Tulossa pian

• Puuinfon mallikerrostalon rakennesuunnittelu (määritellään riittävä laajuus osallis-tujan opintojen mukaan)
• Oppilaiden oma harjoitustyö omalta työnantajalta (suunnitteilla oleva kohde, joka osallistuja tulee esitellä etukäteen)
• Oppilas keksii itse aiheen, johon haluaa syvällisempää tietämystä (esittelee aiheen etukäteen).

Puuinfo järjestää osana Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista puurakentamisohjelmaa puurakenteiden suunnittelijoille AA-pätevyyteen valmentavan koulutuksen. Koulutus on FISEn hyväksymä pätevyyteen valmentava koulutus.

Koulutuksen aiheina ovat AA-luokan pätevyyttä edellyttävät puurakenteet ja -rakennukset kuten puukerrostalot ja suuret puurakenteet. Koulutus järjestetään moduuleissa, joihin liittyy tutustumiskäynti joko teollisuuteen tai työmaalle. Kurssiin sisältyy vapaaehtoinen opintomatka ja kurssi päättyy tenttiin.

Koulutus koostuu teoriaopinnoista, niiden käytännön soveltamisesta esimerkkilaskelmin, laajasta harjoitustyöstä sekä tentistä. Esimerkkilaskelmien soveltaminen ja kurssiin liittyvä opintomatka ovat osin vapaaehtoisia osallistujan opintopistetarpeen mukaan.

Ilmoittaudu 20.4.2014 mennessä!

Aikataulu

Koulutus järjestetään 21.5. - 9.10.2014 (16 pv) välisenä aikana.

Kenelle?

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti rakennesuunnittelijoina toimiville diplomi- ja rakennus-insinööreille, joiden on mahdollista täydennyskoulutuksen avulla hakea puurakenteiden suunnittelijan AA-pätevyyttä. Koulutukseen voidaan ottaa myös rakennusalan opettajia ja viranomaisia.

Osallistujilla oletetaan olevan perustiedot puurakenteiden suunnittelusta (noin 3 op) ja toivotaan olevan aikaisempaa kokemusta puurakenteiden suunnittelusta. Koulutuksen tarkoitus on täydentää puuttuvia puurakenteiden suunnittelun opintoja. Pätevyyteen tarvittavat rakenteiden mekaniikan opinnot tulee osallistujalla pääsääntöisesti olla.

Hinta

Kurssi on sille hyväksytyille opiskelijoille ilmainen. Kurssiin liittyvä opintomatka on vapaaehtoinen ja  omakustanteinen.

Koulutuksen sisältö

Koulutuksen sisällöstä on laadittu oppituntikohtainen ohjelma, josta selviää tunnin teoriasisältö ja esimerkkiharjoitukset. Moduulien väleissä oppilaat soveltavat harjoituksissa kurssilla läpikäytyjä esimerkkilaskelmia käytäntöön. Lisäksi kukin osallistuja tekee kurssin aikana harjoitustyön, jossa koulutuksen sisältö konkretisoidaan. Katso tarkempi lukujärjestys ja luennoitsijat

MODUULI 1: 21. – 22.5.2014, 

Materiaalit, niiden jatkojalosteet ja puukerrostalot

• Johdanto kurssin sisältöön
• Materiaalit ja niiden jatkojalosteet
• Puukerrostalot                           
• Puukerrostalojen rakenteet
• Puukerrostalon stabiliteetti
• Excursio: Puukerrostalotyömaa

MODUULI 2: 4. – 5.6.2014

Palomitoitus EN 1995-1-2 mukaan

• Palomitoituksen yleiset periaatteet
• Palosuojaamattoman rakenteen hiiltymämitoitus
• Palosuojatun rakenteen hiiltymämitoitus
• Osastoivan rakenteen mitoitus
• Liitosten palomitoitus
• Toiminnallinen palomitoitus

MODUULI 3: 20. – 21.8.2014

Suuret puurakenteet ja mekaanisin liittimin kootut rakenteet

• 3-nivelkaari
• Kaarevanurkkainen 3-nivelkehä
• Muuttuvan poikkileikkauksen palkki
• Puusillat
• Yhdistelmärakenteet
• Hallin jäykistys
• Ristikot
• Excursio: Kertopuutehdas

MODUULI 4: 3. – 4.9.2014

Liitokset, lovet ja reiät, rakenteiden stabiliteettituenta ja lattian värähtely

• Liitokset, esimerkkilaskelmat EN 1995-1-1 soveltaen
• Lovet ja reiät, esimerkkilaskelmat
• Stabiliteettituennan jousijäykkyys (jousivakio)
• Puristetun sauvan nurjahdustuenta
• Taivutetun sauvan kiepahdustuenta
• Lattian värähtely
• Excursio: Ristikkotehdas

MODUULI 5: 17. – 18.9.2014

Äänitekniikka, U-arvo, puurakenteet ja kosteus

• Puukerrostalon äänitekniset rakenteet
• U-arvo laskeminen eurostandardin mukaan
• Kosteuden huomioiminen puurakenteiden suunnittelussa
• Excursio: Liimapuun ja tilaelementtien valmistus

MODUULI 6: 8. – 9.10.2014

Rakennuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset, talotekniikka ja automaattiset sammutusjärjestelmät

• Energiatehokkuus
• Hiilijalanjälki
• Pitkäaikaiskestävyys
• Kerrostalojen korjaaminen ja lisärakentaminen                     
• Hallit
• Puukerrostalot
• Automaattiset sammutusjärjestelmät
• Excursio: Marioff kylmälaboratorio

MODUULI 7: ajankohta tarkentuu myöhemmin

Opintomatka Keski-Eurooppaan

• Matkan kesto on 4 vuorokautta (torstaista - sunnuntaihin) ja ajankohta syksy 2014.
• Matkakohteena ovat Saksa, Itävalta ja Sveitsi.
• Tutustumiskohteena ovat korkeat puukerrostalot, suuret puurakenteet ja yhdistelmärakenteet, rakennusosien valmistus sekä alan tutkimus- ja kehitystyö.
• Lopullinen matkaohjelma räätälöidään osallistujien kiinnostuksen mukaan.

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

Harjoitustyö ja tentti

Kukin osallistuja tekee kurssin aikana harjoitustyön, jossa koulutuksen sisältö konkretisoidaan. Kurssilaisia kannustetaan valitsemaan normaaliin arkityöhönsä liittyvä harjoituskohde, jolloin kurssille osallistuminen tukee työnantajan liiketoimintaa ja pienentää tulonmenetyksiä. Harjoitustyön tulee vastata AA-pätevyystason rakennesuunnittelua ja olla puurakenteinen tai tutkielma mahdollisen kohteen puutoteutuksesta. Osallistujat ilman omaa harjoituskohdetta käyttävät kurssin opetusmateriaalin mallitaloa harjoituskohteena. Kurssi päättyy tenttiin.

Opintopisteet

Niille opiskelijoille, joilta puuttuu mekaniikan opintoja, osoitetaan mahdollisuus tarvittavan koulutuksen hankkimiseen kurssin ohella. Mekaniikan koulutus ei kuitenkaan sisälly kurssiin ja sen pisteytyksessä osallistujat noudattavat hakemuksessaan FISE:lle koulutuksen tarjoajan pisteytystä.

Puurakenteiden suunnittelijan AA-pätetvyysvaatimukset on esitetty RakMK osan A2 kohdassa 4.2.4.: 

Suunnittelija on suorittanut teknillisen korkeakoulun tai yliopiston diplomi-insinöörin tutkinnon, tai ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen rakennus- tai konerakennuksen insinöörin tutkinnon, tai vastaavan aiemman tutkinnon.

Suorittanut vähintään oppimäärän, rakenteiden mekaniikassa 21 op (14 ov) ja puurakenteiden suunnittelussa 10,5 op (7 ov). Rakennesuunnittelusta on yleensä oltava kokemusta vähintään 4 vuotta ja näyttöä AA-vaativuusluokan puurakenteiden suunnitteluun osallistumisesta.

Koulutuspaikka

AEL (Ammatinedistämislaitos), sijaitsee Helsingin Malminkartanossa lähellä Vantaan rajaa. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet. Alueella on runsaasti ilmaisia pysäköintipaikkoja. Mikäli koulutukseen osallistuvilla on tarvetta majoitukselle alueella sijaitsee myös AEL Hotelli.

Tiedot lyhyesti:

Ilmoittautumiset oheisella lomakkeella 20.4.2014 mennessä.

Koulutukseen otetaan 30 henkilöä. Osallistujille lähetetään vielä erillinen vahvistus.

Tervetuloa!

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti rakennesuunnittelijoina toimiville diplomi- ja rakennus-insinööreille. Osallistujilla oletetaan olevan perustiedot puurakenteiden suunnittelusta (noin 3 op) ja toivotaan olevan aikaisempaa kokemusta puurakenteiden suunnittelusta. Koulutuksen tarkoitus on täydentää puuttuvia puurakenteiden suunnittelun opintoja. Pätevyyteen tarvittavat rakenteiden mekaniikan opinnot tulee osallistujalla pääsääntöisesti olla.

Koulutukseen otetaan 30 henkilöä. Osallistujille lähetetään vielä erillinen vahvistus.

Tiedot lyhyesti:

Koulutuspaikka:    AEL, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki

Ajankohta:             21.5. – 9.10.2014 (16 pv)

Yhteyshenkilö:       Hilppa Junnikkala, puh. 040 940 1300, hilppa.junnikkala@puuinfo.fi

Ilmoittautumiset oheisella lomakkeella 20.4.2014 mennessä

Tervetuloa!

OSALLISTU PUU-LEHDEN LUKIJATUTKIMUKSEEEN JA VOITA Keski-Euroopan opintomatka

SISÄLTÖ | CONTENT 1/14

PÄÄKIRJOITUS | LEADER

5 Huolenpitoa | Tender loving care

UUTTA | WHAT’S NEW

6 CLT-elementtejä kainuulaisesta puusta  | Ilona Rista on Vuoden puutaiteilija | Puusilloista uusi markkina-alue | CLT elements from Kainuu wood Ilona Rista is Wood Artist of the Year Wooden bridges – a new market

RAKENNETTU | BUILT

8 Pääkirjasto Joeli | Central Library Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy

14 Päiväkoti Omenapuisto | Day Care Center Arkkitehtitoimisto Häkli

20 Sauna Kotiranta Arkkitehtitoimisto Lehtinen Miettunen

28 Arkkitehtistudio Isoantti | Architect’s studio PES-Arkkitehdit

32 Loma-asunto Villa Seppä | Holiday House Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy

36 Loma-asunto Villa Riviera | Holiday House Arkkitehtitoimisto Olavi Koponen Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen

42 Loma-asunto | Holiday House General Architects

PUUSTA | FROM WOOD

46 Suomalaista hirttä Kiinalaista bambua | Finnish logs, Chinese bamboo

PUUINFO TIEDOTTAA | BULLETINS

50 Uusi RunkoPES päivitys julkistettu | Uusia suosituksia puukerrostalon kosteustekniseen hallintaan  | Levyjäykisteen laskentaan uusi ohjelma | New RunkoPES update published Recommendations for control of moisture New software for calculating stiffness of boards

TULOSSA | COMING

58 Helsinki Allas Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy

PROFIILI | PROFILE

60 Arkkitehti | Architect Lasse Lehtinen

62 Tekijät | Credits

Lue e-lehti versiona

Liitetiedostot

Lataa Pdf-versio Puu-lehdestä 1/2014 (17,4 Mb)

Toimitusjohtaja Markku Kaurialan mielestä viranomaisilla on puun suhteen ylitulkintaa.  - Tämä on johtanut siihen, että puupinnat peitetään kipsilevyillä, vaikka paloriskianalyysimme ja simuloinnit osoittavat, että sammutusjärjestelmällä varustetuissa  puukerrostaloissa voisi olla puuta näkyvillä.

Kaurialan mukaan eri rakennusmateriaalien väliseen kilpailuasetelmaan palosuunnittelussa törmätään jatkuvasti. - Tässä näkyy se, että palomääräysten valmistelussa ovat rakennusmateriaalien valmistajat  olleet keskeisesti mukana ja säädöksistä on tehty kompromisseja turvaamaan rakentamisen vanhoja rakenteita.

- Me olemme puolueettomia ja meillä  kanttia myös sanoa se, että sammutusjärjestelmällä  varustettu puukerrostalo on turvallisempi paloturvallisuuden kannalta kuin perinteinen betonirunkoinen kerrostalo. Tämä perustuu nimenomaan puukerrostalojen sammutusjärjestelmään eli sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta, esittää Kauriala.

- Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin harkita, pitäisikö puukerrostaloja rakentaa enemmän. Nykyiset sprinklerit laukeavat ennemmin kuin savupatja ehtii saavuttaa asukkaan. Sprinklauksesta koituvat vesivahingot ovat pieni haitta sen rinnalla, mitä itse palo saattaa aiheuttaa, muistuttaa Kauriala.

Kaurialan mielestä Pohjois-Amerikan tapaan Suomessakin tulisi harkita sammutusjärjestelmän laajempaa käyttöä kerrostaloissa ja tutkia mahdollisuutta kehittää sellaista sprinklerjiärjestelmää, mikä voitaisiin yhdistää käyttövesiverkostoon, jolloin hankintakustannus alenisi merkittävästi.

Vaikka rakennuksessa sprinklauksella saa lievennyksiä joihinkin palomääräysten kohtiin, sen vaikutus paloturvallisuuteen on huomattavasti suurempi. Sammutusjärjestelmä on tarkoitettu sekä henkilöiden että rakenteiden suojaukseen.

Paloluokitukset eivät vastaa nykyaikaista rakentamisen teknologiaa

Aluejohtaja, tekniikan tri  Jukka Hietaniemen mielestä nykyiset taulukot ja luokitukset tuottavat vääränlaisen kuva paloturvallisuudesta, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Suomi on edelleen Länsi-Euroopan synkimpiä maita palokuolemien vertailussa.  - Toiminnallisella paloteknisellä suunnittelulla pystytään paljastamaan ja korjaamaan katteettomia turvallisuutta koskevia olettamuksia ja ylimalkaisia ja jopa virheellisiä näihin perustuvia tulkintoja. Toiminnallinen palotekninen suunnittelu tuottaa asianmukaisesti toteutettuna korkeamman turvallisuustason kustannustehokkaammin  kuin taulukoituihin lukuarvoihin perustuva suunnittelu.

- Taulukoiden lukuarvoihin perustuva suunnittelu perustuu vuosikymmeniä sitten vallinneeseen tilanteeseen, väittää Hietaniemi. Vaikka rakentaminen ei ole edistynytkään kovin nopeasti toimialana, monet säädösten takana olevat tekijät ovat vanhentuneet. Tämä näkyy erityisesti puurakentamisessa, missä nykyaikainen rakentamisen teknologia, materiaalit ja järjestelmät ovat täysin erilaisia kuin muutama vuosikymmen sitten.

Jukka Hietaniemen mielestä nykyisiä vanhentuneita taulukoihin perustuvia palomääräyksiä tulisi uudistaa poistamalla materiaalin palokäyttäytymistä koskevat luokkavaatimukset - Jos kiistattomasti pystytään osoittamaan, että runko täyttää halutun palonkestävyysvaateen, niin silloin ei ole mitään syytä puuttua siihen, mistä aineesta tuo runko on tehty. Olen aina ihmetellyt, että miten yhtä materiaalia voidaan diskriminoida, ihmettelee Hietaniemi.

Markku Kauriala muistuttaa, että vaikka palomääräyksiä uudistettiin vuonna 2011 ja 8-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen tuli mahdolliseksi, puun käytöstä rangaistaan edelleen. - Puurakentamiselta vaaditaan joka huoneeseen tuleva sprinklaus ja sen lisäksi 60 minuutin hiiltymisaika ja puupintojen peittäminen kipsilevyillä. Betonirakentamiselta ei tämmöistä vaadita. Esimerkiksi Tukholmaan rakennetun 8-kerroksisen puukerrostalon paloriski on häviävän pieni, vaikka porrashuoneita myöten kaikki on massiivipuuta.

- Puusta voidaan tehdä paloturvallisesti korkeita ja suuria rakennuksia samaan tapaan kuin betonista tai teräksestä, sanoo Kauriala.  Palomääräyksillä on puun käyttöä rakentamisessa rajoitettu voimakkaasti tavalla, joka vaatii päivittämistä. Nykysäädöksissä sekoitetaan palokäyttäytymisluokka ja palonkestävyyden luokkavaatimukset keskenään, mikä on johtanut puun käytön kannalta epäedullisiin tulkintoihin.

- Ministeriössä ei tunneta toiminnallista määrittelyä, vaan luetaan taulukoita, väittää Hietaniemi.  Hankaluuksia tulee myös siitä, että paloturvallisuus kuuluu kahdelle eri ministeriölle. Rakennustarkastajat ovat ympäristöministeriön hallinnossa kun palotarkastajat taas sisäministeriössä. Näiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, koska paikallisissa ratkaisuissa eri kaupungeissa ja kunnissa törmätään erilaisiin tulkintoihin. Tämä heijastelee asenteita ja ennen muuta tiedon puutetta, koska tiukka linja on helppo valita silloin kun ei tiedetä. 

Aalto-yliopistosta uusi palotutkimuksen keskus

Suomessa on voitu toteuttaa vuodesta 1997 alkaen toiminnallista palosuunnittelua perinteisen taulukoituihin paloluokkiin perustuvan palomitoituksen rinnalla. Esimerkiksi Englannissa, Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Ranskassa, Hollannissa ja monissa muissa maissa toiminnallinen palomäärittely on ollut pitkään käytäntönä. Toiminnallinen palosuunnittelu perustuu tietoon, malleihin, laskentaan sekä tilastoihin ja muuhun tapahtuneisiin tulipaloja koskevaan informaatioon.

 - Tietoa tarvitaan koko ajan lisää, muistuttaa Hietaniemi. Suomessa asia on kuitenkin menossa huonoon suuntaan, kun tuota tietoa aiemmin tuottanut VTT on menettänyt toimintojen supistamisen myötä puolet palotutkijoista. Odotankin että uuden paloprofessuurin myötä Aalto-yliopistosta tulisi uusi voimakas palotutkimuksen keskus.

VTT:n säästöjen myötä Hietaniemen mukaan on tullut ongelmaksi myös palosuunnitelmista annettavien kolmannen osapuolen antamien lausuntojen saatavuus. Nyt lausuntoja pyydetään muilta toimistoilta, jotka ovat keskenään kilpailijoita ja joiden osaamisen taso tarkastustoiminnan suhteen on kirjava. - Odotankin että Aalto-yliopisto ottaa lausuntojenkin antamisessa tulevaisuudessa vahvan roolin, toivoo Hietaniemi.

Viranomaisilla on oikeus pyytää palosuunnitelmista kolmannen osapuolen lausunto, mikä on käytössä kaikissa toiminnallista paloturvallisuussuunnittelua tekevissä maissa. Kansainväliset ohjeet määrittelevät lausunnon puolueettoman tahon tekemäksi neutraaliksi, asioihin keskittyväksi työksi, jonka tarkoituksena on tarkastuksen lisäksi antaa lisäarvoa hankkeelle tukemalla ja edistämällä sitä.

Kaurialan mielestä toiminnallinen palosuunnittelu tukee muita rakentamisen toimintoja kuten arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita toteuttamaan kohteen suunnittelun. Rakennuksen käyttötarkoitushan on siinä oleva toiminta, jota varten rakennetaan paloturvallisuus eikä toisinpäin. - Meillä on tavoitteena,  että autojen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät, mutta laki ei määrää miten se tehdään, vaan riittää, että se todennetaan toiminnallisesti, vertaa Kauriala.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Markku Kauriala, DI, toimitusjohtaja, 050 308 0899, markku.kauriala@kauriala.fi
Jukka Hietaniemi, TkT, aluejohtaja,045 7750 3099, jukka.hietaniemi@kauriala.fi

Mitä on toiminnallinen palomitoitus

Rakennusten palomitoituksessa määritellään mm. kantavien rakenteiden kestävyys, palon ja savun kehittymisen rajaaminen, leviämisen estäminen, poistumistiet sekä pelastushenkilökunnan toiminnan ja turvallisuuden järjestäminen.

Palomitoituksissa käytetään kahta eri menetelmää. Perinteinen ja yleisimmin käytössä oleva palosuunnittelu perustuu rakennus- ja maankäyttölakiin perustuvan asetuksen paloluokkien ja lukuarvojen noudattamiseen. Paloluokitus voidaan määritellä myös soveltamalla ns. toiminnallista paloluokitusta. Toiminnallisessa palomitoituksessa turvallisuusvaatimusten täyttyminen todennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen ja kohteessa todennäköisesti esiintyviin tilanteisiin ja niiden simuloitiin suunnittelussa. Tämä nojaa yhtäältä tutkittuun tietoon, jota maailmanlaajuinen tutkimustyö toisen maailmansodan jälkeen on tuottanut runsaasti ja toisaalta tapahtuneista tulipaloista saatuihin tietoihin.

Toimitusjohtaja Markku Kauriala johtaa paloteknistä suunnittelu- ja insinööritoimistoa, joka on erikoistunut toiminnalliseen palomitoitukseen.

Yhtiön tuottamia toiminnallisia palosuunnitelmia on toteutettu mm seuraavissa valmiissa tai tulevissa suurissa kohteissa: UPM:n pääkonttori, Kiasma, Kauppakeskukset Myyrmanni, Iso Omena ja Jumbo, Sanomatalo,  Jätkäsaaren WoodCity,  Helsingin uusi keskustakirjasto ja Seinäjoen Lintuviita.

RunkoPES 2.0

RunkoPES on avoin puuelementtistandardi, joka määritelmillään vakioi puuelementtirakentamista asuntotuotannossa. RunkoPES 2.0 käsittää alla olevat 12 osaa.

• Osa 0:     Sisältö
• Osa 1:     Moduuliviivastot
• Osa 2:     Kantavan ulkoseinäelementin runkorakenne
• Osa 3:     Kantavien suurelementtien kiinnitys
• Osa 4:     Kantavien suurelementtien liittymien geometria
• Osa 5:     Pystymitoitus kantavien suurelementtien yhteydessä
• Osa 6:     Pystymitoitus pilari-palkki-rungossa yhteydessä
• Osa 7:     Pystymitoitus tilaelementtien yhteydessä
• Osa 8:     Aukkojen mitoitus
• Osa 9:     Suurelementtien valmistustarkkuudet
• Osa 10:   Mallielementtikaaviot
• Osa 11:   Rakennetyyppikirjasto (iso tiedosto 19 Mt)
• Osa 12:   Liittymädetaljikirjasto

Mallikerrostalo (täydentyy)

Mallikerrostalon tarkoituksena on ohjeistaa puukerrostalon suunnittelua esittämällä optimaalisia mitoitusratkaisuja sekä taloteknisiä ratkaisuja, ottamatta kantaa arkkitehtuuriin. Mallikerrostalo käsittää alla olevat mallisuunnitelmat.

Rakennuslupapiirustukset (iso tiedosto 15,6 Mt)

LVI-suunnitelmat

• Ilmanvaihtosuunnitelma, huoneistokohtainen, versio 1
• Ilmanvaihtosuunnitelma, huoneistokohtainen, versio 2
• Ilmanvaihtosuunnitelma, keskuskoneellinen, versio 1
• Vesi- ja viemäröintisuunnitelma
• Lattialämmityssuunnitelma

LVI-suunnitelmien yhteensovitus

• Yhteensovitus, huoneistokohtainen IV, versio 1
• Yhteensovitus, huoneistokohtainen IV, versio 2
• Yhteensovitus, keskuskoneellinen IV, versio 1

Malliasiakirjat (tulossa)

Alla olevissa linkeissä on esitetty puukerrostaloon laadittuja malliasiakirjoja.

• Rakennustapaselostus

Rakenneobjektikirjasto ArchiCAD- ja Revit-ohjelmiin

Rakenneobjektikirjaston tarkoituksena on tarjota työkalu arkkitehtisuunnitteluun. Tämä rakenneobjektikirjasto sisältää RunkoPES 2.0 osan 11 rakennetyypit.

• ArchiCAD17.pln
• ArchiCAD16.pln
• Revit2014.rvt
• IFC2x3.ifc
• Rakenneobjektiluettelo

TEKLA-profiilikirjasto (tulossa)

TEKLA-profiilikirjaston tarkoituksena on tarjota työkalu rakennesuunnitteluun. Profiilikirjasto sisältää tavallisimmat sahatavara-, liimapuu- ja LVL-tuotteet

• Profiilikirjasto TEKLA-ohjelmaan

Katso myös:

• Tekniset tiedotteet
• Energialaskurit
• Mitoitusohjelmat
• Yleinen rakennetyyppikirjasto
• Puukerrostalot
• Puukerrostaloja koskevat palomääräykset

Restoratiiviset ympäristöt – hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta -hankkeen seminaarin Kouvolassa 

Ohjelmassa: 

• Restoratiiviset ympäristöt – hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta, tutkimuspäällikkö Petri Heino, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
• Ratamo-hankkeen tilannekatsaus, projektipäällikkö Sirpa Mäntynen, Kouvolan kaupunki
• Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa, Service Designer Juha Kronqvist, Diagonal Mental Structure Oy
• Puun käyttömahdollisuudet sairaalarakentamisessa, Jyri Nieminen, FMC Group Oy
• Restoratiivinen sairaalaympäristö tutkimusten perusteella, sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen, Design Studio Marjut Nousiainen
• Antibakteerisuus ja muut puun valtit, prof. Lauri Rautkari, Aalto-yliopisto
• Serlachiuksen museon laajennus ja muuta arkkitehtuuria, arkkitehti Pekka Pakkanen, Arkkitehtitoimisto H-L-P Oy
• Valaistussuunnittelun restoratiiviset vaikutukset rakennetussa ympäristössä, Valaistus- ja Sähkösuunnittelu Timo Mattila ky
• Puhdasta ilmaa – case sairaalarakentaminen, laboratorioinsinööri Veli Koskinen, Halton Oy.

Ilmoittautuminen www.kyamk.fi/restorative --> tapahtumat

Koulutuksen aiheina ovat AA-luokan pätevyyttä edellyttävät puurakenteet ja -rakennukset kuten puukerrostalot ja suuret puurakenteet. Koulutus järjestetään moduuleissa, joihin liittyy tutustumiskäynti joko teollisuuteen tai työmaalle. Kurssiin sisältyy vapaaehtoinen opintomatka ja kurssi päättyy tenttiin.

Koulutus koostuu teoriaopinnoista, niiden käytännön soveltamisesta esimerkkilaskelmin, laajasta harjoitustyöstä sekä tentistä. Esimerkkilaskelmien soveltaminen ja kurssiin liittyvä opintomatka ovat osin vapaaehtoisia osallistujan opintopistetarpeen mukaan.

Lue lisää ja ilmoittaudu 20.4. mennessä:  www.puuinfo.fi/tuplaa-koulutus

Liitetiedostot

TuplaA-koulutus esite

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistohan julkaistaan vasta koulutuskiertueen jälkeen puuinfo.fi-palvelussa. Tämän kyselyn liitteenä jo kuitenkin teille osallistuneille ko. materiaali (toivomme ettei aineistoa jaeta eteenpäin, koska kiertue päättyy vasta 23.4.). 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Liitetiedostot

1palomaaraykset.pdf

2kantavatrakenteet.pdf

3puurungonelementointirakennetyypit.pdf

4puurungonelementointiliittymat.pdf

5valipohjaratkaisut.pdf

6stabiliteettijaykistavatrakenteet.pdf

7stabiliteettinr-ristikkoylapohja.pdf

8talotekniikka.pdf

9suunnitteluasiakirjat.pdf

Vaikka Starkki ja Puukeskus ovat yhdessä merkittävä toimija Suomessa jo nyt, yrityskaupan tavoitteena on kärkipaikka Suomen markkinoilla.

”Starkki ja Puukeskus täydentävät toisiaan erinomaisesti. Tuotevalikoimamme ja myymäläverkostomme laajenevat, ja voimme ottaa oppia toistemme parhaista käytännöistä. Näin pystymme parantamaan asiakaspalvelua ja kustannustehokkuutta”, sanoo molempien yhtiöiden toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen.

Puukeskus tuo konserniin puutavaran erikoisosaamista sekä puun jatkojalosteiden syvällisen tuntemuksen. Starkilla puolestaan on vahva osaaminen rakennus- ja sisustustarvikkeissa. Yhtiöiden toimialan parhaat osaajat ja erilaiset osaamisalueet täydentävät toisiaan ja luovat vahvan perustan toiminnan kehittämiselle.

”Molempien yritysten verkoston, logististen ratkaisujen sekä tuote- ja palveluvalikoiman ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme entistä parempaa palvelua”, Pöntinen sanoo.

Jatkossakin panostetaan monikanavaisten palvelujen kehittämiseen, ja myymälöiden toimintaa muokataan tukemaan verkkokaupan tarpeita.

Toistaiseksi yhtiöt jatkavat toimintaansa muuttumattomana ja samoilla nimillä kuin aiemmin.

Starkki ja Puukeskus lukuina

Starkki:
Liikevaihto         479 miljoonaa euroa (2013)
Työntekijöitä      noin 1 000
Toimipisteitä      22

Puukeskus:
Liikevaihto         230 miljoonaa euroa (2013)
Työntekijöitä      noin 400
Toimipisteitä      23

Starkilla ja Puukeskuksella on toimipisteitä yhteensä 25 paikkakunnalla.

Lisätietoja:
Juha-Pekka Pöntinen, toimitusjohtaja Starkki ja Puukeskus, puhelin 050 55 22 700
Malla Palmén, Starkki, viestintä puh. 044 475 3017, malla.palmen(at)starkki.fi

Starkki
Starkki Oy Ab on rakennustarvikemyymälöiden ketju, jonka 22 liikkeen laaja ja selkeä valikoima on suunnattu ammattilaisille, kuluttajille, teollisuudelle ja jälleenmyyjille. Starkilla on noin 1 000 työntekijää. Starkki on osa DT Group -konsernia. DT Group A/S on suurin rakennustarvikkeiden jälleenmyyjä ja jakelija Pohjoismaissa. DT Group palvelee asiakkaitaan tiheän myymäläverkoston kautta. Yrityksen asiakaskunta on laaja, ja siihen kuuluu suururakoitsijoiden, rakentajien ja kuluttajien lisäksi jakelijoita ja teollisuusyrityksiä. DT Group on osa Wolseley-konsernia, joka on maailman suurin ammattikäyttöön tarkoitettujen lämmitys- ja putkituotteiden toimittaja ja merkittävä rakennustarvikkeita jakeleva yritys Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

www.starkki.fi

Puukeskus
Puukeskus on merkittävä puu- ja rakennustarvikkeita ammatti- ja kulutuskäyttöön tarjoava yritys Suomessa. Yritys perustettiin vuonna 1929 Helsingissä. Puukeskuksen tuotevalikoima on monipuolinen, ja yritys tarjoaa lukuisia palveluita niin jälleenmyyjille kuin rakentajille. Puukeskuksen myymäläverkosto on kattava ja valtakunnallinen, ja jokaisessa liikkeessä on ammattitaitoista ja palvelualtista henkilökuntaa. Puukeskuksella on lähes 400 ammattilaista ympäri maata.

www.puukeskus.fi

Kouvola Innovation Oy, yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Liimaristikko Oy:n ja Kiilto Oy:n kanssa järjesti helmi-maaliskuussa sormiliitos-työpajasarjan, jonka tuloksena syntyi joukko sormiliitoksin toteutettuja puukalusteita.

Työpajasarjan tuloksia esitellään huhtikuun aikana Pro Puu -galleriassa.

Liitetiedostot

uudetsyytlehdistotiedote.pdf

Talon sisäänkäynnin eteen tehty kuisti on monella tapaa hyödyllinen. Se suojaa sateella ja penkille voi istahtaa tai laittaa ostokset.

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistohan julkaistaan vasta koulutuskiertueen jälkeen puuinfo.fi-palvelussa. Lähetän eri postissa linkin, jonka takaa voitte kuitenkin jo nyt ladata aineistot dropboxista. Toivomme ettei aineistoa jaeta eteenpäin, koska kiertue päättyy vasta 23.4. 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Puujulkisivun palokatko
• Rimalomalauta
• Levymitoitusohjelmasta
• Saunan lauteet
• Kosteuden kestävä lastulevy
• Puuverhouksen kiinnitys
• Lattian rakentaminen
• Puun kosteus
• Vanhan hirsirakennuksen saneeraus
• Alaohjauspuun ohjeistus
• Rivitalon parvekkeet
• Vanerilla jäykistäminen
• Puuinfon U-arvolaskurit
• Puutalon eristäminen
• EC5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
• Puinen suojaverhous (vesikatto)
• Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?
• Hirsirakennuksen palonkesto
• Mahapalkin mitoitus
• Julkisivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Puujulkisivun palokatko  http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/puujulkisivun-palokatko). Onko ko. tuotteelle olemassa EI-luokitusta? Tai mikä vaatimus kerrostaloissa on tuuletusraon palokatkolle?

Vastaus:  Julkisivun tuuletusraon palokatkolle ei ole määräyksissä EI-luokitusta. RakMK E1 sanoo, että palon leviäminen tuuletusraossa tulee estää kerroksittain riittävän tehokkaasti. Peltinen palokatkoprofiili on yleisesti hyväksytty menetelmä tähän.

Rimalomalauta. Tuli eteen rimaloma laudalla tehty seinärakenne. Mistä saisi aukottoman tiedon, että mikä on määräysten mukainen rakenne. Ylempi on tehty rimaloma laudoituksella joka on kiinnitetty vaakalaudoitukseen. Pystylaudoituksen tuuletus tulee silloin hoidettua lautojen väliin jäävillä 5-10 ilmaraoilla. Lautojen leveys on 98 mm. Alempi rakenne on tehty lisäksi niin, että siinä on myös pystylaudoitus, jolloin saadaan varmistettua riittävä tuuletus. Oma käsitykseni on, että rakennusmääräyksen mukaan olisi käytettävä ristiinkolausta, mutta mistä saisin varmistuksen asialle. Vaikuttaako tämä tuotteen loppulaatuun?

Vastaus: Puujulkisivun taustan tuuletuksesta ei ole rakentamismääräystasolla yksiselitteisiä määräyksiä (ks. liite). Määräyksissä on kerrottu vain, että tulee tehdä siten, että tuuletus toimii, joten käytännön ratkaisun tekeminen jää suunnittelijan harteille. Kirjassa RIL 107-2012 on tietynlaisia ohjeita lomalautajulkisivun taustan tuuletuksen järjestämisestä (ks. liite). Nämä ovat kuitenkin vain ohjeita eikä siis määräyksiä. Määräyksiä ovat vain Rakentamismääräyskokoelman osissa esitetyt määräykset ja niistä vastaa Ympäristöministeriö. Mikäli Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on tulkintaepäselvyyksiä, tulee niistä olla yhteydessä Ympäristöministeriöön. Puuinfon ohjeet perustuvat hyvään rakennustapaan eli pystylautajulkisivun taustalle suositellaan ristiinkoolausta.

Levymitoitusohjelmasta. Pitäisikö/saisiko liittimien mitoituksessa huomioida 

1. levyn reunoilla olevien liittimen leikkauskestävyyden mitoitusarvon korotuskerroin 1,2
2. levyn korkeuden vaikutuksen huomioiminen (kerroin c_i)?

Vastaus:  Levyjäykistysohjelmassa laskentamenetelmänä käytetään ohjeessa RIL 205-1-2009 esitettyä eurokoodiin perustuvaa kansallista menetelmää (kohta 9.2.4.3S). Tämä menetelmä poikkeaa eurokoodin menetelmästä (laskee tarkemmin ja mahdollistaa erilaisten kiinnitystapojen tutkimisen). 

1. kansallisessa menetelmässä ei käytetä korotuskerrointa 1,2
2. kansallisessa menetelmässä levyn korkeus huomioidaan kiinnitystapakertoimien kautta 

Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009

Saunan lauteet  Olen tekemässä saunan lauteita ja tiedustelen mikä lauta olisi paras rungossa? Siis kestävyydessä, riittääkö 2x4 3m (2.4m kun huomioi laudeleveyden) jännevälillä ilman lattiatukea? Sauna on 2x3m ja lauteista tulee L-malliset. Myöskin alalaude tulisi jalattomaksi. Vai teenkö suosiolla jalat vaikeuttamaan siivousta?

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee suunnittelua, koska suunnittelu on aina kohdekohtaista. Voimme antaa vain ohjeita suunnitteluun. Liitteenä on ote RT-kortista, josta toivottavasti saatte ohjeita lauteen rungon suunnitteluun. Mikäli lauteesta tulee L-mallinen, on syytä kiinnittää huomiota laudetasojen liittymän sisänurkan kantavuuteen. Toisen laudetason etureunan palkki joutuu kantamaan myös risteävä lauteen etureunan palkin toiden pään.

Kosteuden kestävä lastulevy Toimiiko kosteuden kestävä lastulevy välipohjarakenteessa puuniskojen päällä? Levyn päälle on valettu 60mm raudoitettu betonilaatta. Katselin teidän ohjeesta että normaalilevykin toimisi, mutta on siveltävä kosteussulku. Nyt tätä kosteussulkua ei ole, mutta on siis käytetty kosteuden kestävää levyä. Laatassa on lämmitys. Myöskään tartuntanauloja ei ole, mutta liekö sillä mitään merkitystä.

Vastaus: Tavallisen lastulevyn ja kosteudenkestävän lastulevyn erona on se, että kosteudenkestävä lastulevy kestää tavallista lastulevyä paremmin kosteuden vaihtelua (kosteusrasitus => kuivuminen). Tämä johtuu siitä, että kosteudenkestävän lastulevyn valmistuksessa käytetään kosteudenkestävää liimaa. Kosteudenkestävä lastulevykään ei kestä jatkuvaa kosteusrasitusta, vaan jossain vaiheessa se turpoaa ja sen rakenne alkaa hajota.

Betonilaatan valun yhteydessä levyyn kohdistuu kosteusrasitus. Valuaikainen kosteus imeytyy siis kosteudenkestävään lastulevyyn samalla tavalla kuin tavalliseen lastulevyyn. Kosteudenkestävän lastulevyn tapauksessa kosteuden aiheuttamat seuraukset (turpoama) eivät tapahdu välittömästi. Jos betonilaatta ja lastulevy pääsevät kuivumaan normaalisti eikä lastulevyn rakenteeseen ole ehtinyt tulla kosteuden aiheuttamaa turpoamaa/levyn rakenteen heikkenemistä eikä rakenteeseen enää kuivumisen jälkeen pääse vettä, pitäisi rakenteen olla toimiva.

Mainitsemienne naulojen tarkoituksena on muodostaa rakenteesta puu-betoni-liittorakenne, jolloin lattian jäykkyys on parempi. Mikäli betonilaatta on ohut, estävät naulat myös betonilaatan käyristymistä, jota saattaa esiintyä laatan kuivuessa.

Puuverhouksen kiinnitysMillaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan? 

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta. 

Lattian rakentaminen Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä. 

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms). 

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus

Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo. 

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10). 

Alaohjauspuun ohjeistus  Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet  Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

• parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
  • Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
• Mitä EI- /  REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
  1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen  Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit. Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi  puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan  u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin,  mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä  ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää  ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle. 

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille.  Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen. Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

1. Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
2. Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
3. Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi)  on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.  

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).  Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

 Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?  Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus:  Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.  Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

• minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena– voidaan rakentaa 21 m² varasto autokatoksen yhteyteen?
• autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
• umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus:  Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.  Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus:  Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood). 

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet. Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke. Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus. Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat. Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit. Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus. Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto. Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus. Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri. Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy. Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat. Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri. Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli. Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo. Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys. Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä. Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä. Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1. Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3. Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus:  Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

OSB-levy 4. Voiko OSB-rakennuslevyä käyttää turvallisesti ns. rossipohjarakenteen alimmaisena eli tuulensuojalevynä? Onko levy rakenteeltaan liian tiivis?

Vastaus:  Juuri näin. OSB-levyä ei tule käyttää Suomen sääolosuhteissa tuulensuojalevynä, koska se on liian tiivis.

Vanerin mitoittaminen. Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla. Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä. Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia. Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus? Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy. Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit. Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus (sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon. Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot. Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja? Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen. Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Vesipohjainen Osmo Color EcoGarden on kevyesti pigmentoitu erikoisuretaaniöljy ulkokäyttöön. EcoGarden perustuu perinteiseen saksalaiseen tietoon luonnonmukaisesta puun käsittelystä.  Sen puulle luonnonmukaista suojaa antava vaikutus perustuu värimorsingon mehuun, joka on haitaton ja biologisesti täysin hajoava kasviraaka-aine. Silkinkiiltoinen EcoGardenilla käsitelty pinta kestää hyvin vettä ja auringon UV-säteilyä, eikä se halkeile tai hilseile. Huokoinen ja hengittävä käsittely korostaa voimakkaasti puun rakennetta. EcoGardenia on saatavana uuden tyylikkään Hiili-sävyn lisäksi klassisissa oliivin ja kastanjan väreissä.

EcoGarden soveltuu kaikkiin pihan puupintoihin
EcoGarden sopii käytettäväksi uusien, käsittelemättömien puupintojen suojaamiseen ulkona sekä myös lämpökäsitellyn ja kuivan painekyllästetyn puun käsittelyyn. Sitä voi käyttää  pihan, puutarhan ja kasvimaan puurakenteisiin esimerkiksi taimilaatikoiden, näkösuojien, hiekkalaatikoiden, ja pienoiskasvihuoneiden käsittelyyn. Se sopii erinomaisesti myös kaupunkiviljelylaatikoiden ilmeen viimeistelyyn. Kasviöljypohjainen suojaava EcoGarden imeytyy puun avoimeen pintasolukkoon pitäen pinnan hengittävänä ja joustavana. Pitkän avoimen ajan vuoksi öljyn levittäminen on helppoa ja pinnasta saadaan tasaisen kaunis. Lähes musta, uusi Hiilen sävy korostaa puupintaa ja samalla sulautuu hyvin ympäristöön. Vaikutelma on kuin japanilaisessa puutarhassa.

EcoGardenilla tehdään ensimmäisellä kerralla yhdestä kahteen käsittelyä. Uusintakäsittelyyn riittää yksi käsittelykerta puhdistetulle puupinnalle. Tuote on helppoa levittää hyvälaatuisella siveltimellä tai lyhytnukkaisella telalla. EcoGardenia voidaan myös ruiskuttaa esimerkiksi puutarharuiskulla tai käsittely voidaan tehdä upottamalla. Kuivunut EcoGarden-pinta on vaaraton ihmisille, eläimille ja kasveille sekä lisäksi haitatonta kaloille.

Osmo Color OmaMökki -messuilla 3.–6.4., Osasto 7k28 (Messukeskus, Helsinki) 
 

Ohjeita EcoGarden-käsittelyyn

• Käsiteltävän pinnan tulee olla puhdas ja kuiva.
• Vanhat maali- ja lakkapinnat poistetaan ja vanhat huokoiset puupinnat puhdistetaan.
• Käsittely tehdään poutasäällä välttäen suoraa auringonpaistetta.
• Osmo Color EcoGarden on käyttövalmista – sitä ei ohenneta. Tuote kannattaa sekoittaa hyvin.
• Tuote on helppoa levittää hyvälaatuisella siveltimellä tai lyhytnukkaisella telalla.
• EcoGardenia voidaan myös ruiskuttaa esimerkiksi puutarharuiskulla tai käsittely voidaan tehdä upottamalla.
• Jos värin voimakkuutta halutaan lisätä, toistetaan käsittely ensimmäisen levityskerroksen kuivuttua.
• EcoGarden levitetään puun syysuuntaan.
• Nopean kuivumisajan takia tulee yhtenäinen puupinta käsitellä yhdellä kertaa, jotta pintaan ei jää rajoja. Uusien puupintojen käsittelyä suositellaan kaikilta sivuilta, mikäli mahdollista.
• Hyvästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.
• Kuivumisaika on noin kaksi tuntia lämpötilasta, ilmankosteudesta ja levitysmäärästä riippuen.

Tuotetiedot:              
Suositushinnat: 0,75 l -pakkaus 21,50 € ja 2,5 l -pakkaus 64,50 €
Riittoisuus: 1 l = n. 24 m2 uusi, höylätty pinta. 1 l = n. 16 m2 hienosahattu pinta. 1 l = n 10 m2 sahattu pinta. Huom. Sahatuilla ja muuten karkeilla tai kuluneilla pinnoilla värit toistuvat voimakkaampina.
Käyttöturvallisuustiedote on saatavana www.osmocolor.com

Lisätietoja :            
www.osmocolor.com
Sirpa Pitkänen, markkinointipäällikkö, Osmo Color, puh. 040 4511083 sirpa.pitkanen@osmocolor.com

Viestintä:                
PR- ja viestintätoimisto Promode Oy, puh. (09) 170 070
Heidi Azinur, heidi.azinur@promode.fi / viestintä, kuvamateriaali, näyte- ja kuvaustuotteet

Kuluttajatiedustelut:
Osmo Color, puh. (019) 264 4200

Jälleenmyynti:      
Hyvin varustetut sisustusliikkeet ja rautakaupat kautta maan

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistot julkaistaan koulutuskiertueen jälkeen (24.4.) puuinfo.fi-palvelussa. 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistot julkaistaan koulutuskiertueen jälkeen (24.4.) puuinfo.fi-palvelussa. 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Matkalla tutustutaan edustavaan valikoimaan maantie-, rautatie- ja kevyen liikenteen siltoja Oslon ja Lillehammerin välisellä alueella. Lisäksi vieraillaan Moelvenin tuotantolaitoksilla. Painopisteet matkalla ovat siltojen suunnittelu, valmistus, rakentaminen ja ylläpito.

Paikallisina oppaina ovat Otto Kleppe Norjan Tielaitokselta sekä Åge Holmestad Moelven Limträ A/S:ltä.

Ekskursio sisältää lennot (aamulla 26.5. meno, illalla 27.5. paluu), 1 yön majoituksen (1 hh), maakuljetukset, ruokailut, oppaiden ja matkanjohtajan palvelut.  

Matkan hinta alustavasti 750,-/hlö + alv. Hinta täsmentyy ryhmän koon mukaan ja varausten vahvistamisen yhteydessä.

Ilmoittautumiset alla olevalla lomakkeella 30.4. mennessä, kiitos!