Selonteossa arvioidaan puutuotteiden kysynnän rakennusmateriaalina kasvavan tulevaisuudessa  merkittävästi ja korvaavan useissa kohteissa sementtiä ja terästä. Metsäpoliittisen selonteon valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa, että  tulevaisuudessa puutuotealan menestymiseen tarvitaan uusia tuotteita, palveluita sekä jalostusarvon ja asiakaslähtöisyyden lisäämistä.

- Vaikka metsäteollisuus jo toimiikin tähän suuntaan valmistaessaan yhä valmiimpia tuotteita rakennusteollisuuden käyttöön ja investoidessaan puutuotealan kehittämiseen, sen on tultava lähemmäksi rakennusteollisuutta. Puualan osaamista ja koulutusta on vahvistettava samalla kun täällä kehitettävät uudet puurakentamisen innovaatiot tuotteistetaan ja kaupallistetaan kotimarkkinoille ja vientiin, kuvailee Husu-Kallio. 

Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoissa

- Sahateollisuudessa innovaatiot voivat liittyä uudenlaisten insinööripuutuotteiden kehittämiseen, joiden tuotantokustannukset olisivat entistä pienemmät mutta jalostusarvo suurempi. Myös biokomposiittien kehitys tukee nykyisen puutuoteteollisuuden tulevaisuutta ja synnyttää puuperäisille tuotteille uusia markkinoita, sanoo Husu-Kallio.

Suomalaisessa sahateollisuudessa tuotanto on viime vuosina alentunut Euroopan vientimarkkinoiden taantuman ja Suomen heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Alan kysynnän näkymiä Husu-Kallio pitää pitemmällä aikavälillä kuitenkin hyvinä, mikäli suhteellinen kilpailukyky säilytetään verrattuna esimerkiksi Itä-Euroopan maihin.

 - Uskon vahvasti Suomen metsäteollisuuden uusiutumiseen sekä uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden syntymiseen rajapinnoissa, missä syntyvät uudet supercellit. Esimerkiksi sahateollisuus voisi hyötyä myös kehittyvistä bioenergiamarkkinoista kysynnän kasvun nostaessa sen sivutuotteiden hintaa. Valitettavasti nykyiset uusiutuvan energian tukimuodot eivät kuitenkaan ole edistäneet sahateollisuuden kilpailukykyä, harmittelee Husu-Kallio.

Suurin kasvupotentiaali kerrostalo- ja korjausrakentamisessa

Selonteon mukaan puutuotteiden kulutuksen globaaleissa muutostekijöissä ei ole tunnistettavissa samanlaista rakenteellista vähenemistä kuin mitä sähköinen viestintä aiheuttaa graafisille painopapereille. - Kotimaassa puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet ovat muun muassa kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa sekä lähiökerrostalojen energiakorjauksissa, joihin liittyy myös viennin kasvumahdollisuuksia, kuvailee Husu-Kallio.

- Ensin on saatava kotimarkkina kuntoon, muistuttaa Husu-Kallio. On kansallinen häpeä, että puun osuus kerrostalo- ja korjausrakentamisessa on niin alhainen ja se, että rakennamme suomalaista luontoa esittelevän luontokeskuksen itävaltalaisesta puusta. 

Husu-Kallio toivoo teollisuuden kehittävän puurakentamisen järjestelmiä uudis- ja korjausrakentamisen tarpeisiin. - Puurakentamisella voimme uudistaa myös arkkitehtuuriamme ja pestä suomalaisen asumisen ilmettä myös peruskorjattavissa vanhoissa taloissa. Purjehtijana aina muistutan, että merten kaunottaret ovat puuveneitä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Husu-Kallio on valmis käyttämään yhteiskunnan ohjauskeinoja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.  - Ilman muuta meidän tulee edistää julkisissa hankinnoissa hiilineutraalia puurakentamista, mikä on yksi selonteon tavoitteita. Homekoulujen remontoinneissa, uudisrakentamisessa ja massiivisessa kerrostalojen korjausrakentamisessa voitaisiin painottaa ympäristönäkökulmaa esimerkiksi veroporkkanoiden avulla.

Suomen päätettävä itse metsien käytöstä

Husu-Kallio ei kannata rakentamisen sääntelyn lisäämistä. - Minusta meidän pitää aivan itse oivaltaa lisätä puun käyttöä rakentamisessa omista kansallisista syistä johtuen. Se on meidän kansallinen intressimme. Me tarvitsemme enemmän kansallista omanarvon tunnetta, että me Suomessa tiedämme, mihin ja miten metsiä voidaan jalostaa ja puuta käyttää. Jos annamme EU:n patistella meitä tässä, jäämme altavastaajiksi, muistuttaa pitkään EU:n tehtävissä toiminut Husu-Kallio.

Selonteossa arvioidaan, että puutuoteteollisuuden markkinoita kasvattaa maailmalla asuinrakentamisen vuotuinen yli 4 % kasvu vuosina 2015–2020. Nopeinta kasvu on Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa. Euroopassa  hiilipäästöjen vähentämispyrkimysten ja asuntojen korjaustarpeiden on arvioitu lisäävän puutuotteiden käyttöä. Korjaustarpeet kasvavat myös Yhdysvalloissa asuntokannan vanhetessa.

Hakkuumääriä voidaan kestävästi lisätä

Husu-Kallio muistuttaa puuta jalostavan teollisuuden merkityksen Suomelle olevan edelleen erittäin suuri. Metsäalan työllisyysvaikutukset ovat merkittävät erityisesti maakunnissa ja tavaravientimme arvosta noin 20 % on metsäteollisuuden tuotteita.

Selonteossa esitetyn arvion mukaan Suomessa voitaisiin lisätä hakkuita merkittävästi ilman, että metsien hiilen sidonta laskee tai kestävän metsätalouden periaatteista tingitään. Tämä tarkoittaisi nykyisen noin 55 miljoonan kuution hakkuumäärän nostamista aina 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

- Puutuoteteollisuuden kehittäminen ei jää ainakaan raaka-aineesta kiinni, painottaa Husu-Kallio. Lisäksi on tärkeä muistaa, että metsäalan tuotannossa kotimaisten tuotantopanosten osuus on suuri, joten puun jalostamisen arvoketjun tuottamasta hyvinvoinnista valtaosa jää Suomeen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, 0295 16 2184, jaana.husu-kallio@mmm.fi

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistot julkaistaan koulutuskiertueen jälkeen (24.4.) puuinfo.fi-palvelussa. 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat ohjeistusten päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistot julkaistaan koulutuskiertueen jälkeen (24.4.) puuinfo.fi-palvelussa. 

PS1. TuplaA-koulutus - Puurakenteiden suunnittelijoiden AA-täydennyskoulutus käynnistyy toukokuussa, lue lisää.

PS2.Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat ohjeistusten päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

LVIS-pystyhormit on sijoitettu porrashuoneeseen hormivyöhykkeeseen. Ratkaisulla vältetään ääni- ja paloteknisesti haasteelliset välipohjalävistykset huoneistossa. Hormien tarkastaminen ja huoltaminen voidaan tehdä porrashuoneen kautta ja viemärimelu vähenee huoneistoissa.  LVIS-tekniikan kytkennät voidaan tehdä rakennuksen rungon pystyttämisen jälkeen omana työvaiheena.

Märkätilat suositellaan sijoitettavaksi porrashuoneen vastaiselle seinälle. Ratkaisu lyhentää putkivetoja. Putket on mahdollista kytkeä seinän läpi suoraan pystyhormiin, mikä vähentää viemärimelun haittoja.

WC-istuimeksi suositellaan seinäkytkennällä varustettua mallia. WC-istuimen viemärin poistaminen lattiarakenteesta vähentää viemärimelun haittoja ja lattian viemärilävistys vältetään kokonaan. Välipohjan kantavan rakenteen suunnittelu on helpompaa, kun siihen ei tarvitse sijoittaa isoa viemäriputkea.

Märkätilaan suositellaan kahta lattiakaivoa tukkeutumisen aiheuttaman vesivahingon välttämiseksi. Ratkaisulla voidaan myös ohentaa märkätilan betonilaattaa, kun vain suihkun alueelle tarvitaan jyrkkä lattiakaato. Suihkutila on suositeltavaa rajata omaksi tilaksi joko suihkuseinällä tai verholla veden leviämisen välttämiseksi koko märkätilan lattialle. Märkätila suositellaan tehtäväksi tilaelementtirakenteisena.  Se nopeuttaa rakentamista ja parantaa märkätilan toteutuksen laatua.

Keittiön vesikalusteet suositellaan sijoitettavaksi märkätilan viereen, mikä mahdollistaa keittiön viemärin integroinnin märkätilaelementtiin. Ratkaisu vähentää viemärimelun haittoja ja lattian viemärilävistykset vältetään. Samoin kuin WC:ssä, välipohjan kantavan rakenteen suunnittelu helpottuu, kun siihen ei tarvitse sijoittaa viemäriä.

Keittiöön suositellaan tehtäväksi lattian vedeneristys ja keittiökaapiston alle lattiakaivo (kuivakaivo) siltä varalta, että esimerkiksi astianpesukone aiheuttaa vesivahingon. Lattiakaivo palvelee myös pelastuslaitosta, koska mahdolliset sammutusvedet voidaan poistaa sen kautta.

Keittiössä, kuten myös muissa kuivissa tiloissa, välipohjan kelluva pintalaatta tiivistetään seinärakenteeseen elastisella tiivistysmassalla. Tämä tulee tehdä rakenteiden ääniteknisen toiminnan kannalta, mutta samalla se estää lattialle joutuneen veden kulkeutumisen rakenteiden sisään. Lattian ja seinän välisen liittymän tiivistäminen voidaan tehdä myös vedeneristyskaistalla, joka nostetaan jalkalistan taakse.

Vesijohtojen nousulinjat asennetaan porrashuoneeseen. Porrashuoneen alakatosta vesijohdot kytketään asuntojen märkätilaelementtien putkiliitoksiin. Tällöin mahdolliset nousulinjan vesivuodot ovat helposti havaittavissa ja putkijohdot korjattavissa. Putkiläpivientejä ei tehdä asuntojen välipohjarakenteeseen. Asuntojen kaikki kytkentäjohdot ovat suojaputken sisään asennettuja muoviputkia. Ratkaisu vähentää myös vesivahinkoja ja meluhaittoja, kun asunnoissa ei ole muita asuntoja palvelevia putkijohtoja, ja helpottaa putkien uusimista.

Lämmitysjärjestelmän lämmönjakotapana mallisuunnitelmissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä. Ratkaisu poistaa lämmityslaitteiston kautta aiheutuvia äänihaittoja. Asuntojen välisen välipohjalaatan putkilävistykset vältetään ja jakotukkien kytkennät on mahdollista tehdä  rakennuksen rungon pystyttämisen jälkeen omana työvaiheena.

Lämmitysjärjestelmän jakotukit on sijoitettu jakotukkikaappiin. Tällöin kaikki liitokset ovat tarkastettavissa ja vesivuodot havaittavissa ja lattialämmityslaitteiston säädöt, ilmaukset ja huoltotoimenpiteet on helposti hoidettavissa. Jakotukkikaappien sijoituksessa otetaan huomioon rakennuksen toteutustapa.

Aineisto löytyy puuinfo.fi-palvelusta: katso RunkoPES 2.0 tästä

Tervetuloa kuulemaan uusia ideoita ja näkemyksiä puun jatkojalostusteollisuuden tulevaisuuden menetelmistä, malleista ja tuotteista. Tilaisuudessa tuodaan esille monipuolisia yhteistyömuotoja sekä tulevaisuuden, erityisesti nuorten suunnittelijoiden, upeita tuoteideoita puualan yrityksille.

Tule ja ota nämä arvokkaat ideat ja oivallukset käyttöösi! 

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen:

Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan viimeistään tiistaihin 29.4.2014 mennessä oheisen linkin kautta: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=1164714&chk=CWX6AB3S

Tilaisuuden ohjelma liitteenä.

Liitetiedostot

kutsuuusiaavauksiajaideoitamenestymiseen752014.pdf

Lisätietoja Puuinfon ohjelmista antaa RI Tero Lahtela, tero@lahtela.info tai 040 540 8978, muista ohjelmien laatijat. Toivomme palautetta ohjelmista, jotta voimme jatkokehittää niitä.

Puuinfo Oy, versio 1.1, 17.4.2014

Liitteet ja linkit

Ohje: 

Levyjäykisteen mitoitus 1.1 (xls)

Levyjäykisteen mitoitus 1.1 (xlsm)

Suulähettiläs Bruce Oreck pitää suurimpana yksittäisenä ilmastomuutoksen ratkaisemisen haasteena rakentamista ja asumista, mikä tuottaa puolet päästöistä. - Jos emme saa rakennetun ympäristön päästöjä hallintaan, emme onnistu muussakaan, muistuttaa Oreck.

Ilmastomuutoksen seuraamuksista varoittava suurlähettiläs Bruce Oreck patistelee rakennusalaa uusiutumaan resurssitehokkaaseen suuntaan. - Tulevaisuudessa on otettava huomioon rakentamisessa käytettyjen materiaalien vaikutukset. Esimerkiksi  betoni ja teräs ovat  välttämättömiä rakentamisen materiaaleja, mutta niiden valmistaminen vie valtavasti energiaa ja hiilijalanjälki on suuri, kuvailee Oreck.

Suurlähettiläs Oreck halusi Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön pian valmistuvaan lisärakennukseen visakoivuisen puupaneloinnin.   - En ole arkkitehti, mutta mietin miten saisin kohdemaan sisäistettyä rakennukseen. Kaunis visakoivu oli siihen vastaus. Se myös kertoo missä olet. Se ei ole amerikkalaista kastanjaa, vaan suomalaista visakoivua. Sinun pitää olla siellä, missä olet, luonnehtii Oreck.

Puun uusiutuvuus voimavara

Suurlähettiläs Bruce Oreck näkee puun rakentamisen materiaalina uusiutuvana ja kestävänä, mutta myös hyvin monikäyttöisenä, koska sitä voidaan käyttää monin tavoin eri kohteissa. - Puusta voidaan esimerkiksi tehdä terästä vahvempia laminoituja liimapuupalkkeja, mitkä ovat myös erittäin paloturvallisia.

Oreck muistuttaa, että myös puusta voi rakentaa myös huonoja taloja,  tuhlata materiaalia tai kaataa metsää vastuuttomasti. - Se, että käytät puuta ei tarkoita että olet löytänyt oikotien onneen, sitä pitää käyttää viisaasti, painottaa Oreck.  Puuhun voi olla myös tunneside kuten meillä täällä suurlähetystössä, missä on käytetty panelointiin 1930-luvulla Karjalasta tuotua loimukoivua.

- Puussa on vain sitä jotain mikä puhuttelee meitä. Puun seurassa olemme kotona. Voit mennä nykyaikaiseen hienoon lasilla ja betonilla vuorattuun toimistoon, mutta niin tyylikäs kuin se onkin, se jättää sielun kylmäksi. Metsässä kukaan ei sano, että sielu tuntuisi tyhjältä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu puu, muuten se ei tuntuisi samalta eikä sillä ei olisi samaa vaikutusta.  Tällä tunnesiteellä on myös hyvin tärkeä tekijä puun käytössä, sanoo Oreck.

Suurlähettiläällä on omakohtaisia kokemuksia puurakentamisesta Yhdysvalloissa. - Toteutin  vanhalle asuinalueelle korkean suorituskykyisen talon, mikä tuotti enemmän energiaa kuin kulutti. Käytimme kohteessa useita eri materiaaleja, mutta eniten tietenkin puuta kuten puulistat, puukaapit, puulattiat ja -katot sekä puupohjaiset eristemateriaalit.  Rakensimme erittäin suorituskykyisen kodin, minkä mahdollisti puun fiksu käyttö.

Puun käytölle rakentamisessa taloudelliset perusteet

Puun käytön edistämiselle rakentamisessa Oreck näkee ekologisten syiden lisäksi myös taloudellisia perusteita. - Jos rakennat kotimaisella puulla, sen taloudellinen vaikutus on viisinkertainen, kun taas tuontimateriaalista joka eurosta lähtee maasta 80 prosenttia palaamatta takaisin.

- Koska Suomella on suuri puutarjonta, teidän pitäisi teknologian kehittämisen ohella panostaa myös tuotantoon, kannustaa Oreck.  Käytettäessä korkean suorituskyvyn teollista tuotantoa on mahdollista tuottaa rakentamisen komponentteja, seiniä ja lattioita uskomattomalla tarkkuudella. Ne voidaan kuljettaa paikan päälle ja rakentaa parempi talo paljon vähemmällä materiaalihukalla.

Samaa teollista valmistusta voidaan käyttää myös peruskorjaukseen. - Esimerkiksi Helsingissä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, mitkä voitaisiin remontoida 2000-luvulle sopivaksi. Peruskorjaukseenkin sopii teollinen esivalmistus ja valmistaa tuotantolaitoksessa komponentit, jotka legopalikoiden tavoin asetetaan paikoilleen. Tämä on parempi, nopeampi ja paljon kustannustehokkaampi keino kuin perinteinen rakentaminen paikan päällä.

Vanhoja kiinteistöjä kannattaa jalostaa

Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puurakentamisen tuotteita vientiin, mutta näkemään myös sisämarkkinoiden mahdollisuudet. Esimerkkinä hän mainitsee kaupunkien vanhojen toimistotalojen jalostamisen uuteen käyttöön sen sijaan että niitä vuokrataan alihintaan tai ne ovat tyhjillään. - Kun Helsingissä on valtavasti vanhoja toimistotiloja, kuinka monta asuntoa niihin voitaisiin rakentaa käyttämällä puusta teollisesti esivalmistettuja komponentteja. Kaikki tämä loisi uusia työpaikkoja kotimaahan, ideoi Oreck.

- Olemme oppineet, että terveet, vahvat kaupungit kasvavat sisältä ulospäin, eikä lähiöiden rakentamisella. Jos ydin on terve ja asukasluku tiheä, se tarkoittaa verovaroja, enemmän ravintoloita, enemmän myyntiä, vähemmän autoja, vähemmän teiden rakennuskuluja. Amerikan terveimmät ja vahvimmat kaupungit kasvavat nimenomaan sisältä ulospäin, muistuttaa Oreck.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Puuinfo kiittää mielenkiinnosta ja toivoo palautetta puukerrostalorakentamisen tekniseen roadshowhun osallistuneilta.

Voit myös esittää toiveita/kehittämisehdotuksia koulutukseen, puuinfo.fi-palveluun sekä Puuinfon toimintaan liittyen.

Palaute on luottamuksellista ja sitä käytetään vain Puuinfon palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.Voit vastata nimettömänä, mikäli haluat yhteydenottoa ilmoita myös nimesi, kiitos.

Koulutuksen aineistot on julkaistu puuinfo.fi-palvelussa. aineisto löytyy tästä linkistä.

PS. Mikäli et vielä saa Puuinfon uutiskirjettä, tilaa se tästä linkistä ja saat muun muassa tuoreimmat ohjeistusten päivitykset ja uutiset suoraan sähköpostiisi.

Miten koulutus Sinun mielestäsi meni, vastaa kyselyyn, kiitos!

Ohjelma oli kaikilla paikkakunnilla sama, luentoaineistot voi ladata oheisista linkeistä:

• Puurakentaminen osana biotaloutta
  • - Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma

1. Palomääräykset - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot
2. Kantavat rakenteet - Palomitoitus
3. Rungon elementointi - RunkoPES 2.0, rakennetyyppikirjasto
4. Rungon elementointi - RunkoPES 2.0, liittymädetaljit
5. Välipohjaratkaisut - Äänitekniikka, värähtely
6. Stabiliteetti - Jäykistävät rakenteet
7. Stabiliteetti - NR-ristikkoyläpohja
8. Talotekniikka - Lämpö-, Vesi-, Ilmanvaihto
9. Suunnitteluasiakirjat - Rakennuslupasarja

Koulutuskiertueen yhteistyökumppanit:

• Työ- ja elinkeinoministeriö / Metsäalan strateginen ohjelma
• Finnish Wood Research Oy
• Profin Oy
• Metsä Wood
• Renotech Oy
• Suomen Metsäsäätiö
• Tikkurila Oyj

ps. Mikäli joku kysymys jäi vaille vastausta:

• tutustu teknisiin tiedotteisiin ja
• kysymyksiä ja vastauksia -palstaamme
• Mikäli et löydä etsimääsi, lähetä kysymyksesi tekniseen neuvontaamme sivulta löytyvällä lomakkeella.

Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä.

- Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita. 

Kansainväliseen humanitääriseen avustustoimintaan käytetään vuosittain yli 15 miljardia dollaria. Koska avustustarvikkeita ei yleensä ole mahdollista ostaa paikallisesti, ne joudutaan hankkimaan kansainvälisiltä markkinoilta.  - Maailmassa on kasvava määrä erilaisia sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamia humanitäärisiä kriisejä, joissa tarvitaan apua, muistuttaa kehitysministeri Pekka Haavisto. Kun otetaan huomioon myös jälleenrakennus, kyseessä on erittäin isot kasvavat markkinat.

Haaviston mukaan ministeriölle tarjotaan erilaisia aputuotteita kuten puhtaan juomaveden, elintarvikkeiden ja asumisen ratkaisuja kriisialueille. - Suomen pitää mennä aktiivisemmin kansainvälisille humanitäärisen avun markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.

Puurakennukset soveltuvat jälleenrakentamiseen

Haaviston mielestä puurakennukset sopivat hyvin toisen aallon avustamiseen ja jälleenrakentamiseen kun ensi vaiheessa turvaudutaan nopeasti saatavaan telttamajoitukseen. - On huomioitava sekin, että usein pakolaisleirit kasvavat kaupungeiksi ja sinne rakennettavat rakennukset tahtovat jäädä pitkäaikaisiksi pysyviksi rakennuksiksi. Makedonialainen ministerikollegani asuu puurakenteisessa Suomi-talossa, joita veimme sinne Skopjen maanjäristyksen jälkeiseen katastrofiapuun.

Suomalaisen puisen ensikodin valmistajien tavoitteena on tuottaa telttamajoitusta kestävämpiä ekologisia majoitus-, wc- ja aputiloja vastaamaan jälleenrakentamisen tarpeisiin. Katastrofialueilla tarvittavien rakennusten tulee olla keveitä, helposti siirrettäviä ja pystytettäviä sekä tarvittaessa laajennettavia, purettavia ja kierrätettäviä. Myös rakennusten elementtien kuljetusten välivarastoihin ja katastrofialueille tulee olla kilpailukykyistä.

- Puurakentaminen katastrofialueilla on ilman muuta perusteltua uusiutuvana uudelleenkäytettävänä materiaalina, sanoo Haavisto. Ratkaisuissa on otettava huomioon paikallisen kulttuurin lisäksi myös ilmasto- ja elinolosuhteet kuten myrsky-, kosteus ja termiittikestävyyden kaltaisia asioita.  On siis tunnettava paikallinen kulttuuri ja paikalliset olot ja edistettävä myös paikallisten materiaalien ja työvoiman käyttöä.

Pekka Haavisto on tutustunut kotimaiseen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaan katastrofialueille tarkoitettuun Puinen ensikoti - konseptiin. - On tärkeää, että tuotteita testataan ja pilotoidaan olosuhteissa, joihin ne on tarkoitettu ennen kuin niitä aletaan markkinoida katastrofialueilla toimiville avustusjärjestöille. Katastrofimarkkinat ovat haastavia ja riskialttiita, koska katastrofit tapahtuvat useimmiten kehitysmaissa, joissa toimintaolosuhteet ovat epävakaat ja vaaralliset, kuvailee Haavisto.

Yhteistyötä kansainvälisen humanitäärisen klusterin kanssa

Valtio ei myönnä ulkoministeriön kautta suoraan humanitäärisen avun varoista rahallista tukea katastrofeihin liittyvän suomalaisen liiketoiminnan kehittämiseen eikä tee materiaalihankintoja varastoon.

- Kun hankintoihin ei ole resursseja eikä siihen erikoistuneita rakenteita, me hyödynnämme kansainvälisen humanitäärisen avun järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, joilla on resurssit ja osaamista hankintoihin, sanoo Haavisto.

Haaviston mukaan ulkoministeriön rooli on edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia normaalin viennin edistämistoiminnan kautta ja osallistumalla Team Finland kriisiliiketoiminta-työhön. Ensi syksyksi on suunnitteilla kehitysministerin vetämä vienninedistämismatka keskeisiin humanitäärisiin järjestöihin.

- Suomalaisyritysten tulisi lähteä yhteistyössä viennin edistämiseen kansainvälisen humanitäärisen klusterin kanssa, muistuttaa Haavisto. Lähtökohtana on oltava se, että tilattavien tarvikkeiden varaston tulisi olla jonkun muun kuin Suomen valtion tilauksessa. Kun me emme pidä yllä pakolaisleirejä, emme tiedä ajankohtaista ja todellista tarvetta avustukselle. Avustuksen on aina kohdattava tarve.

Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä etsimään teknologiaosaamisen hyödyntämiseen yhteistyökumppaneita kansainvälisiltä markkinoilta, jolloin pienetkin yritykset pääsevät mukaan yrityskonsortioihin kehittämään ja tarjoamaan tuotteitaan. - Finnfund ja Finnpartnership ovat hyviä yhteistyökumppaneita kun suomalaisyritykset haluavat lisätä kaupallista yhteistyötä kohdemaiden yritysten kanssa.

- Humanitäärisen avun messuilla ovat isot asiakkaat mukana ja siellä olisi hyvä järjestää suomalaisten toimittajien yhteisesiintyminen. On selvitettävä suurten avustusjärjestöjen kilpailutuksen periaatteet ja avun tarve ja mentävä mukaan tarjouskilpailuihin, kannustaa Haavisto.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Pekka Haavisto, 050 5121990, haavisto@fin.la

Stora Enso on yksi maailman johtavista puutuotteiden valmistajista. Suomessa Stora Enso valmistaa mm. katto-, suur- ja tilaelementtejä. Puumerkki Oy on Stora Enson omistama myyntiyhtiö, jolla on pitkä kokemus puutuotteiden myynnistä ammattiasiakkaille. Yhteisen osaamisen ja Puumerkin valtakunnallisen myyntiorganisaation avulla voidaan jatkossa palvella kotimaan elementtiasiakkaita entistä paremmin ja myös laajemmalla tuotevalikoimalla.

Muutoksen taustalla on tarve hyödyntää organisaatioiden ydinosaamista entistä tehokkaammin. Stora Enso Building and Living keskittyy puutuoteratkaisujen ja – innovaatioiden kehittämiseen sekä valmistamiseen. Puumerkki taas hoitaa Stora Enson elementtimyynnin ja markkinoinnin Suomessa luontevana osana jo ennestään laajaa puu-rakentamisen tuote- ja palveluvalikoimaa.

”Jatkossa pystymme palvelemaan rakentamisen asiakkaita entistäkin paremmin tarjoamalla heille elementtien lisäksi monipuolisen valikoiman palveluita ja rakennustarvikkeita, kaikki samalta toimittajalta. Voimme nyt puolestamme keskittyä suurten ja vaativien hankekokonaisuuksien toteuttamiseen”, toteaa myynti- ja projektijohtaja Janne Manninen, Stora Enso Building and Living. 

Lisätietoja
Johtaja Arto Suomalainen, rakennusteollisuus, Puumerkki Oy
puh. 0400 764 201, arto.suomalainen@storaenso.com

Myynti- ja kehityspäällikkö Miikka Vainio, rakentamisen ratkaisut, Puumerkki Oy
puh. 040 574 7991, miikka.vainio@storaenso.com

Yhteistyösopimus hyväksyttiin kaupungin osalta 12.5.2014 kaupunginhallituksessa.

Sopimuksen osapuolet haluavat kehittää puun arvostusta kansallisena, kilpailukykyisenä, kestävänä ja luontevana tulevaisuuden rakennusmateriaalina. Tavoitteena on pitkäjänteinen puurakentamisen vetovoiman ja osapuolten osaamisen kehittäminen muun muassa resurssi-, energia- ja elinkaaritehokkuudessa, puuarkkitehtuurissa, korkealuokkaisessa muotoilussa sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa.

Johtaja Kari Kankaalan mukaan sopimus luo mahdollisuuksia Pirkanmaan elinkeinoelämälle sekä Tampereen seudun puualan osaamiselle, opetus- ja tutkimustoiminnalle sekä täydennyskoulutukselle.

– Kaupungin roolina on edistää korkeatasoista, älykästä, kestävää ja ilmastoystävällistä kaupunkikehittämistä. Haluamme osaltamme vastata haasteeseen niin, että puurakentamisen ja puutuotealan vetovoimaa sekä osapuolten osaamista kehitetään pitkäjänteisellä yhteistyöllä, Kankaala kertoo.

Hän painottaa, että alan eri toimijoiden kilpailukyvyn edistäminen edellyttää myös osaamisen ja tuotteiden tehokasta kaupallistamista ja tavoitteellista markkinointia. Sopimuksen osapuolten yhteistyöllä pyritään sitouttamaan myös rakennus- ja puutoimialaa uusien innovatiivisten ja älykkäiden ratkaisujen tutkimiseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon konkreettisissa rakennushankkeissa.

TEM:n näkemyksen mukaan puurakentamisesta ja korkean jalostusasteen puutuotteista on mahdollisuus kehittää varteenotettava markkina-alue ja vientituote, jotka tukevat samalla ilmastonmuutoksen hillintää ja kasvavaa biotaloutta.

Sopimuskumppaneista Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) määrittelee tavoitteekseen tuottaa ja kehittää kestävän rakentamisen, puurakentamisen ja sen suunnittelun osaamista. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) haluaa edistää kestävän rakentamisen, puurakentamisen ja -arkkitehtuurin opetusta sekä tutkimusta ja kehittämistä.

Myös Metsäntutkimuslaitos (METLA) haluaa olla mukana edistämässä puualaa tutkimuksen ja kehitystyön kautta. Pirkanmaalla painoalueina ovat puun käytön edistäminen rakennus- ja sisustusmateriaalina sekä piha- ja ympäristörakentamisessa.

Pilottina Vuoreksen Isokuusi

Yhteistyön ensimmäisenä toimenpiteenä on nostaa energiatehokkaan ja kestävän teollisen puurakentamisen ja puutuotealan yleistä käytännön osaamistasoa.

– Kaupunki hakee erilaisia ja ajallisesti eri vaiheissa kaavoitukseen ja toteutukseen tulevia alueita, joissa puurakentamista voidaan edistää alueen luonteeseen sopivasti, kertoo Pertti Tamminen, joka on Tampereen Vuoreksen uuden kaupunginosan projektijohtaja.

Sopimuksen mukaan teollisen puurakentamisen taloudellista ja teknistä kilpailukykyä testataan pilotti- ja esimerkkikohteissa, jotka voivat olla sekä uudis-, täydennys- ja korjausrakentamiskohteita että infra- ja ympäristörakentamiseen liittyviä ennakkoluulottomia puutuoteratkaisuja.

– Esimerkiksi Vuoreksen Isokuusen asuntoaluekokonaisuus profiloituu uudenlaisen teollisen puurakentamisen, uusiutuvan energian ja älykkäiden ratkaisujen mallialueena Suomessa. Isokuusen alueelle on valittu neljä yritysryhmää, jotka ovat valmiita käynnistämään puukerrostalokortteliensa rakentamisen syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana, kertoo Tamminen.

Hänen mukaansa alueen toteuttamisen korkea tavoitetaso lisää merkittävällä tavalla rakentamisen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä siihen liittyvää yritystoimintaa.

– Isokuusen alue tarjoaa yhteistyösopimuksen osapuolille erinomaisen mahdollisuuden tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaan sekä kokemuksien keräämiseen yritysryhmien eri ratkaisuista.

Yhteistyösopimuksen täytäntöönpanossa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisohjelmia sekä näiden erilaisia rahoitusmekanismeja.

Lisätietoja:

johtaja Kari Kankaala p.050 351 3020
projektijohtaja Pertti Tamminen p. 0400 638 218

Tampereen kaupungin tiedote 13.5.2014 / teksti:Raija Lindell

Kuva: Ideasuunnitelma Vuoreksen Isokuusen ekotehokkaasta puukaupunkialueesta / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

- Puulla on paljon materiaalipohjaisia mahdollisuuksia, kun puukomposiittituotteet sallivat muotoiltavuuden, mahdollistavat monimutkaiset rakenteet ja tarjoavat arkkitehtuurille hienoja mahdollisuuksia. Puukomposiittituotteista saadaan esimerkiksi kaarevia rakenteita puristamalla ilman, että niitä täytyy työstää tai liimata palikoista, kertoo Vuorinen.

Materiaalitekniikka tarjoaa Vuorisen mukaan mahdollisuuden tehdä keveitä muuntumiskykyisiä rakenteita ja rakentamisen ratkaisuja. - Nyt kehitämme esimerkiksi VTT:n kanssa massaräätälöintiä 3D-tulostustekniikalla, jonka tavoitteena on tuottaa sellupohjaisella materiaalilla monimutkaisia tuotteita arkkitehtuurin ja rakentamisen tarpeisiin. Tämänkaltainen tuotanto mahdollistaa kustannustehokkaan massatuotannon esimerkiksi vanhan arvorakennuksen detaljien korvaamiseen uusilla.

- Esimerkiksi vanhat puuleikkauksiin perustuvat rakennusten detaljit ja koristeet on nyt mahdollista tehdä uudelleen kohtuullisilla kustannuksilla. Vanhaa Versaillesin linnaa tuskin kukaan pystyisi rakentamaan uudelleen vanhoilla rakentamisen menetelmillä. Uudet puupohjaiset komposiittimateriaalit ja niiden käsittely antavat siihen nyt mahdollisuuden, muistuttaa Vuorinen.

Puusta uusia muokattavia materiaaleja

- Rakentamisessa materiaalien keveys , muuntautumiskyky ja muovattavuus tulevat olemaan ratkaisevia. Uusi tekniikka mahdollistaa uusilla materiaaleilla talon muuntamisen helposti elämän tilanteiden edellyttämällä tavalla, kuvailee Vuorinen. Rakennusteollisuuden on otettava huomioon kehitystyössä yhteiskunnalliset megatrendit kuten väestön vanhenemisen tarpeet. Lapsiperheet, sinkut, opiskelijat ja vanhukset tarvitsevat kukin yksilöityjä ratkaisuja elämän tarpeisiin.

Puulla lujitettua muovia Vuorinen pitää erinomaisena rakentamisen materiaalina, jota voi käyttää esimerkiksi rakennustarvikkeissa, autoteollisuudessa tai soittimien rakentamisessa. Materiaaliopillisesti puu nähdään raaka-ainelähteenä, josta voidaan tuottaa uusia materiaaleja ja korvata vanhoja kuten erilaisia muovimateriaaleja.

- Puusta voidaan tuottaa nyt uusia materiaaleja, joilla on aivan uudenlaisia ominaisuuksia kuten muokattavuus. Puuta voidaan käyttää esimerkiksi muovin täyte- ja lujiteaineena, sanoo Vuorinen. Komposiitilla voimme toteuttaa lämpövuodottomia ratkaisuja elementtien liitoksiin.

- Pohdimme, miten saadaan lisäarvoa puulle, jota meillä jää käyttämättä hakkuumahdollisuuksiin nähden 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos energian ja sellun tuotanto on arvoketjun alapäässä, etsimme uusia ja arvokkaampia jalostuksen vaihtoehtoja puulle kuten puun ja muovin keveitä komposiittiyhdistelmiä. Halvasta materiaalista voidaan jatkojalostaa paljon erilaisia tuotteita myös rakentamisen tarpeisiin. Samalla kun voimme tuottaa hyvin keveitä ja lujia rakenteita, puu tarjoaa rakenteissa ihmisläheisen tuntuman ja tunnelman.

Tulevaisuuden materiaalit uusiutuvia

Materiaalien kehitystyössä tutkitaan materiaalien älykkyyttä. - Orgaanispohjaisiin materiaaleihin voidaan lisätä älykkyyttä ja ohjata materiaalin käyttäytymistä esimerkiksi siihen asetettavien antureiden avulla. Tulevaisuuden funktionaalinen puuta sisältävä materiaali voi avautua kävyn tavoin joko kosteuden tai lämpötilan muutoksen mukaisesti. Kun aurinko paistaa, seinärakenteet taipuvat vastaanottamaan lämmön ja yöllä taas sulkeutuvat. Rakennus voi tuulettaa itsensä, kun opimme luonnosta riittävästi biomimentiikkaa, kuvailee Vuorinen.

Biomimentiikka tutkii miten luonto toimii. - Luonto ei tuhlaa resursseja, vaan luonnon ekosysteemissä on aina joku osa, mikä käyttää kaiken. Pesäainekset löytyvät läheltä tai se käpy, miten viisaasti se hyödyntää kuivumisen tiputtuaan avautumismekanismina.

- Omaa pesää ei kannata liata, vaan rakentamisen prosessien on oltava sellaisia, ettei se tuhoa ympäristöä rakentamisessa, sen käytössä tai purkamisessa. Asbesti on hyvä esimerkki siitä, miten olemme rakentaneet väärillä materiaaleilla.

Vuorinen muistuttaa, että ihmisen asumisella pitkä evoluutio, joka vaikuttaa edelleen. - Kun tietokoneet vanhenevat kolmessa vuodessa, ihminen haluaa olla toisen ihmisen kanssa ja syödä luonnollisen näköistä ja tuntuista ruokaa, vaikka tarjolla olisi prosessoitua sinistä pihviä. Ihminen ei pysy asuinympäristön teknologisessa kehityksessä mukana. Asumisen psykologinen kokemus on jäänyt puumaailmaan. Miten syvällä se meissä on, selittyy sillä, että pitkän evoluution historiassa puusta on tullut turvallinen ja lämmin materiaali. Tähän verrattuna betonielementtirakentamisella on lyhyt historia. Puun mahdollisuus on myös tässä.

Vuorisen mielestä mitä materiaalia tahansa ei voi kutsua tulevaisuuden materiaaliksi. - Materiaalin on oltava ekotehokas ja uusiutuva sekä mahdollistettava rakentamisessa turvallinen ihmisarvoinen elämä. Meillä ei ole varaa tuhlata materiaaleja ja siksi haluamme edistää materiaalien käyttöä uusiutuvien suuntaan. Rakentamisen varsinainen kilpailukyky tulee tulevaisuudessa elinkaariajatteluun perustuvasta kilpailukyvystä, korostaa Vuorinen.

Säädökset eivät kohtele tasapuolisesti materiaaleja

Rakennusmääräysten tulee Vuorisen mielestä kohdella kaikkia materiaaleja tasa-arvoisesti. Näin ei nyt tapahdu esimerkiksi palomääräysten osalta. - On outoa, että kun peität betonin paneelilla tai kun betonitalossa on parkettilattia, ei vaadita sammutusjärjestelmää paloturvallisuuden vuoksi. Mutta kun puukerrostalossa on joka huoneessa sprinklaus, niin siinä puuosat on peitettävä kipsilevyillä. Kun palomääräysten tarkoitus on, että rakenteet eivät saa palaa, tällaisia määräyksiä on vaikea ymmärtää, koska puulla on erinomaiset lujuusominaisuudet.

Vuorinen muistuttaa, että puu hiiltyy palotilanteessa ja säilyttää terästä pidempään lujuutensa. -Toki kaikki hiilipohjaiset materiaalit palavat, mutta sytyttäminen saattaa vaatia vaivannäköä. Palaahan teräskin polttoleikkauksessa. Puutuoteteollisuus ei ole ollut yhtä lobbaamaan asioitaan kuin teräs- ja betoniteollisuus, sanoo Vuorinen. Tämä osoittaa, että puun käyttö rakentamisessa ei ole vain materiaalitekninen kysymys, vaan ennen muuta määräyspohjainen ja rakennusteollinen kysymys.

- Jos säätelyllä pyritään ohjaamaan teknisiä ratkaisuja liian pitkälle, lopputulos voi johtaa vääränlaiseen kehitykseen, muistuttaa Vuorinen. Esimerkiksi aikanaan taloa verotettiin savupiippujen määrän mukaan, jolloin rakennettiin vaakatasossa kulkevia piippuja ja yhdisteltiin niitä samaan ulosmenevään hormistoon tai ikkunavero, joka johti siihen, että ikkunan paikalla oli maalattu ikkuna verhoineen.

Seuraavana suurena haasteena Vuorinen pitää toiminnallisuuden integrointia rakentamisen tuotteisiin. -Ontelolaattaan voitaisiin asentaa valmiiksi vesi- ja viemäriputket samalla tavoin kuin eristeet ja talotekniikkaa teollisesti valmistettaviin elementteihin. Puurakentamisen liitosten menetelmissä ja moduloinnissa on vielä paljon kehittämisen varaa, mikä tuottaa myös sille kilpailukykyä.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jyrki Vuorinen, 040 849 0110, jyrki.vuorinen@tut.fi

Kutsu

Mitä puurakentamisen yhteistyösopimus merkitsee Tampereen seudulla?

Tampereen kaupunki on solminut laajan puurakentamisen yhteistyösopimuksen Tampereen teknillisen yliopiston, työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Sopimuksesta ja sen tavoitteista sekä puualan ajankohtaisista kuulumisista keskustellaan keskiviikkona 21.5.2014 Tampereen kaupungintalolla kaupunginhallituksen salissa kello 10–11.30. (Aleksis Kiven katu 14–16 C, 5. krs)

Tervetuloa tilaisuuteen!

Sopimus luo mahdollisuuksia paitsi Pirkanmaan elinkeinoelämälle, myös Tampereen seudun puualan osaamiselle, opetus- ja tutkimustoiminnalle sekä täydennyskoulutukselle. Tavoitteena on edistää erityisesti Tampereella puurakentamista ja siinä vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehokasta rakentamista sekä puun laaja-alaista käyttöä Suomessa ja ulkomailla.

Tilaisuuden ohjelma:

- Tilaisuuden avaus, yhteistyösopimuksen tavoitteet 

 johtaja Kari Kankaala, Tampereen kaupunki / kaupunkikehitysryhmä

- Puurakentamisen ja puutuotealan näkymät Suomessa
kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma)

- Yhteistyön tavoitteet TAMK:n näkökulmasta 
 rehtori Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu

- Vuoreksen Isokuusesta teollisen puurakentamisen mallialue 
projektijohtaja Pertti Tamminen, Vuores-projekti

- Peabin puukerrostalokortteli Isokuusessa 
hankekehityspäällikkö Harri Kiviranta, Peab Oy.

Lisätietoja: projektijohtaja Pertti Tamminen p. 0400 638 218

______________________________
­­­­­Raija Lindell
viestintäpäällikkö
Tampereen kaupunki, viestintäyksikkö
p. 040 502 5707
raija.lindell@tampere.fi
www.tampere.fi

-  Saamamme palautteen perusteella onnistuimme täyttämään koulutukseen asetetut odotukset, kommentoi Lahtela. Saadun palautteen perusteella voidaan sanoa, että varsinkin puukerrostalon suunnitteluun liittyviä ennakkoluuloja pystyttiin koulutuksella poistamaan.

Koulutuksessa käytiin läpi puukerrostalon rakennesuunnittelua palomääräyksistä lähtien RunkoPES:in soveltamiseen suunnitteluprosessissa. Lahtelan mielestä nyt ymmärretään paremmin RunkoPES:in tarkoitus ja sen tärkeys puukerrostalon suunnittelu- ja toteutusprosessissa.

-  Tämän koulutuksen ansiosta RunkoPES:in jalkautus otti jättiaskeleen. Tämä johtuu siitä, että koulutuksessa esitettiin konkreettisesti kuinka paljon helpompaa puukerrostalon suunnittelu on RunkoPES:in avulla kuin ilman tätä, muistuttaa Lahtela.

Koulutuksessa puukerrostalon jäykistäminen käytiin ensimmäisen kerran koulutettaville tarkasti läpi . - Erityisesti levyjäykistämisen mitoitusohjelman esittely mainittiin annetussa palautteessa erityiskiitoksin. Tämä osoittaa sen, miten paljon tietoa RunkoPES- järjestelmän detaljeista tarvitaan, painottaa Lahtela.

Lahtela kaipaa järjestelmän teknisenä suunnittelijana ja kouluttajana viranomaisten ja suunnittelijoiden keskinäistä vuoropuhelua järjestelmään liittyvistä ongelmista epäselvistä detaljeista. - Tämänkaltainen eri puolilla Suomea järjestettävä koulutus vastaa parhaiten tähän vuorovaikutuksen tarpeeseen. Näissä koulutustilaisuuksissa nousevat esiin keskeisimmät järjestelmään liittyvät epäselvät kysymykset ja sen keskustelun myötä suunnitteluratkaisut ja ohjeistus kehittyvät, kuvailee Lahtela.

Koulutustilaisuuksista annettiin paljon osallistujien palautetta, missä Puuinfon tekemä työ puurakentamisen edistäjänä ja Puuinfo.fi-palvelu saivat kiitosta.

- Parasta palautetta on tietysti se, että koulutus koetaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi osanottajien työn ja osaamisen kannalta sekä se, että vastaavanlaista koulutusta toivottiin jatkossa lisää, kuittaa Lahtela.

Lisätietoa kevään roadshowsta ja koulutusaineistot: http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puukerrostalorakentamisen-tekninen-roadshow-2014

Kansainvälinen puurakentamisen Forum-Holzbau Nordic -konferenssi

Puurakentamisen Forum-Holzbau Nordic -konferenssi järjestetään tänä vuonna 24.-26.9.2014 Norjan Trondheimissa. Konferenssi on järjestyksessään kolmas.

Building our future with wood

Tämän vuotisen konferenssin teemana on Building our future with wood. Konferenssia edeltää keskiviikkona 24.9. konferenssiosallistujille järjestettävä tutustumiskierros Trondheimin puurakentamiseen sekä vapaamuotoinen get-together -tilaisuus. Konferenssin jälkeen perjantaina 26.9. on osallistujilla mahdollisuus tutustua Røroksen historialliseen kaivoskaupunkiin, yhteen Euroopan vanhimmista puukaupungeista sekä UNESCOn maailmanperintökohteeseen.

Konferenssin yhteydessä pidetään lisäksi näyttely, joka tarjoaa laajan läpileikkauksen puurakentamiseen liittyvien yritysten, alan oppilaitosten ja tutkimuslaitosten toiminnasta. Ilmoittautuminen konferenssiin alkaa myöhemmin keväällä. Trondheimiin odotetaan vieraita niin Suomesta, muista Pohjoismaista kuin Keski-Euroopasta.

Voit tutustua konferenssiohjelmaan tarkemmin  www.forumholzbau-nordic.com/program/ - Download program Forum Holzbau Nordic 14 »

Aalto-yliopisto mukana Forum-Holzbau -verkostossa

Forum-Holzbau on yhteistyökonsepti, jonka omistaa rakentamisen alan korkeakouluverkosto. Forum-Holzbau -verkostoon kuuluvat Münchenin ja Wienin teknilliset korkeakoulut, Rosenheimin ja Bernin ammattikorkeakoulut, Brittiläisen Kolumbian yliopisto Vancouverista sekä Aalto-yliopisto. Forum-Holzbau -konseptia on viime vuosina laajennettu myös alueellisiin tapahtumiin, joista Forum-Holzbau Nordic keskittyy Pohjoismaihin. Ensimmäinen pohjoismainen konferenssi pidettiin Ruotsin Växjössä elokuussa 2012. Viime vuoden tapahtuma järjestettiin Kouvolassa toukokuun lopussa, ja tänä vuonna on vuorossa Norjan Trondheim 24.–26.9.2014.

Suomessa on tähän mennessä rakennettu yli 2-kerroksisiin puukerrostaloihin 753 asuntoa. Tänä vuonna rakennetaan 700 puukerrostaloasuntoa lisää ja ensi vuonna määrän arvioidaan kasvavan noin 1 500 asuntoon. Kun Suomeen rakennetaan vuosittain noin 13 000 kerrostaloasuntoa, puukerrostalojen markkinaosuus on tänä vuonna noin viisi prosenttia koko kerrostalotuotannosta.

- Valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteena on markkinaosuuden nostaminen kymmeneen prosenttiin, mikä saavutetaan ensi vuonna, uskoo puurakentamisohjelman vetäjä Markku Karjalainen. Hankekartoituksemme mukaan lähitulevaisuudessa on lähdössä liikkeelle yli kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa.

Puurakentamisohjelman painopiste teollisessa puurakentamisessa

Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee yhteistyöhankkeella konkreettisia puurakentamisen kohteita, tiivistää valtakunnallisen puurakentamisohjelman vetäjä Markku Karjalainen. Samalla haluamme kehittää puurakentamisen toteuttamiskäytäntöjä ja pilotoida kustannus- ja energiatehokasta vähähiilistä puurakentamista. 

Karjalaisen mukaan nyt on tärkeää kerätä tietoa uusista puurakentamisen kohteista uusien hankkeiden käyttöön, edistää Tampereella kehitetyn kumppanuuskaavoitusmallin käyttöönottoa uusissa puumiljöökohteissa Suomessa ja päivittää puurakentamisen koulutusta yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.

- Puurakentamisesta ja korkean jalostusasteen puutuotteista on mahdollisuus kehittää varteenotettava markkina-alue ja vientituote, jotka tukevat samalla ilmastonmuutoksen hillintää ja kasvavaa biotaloutta, kuvailee Karjalainen.

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteena on lisätä puun laaja-alaista ja luontevaa käyttöä erityisesti uudis- ja korjausrakentamisessa, sisustamisessa sekä infra-, piha- ja ympäristörakentamisessa.

- Meidän painopisteemme on erityisesti suurimittakaavaisessa teollisessa puurakentamisessa, kuten asuinkerrostaloissa, toimistorakennuksissa, halleissa sekä eri materiaaliyhdistelmissä ja tuotteissa, korostaa Karjalainen. Tavoittelemme puurakentamisen ja puutuotealan kilpailukykyä, alan kasvua, kansainvälistymistä ja sekä uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntyä.

Karjalaisen mukaan MSO: n puurakentamisohjelman määrällisenä tavoitteena on mm. asuinpuukerrostalojen määrän kymmenkertaistaminen kerrostalojen uudisasuntotuotannossa sekä jalostettujen puutuotteiden viennin arvon kaksinkertaistaminen kuluvan vuosikymmenen aikana.

Kestävä rakentaminen osa tulevaisuuden kaupunkisuunnittelua

- Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on mukana kehitystyössä, koska haluamme edistää kestävän rakentamisen, puurakentamisen ja -arkkitehtuurin opetusta sekä tutkimusta ja kehittämistä, sanoo rehtori Markku Kivikoski.

Teknillisen yliopiston keskeisinä osaamisalueina Kivikoski mainitsee kestävän rakentamisen, rakennetekniikan, rakennusfysiikan, asuntosuunnittelun, infrarakentamisen, rakennustuotannon sekä teollisuustalouden että materiaalitekniikan osalta.

- Kestävä rakentaminen on osa tulevaisuuden yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua, muistuttaa Kivikoski. Rakennus- ja asuntosuunnittelussa mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi kerrostalojen moduulirakentaminen, asuinkerrostalojen lisäkerrosten rakentaminen, asukaslähtöinen suunnittelu ja tuotanto sekä asumista, palveluja ja työtiloja yhdistävä hybridirakentaminen, luettelee Kivikoski.

Myös uudet kiristyvät energiasäästötavoitteet sekä lämpö- ja kosteustekniset ratkaisut tuottavat paljon tarvetta tutkimukselle. Varsinaisen rakennustuotannon kannalta rakentamisen laatuun, tuottavuuteen ja ekologisuuteen liittyvät kokonaisuudet kiinnostavat teknillistä yliopistoa tutkimuskohteina.

- Me tarvitsemme paljon tutkimusperäistä lisätietoa myös kestävän rakentamisen liiketoimintamalleista, markkinoinnista, sen kaupallistamisesta sekä rakentamiseen yhä läheisemmin liittyvästä palveluliiketoiminnasta, kuvailee Kivikoski kumppanuushankkeen tavoitteita Teknillisen yliopiston kannalta.

Kestävä rakentaminen vaatii osaamista ja osaajia

Tampereen puurakentamisen kehityshankkeessa halutaan kehittää puun arvostusta kansallisena, kilpailukykyisenä, kestävänä ja luontevana tulevaisuuden rakennusmateriaalina. Tavoitteena on pitkäjänteinen puurakentamisen vetovoiman ja osapuolten osaamisen kehittäminen muun muassa resurssi-, energia- ja elinkaaritehokkuudessa, puuarkkitehtuurissa, korkealuokkaisessa muotoilussa sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa

- Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tavoitteena on tuottaa ja kehittää kestävän rakentamisen, puurakentamisen ja sen suunnittelun osaamista, kuvailee rehtori Markku Lahtinen.

Ammattikorkeakoulu on merkittävä rakennusalan valtakunnallinen kouluttaja, joka antaa tutkintoja rakennustekniikan, rakennusalan työnjohdon, talotekniikan ja rakennusarkkitehtikoulutuksen tutkinto-ohjelmissa. Koulun yksi strategisista painopistealoista on kiinteistöjen ympäristövaikutukset.

Lahtisen mukaan erityisen kiinnostavia kohteita Tampereen puurakentamisen kehitystyössä ovat rakennusarkkitehtuuri ja maisemasuunnittelu, puusillat ja muut puurakenteet sekä rakentamisen mallintaminen.

- Ekotehokas rakentaminen on tulevaisuuden rakentamisen kehitystyössä keskeinen kehityskohde, painottaa Lahtinen. Haluamme olla siinä kehitystyössä mukana. Meille sopivia tutkimuskohteita ovat myös tiedon tuottaminen olemassa olevasta rakennuskannasta rakenteiden mittaus- ja tutkimustoiminnan avulla sekä puu-betoni -liittorakenteiden ja eri materiaalien yhteensovittaminen.

Uusia tuotteita ja palveluita puutuotealalle

Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) tavoitteena on edistää puualaa tutkimuksen ja kehitystyön kautta. Metla on koordinoinut Pirkanmaalla puualan kehittämishankkeita, joiden painopisteinä ovat puun käytön edistäminen rakennus- ja sisustusmateriaalina sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Kehityshankkeet ovat osa Metlan valtakunnallista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -ohjelmaa.

- Meidän intressimme on parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa tulevaisuuden puuraaka-aineista ja -materiaaleista, toteaa tutkimusjohtaja Taneli Kohlström. Haluamme olla myös kehittämässä uusia tuotteita ja palveluita puutuotealalle sekä edistää puutuotteiden vientiä ja kehittää yritysten markkinointia ja verkostoitumista.

Lisätietoja:

Markku Karjalainen, 040 5832127, markku.karjalainen@tem.fi

Markku Kivikoski, 040 849 0094, markku.kivikoski@tut.fi

Markku Lahtinen, 0505246525, markku.lahtinen@tamk.fi

Taneli Kohlström, 029 532 5011, taneli.kohlstrom@metla.fi