fi
• kohta 1 taittajalle: laura@jelias.fi

ps. liitteenä myös edellisestä lehdestä taitettu käännösliite.

Liitetiedostot

PUUlehti 2/13

Käännösliite 1/13

SISÄLTÖ | CONTENT 2/13

PÄÄKIRJOITUS | LEADER

5 Modulin opetukset | Lessons of the Moduli house

UUTTA | WHAT’S NEW

6 Hallitus havahtui hallien turvallisuuteen Safety checks on large-span buildings

Topi Helle puututkimuksen johtoon Topi Helle to head up wood research

Suuria puuelementtejä Koskiselta Large-scale wooden elements from Koskinen

Pohjoiset puukaupungit palkittiin maailmalla Wooden towns win award

RAKENNETTU | BUILT

8 Vapaa-ajan asunto Villa Bruun | Leisure home Arkkitehtitoimisto Häkli Ky

Liitetiedostot

Puu 2013/2 (pdf)

Suomen metsäteollisuuden tuotannosta kaksi kolmasosaa menee EU - maihin ja puolet euroalueelle. Eurokriisi ja arabimaiden levottomuudet ovat painaneet normaalien suhdannevaihtelujen lisäksi metsäteollisuuden Euroopan markkinoita.

- Varsinkin sahateollisuus on ollut pitkään heikossa hapessa, kun rakentaminen on kauttaaltaan Euroopassa hiipunut. Onneksi puutuotealalla on myös Euroopan ulkopuolisia markkinoita kuten Japani ja Kiina, joiden kasvu korvaa Euroopan alenevaa vientiä, sanoo Metsäteollisuus ry n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Jaatinen pitää varsinkin paperiteollisuuden haasteita osin rakenteellisina ja osin suhdanteista johtuvina. Vastaavasti kysyntä pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin on kasvussa.

- Esimerkiksi kuitupakkaustuotteet ovat resurssitehokkaita, uusiutuvaan kierrätettävään hiiltä sitovaan materiaaliin perustuvia  tuotteita. Näissä ekotehokkaissa tuotteissa pärjäämme kilpailukyvystä huolehtimalla jatkossakin Euroopassa, vaikka maantieteestä johtuen meillä takamatkaa onkin, muistuttaa Jaatinen.

- Metsäteollisuus ei ole lähtenyt mihinkään Suomesta, vaikka julkisessa keskustelussa tämmöistä ajoin heitetäänkin. Metsäsektori tarjoaa edelleen noin 160 tuhatta työpaikkaa, mikä on edelleen paljon, kun samaan aikaan olemme menettäneet kokonaisia toimialoja. Toimintoja on sopeutettu, kehitämme uusia tuotteita, haemme uusia markkinoita ja samalla puolustamme olemassa olevaa teollisuutta, kuvailee Jaatinen suomalaisen metsäteollisuuden tämän hetken tilaa.

Puusta uusia tuotteita

Jaatinen näkee Suomessa suuria mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä, kun teollinen käyttö on nyt noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa ja kasvu ylittää sata miljoonaa. - Haasteena on löytää puulle uusia innovatiivisia käyttömuotoja ja nostaa sen jalostusarvoa. Tätä puunjalostuksen kakkua on kasvatettava ja saatava parempi arvo irti jalostuksesta.

Luontaisina Suomen vahvuuksina Jaatinen pitää hyvää alan osaamista, hyvää raaka-ainepohjaa ja energiapolitiikkaa. - Mutta kun haluamme menestyä supistuvilla markkinoilla, on oltava parempia kuin muut. Siksi kannattaa panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan edelleen erityisesti puukuidun uusien käyttömuotojen kehittämiseksi. Kun tähän asti olemme olleet hyviä erityisesti metsäteollisuuden prosessitehokkuuden kehittämisessä, nyt on aika suunnata uusien innovaatioiden kehittämiseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen.

Suomessa on syntynyt uutta biotalouteeperustuvaa teollisuutta  juuri olemassa olevan teollisen rakenteen pohjalle. Esimerkiksi Lappeenrannan biojalostamohanke tulee toimivan integraatin yhteyteen, mikä parantaa koko yksikön kilpailukykyä. - Lyhyt ja pitkä alkuperäinen puukuitu tulee olemaan kasvavan biotalouden tärkeä raaka-ainelähde ja siinä näen Suomella suuria mahdollisuuksia, uskoo Jaatinen.

Yhteiskunnan puurakentamisen edistämistoimet perusteltuja

Puurakentamista Jaatinenpitää merkittävänä  osana metsäteollisuuden uusiutumisen strategiaa ja julkisen vallan toimia perusteltuina puurakentamisen edistämiseksi.   - Puurakentaminen on ekologisesti kestävää ympäristöliiketoimintaa ja on perusteltua, että julkinen valta silittää uuden puurakentamisen markkinan syntymistä myötäkarvaan.  Kysehän on uusia vientimahdollisuuksia edistävästä kansallisesta luonnonvarojen hyödyntämistä. 

Jaatinen toivookin Työ- ja elinkeinoministeriön  johtaman Metsäalan strategisen MSO- ohjelman  puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Tällaista ohjelmaa tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen. Uskon että puun ympäristöominaisuuksien kuten päästöttömyyden ja vähähiilisyyden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa , arvioi Jaatinen.

Jaatinen odottaa puurakentamisen tuovan moni-ilmeisyyttä ja viihtyvyyttä uudenlaiseen kaupunkiarkkitehtuuriin ja puurakentamisen tulevan vahvasti mukaan myös ammattimaiseen rakentamiseen. - Kaikkien materiaalien tulee vapailla markkinoilla olla samalla viivalla ja puun on pärjättävä kilpailussa ilman tukitoimia.

-  Puurakentamisen ilmapiiri on erittäin myönteinen ja sen perusedellytykset kunnossa.  Katseet suuntautuvat nyt arkkitehteihin, kaavoittajiin, rakennuttajiin ja alan koulutukseen, jotta saadaan hankkeita liikkeelle. Julkisissa hankkeissa valtio ja kunnat voisivat olla esimerkin näyttäjiä ja suosia puun  käyttöä vähähiilisenä päästöttömänä materiaalina Ranskan tapaan julkisissa hankinnoissa ja  rakentamisessa. Esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa voitaisiin puun käyttöä edistää yhteiskunnan rahoituksen vastineeksi, ehdottaa Jaatinen.

Venäjän kaupassa edelleen esteitä

Venäjän WTO jäsenyyden myötä puun tuontiin liittyneet vuosia jatkuneet ongelmat on varsinkin koivun osalta ratkaistu. Koivupula johti Suomessa  jopa joillakin koneilla koivun vaihtoon havupuuksi. Havupuun tuonnissa on Jaatisen mukaan edelleen hallinnollisia ongelmia. Myös puutuotealan pk-yritykset ovat toivoneet valmiiden puutuotteiden kuten esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vientiä hidastavien kaupan esteiden poistamista. 

- Puutuotteiden viennissä on edelleen ollut kaupan esteitä, joiden poistamisesta neuvotellaan kaiken aikaa. Tavoitteena on, että EU:n ja Venäjän väliset tulkintaerimielisyydet voitaisiin ratkaista neuvottelemalla. Näen että vaurastuva venäläinen keskiluokka on erinomaisen hyvä asiakasryhmä. Kun eurotalous on vaikeuksissa, Venäjä on lähellä oleva vahva markkina, muistuttaa Jaatinen. 

Jaatinen kaipaa tervettä rakennemuutosta myös metsänomistukseen, kun nykyisenä ongelmana on omistajuuden pirstaloituminen ja sen vaikutukset puukauppaan. - Meidän pitäisi päästä pidemmällä tähtäimellä ammattimaisempaan metsänomistukseen ja sen kautta tasaisempaan puukauppaan. Erilaisten yhteiskunnan toimien tulisi tukea tätä rakennemuutosta, mutta nyt  näyttää, että esimerkiksi perintöverotuksen  sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät mene kauttaaltaan läpi.   On äärimmäisen tärkeää löytää jokin uusi malli, jolla kansallisvarallisuutemme omistusrakenteen vinoutuminen saadaan oikaistua, sanoo Jaatinen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, 09 132 6600, timo.jaatinen@forestindustries.fi

Rakentamisen aleneva suhdanne näkyy ikkuna- ja oviteollisuudessa ensin uudisrakentamisen hankkeiden hiipumisena. Parhaillaan alalla eletään myynnin ja valmistuksen osalta vuoden kiireisintä aikaa.

- Rakentamisen laskeva suhdanne näkyy ensin ikkunoissa ja sitten ovissa ensin hintatason putoamisena ja sitten volyymin laskuna. Kun toimitaan ohutkatteisella alalla, alaan iskee taantuma herkästi, kuvailee Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen.

Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen muistuttaa Suomen kasvavasta korjausrakentamisen velasta, jonka toteuttamisella pystytään saavuttamaan myös energiansäästötavoitteet. - Nyt tarvittaisiin korjausrakentamiseen kunnon sysäys, jolla saataisiin volyymia aikaiseksi. Kun energiankorjaushankkeilla on saavutettu jopa 75 prosentin energiansäästö, työtä kannattaisi jatkaa. Tulevaisuudessa korjaushankkeita tulisi toteuttaa useamman kerrostalon hankekokonaisuuksina, jolloin saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo Saarinen.

Avustukset heiluttavat markkinoita

Korjausrakentamisen markkina on vähäisen uudisrakentamisen sijaan ovi- ja ikkunateollisuuden pelastus. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Markku Hoppanian mukaan korjausrakentaminen vetää, mutta alalla on paljon tarjontaa ja ennustettavuus puuttuu. - Uudisrakentaminen on alhaisimmillaan, mutta jos kerrostalojen energiakorjausavustukset ovat riittävän pitkäjänteisiä ja ennustettavia, korjausrakentamisella voidaan mennä rakentamisen taantuman ylitse.

- Vaikka suhdannesyistä johtuen korjausrakentamisen ja energiakorjausten tuet ovat perusteltuja, ne tuovat myös epävakautta valmistavaan teollisuuteen. Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia ja korjaustoiminta lopahtaa kokonaan, muistuttaa Hoppania.

- Näin valmistavan teollisuuden kannalta kotitalousvähennysjärjestelmä on paras malli, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. On hölmöä heikentää toimivaa järjestelmää, kun nyt avustukset heiluttavat markkinoita eikä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti.

Korjausrakentamisella merkittäviä energiasäästöjä

Yhtiön perusliiketoiminnan runko tulee saneerausliiketoiminnasta, jossa asunto-osakeyhtiöt on iso asiakas. Ikkuna- ja ovituotannon kehitystyötä ovat leimanneet viime vuosina voimaan tulleet uudet energiatehokkuusvaatimukset. - Annetut energiansäästölupaukset ja tavoitteet eivät toteudu pelkällä uudisrakentamisella, vaan nimenomaan korjausrakentamisella, muistuttaa Saarinen. Nyt tarvittaisiin korjausrakentamiseen kunnon sysäys, jolla saataisiin volyymia aikaiseksi.

Lammin Ikkuna Oy oli mukana Riihimäen Peltosaaren energiakorjaushankkeessa, joka toteutettiin puurakenteisilla TES- elementeillä. Pilottikohteessa saavutettiin 75 prosentin energiansäästö. Saarinen pitää kohdetta hyvänä esimerkkinä kannattavasta energiatehokkuutta parantavasta saneerauksesta.

- Kun Suomessa muhii valtaisa energiankorjausvelka, tätä työtä kannattaisi jatkaa, sanoo Saarinen.  Tulevaisuudessa korjaushankkeita tulisi toteuttaa useamman kerrostalon hankekokonaisuuksina, jolloin saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Parhaalla ekowatti-ikkunalla saadaan aikaan lämmön säästö, mikä vastaa 15 sentin lisäeristystä seinissä.

Ikkunoiden laatu ja energiatehokkuus on parantunut merkittävästi vuosien varrella. - Verrattuna vanhoihin ikkunoihin, lämpöhukka voidaan pienentää viidennekseen hyvälaatuisissa ikkunoissa ja alle puoleen perusrakentamiseenkin tarkoitetuissa ikkunoissa, sanoo Saarinen.

Yhtiö valmistaa tuotteita perusrakentamisen lisäksi matalaenergia- ja passiivitasoisen rakentamisen tarpeisiin. - Tämä on imagokysymys, mallisuojatut huipputuotteet pitää olla, vaikka kauppaa käydäänkin etupäässä perusrakentamiseen tarkoitetuilla tuotteilla. Volyymirakentamisessa mennään helposti perusrakentamisen tuotteilla, vaikka hintaero korkealaatuisiin tuotteisiin on rimaa hipovan pieni.

Saarinen kannustaa kuluttajia vertailemaan ikkunoiden energiamerkintöjä samalla tavoin kuin vaikkapa tehdään jääkaapin hankinnassa, vaikka nykytuotteet alkavat ollakin energiatehokkuudeltaan lähes kaikki A-luokkaa.

Eurokriisi heijastuu käyttöpääomamarkkinoille

Hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Ikkuna- ja oviteollisuus on suhdanneluontoista liiketoimintaa, jossa tuotannon volyymi laskee merkittävästi talvella ja nousee keväällä huippuunsa tuplaten käyttöpääoman tarpeen. Kun yrityksellä menee hyvin, pankit lupaavat auttaa aina, kun käyttöpääomaa tarvitaan. Mutta ei se aina niin menekään, vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, ravistelee Hoppania pankkeja. Fair play -meininki on mennyttä. Kun ennen sovittiin, se piti. Nyt vaihdetaan neuvotteluihin mies, ettei kukaan menetä kasvojaan.

- Vaikka kyse on paljolti teknisestä pääoman kierrosta, sitä hankaloittaa myös se, että suuret volyymiasiakkaat eli rakennusliikkeet ovat joskus huonoja maksamaan, täydentää Saarinen.

Ikkunoissa ja ovissa paljon vientipotentiaalia

Lammin Ikkuna Oy:llä on ollut kaksi edeltäjää. Vuonna 1969 perustettu Lahden Ikkuna Oy oli ensimmäinen mittatilausikkunoiden teollinen valmistaja Suomessa. Vuonna 1980 yritys siirtyi Metsäliiton teollisuudelle, jonka jälkeen vuonna 1998 aloitti Lammin Ikkuna Oy nykyisten pääomistajien hallituksen puheenjohtajana toimivan Markku Hoppanian ja toimitusjohtaja Hannu Saarisen johdolla.

- Täällä on aina ollut innovatiivista tekemistä, muistuttaa Saarinen. Lahden Ikkuna teki ensimmäisenä räätälöityjä tuotteita teollisesti, Metsäliiton aikana jo vuonna 1983 aloitettiin tietokoneavusteinen työn suunnittelu ja 1980-luvun lopulla puualumiini-ikkunoiden valmistus. Meidän aikana olemme jatkaneet tuotekehitystä uusien energiasäädösten mukaisesti matalaenergia- ja passiivitason rakentamisen tarpeisiin. 

Lammin Ikkuna Oy:n päätuotteet ovat ikkunat ja rakennusten ulkovaipan ovet uudis- ja korjausrakentamiseen. Yhtiö työllistää Lammilla noin 100 henkilöä ja toimii noin 15 milj. €:n liikevaihdolla. Vuonna 2007 yhtiö aloitti Kangasniemellä ovia ja ikkunoiden aihioita valmistavan Virepuu Oy:n toiminnan, joka työllistää 25 henkilöä 3,5 milj. €:n liikevaihdolla. Tuotteista pääosa menee kotimaan korjausrakentamiseen ja noin kymmenen prosenttia vientiin, lähinnä Venäjälle.

- Venäjällä on paljon vientipotentiaalia varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Viennissä varsinkin nähdään, miten loppuasiakkaan hinta on aivan eri kuin tehdashinta. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO jäsenyyden myötä vähentyneet. Siksi me emme itse pyri vientiin, vaan siihen, että asiakas hoitaa vientiin liittyvät muodollisuudet, kertoo Saarinen.

Saarinen mainitsee huippureferensseinä Pietarin Eremitaasin museon taidevaraston laajennustyön ja Helsingin Kampin kauppakeskuksen, joihin yhtiö toimitti ikkunoita asennettuna.  

Yhtiö käyttää vuodessa 2200 kuutiota kotimaista oksatonta, sormijatkettua männyn sydänpuuta tuotteiden valmistukseen. - Hyvälaatuista puuta on saatavissa tarpeeksi, vaikka puun koostumus on vuosien varrella muuttunutkin, sanoo Saarinen.

Saarinen muistuttaa, että rakentaminen on synergiarakentamista ja ikkunateollisuus tekee kauppaa kaikkien kanssa runkoratkaisuista riippumatta. Kun betonin asema ammattimaisessa kerrostalorakentamisessa on vahva, puutuoteteollisuuden edunvalvonnan kannalta on tärkeää olla RT: ssä vaikuttamassa, koska pienillä yrityksillä ei sellaiseen ole yksin mahdollisuuksia, sanoo Saarinen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Markku Hoppania, hallituksen puheenjohtaja, 010 8411 713, markku.hoppania@lammin.fi

Hannu Saarinen, toimitusjohtaja, 010 8411 715, hannu.saarinen@lammin.fi

Piiritalon teema ”Yhdentoista neliön talo yhdelle hengelle” on ajankohtainen. Pienet taloudet ovat nykyään enemmistönä ja ruokakunnat pienentyneet.

- Piiri-talo on tutkielma asumisen peruselementeistä. Lisäksi se on tutkielma moduulirakentamisesta, mikä on myös ajankohtainen aihe, kertoo projektin johtaja professori Pekka Heikkinen.

Moduulirakentaminen on uudenlainen, maailmalla suosiota niittänyt joustava rakentamismenetelmä, joka perustuu pitkälle esivalmistettuihin asuntomoduuleihin. Lisäksi puuhun perustuvan moduulirakentamisen puolesta puhuvat laatu ja ekologisuus.

Talo on toteutettu vuoden kestävässä Arkkitehtuurin laitoksen järjestämässä Wood Program –koulutusohjelmassa. Ohjelmaan osallistui 15 eri opintojen vaiheessa olevaa opiskelijaa ja vastavalmistunutta yhdeksästä eri maasta.

Wood Program on uniikki koulutusohjelma. Opintoihin kuuluu intensiivistä opiskelua puurakentamisesta ja puun käytöstä suomalaisessa arkkitehtuurissa. Opiskelijoille ohjelma on myös ainutlaatuinen tapa kehittyä ammatillisesti.

- Opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat joka vuosi pienen talon tai puurakennuksen. Kurssi on useimmille ensimmäinen kerta kun he osallistuvat suunnitteluprosessiin ensimmäisestä luonnoksesta talon valmistumiseen. Kurssipalautteen mukaan prosessi koetaan oman ammattitaidon kehittämisen kannalta tärkeäksi. Lisäksi opiskelijat oppivat vuoden ajan puun käyttöä arkkitehtuurissa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella tavalla, sanoo professori Pekka Heikkinen.

Piiri-talo on esillä Hyvinkään asuntomessuilla 12.7.-11.8.2013, kohde 1a.

Lisätietoja:
Piiri House –blogi (http://piirihouse.wordpress.com)
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, professori Pekka Heikkinen p. 050 3773 786, pekka.heikkinen@aalto.fi

(Kuvat: Anne Kinnunen)

Hallitusohjelman tavoitteena on rakennusmateriaalien ja -tuotteiden huomioiminen rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa. On arvioitu, että 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergian kulutuksesta ja kolmannes kasvihuonepäästöistä liittyy rakennuksiin. Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantuessa ja päästöjen vähentyessä rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen merkitys kasvaa jatkuvasti.

Ympäristöministeriön tilaamassa VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä arvioidaan rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten merkittävyyttä rakentamisen ohjauksen kannalta. Selvityksen teettämisen taustalla on hallitusohjelman kirjaus rakennusmateriaaleihin liittyvien ympäristövaikutusten huomioimisesta rakentamisessa. Puun rakenteisiin sitoman hiilidioksidin merkitystä ei tässä selvityksessä ole otettu huomioon, mutta todetaan että sen huomioiminen muuttaisi selvityksen tuloksia. Aiemmissa VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksissä on todettu, että hiilensidonnan ja kierrätyksen ansiosta puu tuottaa rakennusmateriaalien elinkaarivertailussa vähiten kasvihuonepäästöjä.

-  Kun rakentamisen ja asumisen osuus päästöistä on 40 prosenttia, haluttiin kokonaisnäkemys rakentamisen materiaalien merkityksestä ja vaikutuksista elinkaaren aikana ympäristöön, muistuttaa yliarkkitehti Harri Hakaste.  Kun tähän asti on rakentamisen näkökulmasta katsoen energiakäytön ohjaus ollut ympäristövaikutusten ensisijainen kohde, nyt haluttiin mennä pidemmälle ja selvittää myös rakentamisen materiaalivaikutuksia. Kun nollanenergia-rakentamisessa rakennuksen käytön aikaisen energian kulutuksen määrä pienenee, materiaalien suhteellinen osuus ympäristövaikutuksissa kasvaa.

Hakasteen mukaan selvityksen pohjalta arvioidaan, mistä rakentamisen ja asumisen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää kustannustehokkaasti ja turvallisesti.  - Rakentamisen laadun kannalta on turvattava mm. kosteusvarmuus, äänieristys ja paloturvallisuus, mikä edellyttää oikean materiaalin käyttöä oikeassa paikassa. Myös rakentamisen prosesseissa on ympäristötarkastelun kannalta paljon kehitettävää.

Runkorakenne suurin hiilijalanjäljen tuottaja

Selvityksessä arvioitiin erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä eli kasvihuonepäästöjä. Sen mukaan pääsääntöisesti painavilla rakentamisen materiaaleilla on suurempi elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Elinkaari kattaa rakennusten materiaalien hankinnan, kuljetukset, rakentamisen, purkamisen ja uusimisen. Materiaalien kierrätystä laskelmissa ei ole mukana. Selvityksen esimerkkilaskelmat tehtiin 6-kerroksiselle A-energialuokan kerrostalolle, jossa on 26 asuntoa.

Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä kasvattaa eniten rakennuksen runkorakenne kuten ulko- ja  väliseinät, välipohjat, yläpohjat ja parvekkeet, joiden  merkitys on noin 60 prosenttia. Ikkunoiden, ovien ja lasituksen merkitys hiilijalanjäljessä on  noin 5 prosenttia. Kalusteiden, varusteiden ja pintamateriaalien osuus hiilijalanjäljestä on niinikään noin 5 prosenttia.

Selvityksen mukaan uudisrakentamisessa tulisi käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia. Rakennukset tulisi suunnitella siten, että etenkin puu ja metallit olisivat purkutilanteissa helposti erotettavissa. Rakennusalaa kannustetaan kehittämään kierrätysmateriaaleista valmistettavia rakennustuotteita. Rakentamisen materiaalitehokkuuden kannalta tulevaisuuden haasteena on lisätä materiaalien kierrätystä.

– Materiaalien valinnalla ja tehokkaalla käytöllä voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen, arvioi Hakaste. Ympäristöministeriö ei osallistu väittelyyn eri materiaalien ominaisuuksista, vaan pyrkii tuottamaan objektiivista tietoa ajoittain polarisoituneeseen keskusteluun. Ennen kuin voidaan laatia mitään ohjauskeinoja rakentamisen materiaalien käyttöön, on oltava selkeä näkemys eri materiaalien roolista rakentamisessa ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksista. Rakennusten käytön aikaisen energiankäytön ohjaaminen uusiutuvien päästöttömien energioiden käyttöön on ollut helpompaa.   

Julkinen rakentaminen edelläkävijäksi

Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja ohjata rakentamista mahdollisimman vähähiiliseen rakentamiseen. Rakentamisen energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan sekä pakollisia että vapaaehtoisia välineitä, hiilijalanjälkeä kuvaavia ympäristöluokituksia ja green building -kriteereihin perustuvia käyttäjälähtöisiä työkaluja.

- On hyvä, että näitä energian säästötavoitteita on jo mukana yhteiskunnan rahoittamassa tuotannossa, sanoo Hakaste. Samalla tavoin rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten huomioon ottaminen voitaisiin toteuttaa alkuun siten, että kunnat ja julkisten rakennusten rakennuttajat, kuten Senaatti-kiinteistöt ja ARA, vaatisivat tietoa rakennuttamiensa kohteiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä.

EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi rakentamisen resurssitehokkuuden parantamisen ja sitä tukevien vahvojen ohjauskeinojen käyttöönoton. Heinäkuun alussa tuli voimaan EU:n rakennustuoteasetus, joka edellyttää CE-merkintää niiltä rakennustuotteilta, jotka ovat ns. harmonisoidun tuotestandardin piirissä.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näillä tulisi olla ympäristöseloste. CE-merkinnällä valmistaja osoittaa, että rakennustuotteen keskeiset ominaisuudet on selvitetty siihen sovellettavan harmonisoidun tuotestandardin mukaisesti.

-  Vaikka rakennustuoteasetus antaakin jatkossa entistä paremmat edellytykset tuotteiden ympäristövaikutusten ilmoittamiseen ja säätelyyn, se ei kuitenkaan vielä vaadi niitä, muistuttaa Hakaste.

- Tunnistamme pienten rakentamisen tuotteiden valmistajien olevan helisemässä tämän kanssa, myöntää Hakaste.  Pienet valmistajat eivät saisi kuitenkaan joutua kohtuuttomaan asemaan suuriin valmistajiin nähden. Kun eurooppalaisella standardisointielimellä CEN:llä on 30 erilaista ympäristövaikutusluokkaa, käytännön rakentamisessa on mahdotonta ottaa tällainen määrä ympäristövaikutuksia huomioon. Siksi onkin rakentamisessa keskityttävä kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin kohteisiin.

– Tavoitteena on, että rakennustuotteiden elinkaaren aikaisten päästöjen laskenta yleistyisi, kuvaa Hakaste.  On oikeudenmukaista, että ne tuotteet hyötyvät, joissa on otettu ympäristönäkökulmat huomioon.  Eri tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan on oltava luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista.

Osaamisen ja viestinnän haaste

Rakennusala on arvostellut ympäristövaateiden käyttöönottoa liian nopeaksi, kun osin niiden seurauksena rakentamisen rakennetyypit ja talotekniset järjestelmät muuttuvat edelleen haastavimmiksi. Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho on toivonut hengähdystaukoa  säädösten uusimisvauhtiin, jotta kaikkien jo tehtyjen muutosten vaatima osaaminen kyetään viemään koulutukseen, suunnitteluun, materiaalien valmistukseen, järjestelmähankintoihin sekä työmaatoimintaan.

Hakaste myöntää, että pääosin EU-direktiiveistä johtuva rakentamisen energiamääräysten käyttöönottoaikataulu on ollut tiukka. Haasteena on huolehtia siitä, ettei käyttöön oteta sellaisia rakentamisen teknisiä järjestelmiä, joita ei ole testattu tarpeeksi ja joita tunneta riittävän hyvin.

- Tämä on meille sekä osaamisen että viestinnän haaste. Esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuuteen tähtäävien tavoitteiden toteuttaminen tulisi saada läpi rakentamisen toimijoiden kentän. Osaamisen tulee olla riittävää kaikilla tasoilla alkaen suunnittelijoista, rakennuttajista ja päätyen toteuttavaan rakentajaportaaseen. Korjausrakentamisessa energiatehokkuuden toteuttaminen on vielä haastavampaa, kuvailee Hakaste.

Hiilijalanjälki tulee asuntokauppaan

Yliarkkitehti Harri Hakaste pitää energiatodistusta hyvänä järjestelmänä ja kiinteistönomistajan työkaluna. Hiilijalanjäljestä Hakaste uskoo tulevan rakentamiseen ohjauskeinon, mutta menetelmä on avoinna.

- Kun yhteiskunta on asettanut tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi, on perusteltua ottaa käyttöön vähähiilisen rakentamisen kriteereitä. Mutta esimerkiksi kiinteistöveroon kytketty energiatehokkuus on koettu hankalaksi ja raskaaksi. Tämänkaltaisten ohjauskeinojen tulee olla menetelminä luotettavia ja käytännössä toimivia. Hiilijalanjälkeä varten on kehitettävä asuntokaupan ohjaamiseen mittaristo, jonka käytön tulee olla yksinkertaista.

Hakaste uskoo hiilijalanjälkimittauksen tulevan tulevaisuudessa uudisrakentamiseen. - Se voi olla osana asunnon energiatodistusta tai mahdollisesti uudisrakentamisen säädöksissä. Mutta sekä päästöjen laskennassa että niitä seuraavissa menetelmissä pitää löytää hyvin käyttäjälähtöiset ratkaisut. Luontevaa on kytkeä hiilijalanjälki muihin rakentamisen elinkaarimittareihin, kuten on tehty Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittaristo –työkalussa, jota paraikaa testataan käytännössä.

Kuluttajien arvostusten rakennusten ympäristöominaisuuksia kohtaan arvioidaan kasvavan tiedon lisääntymisen myötä. Tuotteiden ympäristöselosteiden yleistyessä suunnittelijat voivat entistä paremmin ottaa huomioon niiden ympäristöominaisuudet kuten esimerkiksi vähähiilisyyden. Kolmiulotteiset suunnitteluohjelmat ja tietomallinnus antavat mahdollisuuden tunnistaa nopeasti rakennuksessa käytettyjen materiaalien ominaisuudet kuten hiilijalanjäljen.

- Rakentamisessa jokainen materiaalivalinta on kannanotto ympäristövaikutuksiin, muistuttaa Hakaste. Tämä pätee myös samasta materiaalista tehtyjen tuotteiden välillä. Materiaalivalintojen ohella on hyvä keskustella myös rakennuspaikkojen ympäristövaikutuksista. Kun rakennetaan heikkolaatuiselle maalle, maata saatetaan joutua lujittamaan kalkilla ja sementillä. Näiden sideaineiden hiilijalanjälki on suuri, ja niitä tarvitaan suuria määriä. Muussa rakentamisessa saatava myönteinen hiilijalanjäljen pienentäminen voidaan hukata yhdessä rakennuskohteessa paljon päästöjä ja muita ympäristöhaittoja aiheuttavaan pohjarakentamiseen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Harri Hakaste, yliarkkitehti, 050 413 7673, harri.hakaste@ymparisto.fi

Samppanjabaarin suunnittelusta vastaa arkkitehti Juhana Heikonen, jolle UPM ProFi oli jo ennestään tuttu materiaali. Hän suunnitteli viisi vuotta sitten Flow Festivalin ravintola-alueelle koottavat lattiamoduulit UPM ProFi Deckistä. Erivärisistä terassilaudoista rakennetut elementit kootaan festivaalin ravintola-alueelle tänäkin vuonna.

"Vuoden 2008 lattiaelementit ovat edelleen käytössä ja ne eivät ole vaatineet kunnostusta, ainoastaan painepesun", arkkitehti Juhana Heikonen toteaa. Hän jatkaa, että kova kulutuksen kesto oli yksi kriteeri materiaalin valinnalle. Festivaalilla käy vuosittain noin 60 000 vierasta, joten pinnoilta vaaditaan paljon. Valintaan vaikutti myös se, että UPM ProFin komposiittituotteet valmistetaan pääosin kierrätetyistä raaka-aineista. Flow Festivalin ympäristöohjelman mukaisesti ympäristö ja kestävä kehitys huomioidaan kaikessa festivaalin toiminnassa, mukaan lukien rakennusmateriaaleissa.

UPM ProFin liiketoimintajohtaja Markku Koivisto on tyytyväinen yhteistyöhön. "On hienoa nähdä, kuinka Flow on kasvanut pienestä tilaisuudesta yhdeksi Suomen suurimmista musiikkifestivaaleista. Olemme mielellämme mukana tyylikkäässä tapahtumassa, joka kiinnostaa ja puhuttelee monia sidosryhmiämme", hän tiivistää.

Flow Festivalia juhlitaan elokuun 7.-11.2013 Helsingin Suvilahdessa.

UPM on Flow Festivalin yhteistyökumppani.

Lisätietoja antaa:
Markku Koivisto, johtaja, UPM ProFi -liiketoiminta, +358 40 861 2852

Artikkeli vuonna 2008 toteutetuista lattiamoduuleista:
http://www.upmprofi.com/fi/referenssit/julkiset-tilat/kahvilat-ja-ravintolat/Pages/komposiittilattia-flow-festivaalilla.aspx

Tähän kerätty mm. jäsenyrityksiltä saatuja painokelpoisia tuotekuvia Puuinfon käyttöön. Jos/kun käytetään laitetaan kuviin firman nimi näkyviin. 

Liitetiedostot

effex.zip

hirsitalot.zip

kestopuuvapo.zip

lattialammityslevy.zip

liimapuu.zip

versoliimapuurunkoinenhallivierumaki.jpg

mwliimapuu.zip

listat.zip

mwkertopuu.zip

parketti.zip

puulattia.zip

puutalotherrala.zip

sisaovetsarokas.zip

terassilautaste.jpg

ulkoverhoususwood.zip

vanerikoskisen.zip

vanerimetsawood.zip

vaneri.zip

taikpaneeli1.zip

taikpaneeli2.zip

taiksekalaisiapuutuotteitajaesineita.zip

Toiminnan tarkoitus
Puuinfon toiminnan tarkoitus on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa. Yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa omistajilleen voittoa. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät varat käytetään Puuinfon palveluiden kehittämiseen.

Omistajat
Puuinfon omistavat perustajaosakkaat Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ry ja Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistys SPY ry sekä Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry.

Hallitus
Hallituksen puheenjohtaja
Juha-Pekka Pöntinen, Starkki Oy Ab

Hallituksen jäsenet
Juha Hakkarainen, MTK ry
Veli-Matti Junnikkala, Junnikkala Oy
Kai Merivuori, Suomen Sahat ry
Matti Mikkola, Stora Enso Bulding and Living
Tapio Outinen, Puutoimi Tapio Outinen Oy
Jarmo Räsänen, OR-Group Oy

Miten mukaan Puuinfon toimintaan?
Yritykset voivat hyödyntää Puuinfon palveluja kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti.Puuinfon toiminnassa on mukana yli 100 puutuotealan ja puutavarakaupan yritystä. Listaus yrityksistä näkyy sivun oikeassa palkissa. Halutessasi hyödyntää Puuinfon palveluja ota yhteyttä kirsi.pellinen@puuinfo.fi tai henni.rousu@puuinfo.fi.

Puuinfon Keski-Euroopan seuraava ekskursio keskittyy puurakentamisen arkkitehtuuriin sekä teollisten prosessien huippu-kohteiden monipuoliseen tarkasteluun. Puu on mukana toteuttamassa kohteita, joita muilla materiaaleilla ei pystytä toteuttamaan. Teollisesti toteutetut elinkaareltaan ekotehokkaat asuinrakennukset, uniikit arkkitehtoniset helmet, puun ja betonin hybridirakenteet toimistotalorakentamisessa sekä suuret puurakenteet ovat matkan teemat. Lisäksi korjausrakentamisesta nähdään erityisen edustavia esimerkkejä.

MATKAOHJELMA

26.9. Torstai: Zürich - Bern - Luzern

• Lento AY857, Helsinki-Zürich, 07.55-09.40
• Kohteita Zürichissä, mm.:
  • Tamedia toimistorakennus, arkkitehti Shigeru Ban
  • puukerrostaloja: Badenerstrasse, Langhagweg, Hegianwandweg jne.
  • ETH DFab Arch – digitaalisen arkkitehtuurin tutkimus- ja kehitystoiminta
• Kohteita Bernissä, mm.:
  • Bärenwaldhaus in Tierpark Dählhölzli, Sveitsin puupalkinnon voittaja 2012
• Tehdasvierailu: Renggli Holzbau, rakenteilla olevia kohteita, Sursee ja Schötz
• Yöpyminen Luzernissa

27.9. Perjantai: Luzern – Vorarlberg – Bad Ragaz

• Lentokonehangaari, Luzern
• Hermann Kaufmannin toimisto, Scwarchach
• Kaufmannin rakennuksia, mm.
  • Sutterlütyn ostoskeskus, Hohenems
  • CityPark, lisäkerrosrakentamista, Dornbirn
  • Lifecycletower Dornbirn, 8 krs., puu-betonihybridi toimistotalo
  • Illwerke Zentrum Montafon (IZM), Vandans, puu-betonihybridi toimistotalo
• Puurakenteinen kylpylä Tamina Therme, Bad Ragaz
• Yöpyminen Bad Ragaz

28.9. Lauantai: Bad Ragaz – Ludesch - München

• Gemeindezentrum Ludesch, Aurinkoenergialla toimiva kyläkeskus ja passiivitalo, Arkkitehti Hermann Kaufmann, opastus
• Kohteita Vorarlbergin ja Münchenin välillä
• Yöpyminen Bio-Hotel, by Deppisch Architects, Kranzberg/München

29.9. Sunnuntai: München – Aichach

• uudis- ja korjausrakentamisen kohteita Baijerissa
• 18.40 Lento AY 808 Münchenistä Helsinkiin, perillä 22.05

Matkan hinta: 1.721,-/hlö + alv (1hh lisä +100,-)

Sitovat ilmoittautumiset: 23.8. mennessä: kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Hintaan sisältyy: lennot, majoitus*** (1 hh / 2 hh), kuljetukset kohdemaassa, 3 lounasta, 2 illallista, kylpylämaksu, opastukset kohteessa ja matkanjohtajan palvelut.

Matka toteutetaan ym. hinnalla, kun ryhmän koko vähintään 15 henkilöä.

Muutokset mahdollisia.

kuva IZMontafon © Cree

MATKAOHJELMA

Arkkitehti Vesa Ijäksen väitöskirja "Puukerrostalojen rakentamisen esteet ja mahdollisuudet" on haastattelututkimus, jossa vertailtiin suomalaisten rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Tutkimuksessa haastateltiin vuosien 2010 ja 2011 aikana yhteensä 154 rakentamisen ja kiinteistöalan toimijaa.

Haastattelututkimus osoittaa, että vaikka teollisen laajamittaisen puukerrostalorakentamisen järjestelmiä on kehitetty ja alalle luotu runkoPES järjestelmä, kiinteistöalan toimijat kuten suunnittelijat, rakennuttajat ja rakentajat eivät tunne niitä. Tästä seuraa esimerkiksi se, että jokaista kohdetta pidetään luonteeltaan koerakentamiskohteena eikä käytännön kokemusta ole päästy siirtämään kohteesta toiseen.

- Meillä on teollisen puukerrostalorakentamisen osaamisvajetta kaikissa ryhmissä , niin arkkitehdeissä, rakennesuunnittelijoissa kuin rakennuttajissa ja rakentajissakin, kuvailee Ijäs. Nyt on tarvetta oikealla ja tasapuoliselle tiedolle puurakentamisesta. Jos joku asia ei toimi, se on kerrottava. Tiedon puute ja asenteet kulkevat käsi kädessä. Asenteet muuttuvat onnistuneiden rakennushankkeiden ja niistä saatujen kokemusten kautta.

Laajamittaisen puurakentamisen kehitystyön tulee ulottua itse puuelementtijärjestelmän kehittämisen lisäksi myös logistiikkaan, työmaakäytäntöihin ja yhteentoimivuuteen alihankkijoiden kanssa. - Tämän kokonaisuuden  hallinnasta syntyy lopulta puurakentamisen kilpailukyky. Puukerrostalorakentamisen koko prosessi on saatava valmiimmaksi, etteivät kustannukset kaadu vain hankkeen toteuttajalle, muistuttaa Ijäs.

Rakennusvalvonnan tulkinnat lisäävät taloudellista riskiä

Eräänä keskeisimpänä puukerrostalorakentamisen hidasteena ja taloudellisena riskinä rakennusalan ammattilaisten keskuudessa pidetään viranomaisvalvonnan ennakoimattomuutta, jonka ongelmat myös viranomaiset itse myöntävät.

- Rakentamisen lupakäytännöissä tulisi olla tasapuolinen kunnasta riippumatta, sanoo Ijäs. Kyse on ensisijassa siitä, että ei tunneta riittävästi puurakentamisen menetelmiä ja se johtaa erilaisiin tulkintoihin eri paikkakunnilla. Kun joka kunnassa ei ole riittävästi resursseja, tulisi harkita siirtymistä seudulliseen rakennusvalvontaan, joka lisäisi valvonnan osaamista ja yhdenmukaistaisi päätöksentekoa.

- Esimerkiksi Lahdessa on hyviä kokemuksia seudullisen rakennusvalvonnan toimivuudesta, sanoo Ijäs. Rakennusvalvonnassa voitaisiin noudattaa maakunnallisia tai pelastustoimen rajoja, jolloin valvontaan saataisiin mukaan myös laadullisia tukevia tekijöitä.

Vastuuta jakava allianssimalli puurakentamiseen

Kehittyäkseen suomalainen puukerrostalorakentaminen vaati Ijäksen mukaan allianssimallia, joka jakaa riskejä ja sen kautta positiivinen mahdollisuus puurakentamiselle. Ijäs ehdottaa puurakentamisen kohteiden käynnistämiseksi osapuolten riskejä jakavaa toteutusmallia ja Ruotsin tapaan asuinpuukerrostaloja omaan pitkäaikaiseen omistukseen rakennuttavaa tahoa.

- Puukerrostalorakentamisessa ei yksikään rakennusliike selviä kuiville, ellei se saa ympärilleen riittävää asiantuntijajoukkoa. Puukerrostalotuotantoon tulisi ottaa käyttöön hankesuunnittelujärjestelmä, joka ottaa huomioon viranomaisvaatimukset sekä rakentamisen tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset tekijät. Sopimuksin tulisi määritellä toteutusmalli ja ottaa huomioon myös rakennuksen elinajan ylläpidon vaatimukset, ehdottaa Ijäs.

Ijäs haluaa puurakentamisen järjestelmiä kehittävät metsäyhtiöt mukaan puukerrostalorakentamiseen vanhan 1960-luvulta tutun grynderimallin mukaisesti. - Nyt on aika kysyä puurakentamisen järjestelmiä tuottavilta metsäyhtiöiltä, uskovatko ne omaan tuotteeseensa vaiko ei? Yhtiöt voisivat perustaa Puukerrostalo Oy:n ja hankkia huippukaverit rakentamaan pitkäaikaiseen omistukseen tulevia vuokrataloja. Yhtiöillä on keskeisillä paikoilla hyviä maa-alueita rakentamiseen ja paljon kiinteistömassaa, jotka voitaisiin siirtää rakennusyhtiön taseeseen, ehdottaa Ijäs. 

Puurakentamisen vahvuudet vuokra-asuntotuotannossa

Väitöskirjassa käsiteltiin myös 1990 - luvulla rakennettujen puukerrostalojen toimivuutta ja niistä saatuja kokemuksia. Esimerkiksi Lahden Paavolan kaupunginosaan rakennettiin neljä puukerrostaloa, joista jokainen toteutettiin erilaisella järjestelmällä.  - Sekä rakentajan että asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä, sanoo Ijäs.

- Nykyinen puukerrostalo on aivan eri tuote kuin 90 luvulla, muistuttaa Ijäs. Esimerkiksi Vierumäen puukerrostalon äänieristys on parempi kuin betonikerrostalossa. Kun rakennesuunnittelija osallistuu työmaan toteutukseen tiiviisti, voidaan välttää työmaan aikana tapahtuvat virheet. Vierumäen hankkeen toteutus osoittaa kokemusperäisesti, että puurakentaminen ei ole perinteistä rakentamista kalliimpaa.

Ijäs muistuttaa, että 90 prosenttia pientaloista ja vapaa-ajan taloista tehdään puusta. - Nyt tarvitaan sellaisia rakentamisen kohtuuhintaisia ratkaisuja, mihin ihmisillä on varaa. Puurakentamista ei voida arvioida vain isojen wau - arkkitehtuuriin perustuvien julkisten rakennusten kautta, vaan pärjääminen ratkaistaan arjen rakentamisen markkinoilla. Näenkin, että suuri puurakentamisen mahdollisuus on vuokra-asuntotuotannossa, koska siinä ei tarvita ennakkomarkkinointia eikä neuvottelua monen osapuolen kanssa, tiivistää Ijäs. 

Vastaväittäjä: Tutkimuksesta puuttuivat puurakentamisen myönteiset tekijät

Väitöstilaisuuden vastaväittäjän tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mukaan tutkimuksen kysymyksenasettelussa ja haastatteluissa on keskitytty erityisesti puurakentamisen esteisiin, jolloin tutkimustavoitteiden mukaiset puukerrostalojen mahdollisuudet ovat jääneet varsin vähälle huomiolle.

- Kun pääosalla vastaajista ei ole lainkaan kokemusta puukerrostalorakentamisesta, vastaukset  perustuvat enemmän asenteisiin ja mielikuviin kuin tosiasioihin, väittää Karjalainen.

Karjalaisen mukaan Ijäs esittelee allianssimallia vain riskejä jakavana toimintatapana, kun käytännössä allianssimallissa jaetaan riskien lisäksi myös mahdollisia onnistumisia ja hyötyjä.

- Haastattelukysymykset ovat johdattaneet vastaajia nostamaan erityisesti esille virheitä, riskejä ja esteitä, mikä asettaa tutkimuksen objektiivisuuden ja puolueettomuuden hieman kyseenaseiseen valoon. Voidaankin kysyä, että mikä on ollut Ijäksen oma asenne ja tarkoitusperä tällaiselle negatiivissävytteiselle kysymyksenasetannalle, jossa puurakentamisen myönteisiä tekijöitä ei ole kysymyksissä juurikaan esitetty, joihin vastaajat olisivat voineet yhtyä, kysyy Karjalainen.

- Puurakentamisen RunkoPES:in käsittely, puurakentamisen myönteinen asukaspalaute, puurakentamisen nopea rakentamisaika hintakilpailukykyineen ja alati kiristyvät ympäristövelvoitteet hiilijalanjälkitarkasteluineen olisivat mielestäni ansainneet enemmän huomiota ja kuvausta väitöskirjassa nimenomaan puurakentamisen mahdollisuuksia kuvaavina asioina. Kaikissa asukaspalautetutkimuksissa asukkaat ovat olleet puukerrostalojen yleistymisen kannalla, muistuttaa Karjalainen.

Arkkitehti Vesa Ijäs uskoo kriittisten näkökohtien esiintuomisen edistävän lopulta puurakentamista. Ijäs painottaa puukerrostalojen tulevaisuuden olevan enemmän vuokra- asuntotuotannossa kuin omistusasuntopuolella. - Uskon että kun uudet puurakentamisen järjestelmät ovat tulossa markkinoille, yleishyödyllisen rakentamisen kautta voidaan edistää puurakentamisen markkinaa. Kun lähes kaikkien tutkimuksen haastateltavien henkilökohtainen asenne puurakentamista kohtaan oli myönteinen, iso haaste on kääntää tämä myönteisyys edistämään konkreettisesti puurakentamista, sanoo Ijäs.

 Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Vesa Ijäs, arkkitehti, 050 552 0004, vesa.ijas@ladec.fi

Markku Karjalainen, arkkitehti, 040 5832127, markku.karjalainen@tem.fi

Teollisesti valmistettujen hirsitalojen osuus on noin 12 prosenttia talopaketeista. Suomalaiset hirsitalotehtaat toimittavat markkinoille vuosittain runsaat 7000 rakennusta, joista pääosa on vapaa-ajan asuntoja. Kotimaan toimitusten arvo on noin 170 miljoonaa euroa. Vientiin valmistetaan noin 2500 hirsirakennusta viennin arvion ollessa runsaat sata miljoonaa euroa.

RenZERO^TM -hankkeessa ovat mukana Paroc Group, Oilon Home, Ensto Enervent, Metsä Wood, Skaala, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas ja Insinööritoimisto Asko Keronen.

Pilottikohteena toimii Lappeenrannan lähellä Luumäellä sijaitseva puurunkoinen rintamamiestalo. Vuonna 1948 rakennettu Talo Salopelto remontoidaan kesän ja syksyn 2013 kuluessa lähes kokonaan vaipan ja talotekniikan osalta. Rakennustyöt käynnistyivät kesäkuun lopussa ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen VTT jatkaa kohteen seurantamittauksia vuoden verran. Konseptin lähtökohtana on, että asukkaat pystyvät asumaan kotonaan koko remontin ajan.

RenZERO^TM -energiaremontointiratkaisusta pyritään tekemään helppo, nopea ja turvallinen toteuttaa rakentajan kannalta. Asukas hyötyy sekä pienentyneen energiankulutuksen että kodin uudistautumisen ja asumismukavuuden parantumisen kautta monin tavoin. Asumismukavuutta lisäävät merkittävästi tehokkaamman ilmanvaihdon ja turvallisten rakenneratkaisujen myötä parantunut sisäilman laatu ja tasainen, vedoton sisälämpötila sekä ulkoa sisälle kantautuvien häiritsevien äänten väheneminen. Talon julkisivun voi joko entistää vanhaa kunnioittaen tai päivittää täysin uuteen asuun. Remontin myötä kiinteistön arvonnousu voi olla huomattava.

Energiaremontin yhteydessä kohdetalon julkisivu, ikkunat, ovet ja katto uusitaan sekä talo lisäeristetään. Myös ilmanvaihto-, lämmitys- ja energiajärjestelmät korvataan alan uusimmalla energiataloudellisella teknologialla. Pilottikohteessa käytetään ensi kertaa Parocin, MetsäWoodin ja VTT:n kehittämää uutta tuulettuvaa eriste-elementtiä, joka on kehitetty erityisesti 1940-1970 -lukujen puurunkoisten talojen energiaremontteihin.

Samalla kun pilottikohteen energiankulutusta vähennetään, parannetaan talon ilmatiiviyttä sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä hyödyntämällä maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Taloon asennetaan muun muassa Oilon Home Oy:n maalämpöpumppu sekä hybridivaraaja, joka mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen maalämpöjärjestelmän yhteydessä. Skaalan Alfa-ikkunat kuuluvat parhaaseen  A++ -energialuokkaan ja niillä on markkinoiden paras U-arvo. Enston Enervent-ilmanvaihtolaitteissa lämmön talteenotto on toteutettu pyörivällä lämmönsiirtimellä, jonka saralla yritys on alan pioneereja.

Remontin etenemistä pääsee seuraamaan nettisivuston www.renZERO.fi kautta.

Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen ja rakennusten elinkaaren aikainen käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia maailman kaikista kasvihuonepäästöistä, energiankulutuksesta ja jätteistä. Suomessa rakennukset ja asuminen kuluttavat kolmanneksen Suomen energiankulutuksesta. Rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin.

- Yhteiskunnan tulee edistää vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista, sanoo Suomen hallituksen  asettaman strategisen Cleantech-ohjelman  johtaja Mari Pantsar-Kallio. Yhteiskunnan tulee omilla toimillaan edistää vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista julkisissa hankinnoissa. Tässä on valtiolla ja kunnilla suuri vastuu toimia edelläkävijöinä vähähiilisessä rakentamisessa yhteiskunnan omassa tai rahoittamassa rakentamisessa ja luoda näin markkinakysyntää omilla ratkaisuillaan. Kunnat voisivat kilpailla julkisissa hankinnoissa positiivisesti ja näin edistää ympäristöliiketoiminnan markkinoita kotimaassa ja tuottaa vahvoja referenssejä vähähiilisen rakentamiseen.

Valtioneuvoston kesäkuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan julkisessa rakentamisessa ja hankinnoissa tulee edistää vähähiilistä rakentamista sekä eri materiaalien elinkaarilaskentaa ja -menetelmiä, koska hyödyt energian säästöstä tulevat useimmiten elinkaaren aikana.

-  Energiatehokkuudesta ja vähähiilisyydestä saatavat hyödyt  pitää näkyä kuluttajan lompakossa, muistuttaa Pantsar-Kallio. Vasta silloin asetetut tavoitteet vähähiilisestä rakentamisesta vaikuttavat oikeaan suuntaan kuluttajien käyttäytymisessä ja ratkaisuissa.

Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat valmiita ottamaan ympäristötekijät huomioon ratkaisuissaan. - Kyse on arvostuksista, mutta myös kannustimista, jotka ovat tärkeämpi kuin sanktiot. Esimerkiksi hakija voisi saada rakennusoikeutta enemmän vähähiiliseen kuin perinteiseen rakentamiseen, ehdottaa Pantsar-Kallio.

Lupakäytännöt ohjamaan rakentamista vähähiiliseen suuntaan

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA-17-ohjelman mukaan vuoteen 2017 mennessä Suomen rakentamismääräyksissä pyritään ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Uusiutuvien materiaalien käyttöä lisäämällä voidaan rakentamisessa saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

- Vähähiilinen rakentaminen voisi olla keskeinen osa Suomi-brändia  ja  merkitä puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle vientimahdollisuuksia, arvioi Pantsar-Kallio. -  Etujoukoissa olevat kehittäjät ovat globaaleilla markkinoilla vahvoilla. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä ja näyttäviä kohteita, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinan vetureina. Puurakentaminen sopii esimerkiksi hyvin moderniin kaupunkirakentamiseen älykkäänä ja vähähiilisenä, vihreänä rakentamisena.

Globaalissa vertailussa Suomi on cleantech-liiketoiminnassa neljän parhaan maan joukossa Tanskan, Israelin ja Ruotsin kanssa, kun mukaan lasketaan myös kestävän kehityksen mukaiset innovaatiot ja tutkimus- ja kehityspanostukset, missä vertailussa Suomi on ykkönen.  Sen sijaan uusien ratkaisujen kaupallistamisessa ja markkinoille saattamisessa Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa vasta keskisarjaan.

Pantsar-Kallio muistuttaa, että kansainvälisille markkinoille mennään useimmiten vain kotimarkkinoilla tapahtuvan oppimisen ja menestyksen kautta. - Älykästä rakentamista on esimerkiksi ICT osaamisen hyödyntäminen talotekniikassa ja rakentamisessa kuten talon energiatehokkuuden toteuttamisessa ja seurannassa. Vähähiilisen puurakentamisen vienti voi olla osaamisen vientiä, talotekniikan, puuosakomponentteihin perustuvaa tuote- ja järjestelmävientiä.

- Suomalaisyritysten kasvu tulee hakea nimenomaan viennistä, kansainvälisiltä markkinoilta, painottaa Pantsar-Kallio.

Pantsar-Kallion mielestä cleantech-hankkeiden edistäminen vaatii myös uutta asennetta ja käytäntöjen muuttamista hallintoviranomaisilta. - Suomessa viranomaisten toiminnalla ja lupakäytännöillä tulisi rohkaista vähähiilistä uutta teknologiaa käyttävää rakentamista. Monilla ympäristöliiketoiminnan aloilla on huomattu, että viranomaiskäytäntöjen ja lupien saannin nopeudella on merkittävä vaikutus hankkeiden toteutumiseen

Pantsar-Kallio toivoo EU-tason sääntelyä ohjaamaan resurssitehokkuutta vähähiiliseen suuntaan, koska sen kautta se tulee parhaiten kansallisen tason säädöksiin. - Rakentamisessa pitkän päälle vähähiilisyys on ensisijainen tavoite ja sen jälkeen tulee energiatehokkuus. Lopulta vähähiiliseen rakentamiseen siirtyminen on tahtokysymys, halutaanko sitä edistää vai ei.

Ympäristömyönteisiä materiaaleja julkiseen rakentamiseen

Julkisen sektorin, siis valtion ja kuntien, tulee edistää cleantech ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa kaikissa hankinnoissa, mutta erityisesti rakentamisessa, energiasektorilla, liikkumisessa ja jätehuollossa. Periaatepäätös julkisten hankintojen edistämisestä tukee Kataisen hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi.

- Tavoite on mahdollinen. Suomessa jo toteutettujen kokeilujen perusteella voidaan sanoa, että innovatiiviset rakentamisen ratkaisut eivät ole kalliimpia kuin perinteiset, muistuttaa Pantsar-Kallio.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan julkisen rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään kymmenes osuus rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta tulee olla cleantech-ratkaisuja kuten uusiutuvia materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja. Julkiseen käyttöön rakennettavan uudisrakennuksen tavoitteena tulee olla lähes nollanenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudisrakentamisessa rakentamisen materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen hiilijalanjälkeä. Myös rakentamisen suunnitteluun ja laatuun halutaan kiinnittää huomiota, jotta asetetut ympäristötavoitteet saavutetaan. Peruskorjauksen tavoitteena on vähentää julkisten rakennusten energiankulutusta ja korjaushankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen.

-  EU:n jäteasetuksen mukaan  puu tulisi  käyttää kierrätykseen eikä energiaksi, mikä taas meillä on luonnollinen ratkaisu, sanoo Pantsar-Kallio.

Cleatech-liiketoiminnan globaali kysyntä kasvaa

Cleantech-liiketoiminnan maailmanlaajuinen liikevaihto on noin 1600 miljardia euroa ja ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin kasvava cleantech-ala on energiatehokkuus. Erityisesti ympäristöystävällisessä ja energiatehokkaassa rakentamisessa voidaan julkisilla hankinnoilla edistää uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa yksittäisissä rakennuskohteissa ja kokonaisten kaupunkien ekosysteemien luomisessa.

Cleantech - kriteeri toteutuu liiketoiminnassa, jos tuotteen raaka-aine ja sen valmistusprosessi prosessi täyttävät ympäristöliiketoiminnan kestävyydelle asetetut kriteerit. Cleantech-nimikkeen alla voi olla raaka-aineita, teollisia prosesseja, teknologiaa ja tuotteita. Puurakentaminen on osa biotaloutta ja sen myötä osa cleantechiä.

Suomessa lasketaan toimivan 2000 OECD:n määritelmän mukaista cleantech -yritystä, joista 90 prosenttia on alle 30 hengen pk-yrityksiä. Suomen vahvuuksina pidetään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, mistä tulee noin 60 prosenttia Suomen cleantech-tuotteista.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Mari Pantsar-Kallio, strateginen johtaja, 050 396 0925, mari.pantsar-kallio@tem.fi 

400 suunnittelijaa ja rakennuttamisen ammattilaista työllistävällä A-Insinööreillä on kokemusta myös puurakentamisesta. Yhtiö oli mukana jo 1990-luvulla Vaasaan nousseiden puukerrostalojen toteuttamisessa, suunnitteli vuosi sitten Helsingin Viikkiin rakennetun puukerrostalokorttelin ja parhaillaan toteutuksessa on Mänttään nousevan Serlachiuksen Gösta-museon lisärakennus.

Vt. toimitusjohtaja Heikki Käkösen mukaan puurakentamisen hankkeita ja hankeaihioita on meneillään paljon. - Suunnitteluosaamisesta eivät hankkeet ainakaan jää kiinni. Osaajia löytyy, kunhan tulee kohteita, joiden toteuttamisen kautta suunnittelijoilla on mahdollisuus edelleen erikoistua puurakentamiseen, vakuuttaa Käkönen.

Käkösen mielestä puurakentamisen läpimurron esteeksi on noussut yhtenäisten standardien käyttöönotto alan sisällä. - Vaikka puullakin on periaatteessa RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään, muistuttaa Käkönen. Ellei se toimi käytännössä, puurakentamisen teolliseen valmistukseen, sen nopeuteen ja keveyteen liittyvät edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, painottaa Käkönen.

Puurakentamiseen kehitetty liian vaikeita ratkaisuja

Pitkään A-Insinööreissä vaikuttaneen, nyt eläköityneen rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puu hakee vielä paikkaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. Mäkinen vertaa puurakentamisen nykyvaihetta 60-luvun betoniteollisuuteen ja 80-luvun terästeollisuuteen, jolloin kummankin kohdalla tapahtui läpimurto teolliseen elementtirakentamiseen.

- Betonirakentamisen Runko-BES oli rakentamisen käsikirja, joka mahdollisti järjestelmällisen teollisen toteuttamisen suunnittelusta työmaalle asti. Kun rakennusala on konservatiivinen ala, hankkeissa turvaudutaan helposti tuttuihin tekniikoihin, mikä ohjaa myös materiaalivalintoihin, kuvailee Mäkinen. 

Mäkisen mielestä betoni ja teräs pitävät markkinajohtajina kiinni asemistaan, koska ne ovat rakennuttajalle ja rakentajalle helppoja, toimivia ratkaisuja. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.

Osaamisvajetta voitaisiin rakennusneuvos Mäkisen mielestä korjata sillä, että kussakin hankkeessa olisi suunnitteluryhmässä alusta alkaen puurakentamisen osaajia, jotka siirtäisivät osaamista hankkeesta toiseen. - Nyt kun joku hanke sössitään osaamattomuuden vuoksi, se menee puun piikkiin. Kun tarvitaan paljon tietoa uudesta tekniikasta, riippuu tietysti suunnittelijoiden omasta kyvystä ja halusta perehtyä asiaan. Meillä on A-insinööreissä tietty ammattilaisten porukka, joka on erikoistunut puuhun ja ymmärtää sen ominaisuudet kun keskivertosuunnittelussa ei olla sinut puun kanssa, arvioi Mäkinen.

Puurakentamisen hidasteena asenneongelma

Pitkän suunnittelutoimistotaustan omaavana Mäkinen korostaa suunnittelun merkitystä rakentamisen onnistumisessa. - On suunniteltava vastuullisesti tässä ajassa. Siitä syntyy osaamista ja arvostusta alalle.

Teollisen puurakentamisen mahdollisuudet Mäkinen näkee nimenomaan kerrostalorakentamisessa, koska pien- ja rivitalomarkkinassa puulla ei ole enää voitettavaa. - On lähdettävä koulutuksesta, jotta saadaan asenne puurakentamista kohtaan kuntoon. Suunnittelijoiden vaihtuvuus on hidasta ja sen myötä asenteiden muutos tapahtuu myös hitaasti. Sama oli aikanaan betonin ja teräksen yhteisrakentamisessa, jota vastustettiin ja nyt pidetään itsestäänselvyytenä. Nyt harjoitellaan synergiarakentamista puun kanssa ja jos tulee virheitä, se pannaan puun piikkiin, vaikkei johtuisikaan itse materiaalista.

Puun imagoa rakennusmateriaalina pitää Mäkisen mielestä parantaa. - Nyt on tuotava laajalla rintamalla oikeata tietoa puurakentamisesta, koska se on toimiva materiaali, kun sitä käytetään oikein. Puu on rakentajalle virhealtis, kun sen imagoon kuuluu, että se palaa ja lahoaa. 90-luvun puurakentamisen kokemuksista, kuten akustiikasta, jäi monille rakennusalalla epäily, joka elää vieläkin.

Mäkinen toivoo puurakentamisessa päästävän arkkitehtonisesti hienoista erikoisrakentamisen kohteista ammattimaisen teolliseen kerrostalorakentamiseen, jossa puun kilpailukyky kuten nopeus ja keveys pääsevät oikeuksiin. - Kun aiemmin palomääräykset olivat puukerrostalorakentamisen esteenä, nyt haasteena ovat paikkakunnittain poikkeavat erilaiset viranomaistulkinnat. Kun rakennusala pyrkii parantamaan laatujärjestelmää, tarvitaan nykyistä parempaa rakentamisen valvontaa ja vähemmän byrokratiaa, toivoo Mäkinen.

Homeongelmat seurausta rakentamisen virheistä

Rakentamisen energiatehokkuussäädöksissä on menty Mäkisen mielestä liian nopeasti eteenpäin. - Rakentamisessa joudutaan nyt ottamaan isoja riskejä, koska kosteustekniikan hallitseminen edellyttää passiivitaloissa detaljeissa hyvää työtä. Home- ja kosteusongelmat syntyvät rakentamisen aikaisista virheistä ja siitä, että työn laatu ei ole riittävää. Energiatehokas talo vaatii koneelliset keuhkot. Talotekniikka on suuri mahdollisuus hyvälle rakentamiselle, mutta sen lisääntyessä asukkaiden on opeteltava myös asumaan valveutuneesti ja ymmärtää talon tekninen toiminta ja sen edellyttämä huolto, kuvailee Mäkinen.

Mäkinen muistuttaa, että vastuullisuus rakentamisessa koskee kaikkia materiaaleja, koska home- ja kosteusongelmia saadaan aikaan kaikilla rakentamisen materiaaleilla. - Esimerkiksi koulujen home-ongelmat ovat useimmiten seurausta siitä, että rakennuksiin on tehty jälkeenpäin märkiä tiloja ja muutettu näin talon kosteusominaisuuksia.

Energiatehokkuussäädöksiä on lisätty rakentamiseen mm. osana ilmastopolitiikan tavoitteita. Mäkisen mielestä on tärkeää, että rakentamisessakin lisätään ekologisuutta. - Mutta mitä se on, kun kuitenkin jatketaan kuin ennenkin eli mennään kustannus edellä, kysyy Mäkinen.  Tieto ekologisesta rakentamisesta ja sen hyödyistä on tärkeää. Voi olla että nuori sukupolvi tekee valintoja sen pohjalta, mutta suurelle yleisölle se on vielä vieras juttu.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Seppo Mäkinen, rakennusneuvos, 0400 637 221, seppo.makinen@ains.fi

Heikki Käkönen, vt. toimitusjohtaja, 0400 834 198, heikki.kakonen@ains.fi

12  ja 25 mm:t Leijona-tuulensuojalevyt ulkoseinien, kattojen ja rossipohjien tuulensuojaksi. Levyt toimivat myös rungon tuulijäykisteinä.

Liitetiedostot

Suoritustasoilmoitus