Erikoisovet kuten liukuovet, taiteovet, paljeovet, taiteseinät ja siirtoseinät voi mitoittaa moduulimitoista riippumattomasti, erikoismitoilla. Näiden ovien osalta erityistä huomiota vaativat ääneneristävyyden ja paloturvallisuuden suunnittelu, joka voi vaatia erityisratkaisuja. Esteettömyys voi olla helpompi toteuttaa erikoisovella.

Ovia koskevat määräyksiä täydentävät ohjeet löytyvät seuraavasti:

• vaatimukset ovien toiminnallisille ominaisuuksille on esitetty standardissa SFS 4487
• yleiset laatuvaatimukset koskien myös asennusta ja heloja on esitetty kirjassa Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL)
• ovien vähimmäismitat on esitetty ohjetiedostossa RT 42-10643
• ovien lasipintojen osalta tulee huomioida Suomen rakentamismääräyskokoelman osan F2 määräykset
• erikoisovien suunnittelun ohjeet SIT 32-610078

Ovien suunnittelussa huomioitavia toiminnallisia vaatimuksia:

• kestävyys
• muodonpysyvyys
• ilmanpitävyys
• sateenpitävyys
• lämmöneristävyys, energiataloudellisuus
• ääneneristävyys
• palonkestävyys
• lukittavuus ja murtosuojaus

Puuovien laatuvaatimuksista koskien esimerkiksi ulkonäköä, on julkaistu standardiehdotus SFS 4434 EHD Puuovien laatuvaatimukset. Standardiehdotuksen mukaisesti laatuluokkia on 2, Erikoislaatuluokka E ja Vakiolaatuluokka V. Näille luokille asetettavat ulkonäkövaatimukset on esitetty ohjetiedostossa RT 42-10643.

Rakennusmääräyksiä täydentävät ohjeet:

RT 08-10462 o Rakennuksen murtosuojaus ja tekninen valvonta. 1991.
RT 08-10975 o Rakenteelliset murtosuojeluohjeet. 2009
RT 09-10884 o Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 2006.
RT 15-10647 o Oviselosteen laatimisohje ja malli.
RT 38-10316 Lasilevyt, paksuuden mitoitus. 1986.
RT 42-10010 o Sähköpieliovi, puuta. 1978.
RT 42-10122 Osastoiva puuovi, kiinnitys. 1981.
RT 42-10313 (SFS 5210) Puuovi, välioven lukon upotus. 1986.
RT 42-10311 (SFS 5208) Puuovi, varmuus- ja käyttölukon upotus. 1986.
RT 42-10312 (SFS 5209) Puuovi, käyttölukon upotus.
RT 42-10615 o Osastoiva ovi A 60 ja A 120. 1996.
RT 42-10643 o Puuovet. 1997.
RT 82-10605 o Puutalon ikkuna- ja ulko-oviliittymät. 1996.

SIT 32-610078 Erikoisovet. 2011

Ikkunoiden ja ovien kautta kulkeutuu huomattava osa lämmitysenergiasta ulos. Niiden kunnolla on myös merkitystä asumismukavuuteen, sillä vanhat ja huonokuntoiset ovet ja ikkunat ovat usein vetoisia.

• Oville voi suorittaa samat huoltotoimenpiteet kuin ikkunoille, eristäminen suoritetaan samalla tavalla.
• Riittävä tiiveys saavutetaan usein asentamalla uudet tiivisteet tai tiivistelista oviaukkoon.
• Saranoiden säädöllä voidaan vaikuttaa oven asemaan karmissa ja näin myös ilmanpitävyyteen.
• Karmien ja rakennuksen rungon välisten eristeiden uusiminen parantaa ilmatiiveyttä ja lämmöneristävyyttä.
• Yksinkertaisen oven energiatehokkuuden parantaminen on vaikeaa, hyvä keino on erillinen lisäovi tai tuulikaappi.

Tässä osiossa on myös ohje oven vaihtamiseen.

Moderni kevyt väliseinä jäsentää tilan uudella tavalla

Liitteet ja linkit

Ohje: 

Ohje väliseinän rakentamiseen

Kilpailun tulos julkistetaan maaliskuuhun 2014 mennessä, rakentaminen alkaa syksyllä 2014 ja toimitilat valmistuvat syksyllä 2016.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Finnvera sekä suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva Finpro ovat valtiovallan vienninedistämismallin Team Finlandin keskeiset toimijat. Muutto yhteisiin tiloihin helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistymisessä, ja yhteisiä asiakkaita palvellaan yhden luukun periaatteella.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin viime vuonna käynnistämän puurakennusteollisuuden ja puualan kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on muodostaa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kolmiosta puurakentamisen ja puuosaamisen näyteikkuna.

Lisätiedot:

rakennuttajapäällikkö Jonni Laitto, Senaatti-kiinteistöt, puh. 0205 811 752, jonni.laitto@senaatti.fi

www.senaatti.fi

Herralan selkeä ja raikas visuaalinen ilme näkyy mm. logossa sekä uusituilla nettisivuilla, joilta omakotitalon rakentamista harkitseva löytää aiempaa helpommin kaiken tarvitsemansa tiedon elämänsä talon rakentamiseen.

• Halusimme pois pelkästä talokirja-ajattelusta, jossa suunnittelun lähtökohtana toimii valmiin talon pohjapiirros. Elämäsi talo 300 minuutissa –palvelussa lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeista ja lähtökohdista. Joustavan tuotantomme ja hyvän suunnitteluosaamisen ansiosta yksilöllisesti suunniteltu koti ei ole sen hintavampi kuin talokirjasta bongattu valmis pohja. Herralan suunnittelemat talomallit ovat omien kokeneiden arkkitehtiemme suunnittelemia ja edustavat alansa huippua sekä tilan käytöltä että ulkonäöltä. Meillä on erinomaisia ratkaisuja kaikkiin rakentamisen tarpeisiin, Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen vakuuttaa.

Neljä vaihetta elämänsä taloon

Suomen kokeneimpiin talovalmistajiin lähes 40-vuotisen historiansa ansiosta lukeutuvan Herralan uusi palvelukonsepti lupaa helppoa ja mutkatonta rakentamista. Palvelu käsittää neljä selkeää vaihetta, joista jokainen vie projektia eteenpäin kohti unelmien kotia. Herralan taloedustaja on rakentajan apuna ja tukena kaikissa talosuunnittelun vaiheissa.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan rakentajan tarpeet, toiveet ja budjetti sekä tontin asettamat vaatimukset, käydään läpi talomalleja läpi ja ideoidaan yhdessä. Toisessa vaiheessa rakentaja saa ehdotuksen talovaihtoehdoista, joista hän voi valita itselleen parhaiten soveltuvan talomallin. Kolmannessa vaiheessa rakentaja saa tarkennetun suunnitelman, joka sisältää pohjaratkaisuehdotuksen ja ulkokuvat sekä tarkan kustannuslaskelman. Samalla allekirjoitetaan sopimus. Viimeisellä eli neljännellä tapaamisella käydään tilausvahvistus vielä läpi ja tarkennetaan projektin aikataulutus.

Lopputulos voi olla mitä tahansa hartiapankkirakentamisen tai avaimet käteen rakennettavan valmistalon väliltä.

Herralan uudet nettisivut sekä lisätietoja unelmiesi koti 300 –minuutissa –palvelukonseptista osoitteesta: http://www.herrala.fi/

Lisätietoja: Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen
p. 044 749 7221, juha.kohonen@koskisen.com

Pohjoismaisen puurakentamisen konferenssin yleisölle Kouvolassa esiintynyt Rehn sanoo olevansa erittäin innoissaan puurakentamisen uusista mahdollisuuksista. Sellaisina Rehn mainitsee hiilidioksidipäästöjen vähentämisen maailmanlaajuisesti, kestävien ja luonnonmukaisten materiaalien käytön edistämisen sekä resurssitehokkuuden nostamisen rakentamisessa.

- Rakennusteollisuus ei kuulu Euroopan Unionin päästöjen vähennyshankkeeseen, vaikkakin sillä olisi tarjota paljon päästöjen vähentämiseksi. Puurakentamisen edistämisellä voisi olla huomattavia vaikutuksia puumateriaalin käytön sitoessa hiilidioksidin pois ilmakehästä, muistuttaa Rehn.

Puu on Rehnin mielestä kestävä, ekologinen ja kierrätettävä materiaali, joka on toiminut pääraaka-aineena rakentamisessa vuosisatoja ja perinteen uudelleenherättäminen on tärkeää. Puumateriaalin ero teräkseen ja betoniin on huomattava verrattuna niiden tuottamiseen kuluvaan energiamäärään ja päästöihin.

- Puurakentaminen ja puun energiakäyttö yhdistettynä kestävään metsienhoitoon ja tuottavaan metsien kasvatukseen muodostavat positiivisen kierteen, joka auttaa meitä voittamaan taistelun ilmastonmuutosta vastaan, tulkitsee Rehn.

Rehn muistuttaa, että ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteena on saavuttaa ilmastomuutoksen pysäyttämiselle asetetut tavoitteet sellaisin keinoin, jotka edistävät Euroopan kilpailukykyä ja vahvistavat taloutta.

Resurssitehokkuudessa taloudellisia mahdollisuuksia

Ilmastomuutoksen rinnalla toisena megatrendinä Rehn mainitsee resurssitehokkuuden, jonka edistämiseksi EU:n komissio on perustanut Resurssitehokkuusohjelman, jonka tavoitteena on päättää resurssitehokkuuden indikaattoreista ja päämääristä tämän vuoden loppuun mennessä.

- Näen itse suurta taloudellista potentiaalia tässä ohjelmassa ja siksi olenkin henkilökohtaisesti mukana aktiivisena osallistujana. Asetettavat päämäärät ovat tärkeitä, sillä vähäresurssisen tulevaisuuden kanssa selviytymiseen yritykset tarvitsevat selvät ohjeet toimenpiteisiin, jotta niillä olisi mahdollisuus tehdä ennustettavia sijoituspäätöksiä, sanoo Rehn.

Taloudellisen kasvun tarvitsemat pitkäaikaiset tulevaisuudennäkymät tulee erottaa Rehnin mielestä raaka-aineiden käytöstä. - Puu on monikäyttöinen ja hiilidioksidia kierrättävä materiaali ja on täten täydellinen esimerkki resurssitehokkaasta ratkaisusta. Puurakentaminen voi olla tärkeä osa näitä talouden muutoksia muiden biotalouden mahdollisuuksien kera, arvioi Rehn.

Puurakentamisesta kestävän kehityksen työpaikkoja

Euroopan yleinen heikko taloustilanne näkyy kaikkialla rakentamisessa. Rehn arvioi EU:n talouden alkavan tasapainottua tämän vuoden toisella puoliskolla pitkittyneen laman jälkeen, sekä vakiintua kunnolla ensi vuoden puolella. - Suurin kasvu tulee tänä vuonna unionin ulkopuolisesta kysynnästä ja sisämarkkinoiden kysyntä tulee kasvamaan ensi vuoden puolella, uskoo Rehn.

Rehnin mielestä uuden yrittäjyyden ja työpaikkojen edistämiseksi EU:n pitää tukea tutkimustyötä ja innovaatioita sekä kannustaa yrittämistä ja sijoittamista. - Puurakentaminen on juuri se teollisuuden muoto, jolla on mahdollisuuksia tuoda talouteen uusia innovatiivisia ratkaisuja. Meidän pitää myös katsoa omien rajojemme ulkopuolelle uusien kasvumahdollisuuksien löytämiseksi kuten Yhdysvaltoihin ja kasvaviin talouksiin.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Viime helmikuussa Laukaalla tapahtuneen maneesionnettomuuden jälkeen ympäristöministeriö käynnisti joukon toimia, joilla pyritään parantamaan laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta.

"On hienoa, että laaja-alainen yhteistyö laajarunkoisten hallien turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä. Tätä tärkeää asiaa ei ole näin kesän korvallakaan syytä unohtaa. Nyt kannattaa varautua jo tulevaan talveen tarkastamalla rakenteet ja tekemällä tarvittavat korjaukset", sanoo asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Ympäristöministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään laajarunkoisten hallien sortumavaaraan liittyvää onnettomuusriskiä. Esityksen on määrä valmistua kuluvan hallituskauden aikana. Lisäksi ympäristöministeriö valmistelee kansallista laajarunkoisten hallien tietokantaa.

Toimintaryhmään kuuluu laaja joukko muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan sekä kuntien ja muiden ministeriöiden edustajia. Puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön rakennetun ympäristön ylijohtaja Helena Säteri. Toimintaryhmän toimikausi päättyy 31.12.2014.

• Ympäristöministeriö tiedottaa maneesin kattosortuman johdosta
• Rakentamisen ohjaus - tavoitteena laadukas rakennettu ympäristö

Lisätietoja
Toimintaryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö, p. 040 779 6666, etunimi.sukunimi@ymparisto.fiMinisteri Viitasen erityisavustaja Jouni Parkkonen, p. 040 176 1304, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Uudistetut PEFC:n vaatimukset otetaan käyttöön asetettujen siirtymäaikojen puitteissa. PEFC tarjoaa koulutusta uuden standardin sisällöstä 19.6. ja 26.6.

Lue lisää: pefc.fi-sivuston etusivulta Ajankohtaista -osiosta.

Puuelementtien vaatimuksen mukaisuuden osoittaminen tehdään tällä hetkellä rakennuspaikkakohtaisesti. Rakentajan ja rakennuskohteen suunnittelijan on varmistettava, että heillä on käytettävissään valmistajalta tai maahantuojalta kaikki ne asiakirjat, jotka käytännössä tarvitaan tuotteen kohdekohtaisen soveltuvuuden selvittämiseksi.

Tuotestandardia prEN 14732 ”Puiset seinä-, lattia- ja kattoelementit” on pitkään jo työstetty Euroopan tasolla. Standardiluonnoksessa standardin soveltamisalueessa on rajattu elementtien pituus 12,5 metriin ja elementin kantavien rakenteiden paksuus 350 mm. Näiden rajausten myötä suomalaiset puurakenteiset elementit jäisivät standardin soveltamisalueen ulkopuolelle. Suomi onkin aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että standardin soveltamisaluetta saataisiin laajennettua niin että se koskisi myös Suomessa yleisesti käytettyjä puurakenteisia elementtejä. Suurissa puurakennuksissa elementtien pituus on tyypillisesti lähes 30 metriä ja suurkattoelementtien kantavien palkkien korkeus ylittää helposti 1000 mm.

Suomalainen puuelementtejä valmistava teollisuus vastaa markkinoiden kysyntään ja kehittää tuotteitaan jatkuvasti. Puuinfossa toimiva Puuhalliklusteri toimii aktiivisesti kansallisessa standardisoinnin tukiryhmässä ja pyrkii edesauttamaan puurakenteisia elementtejä koskevan tuotestandardin laadintaa. Puuhalliklusteriin kuuluvat yritykset käyttävät seinä-, lattia- ja kattoelementtien valmistuksessa CE-merkittyjä rakennustuotteita.

Lisää aiheesta oheisessa liitteessä.

Lisätietoja antaa Puuhalliklusterin projektipäällikkö Päivi Myllylä, paivi.myllyla@puuinfo.fi, 050 526 7791, www.puuinfo.fi/puuhalliklusteri

Liitetiedostot

Puurakenteisten elementtien CE‐merkinnän tilanne (pdf)

Hankkeen ja suunnitelman tarkoitus on luoda Rantasalmen kunnan keskustaan mittakaavaltaan sopiva ja tunnelmallinen, hyvin viihtyisä puukerrostalokortteli. Perinteinen ja ekologinen puu on houkutteleva materiaali. Kiinnostus uuteen ja moderniin puurakentamiseen juontaa juurensa Rantasalmella pitkään toimineiden yritysten vahvoihin puun jalostamisen ja rakentamisen perinteisiin.

Graanin kortteliin suunnitellut asunnot ovat esteettömiä, ja sopeutuvat joustavasti eri elämänvaiheisiin. Niiden toivotaan houkuttelevan kaikenikäisiä asukkaita, ja erityisen hyvin ne soveltuvat ikääntyvien ihmisten tarpeisiin. Asunnoissa ei ole perinteistä huonejakoa vaan asukas voi itse vaikuttaa keittiötyyppiin, kylpy-, wc- ja säilytystiloihin sekä väliseiniin. Sama pinta-ala voidaan siten käyttää vaihtelevin tavoin erilaisia elämäntyylejä kunnioittaen.

Huoneistot rakentuvat tilaelementeistä. Yksi niistä on talotekniikalla varustettu märkätilaelementti, jonka viereen voidaan vapaasti liittää 1–3 asuntomoduulia. Tilaelementtien käyttö nopeuttaa rakentamista, ja sisätiloissa rakennettuna elementtien arat osat eivät altistu kosteudelle työmaalla.

Korttelisuunnitelma toteutetaan vaiheittain. Kortteliin tulee neljä hissillistä pienkerrostaloa, joissa kussakin on 6–7 asuntoa, yhteensä enintään 26 asuntoa. Asunnot ovat kooltaan 51–81 m², ja niiden kokonaiskerrosala on yhteistiloineen 2378 m². Seuraavassa vaiheessa haetaan rakentaja kohteelle ja aloitetaan asuntojen markkinointi.

Diplomityön on tehnyt arkkitehtiopiskelija Tuula Mäkiniemi.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Johanna Vartiainen, Rantasalmen kunta, puh. 040 161 5033, johanna.vartiainen@rantasalmi.fi

Joensuun koulutus 30. - 31.5.

Ohessa koulutusaineisto koulutukseen osallistuneille, jotka voivat hyödyntää sitä opetustyössään. Aineistoa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

Liitetiedostot

Koulutuksen tavoitteet

Puukerrostalon palomääräykset

Palomitoitus

Puurakenteiden äänitekninen toiminta

Välipohjan värähtelymitoitus

RunkoPES

Venäjän Suomessa oleva kaupallinen edustusto valmistelee parhaillaan lokakuussa pidettävää venäläis-suomalaista puutalorakentamisen konferenssia, jonka tavoitteena on yhteisten rakennushankkeiden toteuttaminen Luoteis-Venäjällä. Uusien hankkeiden kehittäminen Venäjällä on Shlyamin mukaan yhteydessä jo olemassa olevaan venäläis-suomalaiseen puunjalostusstrategiaan, millä pyritään luomaan edellytyksiä puutuoteteollisuudelle.

- Luoteis-Venäjän alueet kuten Karjalan tasavalta, Komi ja Pietari ovat kovasti kiinnostuneet puurakentamisesta. Venäjällä tarvitaan menestyksekkäitä puurakennushankkeita poistamaan puurakentamiseen liittyviä ennakkoluuloja, muistuttaa Shlyamin. Puukerrostalot nähdään nyt kilpailukykyisinä nopeamman rakentamisen, kevyemmän  rakenteen, energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Toistaiseksi rakentamisen määräykset mahdollistavat vain kolmikerroksisten puukerrostalojen rakentamisen Venäjällä.

Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia puurakentamisen ratkaisuille

Venäjällä pyritään hallituksen linjausten mukaan lisäämään merkittävästi puun käyttöä asuinympäristössä ja rakentamisessa. Puutalohankkeiden menestyksekäs toteuttaminen luo Shlyamin mukaan uusia mahdollisuuksia teknologian ja yritysten kasvun edistämiseksi. - Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoo Shlyamin. Pyrimme aloittamaan puukerrostalojen rakentamisen, olemassa olevien talojen julkisivujen uudistamisen puuelementeillä ja puurakenteisten lisäkerrosten rakentamisen.

Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa. Suomalaisyritysten edustajat tapasivat asian tiimoilta maaliskuussa varapääministeri Dmitri Kozakin.

Shlyamin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO: n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen  ansiosta. - Venäjällä on nyt investointi-ilmasto, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä asumiseen, aloittaa omaa puuelementtituotantoa, kehittää uusia puutuotteita ja houkutella ulkomaisia investoijia maahan.

Puurakentamista Sotshin talviolympialaisiin

Viime vuonna Venäjällä valmistui 205 tuhatta omakotitaloa, joista puutalojen osuus oli 76 tuhatta eli 37 prosenttia. Venäjän talouden vahvistuessa myös puurakentamisen osuuden pientalotuotannossa arvioidaan kasvavan. Nyt tavoitteena on laajentaa puurakentamista myös kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, jossa halutaan tuoda esiin myös puurakentamisen uuden teknologian ohella sen ympäristöystävällisyyttä.

- Vahvana kannustimena ympäristöystävälliselle rakentamiselle on ollut Sotshin ensi vuonna järjestettävät Olympiakisat. Urheilukohteiden rakentamisessa on otettu käyttöön ympäristöystävällinen teknologia, mikä tarkoittaa energiansäästöä ja ilmastopäästöjen vähentämistä, kuvailee Shlyamin.

Vaikka ympäristötekijä ei rakentamisessa vielä Venäjällä olekaan arvossaan, Shlyamin uskoo kuluttajan äänestävän ruplalla puurakentamisen puolesta.

WTO-jäsenyys lisää rakennusalan investointeja

Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä  yritysten ja valtion yhteistyöllä.

- Tärkein tavoite on meillä lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Epävakainen ja vaikeasti ennakoitava tilanne Euroopassa antaa Venäjälle uusia mahdollisuuksia rakennusalalla. Sen ovat ymmärtäneet jo muutamat suomalaiset rakennusyhtiöt, muistuttaa Shlyamin.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lue lisää Kouvolan kaupungin sivuilta.

Tarkettin tutkimuksen mukaan suomalaiset päätyvät usein puulattiaan valitessaan lattiaa kotiinsa. Tärkein syy valintaan on puun ulkonäkö. Paitsi että puu on kaunis, se on myös lämmin ja mukavantuntuinen jalkojen alla. Tärkeänä pidetään myös sitä, että puulattian voi tarvittaessa kunnostaa.

Puu on luonnon muovaama elävä materiaali, joten jokainen lattia on ainutlaatuinen. Lattian väri, rakenne ja puun syiden kuviot vaihtelevat luonnonmukaisesti. Valmistuksen aikana puumateriaalista jalostetaan inspiroiva ja toimiva lattia. Lattian pintakäsittely lakalla tai öljyllä muuttaa puulattian kiiltoa ja suojaa pintaa. Erikoiskäsittelyillä kuten kuultovärjäys, harjaus tai lämpökäsittely saadaan lattiaan kauniita vivahteita.

Vuoden 2013 puulattiatrendit: harmaa, 2-sauvakuvio ja vintage

Tämän vuoden selkeänä trendinä on, että suomalaiset valitsevat koteihinsa lankku- tai 2-sauvakuvioisen lattian. Tämä koskee kaikkia puulajeja ja malleja. Eri harmaan sävyjen suosio on kasvussa. Niitä löytyy lähes valkoisista ja vaaleista aina tummiin grafiitinharmaisiin ja ruskeanharmaisiin sävyihin.

Muutama vuosi sitten saapunut rustiikkinen vintage-tyyli on edelleen trendikäs. Lattia ei saa näyttää liian uudelta ja käyttämättömältä. Mekaanisella hankauksella, kuultovärjäyksellä ja harjauksella lattiaan saadaan antiikkinen tuntu.

Uusien kasvavien trendien rinnalla 3-sauvainen tammiparketti pitää yhä ykkössijaa kysytyimpänä puulattiana.

Puulattia on suosituin olo- ja makuuhuoneissa

Tarkettin tutkimuksen mukaan puulattia on suosituin lattia olo- ja makuuhuoneissa.

Suosikkilista – näin suomalaiset valitsisivat puulattian eri huoneisiin:

1. Olohuone, 83 %
2. Makuuhuone, 76 %
3. Työhuone, 53 %
4. Lastenhuone tai teini-ikäisen huone, 40 %
5. Keittiö, 32 %
6. Eteinen, 33 %

Tutkimuksessa selvisi myös, että joka viides suomalainen suunnittelee uuden lattian ostoa vuoden kuluessa.

Tietoja tutkimuksesta: Nettikyselynä tehtyyn tutkimukseen osallistui tuhat 20–65-vuotiasta omakotitalossa tai omistusasunnossa asuvaa suomalaista. Tutkimus toteutettiin yhdessä Reagera-tutkimusyrityksen kanssa.

Lisätietoja:
Rolf Myrberg, myyntijohtaja, Tarkett Oy
puhelin 040 770 7586, sähköposti: rolf.myrberg (at) tarkett.com
Katri Lindström, markkinointiassistentti, Tarkett Oy
puhelin 050 3070 777, sähköposti katri.lindstrom (at) tarkett.com

CE-merkintä kertoo tuotteen keskeiset ominaisuudet yhdenmukaisella tavalla, jolloin suunnittelijat voivat helpommin vertailla tuotteiden ominaisuuksia. Tavoitteena on poistaa kaupan esteitä Euroopan talousalueella. Rakennustuotteen CE-merkki ei ole osoitus tuotteen laadusta eikä yksistään takaa tuotteen soveltuvuutta kohteeseen, vaan lisäksi on aina otettava huomioon rakentamismääräysten asettamat vaatimukset.

Talopaketti voidaan CE-merkitä kokonaisuutena, mutta se ei ole pakollista. CE-merkityssä talopaketissa yksittäisten tuotteiden ei välttämättä tarvitse olla CE-merkittyjä, sillä talopaketin CE-merkki kattaa myös siinä käytetyt tuotteet ja materiaalit. Talopaketin CE-merkintä osoittaa myös, että tuotteiden yhteensopivuus on varmistettu.

Jos talopakettia ei ole CE-merkitty kokonaisuutena, käytettyjen tuotteiden ja materiaalien on oltava joko CE-merkittyjä tai niillä on oltava kansallinen tuotehyväksyntä. Rakennuksen suunnittelija varmistaa tuotteiden yhteensopivuuden. Aivan kaikilta tuotteilta tuote­hyväksyntää ei vaadita. CE-merkintäpakko koskee tuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. Tuotehyväksyntöjä vaaditaan tuotteilta, joilla on vaikutusta rakennuksen perusvaatimuksiin, joita ovat esimerkiksi rakennuksen lujuus ja vakaus, paloturvallisuus ja energiatehokkuus.

Tuotteessa tai sen pakkauksessa olevan CE-merkin lisäksi tuotteella on oltava suoritustasoilmoitus, jossa ilmoitetaan tuotteen keskeiset ominaisuudet. Rakennustuotteiden valmistajat julkaisevat suoristustasoilmoitukset omilla www-sivuillaan, josta rakennuttaja voi ne hankkia itselleen.

Omakotitalohankkeissa rakennuttajina ovat yksityishenkilöt. Tämän vuoksi Pientaloteollisuus PTT suosittaa, että sen talotehdasjäsenet kokoavat käytettyjen tuotteiden ja materiaalien suoristustasoilmoitukset asiakkailleen sähköisesti, jolloin asiakkaan ei tarvitse hakea niitä eri tuotevalmistajien sivuilta. Käytännössä suoristustasoilmoitukset toimitetaan esimerkiksi sähköpostitse tai ne laitetaan talotehtaan omille www-sivuille, josta rakennuttaja voi tallentaa ne helposti talonsa huoltokirjan liitteeksi.

Lisätietoja:   
Pientaloteollisuus PTT ry
Kimmo Rautiainen
puh. (09) 1299 274

kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi

Korkeimmalta kohdaltaan rakennus on 7 kerrosta korkea: alin kerros on betonirakenteinen ja sen yläpuoliset asuinkerrokset ovat puurakenteisia.  Asuntoja rakennettavaan puukerrostaloon tulee 181 kappaletta, joista alustavan suunnitelman mukaan 78 asumisoikeusasuntoa TA-Asumisoikeus Oy:lle ja 103 vuokra-asuntoa Suomen Vuokrakodit Oy:lle. Alimman kerroksen pysäköintilaitokseen tulee noin 80 autopaikkaa.

Hanke on monin tavoin suomalaisen puurakentamisen edelläkävijä edistyksellisine teknisine ratkaisuineen.

- Tämä puukerrostalohanke toimii samalla koerakennushankkeena, jossa pääsemme kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta, sanoo Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. 

Puukerrostalokohteita on rakennettu Suomessa aiemminkin, mutta niitä ei ole esitelty julkisesti. Asuntomessujen myötä toivotaan puukerrostaloasumiselle syntyvän kysyntää myös omistusasumismarkkinoilla.

- Olemme erittäin iloisia, että Vantaan asuntomessuille saadaan näyttelykohteeksi näin mittava hanke. Tämän myötä pääsemme osaltamme edistämään suomalaista puukerrostalorakentamista ja messuilla tekemään sitä tunnetuksi myös suurelle yleisölle, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen tyytyväisenä.

Lisätietoja:

Vantaan kaupunki/Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
Apulaiskaupunginjohtaja
Juha-Veikko Nikulainen
juha-veikko.nikulainen@vantaa.fi
GSM 050 043 0017

Rakennusliike Reponen Oy
Toimitusjohtaja
Mika Airaksela
mika.airaksela@rklreponen.com
GSM  0500 703 113