Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Yhdyskäytävän yläpohjarakenne
• Värähtelymitoitusohjelma
• Vesivaneri
• Musta puujulkisivu
• Paloristikko R30
• Vanerin käyttö vesieristehuovan alla
• Paloeristys puupientalossa
• U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit
• Puujulkisivun palokatko
• Rimalomalauta
• Levymitoitusohjelmasta
• Saunan lauteet
• Kosteuden kestävä lastulevy
• Puuverhouksen kiinnitys
• Lattian rakentaminen
• Puun kosteus
• Vanhan hirsirakennuksen saneeraus
• Alaohjauspuun ohjeistus
• Rivitalon parvekkeet
• Vanerilla jäykistäminen
• Puuinfon U-arvolaskurit
• Puutalon eristäminen
• EC5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
• Puinen suojaverhous (vesikatto)
• Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?
• Hirsirakennuksen palonkesto
• Mahapalkin mitoitus
• Julkisivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Yhdyskäytävän yläpohjarakenne  Paloluokka P1, yhdyskäytävä vanhan ja uuden rakennusosan välissä. Voiko liitteen mukaisen yläpohjarakenteen tehdä puurakenteisena? Esim. kertopuupalkisto, kivivilla + alapuolinen EI60 suojaus? Liite: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/webform/rl_porrashuone.pdf

Vastaus:  RakMK E1 taulukkomitoituksen mukaan kyseistä yläpohjaa ei ole mahdollista tehdä puurakenteisena, koska P1-paloluokassa kantavan rungon tulee olla palamattomasta tarvikkeesta tehty (A2-s1, d0), kun rakennus on yli 2 krs. korkea (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1, musta laatikko R 60 ympärillä). Mikäli rakennus olisi enintään 2 krs. korkea, olisi kyseinen yläpohja mahdollinen (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1 kohta "Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään....")

Värähtelymitoitusohjelma Teen lausuntoa erään puuvälipohjan värähtelyongelmasta. Ohje värähtelyn huomioon ottamisesta on sisältynyt eurokoodin mukaisiin suunnitteluohjeisiin alusta alkaen ja vanhan RakMK B10 mukaiseen RIL 120 ohjeeseen se on (selvitykseni mukaan) tullut vuonna 2004 julkaistussa painoksessa. B10:ssä värähtelyn huomioon ottamista ei ole lainkaan mainittu. Mutta, koska ensimmäinen versio värähtelyn mitoitusohjelmasta on julkaistu ja onko sitä tehty RIL 120 mukaisena? (käytännössähän kaavat ovat samanlaisia ja siten johtavat samaan tulokseen).

Vastaus: Puuinfon värähtelymitoitusohjelman versio 1.0 on julkaistu 16.3.2007. Se on tehty suoraan EC 5:n mukaiseksi eli RIL 120 mukaisena sitä ei ole tehty ollenkaan.

Vesivaneri  Tiedustelisin voiko ns. vesivaneria käyttää ulkovaraston seinämateriaalina. Varasto tulee olemaan lähes kiinni asuinrakennuksessa. Eli mikä on vesivanerin palonkestoluokka? Pystyykö pinnoitettua vaneria maalaamaan?

Vastaus:  Vesivanerilla tarkoitatte ilmeisesti fenolifilmillä pinnoitettua vaneria ja tarkoituksena on käyttää sitä varaston sisäverhousmateriaalina. Kyseistä vaneria voidaan käyttää sisäverhousmateriaalina, mikäli se täyttää tilalle asetetut palotekniset pintaluokkavaatimukset. Tämä tulee tutkia tapauskohtaisesti. Tavallisesti vanerilla voidaan käyttää pintaluokkavaatimus D-s2,d2 tai D-s2,d0 riippuen levyn rakenteesta, paksuudesta ja asennustavasta. Pintaluokka on ilmoitettu vanerituotteen suoritustasoilmoituksessa.

Mikäli vaneri on osastoivan rakenteen levytyksenä, tulee koko seinärakenteen osastoivuus tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä vanerin palonkeston tarkastelu ei riitä. Seinän osastoivuutta voidaan mitoittaa Puuinfo sivuilta löytyvällä mitoitusohjelmalla. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus

Mikäli vaneri halutaan maalata, tulee käyttää tähän tarkoitukseen olevaa vaneria, jossa on pintana maalauskalvo. Tällöin maalipinta ei halkeile. Tällaisista vanereista käytetään yleensä nimitystä SP-vaneri.

Musta puujulkisivu Olen yrittänyt löytää tietoa puujulkisivusta jonka väri on musta. Auringossa lämpötila nousee suht korkealle niin olisin kiinnostunut mitä riskejä tulee ja miten ne voisi parhaiten välttää. Jos teillä olisi tietoa ko asiasta olisin kovin kiitollinen.

Vastaus:Liitteessä tietoja tumman julkisivun vaikutuksesta ulkoverhouslautaan (ote kirjasta Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje/Jari Virta)

Paloristikko R30"Puukerrostalo - palomääräykset 2011 | Puuinfo" sivulta ei suoraan käy ilmi se, että vesikaton rungon luokkavaatimus on R30 (E1 2011, Taulukko 6.2.1). PES 2.0:n detaljeissa yläpohjan kantavana rakenteena on NR-ristikko. Onko se niin, että koska yläpohjan ontelossa ei ole ullakkoa ja siten mitään asumiseen liittyviä toimintoja, niin kaikki palotapahtumat siellä tulkitaan levinneiksi muista osastoista? Osastointi leviämisen ehkäisemiseksi ja rakenteellinen suojaus hiiltymisen ehkäisemiseksi katsotaan riittäväksi täyttämään kantavuusvaatimuksen palossa. Ymmärränkö oikein? Paloristikko ei siis ole taloudellinen verrattuna osastoinnin ja suojauksen yhdistelmään. Onko paloristikolla virkaa ylipäänsä missään?

Vastaus: Puukerrostalon yläpohjan kantavuusvaatimus palotilanteessa on R60. Viittaamanne RakMK E1 taulukko 6.2.1 R30 vaatimus koskee enintään 2 krs. rakennusta, jossa ei ole ullakkoa. Puukerrostalon NR-yläpohja suunnitellaan siten, että alapaarre mitoitetaan kantamaan kaikki kuormat 60 minuutin ajan silloin, kun NR-ristikon toiminta palotilanteessa loppuu (ullakkopalo). Ullakko osastoidaan asuinhuoneesta alapaarteen tasossa olevalla rakenteella (REI60), jolloin ullakko osastoidaan enintään 1600 m2:n osastoihin EI30 rakentein ja osastot jaetaan enintään 400 m2:n osiin EI 15 rakentein. R30 paloristikolla ei siis ole käyttöä puukerrostalossa. R60 paloristikolla sen sijaan olisi.

Vanerin käyttö vesieristehuovan alla  Kysyisin vanerin käytöstä vesieristehuovan alla. Minulla on 15 mm:n paksuista koivuvaneria, jota haluaisin käyttää vesieristeen alla. Mikä on tarvittava koolausväli 15 mm:n koivuvanerille vesikatolla? Niissä ei ole ponttausta, pitääkö levyjen liitoskohdan alle laittaa tukipuu?

Vastaus:  Vesikatteen alusrakenteeseen löytyy vanerituotteita ja ne on tähän tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita, ks. liite. Tällaisissa tuoteissa on mm.

• - viilurakenne ja viilusuunnat sellaiset, että saavutetaan hyvä kuormien kantokyky
• - levy on ympäripontattu, jotta kaikki saumat on tuettu
• - levy on tehty paksuista kuusiviiluista, jotta saadaan hyvä kosteudenkestävyys
• - levyn alapinnassa on varmuuden vuoksi homesuojakäsittely

Puuinfon kanta on, että esittämäänne koivuvaneria ei tulisi käyttää vesikatteen alustana, koska:

• - viilurakenne on todennäköisesti epäedullinen kuormien kantokyvyn näkökulmasta (pintaviilut levyn lyhyemmän sivun suunnassa)
• - levyssä ei ole pontti (voitaisiin korvata tukipuulla, johon levyn reunat kiinnitetään)
• - pinnoittamattomaan koivuvaneriin syntyy hyvin helposti homepilkkuja (kosmeettinen haitta, joka voi ilmetä myös maalipinnan läpi, jos maali ei ole oikeanlaista)

Paloeristys puupientalossa Suunnittelen pientaloryhmää Espooseen ja sijoitan autokatoksen kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että sen päälle tulee asuinhuoneita. Riittääkö tällöin normaali EI30-eristys seinissä, alapohjassa ja kantavissa pilareissa?

Vastaus: Jos liitteessä olevat ehdot täyttyvät, niin osastoivat rakennusosat ovat EI 30. Osastoivia rakenteita suunniteltaessa tulee muistaa, että rakenteilla on myös R-vaatimus (kantavuusvaatimus), koska rakenteen tulee pysyä paikoillaan koko osastoivuusaika (esim. EI 30 välipohja ei saa pudota alas ennen 30 minuuttia).

U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit.  Löysin netistä U-arvon laskentaohjelman puuseinärakenteille PuuInfo sivuilta. Ohjelma on hyvä ja selkeä, mutta rintamamiestalon laskentaan valittavien materiaalien suhteen hieman puutteellinen. Onko tehty versiota jossa voisi valita kerrokseksi puun tai purun. Näitä molempia tarvitsisi tosiaan kun lasken talolle korjausrakentamisen mukaisia selvityksiä lisälämmöneristyksen vaikutuksesta U-arvoon. Jos materiaalin voisi itse sinne lisätä niin sekin olisi riittävä. Aion pistää tulosteen tekemääni selvityksen liitteeksi joten jos joudun korjaamaan kynällä tekstejä päälle niin ei näytä oikein hyvältä. Onko purulle oikea lambda-arvo: löysäpuru  0,120, tiukkapuru 0,200?

Vastaus: U-arvon laskentaohjelma on tehty siten, että kohtaan "Lämmöneriste" ja "Lämmöneriste (sisältää koolauksen)" voi laittaa minkä tahansa lämmöneristeen (mineraalivilla, polyuretaani, puukuitueriste, sahanpuru jne.) Lämmöneristeen nimeä ei määritellä vaan se huomioidaan syöttämällä ohjelmaan lämmönjohtavuuden arvo. Tarkoituksena on, että rakenteesta esitetään viranomaisille piirros, jossa kaikki rakennekerrokset on esitetty. Kyseisellä ohjelmalla lasketaan u-arvo hyödyntäen vain niitä rakennekerroksia, jotka voivat toimia lämmöneristeenä. Esimerkiksi purutalon rungossa oleva laudoitus ei voi mielestäni toimia lämpöä eristävänä kerroksena, koska se ei ole tasa-aineinen ilmatiivis kerros (lautojen välissä rako, josta tuulee läpi). Näin ollen laskisin purutalon olemassa olevan seinän u-arvon esimerkkinä seuraavasti:

ULKOSEINÄN RAKENNEKERROKSET

• 1 puukuitulevy 12 mm
• 2 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 3 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 4 tolpparunko 50x125 k600 + sahanpuru 125 mm
• 5 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 6 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 7 tuuletusrako 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 8 ulkoverhous (ei ole lämpöä eristävä kerros) 

U-ARVO-OHJELMAAN SYÖTETTÄVÄT KERROKSET

• - sisäpinta
• 1 puukuitulevy 12 mm
• 4 lämmöneriste (sisältää koolauksen) 125 mm
• - ulkopinta

Ohjelma laskee u-arvon EN-standardin mukaan, joten lambda-arvot tulee syöttää ohjelmaan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina (näin kaikki nykyisten lämmöneristeiden lämmönjohtavuudet on esitettykin). Näin ollen RakMK C4 lambda n-arvoja ei voida käyttää. Puumateriaalin tapauksessa EN-standardin ja RakMK:n arvot ovat samat. Purun lämmönjohtavuuden selvittäminen on hankalaa, koska sitä ei käytetä uusissa rakennuksissa. Havupuutavaran lämmönjohtavuus on 0,12 W/mK. Jos käyttää tätä arvoa myös purulle, niin laskelma on varmalla puolella, koska puru on varmaan vähän parempi. Jossakin oppaassa olen nähnyt, että purun lämmönjohtavuus olisi 0,08 W/mK (käyttäisin tätä arvoa).

Puujulkisivun palokatko  http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/puujulkisivun-palokatko). Onko ko. tuotteelle olemassa EI-luokitusta? Tai mikä vaatimus kerrostaloissa on tuuletusraon palokatkolle?

Vastaus:  Julkisivun tuuletusraon palokatkolle ei ole määräyksissä EI-luokitusta. RakMK E1 sanoo, että palon leviäminen tuuletusraossa tulee estää kerroksittain riittävän tehokkaasti. Peltinen palokatkoprofiili on yleisesti hyväksytty menetelmä tähän.

Rimalomalauta. Tuli eteen rimaloma laudalla tehty seinärakenne. Mistä saisi aukottoman tiedon, että mikä on määräysten mukainen rakenne. Ylempi on tehty rimaloma laudoituksella joka on kiinnitetty vaakalaudoitukseen. Pystylaudoituksen tuuletus tulee silloin hoidettua lautojen väliin jäävillä 5-10 ilmaraoilla. Lautojen leveys on 98 mm. Alempi rakenne on tehty lisäksi niin, että siinä on myös pystylaudoitus, jolloin saadaan varmistettua riittävä tuuletus. Oma käsitykseni on, että rakennusmääräyksen mukaan olisi käytettävä ristiinkolausta, mutta mistä saisin varmistuksen asialle. Vaikuttaako tämä tuotteen loppulaatuun?

Vastaus: Puujulkisivun taustan tuuletuksesta ei ole rakentamismääräystasolla yksiselitteisiä määräyksiä (ks. liite). Määräyksissä on kerrottu vain, että tulee tehdä siten, että tuuletus toimii, joten käytännön ratkaisun tekeminen jää suunnittelijan harteille. Kirjassa RIL 107-2012 on tietynlaisia ohjeita lomalautajulkisivun taustan tuuletuksen järjestämisestä (ks. liite). Nämä ovat kuitenkin vain ohjeita eikä siis määräyksiä. Määräyksiä ovat vain Rakentamismääräyskokoelman osissa esitetyt määräykset ja niistä vastaa Ympäristöministeriö. Mikäli Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on tulkintaepäselvyyksiä, tulee niistä olla yhteydessä Ympäristöministeriöön. Puuinfon ohjeet perustuvat hyvään rakennustapaan eli pystylautajulkisivun taustalle suositellaan ristiinkoolausta.

Levymitoitusohjelmasta. Pitäisikö/saisiko liittimien mitoituksessa huomioida 

1. levyn reunoilla olevien liittimen leikkauskestävyyden mitoitusarvon korotuskerroin 1,2
2. levyn korkeuden vaikutuksen huomioiminen (kerroin c_i)?

Vastaus:  Levyjäykistysohjelmassa laskentamenetelmänä käytetään ohjeessa RIL 205-1-2009 esitettyä eurokoodiin perustuvaa kansallista menetelmää (kohta 9.2.4.3S). Tämä menetelmä poikkeaa eurokoodin menetelmästä (laskee tarkemmin ja mahdollistaa erilaisten kiinnitystapojen tutkimisen). 

1. kansallisessa menetelmässä ei käytetä korotuskerrointa 1,2
2. kansallisessa menetelmässä levyn korkeus huomioidaan kiinnitystapakertoimien kautta 

Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009

Saunan lauteet  Olen tekemässä saunan lauteita ja tiedustelen mikä lauta olisi paras rungossa? Siis kestävyydessä, riittääkö 2x4 3m (2.4m kun huomioi laudeleveyden) jännevälillä ilman lattiatukea? Sauna on 2x3m ja lauteista tulee L-malliset. Myöskin alalaude tulisi jalattomaksi. Vai teenkö suosiolla jalat vaikeuttamaan siivousta?

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee suunnittelua, koska suunnittelu on aina kohdekohtaista. Voimme antaa vain ohjeita suunnitteluun. Liitteenä on ote RT-kortista, josta toivottavasti saatte ohjeita lauteen rungon suunnitteluun. Mikäli lauteesta tulee L-mallinen, on syytä kiinnittää huomiota laudetasojen liittymän sisänurkan kantavuuteen. Toisen laudetason etureunan palkki joutuu kantamaan myös risteävä lauteen etureunan palkin toiden pään.

Kosteuden kestävä lastulevy Toimiiko kosteuden kestävä lastulevy välipohjarakenteessa puuniskojen päällä? Levyn päälle on valettu 60mm raudoitettu betonilaatta. Katselin teidän ohjeesta että normaalilevykin toimisi, mutta on siveltävä kosteussulku. Nyt tätä kosteussulkua ei ole, mutta on siis käytetty kosteuden kestävää levyä. Laatassa on lämmitys. Myöskään tartuntanauloja ei ole, mutta liekö sillä mitään merkitystä.

Vastaus: Tavallisen lastulevyn ja kosteudenkestävän lastulevyn erona on se, että kosteudenkestävä lastulevy kestää tavallista lastulevyä paremmin kosteuden vaihtelua (kosteusrasitus => kuivuminen). Tämä johtuu siitä, että kosteudenkestävän lastulevyn valmistuksessa käytetään kosteudenkestävää liimaa. Kosteudenkestävä lastulevykään ei kestä jatkuvaa kosteusrasitusta, vaan jossain vaiheessa se turpoaa ja sen rakenne alkaa hajota.

Betonilaatan valun yhteydessä levyyn kohdistuu kosteusrasitus. Valuaikainen kosteus imeytyy siis kosteudenkestävään lastulevyyn samalla tavalla kuin tavalliseen lastulevyyn. Kosteudenkestävän lastulevyn tapauksessa kosteuden aiheuttamat seuraukset (turpoama) eivät tapahdu välittömästi. Jos betonilaatta ja lastulevy pääsevät kuivumaan normaalisti eikä lastulevyn rakenteeseen ole ehtinyt tulla kosteuden aiheuttamaa turpoamaa/levyn rakenteen heikkenemistä eikä rakenteeseen enää kuivumisen jälkeen pääse vettä, pitäisi rakenteen olla toimiva.

Mainitsemienne naulojen tarkoituksena on muodostaa rakenteesta puu-betoni-liittorakenne, jolloin lattian jäykkyys on parempi. Mikäli betonilaatta on ohut, estävät naulat myös betonilaatan käyristymistä, jota saattaa esiintyä laatan kuivuessa.

Puuverhouksen kiinnitys Millaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan? 

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta. 

Lattian rakentaminen Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä. 

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms). 

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo. 

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10). 

Alaohjauspuun ohjeistus  Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

• parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
  • Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
• Mitä EI- /  REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
  1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen  Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit. Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi  puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan  u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin,  mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä  ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää  ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle. 

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille.  Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen. Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

1. Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
2. Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
3. Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi)  on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.  

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).  Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

 Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?  Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus:  Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.  Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

• minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena– voidaan rakentaa 21 m² varasto autokatoksen yhteyteen?
• autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
• umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus:  Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.  Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus:  Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood). 

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet. Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke. Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus. Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat. Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit. Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus. Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto. Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus. Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri. Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy. Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat. Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri. Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli. Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo. Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys. Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä. Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä. Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1. Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3. Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus:  Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

OSB-levy 4. Voiko OSB-rakennuslevyä käyttää turvallisesti ns. rossipohjarakenteen alimmaisena eli tuulensuojalevynä? Onko levy rakenteeltaan liian tiivis?

Vastaus:  Juuri näin. OSB-levyä ei tule käyttää Suomen sääolosuhteissa tuulensuojalevynä, koska se on liian tiivis.

Vanerin mitoittaminen. Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla. Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä. Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia. Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus? Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy. Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit. Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus(sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon. Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot. Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja? Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen. Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Puuinfo Oy, versio 1.6, 8.5.2014 (muutos edelliseen: seinän korkeusrajoitus poistettu)

Liitetiedostot

EC5 Kantavan seinän palomitoitus versio 1.6 (xls)

EC5 Kantavan seinän palomitoitus versio 1.6 (xlsm)

Tässä dokumentissa esitellään lyhyesti Suomeen valmistuneita puukerrostaloja. Kaikkiaan on valmistunut 39 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 753 asuntoa sekä 4 toimistopuukerrostaloa.

”Suomalainen puukerrostalo on paloluokaltaan P2-luokkainen ja ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta”.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1996

KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO

HANKETIEDOT

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Viikin puukerrostalot on rakennettu Viikin ekologisen rakentamisen koealueelle Helsinkiin. Kohde koostuu seitsemästä lamellitalotyyppisestä asuinrakennuksesta, joista neljä on 2-kerroksista, kaksi 3-kerroksista ja yksi 4-kerroksinen. Viikin puukerrostaloista järjestettiin puurakentamisen teknologiaohjelman kuluessa kaksivaiheinen suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen suunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on hyödynnetty innovatiivisella tavalla. Kilpailun molemmat vaiheet käytiin vuoden 1995 aikana. Jokaiseen kilpailuun osallistuneeseen tarjousryhmään kuuluivat urakoitsija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija. Monessa ryhmässä oli mukana myös puuntoimittajayritys. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennusten runko- ja ulkoseinäjärjestelmänä käytettiin kantavia suurelementtejä. Rakennukset valmistuivat Helsingin yliopiston henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi.

Rakennukset on perustettu teräsbetonisten tukipaalujen varaan, koska kantava maapohja on noin 10 - 20 m:n syvyydessä. Alapohjat ovat ryömintätilallisia tuulettuvia alapohjia, joiden kantavana vaakarakenteena ovat teräsbetoniset ontelolaatat. Rakennusten kantavista seinistä muodostettu pystyrunko, väli- ja yläpohjat sekä julkisivut ovat enimmäkseen puuta. Huoneistojen väliset seinät, ulkoseinät sekä väli- ja yläpohjat on rakennettu kantavista suurelementeistä. Ulkoseinäpaneloinnit on toimitettu tehtaalta valmiiksi maalattuina pienelementteinä. Vesikattorakenteet on muodostettu naulalevyristikoista kantavan yläpohjarakenteen päältä tukien. Rakennuksen jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Rakennusten julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin palokatkoulokkein. Ullakon tuuletus on hoidettu palopeltiventtiileiden avulla. Noin 10 % julkisivuista on verhottu sementtikuitulevyin.

Viikin puukerrostalot on sijoitettu Viikin pelloille siten, että 3- ja 4-kerroksiset pitkät rakennusmassat rajaavat pihaa ohikulkutiehen, ja pysäköintialueeseen päin ja muut pienemmät asuinrakennusmassat piharakennuksineen suuntautuvat viuhkamaisesti tonttia reunustavaa lampea kohti. Näin paikkaan muodostuu perinteisen maalaismiljöön henkeen suljettu pihapiiri, josta löytyy useita mielenkiintoisia, suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja vaihtelevine näkymineen. Rakennukset ovat pääosin massaltaan suoralinjaisia ja kapearunkoisia. Harjakatot ovat tavallisesta poiketen toispuoleisia (= harjakaton ja pulpettikaton sekamuoto). Parvekkeet on sijoitettu rakennusrungon ulkopuolelle omalla pystyrungollaan seisoviksi siroiksi, sauvamaisiksi tornirakennelmiksi, jotka elävöittävät ja keventävät julkisivuja. Ikkuna-aukot on pääsääntöisesti sijoitettu kerroksittain päällekkäin samaan linjaan. Paikoin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu ja koottu yhteen pystysuunnassa vaaleaa julkisivulaudoitusta tummempien julkisivulevyverhousten avulla. Rakennukset ovat moderneja, ja puupintojen tekstuuri on niukkaa. Pääväriltään rakennukset ovat vaaleita. Parvekkeissa, julkisivudetaljoinneissa ja -levyverhouksissa on käytetty tummempia värisävyjä. Kohteen detaljointi ja väritys on toteutettu vähäisillä keinoilla taitavasti siten, että rakennusten yleisilme on rikas. Rakennusten julkisivujen kerroksittaiset vanerista ja pellistä tehdyt palokatkoulokkeet on liitetty parveke- ja ikkuna-aukkojakoihin luontevasti.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 3/1997 ja 4/1998 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sammonkatu 3, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 190 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 33
• Rakennukset: Kolme 3 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Riihi-säätiö rs.
• Rakennusliike: OU-RA Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio
• Rakennesuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio ja Rakentamistekniikan osasto

YHTEYSHENKILÖ

• TkT, Arkkitehti, Markku Karjalainen, Kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 040 5832 127, markku.karjalainen@tem.fi

Oulun puukerrostalo sijaitsee Oulun kaupungin Kaijonharjun kaupunginosassa, ostoskeskuksen ja Pyykösjärven välisellä pienellä metsäalueella. Rakennus on luhtikäytävätalo, joka koostuu kolmesta luhtikäytäväsiltojen avulla toisiinsa kytketystä 3 -kerroksisesta pulpettikattoisesta ja hyvin kapearunkoisesta rakennusmassasta. Kohde on ollut osa Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan osastojen aloittamaa puurakentamisen tutkimushanketta. Kohteen suunnittelu aloitettiin keväällä 1995 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoille järjestetyllä ideakilpailulla, jonka avulla haettiin ideoita ja arkkitehtonista perusratkaisua puukerrostalon varsinaista suunnittelua varten. Oulun puukerrostalon yksityiskohtaisessa suunnittelussa haluttiin tietoisesti kokeilla erilaisia ratkaisuja kuin Ylöjärven ja Viikin koerakennuskohteissa, jotta puukerrostalorakentaminen tulisi mahdollisimman laajalti tutkituksi.

Rakennuspaikan maaperä on routimatonta karkeaa hiekkaa. Rakennuksen A- ja C-osat on perustettu matalaperustuksena perusanturoiden varaan. Keskimmäiseen B-osaan on sijoitettu maanalainen kellarikerros. Kaikki alapohjat on tehty maanvaraisina teräsbetonilaattoina. Rakennuksen kantava runko on enimmäkseen puuta. Luhtikäytävät ovat betonitäytteisten teräsputkiprofiilien varaan nostettuja teräsbetonielementtejä. Kantavina pystyrakenteina toimivat ulkoseinät, joiden jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Välipohjat ovat puu- ja levyrakenteisia elementtejä ja osin puu-betoni-liittolaattaelementtejä. Yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Rakennus on tehty paikalla rakentaen platform -tekniikalla, ja rungon puutavara on pääosin pre-cut -periaatteen mukaisesti valmiiksi katkottua. Kaikki julkisivut ovat puisia, ja ne on verhottu sekä pysty- että vaakasuuntaisin laudoituksin ja osin vanerilevyin. Lisäksi luhtikäytävän suojana on käytetty vaakasuuntaisia lankkusäleikköjä. Julkisivuissa ei ole useimmista maamme puukerrostalokohteista poiketen näkyviä vaakasuuntaisia palokatkoja, vaan palokatkoina on käytetty julkisivuverhouksen taustan tuuletusilmarakoon sijoitettuja koolauksia ja kuristusrimoja.

Oulun puukerrostalokohde on sijoitettu luontevasti kapealle metsäkaistaletontilleen siten, että parvekkeilta on näköalat Pyykösjärvelle. Ostoskeskuksen ja sen laajahkon pysäköintialueen puolelle on pihaa rajaamaan sijoitettu yksikerroksisia autokatoksia ja varastorakennuksia, jotka tuovat vastapainoa kolmikerroksisille asuinrakennuksille. Rakennusten mielenkiintoisempana julkisivupuolena voidaan pitää sisäpihan puolta, jossa luhtikäytäville tavanomainen hyllymäinen ilme on taitavasti vältetty vaakasuuntaisten luhtikäytäväsäleikköjen ja luhtikäytäviin liittyvien kaksikerroksisten varastorakennusten avulla. Rakennusten parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulostyöntyvien erkkereiden välisiin syvennyksiin siten, että ne ovat puolittain suojaisia ja puolittain julkisivuista ulospäin työntyviä noppamaisia osia. Ikkuna-aukotus on selkeää ja säännönmukaista, osin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu vertikaalisuunnassa tummasävyisiksi maalatuilla vaneriverhouksilla. Ikkuna- ja oviaukkopielien detaljointi on niukkaa. Rakennusten päämassat ovat vaaleanharmaita, ja tehosteväreinä on käytetty julkisivuvaneriverhouksissa kirkkaan keltaisia ja vihreitä tehostevärejä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1997 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Pähkinämäentie 231 ja 235, 04300 Tuusula
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 3 622 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 46
• Rakennukset: Kaksi 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asoasunnot Oy / VVO Rakennuttaja Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike S. Horttanainen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Tuusulan puukerrostalot valmistuivat vuonna 1997 metsäiselle rinteelle Tuusulan moottoritien läheisyyteen, Hyrylään. Kohde koostuu kahdesta samanlaisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä, pulpettikattoisesta asuinkerrostalosta. Toinen taloista (Pähkinänmäentie 231) on asumisoikeustalo ja toinen (Pähkinänmäentie 235) vuokratalo. Pihojen reunaan Pähkinämäentien varteen on sijoitettu lisäksi neljä pitkää pulpettikattoista autokatosta.

Rakennusten runko perustuu kantaviin seiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Ylärinteen puolelta ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia, yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Julkisivut ovat kokonaan puuverhoiltuja. Parvekkeiden pilarit ja palkit ovat liimapuuta. Rakennusten ulkoseinät, välipohjat ja yläpohjat on poikkeusluvalla toteutettu selluvillaeristeisinä. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoulokkein.

Tuusulan puukerrostalot edustavat pistetalotyyppiä, joiden syvärunkoisuus ja raskaus on onnistuneesti pystytty hävittämään rakennusmassoittelun porrastamisen ja parvekkeiden avulla. Rakennukset istuvat luontevasti rinteeseen, ja pihapiiriä rajaavat selkeästi Pähkinänmäen tien varteen sijoitetut kaarevat autokatokset. Rakennusten detaljointi on varsin perinteistä. Julkisivuja jakaa eri osiin kerroksittaiset palokatkoulokkeet. Rakennusten porrashuoneet hissiä kiertävine portaineen ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jerenpiha 2, 4 ja 6, 21120 Raisio
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 550 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 42
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 1997

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Tarveasunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Raision puukerrostalot on rakennettu vuosina 1996 - 1997 jyrkkään itärinteeseen Raision asuntomessualueelle. Kohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä asuinkerrostalosta. Kiinteistöistä yksi on asumisoikeustalo (Jerenpiha 2), yksi vuokratalo (Jerenpiha 4) ja yksi osaomistustalo (Jerenpiha 6).

Rakennusten pystyrunko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät -järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Rakennusten ylärinteen puolelta betoninen ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjat ristikkorakenteisia. Parveketornien kantavat rungot ovat liimapuuta. Julkisivut ovat ensimmäisen kerroksen osalta betonirakenteisia ja muilta osin puuverhoiltuja. Rakennusten julkisivuissa on puusta tehdyt ja pellillä päällystetyt vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet. Asuntojen parvekkeet on varustettu lattiaan sijoitetuilla poistumisluukuilla. 

Raision pistetalomaisille puukerrostaloille on omaperäistä niiden kattomuoto, joka on samanlainen toispuoleinen pulpettikaton ja harjakaton sekamuoto kuin Viikinmansion puukerrostalokohteessa. Rakennusmassat ovat suoralinjaisia, selkeitä ja pistetaloratkaisusta johtuen syvärunkoisia. Rakennukset on sijoitettu onnistuneesti jyrkkään rinteeseen Kaanaantien varteen siten, että ylärinteen eli sisäänkäyntijulkisivun puolelta rakennukset ovat 3 -kerroksisia ja alarinteen puolelta 4 -kerroksisia. Rakennusten porrashuoneet ovat keskikäytävämäisiä. Kullakin rakennuksella on oma selkeä perusvärinsä; vihreä, punainen ja sininen. Parvekkeissa ja julkisivudetaljoinnissa on kaikissa rakennuksissa käytetty valkoista sävyä. Ikkunat muodostavat julkisivuihin pystysuuntaisia kaistoja, joita on korostettu ikkunoiden välisillä valkoisiksi maalatuilla julkisivuvaneriverhouksilla. Julkisivujen vaakasuuntaisia palokatkoja on hävitetty onnistuneesti käyttämällä julkisivuissa säleikkö- ja kenttäaiheita erilaisine värityksineen. Parvekkeet ovat tilavia, ja niissä käytetyt puusäleikköaiheet onnistuneita.

Kohde on esitelty kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.

ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Rauhankatu 23, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 371 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 19
• Rakennukset: Yksi 2-3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1998

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon ensimmäinen puukerrostalokohde As Oy Porvoon Fredrika valmistui kesällä 1998 Porvoon keskusta-alueelle torin läheisyyteen. Kohde koostuu yhdestä kolmikerroksisesta lamellitalotyyppisestä asuinkerrostalosta, jonka kattomuotona on harjakatto. Kohteen perustajaurakoitsijana on ollut rakennusliike Porvoon puurakennus PPR Oy. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

Rakennuksen pystyrunko perustuu kantaviin puuseiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Väli- ja yläpohjien kantavina osina ovat naulalevyristikot. Väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat kaikki selluvillaeristeisiä. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Kellarikerros on teräsbetonia. Parvekkeiden kantavat osat ovat terästä. Kohteen pysäköintipaikat on sijoitettu osittain rakennuksen alapuoliseen kellarikerrokseen ja osittain pihan alle teräsbetonikannen alle. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin, pellillä päällystetyin vanerisin palokatkoulokkein.

Asunto Oy Porvoon Fredrika edustaa onnistuneesti vanhan empirepuukaupunginosan täydennysrakentamista. Rakennus istuu luontevasti ahtaalle tontille. Pysäköintihallin sijoittaminen rakennuksen kellarikerrokseen on kaavallisesti perusteltu ratkaisu. Rakennuksen yleisilme on saatu hienovaraisesti detaljoiduksi varsin vähäeleisin keinoin. Rakennuksen pitkän koillisjulkisivun massoittelu on hyvin pelkistettyä. Lounaisjulkisivua keventävät ja rikastuttavat onnistuneesti asuntojen parvekkeet. 

ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU 29

HANKETIEDOT

• Sijainti: Aleksanterinkatu 29, 06100 Porvoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 2 498 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 24
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 1999

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Asuntosäätiö
• Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                             

• Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695

Porvoon toinen puukerrostalokohde on kesällä 1999 valmistunut nelikerroksinen lamellitalo, Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29. Asuntojen lukumäärä on 24, ja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee lisäksi elintarvikemyymälä. Ensimmäinen kerros on betonirakenteinen. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

As Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29:n kantava runko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät-järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen, ja muut kerrokset ovat kokonaan puurunkoisia. Alapohjat ovat betonirakenteisia kantavia alapohjia. Kohteen yläpohjan kantavina osina ovat puuristikot. Välipohjien kantavina osina ovat ristikkopalkit. Kohteessa on käytetty eristeenä selluvillaa. Parveketornit ovat puurakenteisia. Julkisivujen palokatkoina on käytetty peltilistaa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välissä. Muissa kerroksissa ei ole palokatkoja, koska 1. kerros on kivirakenteinen.

Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29 on mittakaavaltaan varsin massiivinen. Pihajulkisivultaan rakennuksessa on pienipiirteisyyttä ja rakennusmassaa miellyttävästi keventävää detaljointia. Parveketornit ja niihin liittyvät puuritilät tuovat rakennukselle lisäilmettä. Rakennuksen väritys on kauttaaltaan vaalean ruskean ja beigen sävyjä.

NAANTALIN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Myllykiventie 2 ja 4 sekä Käsityöläiskatu 11,21100 Naantali
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 4 080 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 51
• Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Naantalin Päivärusko, Aurinkorusko ja Iltarusko
• Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky
• Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865,    mauri.maki-marttunen@arkmm.fi

Naantalin puukerrostalokohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta, pistetalotyyppisestä ja harjakattoisesta asuinkerrostalosta. Kaksi ensimmäistä taloa ovat valmistuneet kesällä 2000 ja viimeisin valmistui loppuvuodesta 2000. Talot ovat keskenään eri taloyhtiöitä. As Oy Naantalin Iltarusko sijaitsee osoitteessa Myllykiventie 4, ja sen asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. As Oy Naantalin Päiväruskon osoite on Myllykiventie 2, ja sen asunnot ovat osaomistusasuntoja. Käsityöläiskatu 11:ssa sijaitsevan As Oy Naantalin Aurinkoruskon asunnot ovat omistusasuntoja. Asuntoja on yhteensä 51, kussakin rakennuksessa 17 kpl.

Rakennusten ensimmäiset kerrokset sekä alapohjat ovat betonirakenteisia. Ylempien kerrosten runko ja julkisivut ovat puuta. Myös parvekkeiden kantavat osat ovat puurakenteisia. Rakennusten toteutus perustui levyjäykisteiseen, kantavaseinäiseen platform -runkoon. Julkisivuissa ei ole käytetty näkyviä palokatkoja, vaan julkisivut on varustettu seinän ala- ja yläreunaan ulkoverhouksen taustan tuuletusrakoon sijoitetuilla teräsreikäpeltipalokatkoilla.

Naantalin puukerrostalot ovat erittäin näkyvällä paikalla kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusten detaljointi ja värien käyttö on perinteistä. Perusväri on keltainen. Parvekkeet ja muut julkisivujen detaljit on käsitelty valkoisiksi. Sisäpihan puoleiset parvekejulkisivut ovat ulkoasultaan ilmeikkäitä ja rikaspiirteisiä. Kadun puoleiset julkisivut ovat umpinaisempia ja hillitympiä. Rakennusten porrashuoneiden eritasoratkaisut on tehty onnistuneesti, ja ne ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.

OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Puulinnankatu 12, 90570 Oulu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Asuntojen lukumäärä: 14
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2000

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy Linnanvouti
• Rakennusliike: Skanska Pohjois-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy
• Rakennesuunnittelu: Arkins Oy

YHTEYSHENKILÖ 

• Kimmo Kuismanen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy, puh. 040 724  2652, kimmo.kuismanen@case.oulu.fi

Ouluun valmistui vuonna 2003 maamme ensimmäinen kokonainen moderni puukaupunkialue, Puu-Linnanmaa, joka on noin 12 hehtaarin laajuinen, 2−3-kerroksisten puukerrostalojen ja puisten pienkerrostalojen koerakentamisalue. Alueen kaavoitussuunnittelu tehtiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiossa professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla. Hankkeen koordinaattorina toimi arkkitehti, TkT Markku Karjalainen. Kaikki alueen rakennukset ovat puujulkisivuisia ja pääsääntöisesti myös puurunkoisia. Alueen kokonaiskerrosala on noin 25 000 k-m2. Asuinrakennuksia alueen kuuteen kortteliin rakennettiin yhteensä 45, ja asuntoja niihin 308. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, vastapäätä Oulun yliopiston päärakennusta ja Pohjoismaiden suurimman teknologiakylän läheisyydessä.

Puu-Linnanmaalla on kuitenkin vain yksi varsinainen puukerrostalon määritelmän täyttävä rakennus, eli vähintään kolmikerroksinen ja puujulkisivujen lisäksi myös puurunkoinen. Rakennus sijaitsee As oy Linnanvoudissa, korttelin 14/1 luoteiskulmassa. Siinä on 14 asuntoa ja sen on suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. Kohde on valmistunut vuonna 2000. Rakennuksen ruko on toteutettu levyjäykisteisellä kantavat seinät -rakenteella. Välipohjissa on käytetty SEPA Oy:n puuristikko-betoni-liittolaattaratkaisua, joka todettiin erittäin hyväksi. Ristikkorakenne mahdollisti LVIS -asennusten vapaan sijoittelun välipohjissa. Rakennuksen alapohja ja hissikuilu ovat betonia.

Puu-Linanmaan suunnittelussa pyrittiin nykyaikaisen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin keinoin luomaan asuinalue, jossa on vanhojen puukaupunkien kaltaisia ominaisuuksia, kuten tiivis inhimillinen mittakaava, rakennusten arkkitehtuurin hallittu vaihtelu, kapeat suljetut katutilat sekä katutilojen hierarkinen vaihtelu ja suojaisat asuinkortteleiden pihat. Tiiveys, suojaisuus ja tilanmuodostuksen rikkaus toteutuvat myös As Oy Linnanvoudin pihapiirissä, jossa rakennukset ja aidat rajaavat korttelin ulkolaitoja ja sisäpihoille on sijoitettu autokatoksia, varastoja ja muita piharakennuksia. Puu-Linnanmaan varsinainen puukerrostalo on L-kirjiamen muotoinen 2-3-kerroksinen asuinkerrostalo. L-kirjaimen toinen siipi on kolme- ja toinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen, kuten Puu-Linnanmaan kaikki muutkin rakennukset. Rakennus on värimaailmaltaan pääasiassa hyvin vaalea. Pääjulkisivumateriaali on keltaiseksi maalattu pystysuuntainen lautaseinä. Tämän lisäksi julkisivuja on elävöitetty oivallisesti erivärisillä ja -suuntaisilla lauta-, paneeli- ja levypinnoilla. Ikkunoiden ja ovien karmit, parvekkeiden kantavat rakenteet, kaiteet ja puusäleiköt sekä julkisivuissa olevia paneelikenttiä on maalattu valkoiseksi. Tehosteiksi tarkoitettuja lauta- ja levypintoja on väritetty räikeämmin mm. oranssilla, punaisella ja sinisellä. Pääosa parvekkeista sijaitsee rakennuksen etelälaidalla ja antaa puusäleikköineen eloa sisäpihan puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen pohjoispuolen julkisivuun on haettu lisäilmettä puun tekstuurivaihteluiden lisäksi kahdella torniaihiolla. Varsinkin punaiseksi maalattu torni korostaa hienosti korttelin ja koko Puu-Linnanmaan luoteisnurkkaa.

Kohde on esitelty Puu-lehdessä 2/2003, kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää kohteesta.

LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Sijainti: Sepänkatu, 15150 Lahti
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 7 300 k-m² (kerrostalot)
• Asuntojen lukumäärä: 74 (kerrostalot) + 15 (rivitalot)
• Rakennukset: Neljä 4 -kerroksista puukerrostaloa ja kaksi 3 -kerroksista rivitaloa
• Valmistumisvuosi: 1998, 2000, 2002 ja 2003

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: As Oy:t Lahden Pinja, Poppeli, Pyökki ja Salava
• Rakennusliike: Rakennusliike Skanska Etelä-Suomi Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Asko Keronen, Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy ja Insinööritoimisto Konstru Oy

YHTEYSHENKILÖ

• Pauli Lindström, Arkkitehti, Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy, puh. 0440 450 035, pauli.lindstrom@paulide.com

Lahden Puu-Paavola sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. Hanke oli osa Lahden Kauppakamarin johtamaa Päijät-Hämeen puurakentamisen kehitysprojektia, johon osallistuu useita alueella toimivia yritysryhmiä. Puu-Paavola koostuu neljästä nelikerroksisesta puukerrostalosta ja kahdesta kolmikerroksisesta rivitalosta. Puukerrostaloista ensimmäinen, As Oy Lahden Pinja, valmistui keväällä 1998. Pinjassa on 19 asuntoa. Alueen toinen puukerrostalokohde, As Oy Lahden Poppeli, valmistui helmikuussa 2000 Pinjan eteläpuolelle. Poppelissa asuntoja on 21. Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin ja sijaitsevat kerrostaloihin nähden Sepänkadun toisella puolen. Rivitaloina toteutettu Seetri koostuu 15 kolmikerroksisesta ja täten myös varsin suuresta asunnosta. 2000-luvun alussa Puu-Paavolaan valmistui vielä kolmas ja neljäs puukerrostalo, As. Oy Lahden Pyökki vuonna 2002 ja As. Oy Lahden Salava vuonna 2003. Pyökissä ja Salavassa on molemmissa 17 asuntoa. Ne sijaitsevat korttelin länsilaidalla.

Projektin yhteydessä kokeiltiin ns. Platform rakentamisjärjestelmää, ja kantavat rungot tehtiin elementtitekniikkaa hyväksi käyttäen. Kaikkien neljän kerrostalon alapohjat sekä ensimmäiset kerrokset ovat kantavilta osiltaan ja julkisivuiltaan betonirakenteisia ja muut kerrokset puurakenteisia. As Oy Pinjassa runkoratkaisu perustuu levyjäykisteisiin kantaviin seiniin. Poppelissa, Pyökissä ja Salavassa runkoratkaisu on puhdas kantavaseinäinen platform -toteutus. Ylä- ja välipohjien kantavina osina on Pinjassa, Pyökissä ja Salavassa naulalevyristikot. Poppelissa välipohjia kantavat massiivipuupalkit yläpohjan ollessa muiden tapaan naulalevyristikoin kannatettu.

Puu-Paavolan puukerrostalot ovat muotokieleltään, väritykseltään ja detaljeiltaan varsin samankaltaisia, vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita sekä neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia. Kaikki neljä kerrostaloa ovat pistetalotyyppisiä ja massaltaan syvärunkoisia. Rakennusten pohjamuoto on tasasivuinen L, joka aukeaa nelikerroksisten porrashuoneiden suurten ikkunoiden kautta pihalle päin tehden porrashuoneista varsin valoisia. Porrashuoneiden sisätilojen miellyttävyyttä lisää myös runsas puunkäyttö. Puurakenteiset asuntoparvekkeet sijaitsevat osin rakennusten ulkoseinien syvennyksissä ja työntyvät osin rakennusrungosta ilmeikkäästi ulospäin. Parvekkeet ovat myös miellyttävän tilavia ja valoisia. Myös tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavat pystyjaolliset ikkunat vaikuttavat sisätiloissa kotoisilta. Rakennusten julkisivuissa on käytetty onnistuneesti erilaisia puutekstuureja, mikä antaa hyvän kuvan puun käyttömahdollisuuksista. Rakennusmassan perusväreinä on käytetty tumman punaista ja keltaista. Parvekkeet ja julkisivujen detaljiosat ovat väriltään puhtaan valkoisia. Puujulkisivujen voimakkaasti ulos työntyvät palokatkoulokkeet jakavat rakennukset kerroksittain eri osiin, mitä on lisäksi korostettu julkisivujen eri kerrosten värieroilla. Palokatkoulokkeet on sijoitettu oivaltavasti osaksi ikkunapenkkejä. Pinjan, Pyökin ja Salavan loivasti aaltoilevat pulpettikatot antavat rakennuksille lisää persoonallista ilmettä. Seetrin rivitaloissa aaltoilevaa kattoteemaa on viety vielä pidemmälle ja kattolappeita on yhden sijaan kaksi. Poppelissa on muista poiketen päädytty perinteisempään harjakattoon.

Kohde on esitelty PUU-lehdissä 2/1998 ja 2/2003 , kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY OMENAMÄKI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Omenamäenkatu 3, 00990 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 15 031 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 131 asuntoa + ryhmäperhepäiväkoti
• Rakennukset: Kolme 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2006

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT
• Rakennusliike: SRV Westerlund Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jarmo Pulkkinen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen, puh. 09 612 99513, jarmo.pulkkinen@arkkitehtitoimisto.com

Helsingin Omenamäen puukerrostalohanke käsittää kolme puurunkoista, 3–4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä kolme suojeltua ja kunnostettua tiilistä varastorakennusta, joihin on sijoitettu osa yhteistiloista. Rakennuskohteen erityistavoitteena on ollut huoneistojen välisen ja sisäisen muunneltavuuden mahdollistava, peruskorjaussyklit huomioiva ja koko rakennuksen elinkaaren ajan toimiva puinen asuinkerrostalo. Talojen huoneistojakauma vaihtelee 33,5 m²:n yksiöstä 110 m²:n perheasuntoon. Hankkeen yhteydessä on kertynyt runsaasti kokemuksia erityisesti pientaloa suuremman kohteen puuelementtirakenteiden suunnittelusta, tuotannosta, asennuksesta ja työmaakäytännöistä. Elementointiin liittyvät kaupunkikuvalliset haasteet ovat myös vaatineet erityishuomiota.

Rakennusten pitkät sivut ja porraskäytävän seinät ovat kantavia, jolloin rakennuksen sisälle muodostuu suurimmillaan 6,2 x 23,4 m:n yhtenäinen tila. Tila voidaan jakaa erilaisiksi huoneistoiksi asuntojen välisten keveiden seinien paikkoja varioimalla. Rakennusten päissä on lisäksi alueet, joista voidaan erottaa tiloja eri huoneistolle. Ulkoseinät sekä osastoivat sisäseinät toteutettiin elementteinä, ja julkisivujen lauta- ja levyverhoukset tehtiin pääosin tehdasolosuhteissa. Välipohja on toteutettu puuristikko-betoni-liittorakenteena, mikä on mahdollistanut pitkät yhtenäiset jännevälit. Päällekkäisten asuntojen muuntojoustavuusalueilla sovellettiin arkkitehti Ahto Ollikaisen kehittämää puisten vaakarakenteiden erilliskannakointi -järjestelmää sekä uivan pintalattian rakennetta. Puukerrostalojen alla on betonirakenteinen autohalli. Myös porrashuoneet on tehty betonista, ja ne toimivat jäykistävinä rakenteina.

Rakennukset ovat L-kirjaimen muotoisia syvärunkoisia keskikäytävällisiä kerrostaloja. Julkisivuissa on käytetty hillitysti varioiden vaaka- ja pystyponttilautaa sekä maalattuja ulkoverhouslevyjä. Lautaverhousten päävärit ovat punainen ja musta. Ulkoverhouslevyistä osa on harmaita ja osa sinisiä. Julkisivun palokatkoja sekä muita julkisivupalon estäviä rakenteita on toteutettu rakennuksen eri osissa eri tavoin.

Kohde on esitelty PUU-lehdesä 4/2007 , Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla sekä kirjassa Kotina puinen kaupunkikylä. 

ASUNTO OY HEINOLAN PUUMERA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Jauhokalliontie 2, 19110 Vierumäki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1 915 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 27
• Rakennukset: Yksi 5 -kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2011

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Versowood Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Koskisen Oy ja Heinolan Kaupunki
• Rakennusliike: Rakennusliike Reponen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelu: Finnmap

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Mika Airaksela, Toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy, puh. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com

Heinolan Vierumäkeen 2011 valmistunut Asunto Oy Heinolan Puumera oli edelläkävijä Suomessa sekä rakennustekniikaltaan että energiataloudeltaan. Kyseessä on viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, jonka välipohjissa on hyödynnetty uudenlaisten puurakenteiden lisäksi ohutta betonikerrosta ääni- ja värähtelyongelmien ratkaisemiseksi. Rakennus täyttää myös VTT:n määrittelemät passiivitalokriteerit ja on hiilijalanjäljeltään Suomen matalatasoisin kerrostalo. Vaikka rakennus on puurunkoinen ja passiivitalo, ei se rakennusliikkeen mukaan tullut sen kalliimmaksi kuin samaa luokkaa olevan betonitalon rakentaminen olisi tullut.

Puumera on hyvin pitkälti toteutettu tehtaalla valmiiksi rakennetuista elementeistä. Välipohjat, kantavat väliseinät, ulkoseinät ja yläpohja olivat kaikki valmiina elementteinä. Puumera on nimetty myös ns. hybridipuukerrostaloksi. Hybridirakenne tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakenteessa on yhdistetty perinteinen suurelementti ja liimapuurunko. Näin saatiin liimapuun kanto-ominaisuudet integroitua suurelementtiin. Kaikki osastoivat väliseinät ja julkisivuseinät on tehty tällä rakenteella. Rakennus on täysin levyjäykisteinen ilman jäykistävää betonista hissikuilua tai vastaavaa rakennetta. Suurelementtien lisäksi käytetyt kantavat palkit ovat kaikki normaalia liimapuuta. Huoneistojen väliset kantavat elementtiseinät ovat ristirunkoisia, mikä mahdollisti hyvän äänitekniikan. Välipohjat ovat puu-betoni-liittorakenteita, eli puuelementin päälle valettu 60 millimetriä paksu betonilaatta on sekin osa kantavaa rakennetta.

Suunnittelun lähtökohtana ollutta passiivitasovaatimus määritteli rakennuksen ulkoseinärakenteen paksuudeksi 270 millimetriä ja U-arvoksi 0,14. Lämmitysenergian arvioitu vuotuinen kulutus on 25 kWh/b-m², mikä tarkoittaa, että rakennus ei tarvitse varsinaista lämmitysjärjestelmää. Suurin osa tarvittavasta lämmöstä tulee ihmisistä, elektroniikasta ja kodinkoneista. Lisälämpönä kovimmilla pakkasilla käytetään tarvittaessa Versowoodin paikallisella tehtaalla puubiojätteestä tuotettua kaukolämpöä, joka on hyvin vähäpäästöistä. Lämmityksen tarvitsema energia tulee ilmanvaihtokoneesta vesikiertoiseen patterivastusjärjestelmään.

Puumera on arkkitehtuuriltaan rikas pulpettikattoinen pistetalo, jonka porrashuone sijaitsee ulkoseinää vasten talon pohjoispuolella saaden mukavasti luonnonvaloa. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty 1. kerroksessa pääasiassa kapeaa tumman harmaata paneelia ja ylemmissä kerroksissa eri seinäpinnoissa vaihdellen vaalean ruskeaa tai valkoista vaakalaudoitusta. Rakennuksessa on käytetty myös maalattuja ulkoverhouslevyjä, joiden tehosteväriksi on valittu kirkkaan oranssi. Levyjä on käytetty lähinnä parvekkeiden sivuseinissä ja sisäänkäyntien yhteydessä. Rakennuksen ikkunat vaihtavat paikkaa kerroksittain tehden julkisivuista elävämpiä. Ikkunoita on paikoitellen tehostettu tummanharmailla paneelikentillä joko ikkunoiden alapuolella tai kahden ikkunan välissä. Etelän puoleista julkisivua peittävät kauttaaltaan asuntojen parvekkeet. Parvekkeissa on käytetty pystysuuntaisia puuritilöitä, jotka niin ikään vaihtavat kerroksittain paikkaa. Ne tuovat piristystä muuten helposti monotoniselta näyttävään parvekerivistöön.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 2/2010 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. 

VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Von Daehnin katu 8 ja 12, 00790 Helsinki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 6 300 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 104
• Rakennukset: Viisi 3-4 -kerroksista puukerrostaloa
• Valmistumisvuosi: 2012

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
• Rakennusliike: Peab Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
• Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Asko Keronen

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Jari Viherkoski, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, puh. 09 612 6670, jari.viherkoski@arkhmv.fi

Helsinkiin, Viikin Latokartanoon valmistui kesällä 2012 tähän mennessä Suomen suurin 104 asuntoa käsittävä puukerrostalohanke. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuvan puukerrostalokorttelin muodostaa viisi 3-4 -kerroksista taloa, joissa on yhteensä 6 300 kerrosalaneliömetriä. Asunto-osakeyhtiöitä on kaksi. Asunnoista 41 eli kaksi taloa kuuluu asunto-osakeyhtiö Mäntyyn ja 62 asuntoa eli kolme taloa Rauduskoivuun. Hanke oli osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Latokartanon puukerrostalot perustuvat Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmään, joka sisältää kertopuu-rakenteisen pilari-palkkirungon, välipohjat, kattoelementit ja puuelementteinä toimitetut ulkoseinät. Lisäksi talojen parvekerakenteet ja aurinkolipat on tehty Kerto- ja liimapuurakenteisina. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmä on myös varsin kustannustehokas, sillä se mahdollistaa betonirakentamista ratkaisevasti nopeamman rakentamisaikataulun, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi materiaalihukan. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmää on kehitetty usean vuoden ajan rakennusalan johtavien asiantuntijoiden verkostona, ja puukerrostaloja on rakennettu järjestelmää hyödyntäen Suomen lisäksi muun muassa Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Viikissä haluttiin panosta myös energiatehokkuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen. Talojen elinaikainen hiilijalanjälki todettiin mittauksissa jopa 45 % pienemmäksi kuin keskiverrolla uudella betonirakenteisella kerrostalolla. Rakennukset ovat myös energiatehokkuudeltaan A-luokkaa.

Latokartanon puukerrostalokortteli on arkkitehtuuriltaan hyvin lämminhenkistä ja viihtyisää. Kerrostaloja on kahta eri tyyppiä, jotka ovat molemmat pistetalon eri variaatioita. Osassa rakennuksista on harjakatot ja osassa pulpettikatot. Harjakattojen harja on asetettu totutusta poiketen rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Myös kohteet pulpettikatot on toteutettu hyvin loivina. Rakennusten julkisivuissa on käytetty näyttävää yli 30 senttimetriä leveää ja 42 millimetriä paksua Metsä Woodin Kuningaspaneelia, joka on valmistettu liimapuusta. Pisimmillään jopa 12 metriä pitkä julkisivupaneeli luo taloille harmonisen ja selkeän linjan. Paneeleissa on käytetty kahta eri ruskean sävyä seinäpinnasta riippuen. Myös parvekkeiden liimapuurakenteet jatkavat samaa puurakentamisen tuntua korostavaa värimaailmaa. Rakennuksissa on käytetty myös valkoisia ulkoverhouslevyjä, lähinnä ikkunoiden yhteydessä.

Hanketta on esitelty PUU-lehdessä 2/2011.

SEINÄJOEN LINTUVIITA

HANKETIEDOT

• Sijainti: Lintuviita 2, 60150 Seinäjoki
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Kerrosalaneliömetrit: 3 100 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 50
• Rakennukset: Yksi 6-kerroksinen puukerrostalo
• Valmistumisvuosi: 2013

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Lakea Oy
• Rakennusliike: Rakennus K. Karhu Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto AT
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pertti Ruuskanen ja Stora Enso Building and Living

YHTEYSHENKILÖ

• Nimi: Jouni Liimatainen
• Asema: Jyväskylän aluepäällikkö, Lakea Oy
• Puhelinnumero: 0400 644 701
• Sähköpostiosoite: jouni.liimatainen@lakea.fi

Seinäjoen Lintuviita 2 on Lakea Oy:n ja Stora Enso Building and Livingin yhdessä toteuttama kerrostalohanke Seinäjoella. Kohde on täydennysrakentamista ja rakennettiin pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Kohde käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin. Rakennus on valmistunut joulukuussa 2013. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi toisen vaiheen rakentamisen samaan kortteliin.

Lintuviita 2 valmistui Lakea Kiinteistöt Oy:n omistukseen ja se rahoitettiin valtion korkotukilainoituksella. Rakennuksen väestönsuojan ja varastot sisältävä pohjakerros tehtiin betonista ja loput viisi kerrosta Stora Enson CLT-rakenteisista tilaelementeistä, jotka tehtiin Stora Enson Hartolan tehtaalla. Puulevyssä on pystytty minimoimaan perinteisen puurakentamisen ongelmat kuten painumat ja kutistuminen. Puurakentamisen riskirakenne, välipohja, on ratkaisussa tuulettuva ja toisaalta vettä pitävä. Esimerkiksi mahdollinen palonsammutusjärjestelmän aktivoitumisen aiheuttama vesi ei pääse välipohjarakenteeseen.

Rakennus oli valmistuessaan suurin CLT-tilaelementein toteutettu asuinkerrostalohanke koko Euroopassa.

KIINTEISTÖ OY TURUN PALVELUKOTI

HANKETIEDOT

• Sijainti: Ruissalontie 19, 20200 Turku
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Palvelutalo
• Kerrosalaneliömetrit: 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 54 (palveluasuntoa)
• Rakennukset: Yksi 4-kerroksinen palvelutalo
• Valmistumisvuosi: 2014

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Lakea Oy
• Rakennusliike: NCC Rakennus Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy
• Rakennesuunnittelu: KPM-Engineering

YHTEYSHENKILÖ

• Nimi: Keijo Ullakko
• Asema: Toimitusjohtaja, Lakea Oy
• Puhelinnumero: 040 549 7250
• Sähköpostiosoite: keijo.ullakko@lakea.fi

Kiinteistö Oy Turun palvelukoti on Lakea Oy:n on rakennuttama palvelutalo Turun Iso-Heikkilässä. Palvelutalo on nelikerroksinen. Pohjakerros toteutettiin betonirakenteisena ja loput kolme kerrosta puurakenteisina.

Lakean omistukseen tulevaan kiinteistöön tuli 54 palveluasuntoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Kiinteistöä käyttävät myös avopalvelun asukkaat. Tilat vuokraa MediVida Oy.

Rakennus toteutettiin Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n puumoduulitekniikalla. CLT-levyistä tehdyt puumoduulit tulivat taloon Stora Enson tehtailta Pälkäneeltä ja Hartolasta. Tilaelementtejä käytettäessä tuotanto tapahtuu teollisesti kuivissa sisätiloissa, jolloin voidaan varmistaa rakentamisen laatu ja nopea toimitusaikataulu. Puurakentamiskonseptin avulla rakennus saatiin käyttöön normaalia rakennustapaa nopeammin, noin puolessa vuodessa hankkeen käynnistymisestä. Rakennus valmistui huhtikuussa 2014.

JOENSUUN METLA - TALO

HANKETIEDOT

• Sijainti: Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja laboratoriorakennus
• Pinta-ala: 7 653 br-m²
• Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen tutkimuskeskus
• Valmistumisvuosi: 2004

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
• Rakennusliike: Rakennusliike A. Taskinen Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Antti-Matti Siikala, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto SARC Oy, puh. 09 6226 1825, siikala@sarc.fi

Puurakenteinen Metla -talo valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle. Metla -talon rakentamista varten järjestettiin vuonna 2002 arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli suunnitella puurakenteinen toimiva ja innostava työympäristö metsäntutkijoille ja samalla edistää suomalaisen puun innovatiivista käyttöä. Lisäksi haluttiin rakennuksen avulla korostaa metsäntutkimuksen erityisasemaa Joensuun yliopiston kampusalueella. Nämä ehdot täytti parhaiten SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala ehdotuksellaan ”Puumerkki”. Metla -talo oli valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Metsäntutkijoille tehdyssä talossa on kokeiltu sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen ratkaisuja innovatiivisella tavalla. Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Talossa on tilat yhteensä yli 200 työntekijälle, useita kokoustiloja, aularavintola ja moderni laboratorio. Metlalaisten lisäksi talossa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Metla-talosta tuli valmistumisensa jälkeen merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut yli 25 000 vierasta, ja se on myös voittanut useita niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin palkintoja.

Rakennukseen kehitettiin parhaita ulkomaalaisia esimerkkejä soveltaen pilari-palkki-laatta -runkojärjestelmä, joka toteutettiin 7,2 metrin moduuleissa. Ratkaisu tekee mahdolliseksi muun­tojouston, väliseinämuutokset ja jopa julkisivumuutok­set. Rakenteista pilarit ja palkkien alaosat ovat liimapuuta. Palkkien yläosat ovat betonia. Runkoa jäykistävät teräsbetoniset porrashuoneet ja IV-kuilut. Välipohjien kotelolaatat on val­mistettu massiivipuuaihioista ja niiden päälle valetusta 80 mm:n betonilaatasta. Välipohjat toimivat liittora­kenteena, mikä lisää jäykkyyttä sekä parantaa värähtely­ominaisuuksia ja käyttömukavuutta. Perustus ja alapohja ovat teräsbetonirakenteisia. Alapohjan alla on koneellisesti tuuletettu ryömintätila ja huoltokäytävä. Ulkoseinän umpiosat tehtiin 1,8 x 7,2 m kokoisina, puurankaisina nauhaelementteinä, jotka jäykistettiin sisäverhousvanereillla, ja ulkoverhouksena käytettiin ponttilau­taa. Elementit kannatettiin reunapilareista teräskonsoleil­la.

Metla-talo noudattaa Joensuun yliopistokampuksen rakeisuutta ja suhdemaailmaa, mutta erottuu selkeän muotonsa ja voimakkaan materiaalitunnun vuoksi. Rakennus näyttäytyy ulospäin suljettuna puisena arkku­na, jonka hahmossa korostuu vanhoista purkuhirsistä koostuvien seinien rajaama esipiha. Hirsiseinät toimivat porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle kuljettaessa. Tutkimuskeskuksen toimisto- sekä labo­ratoriotilat kiertyvät muuta ympäristöä ylemmäs nostetun sisäpihan ja aulan ympärille. Sisäpihaa hallitse­vat tervattu, ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila, sekä aulan perinteisistä tukinuittopuo­meista innoituksensa saaneet vinopilarit. Rakennuksen runkosyvyys, julkisivujen ja käytäväseinien aukotus mahdollistavat luonnonvalonsaannin kaikkiin työskentelytiloihin ja lisäävät tilojen avaruutta ja viihtyisyyttä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla

Tutkimus puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutuksista: lue lisää Metlan sivuilta.

FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO)

HANKETIEDOT

• Sijainti: Tuulikuja 2, 02100 Espoo
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Pinta-ala: 13 048 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimistorakennus
• Valmistumisvuosi: 2005

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Kiinteistö Oy FMO Tapiola
• Rakennusliike: PEAB Seicon Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Helin & Co Architects
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto WSP Suunnittelu Kortes Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Pekka Helin, Arkkitehti, Helin & Co Architects, puh. 0207 577 800, pekka.helin@helinco.fi

Finnforest Oyj järjesti Modular Office -arkkitehtikilpailun keväällä 2003. Tehtävänä oli suunnitella puurakenteinen toimistotalo noin 240 työntekijälle. Rakennukseen sijoittuivat Finnforestin toimitilat sekä muita yhtiöitä. Kilpailun tavoitteena oli arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan korkeatasoinen, toimiva ja joustava toimistotalosuunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on käytetty kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti oivallisella tavalla. Suunnitelman tuli olla myös teollinen tuote, joka on muunneltavissa kooltaan ja kokoonpanoltaan erilaisiin tilanteisiin. Voittajaksi valittiin ehdotus ”Sydänpuu”. Elokuussa 2005 valmistunut rakennus oli valmistuttuaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. FMO Tapiolan rakentamiseen sovellettiin viime vuosina Finnforestin, VTT:n ja TKK:n puutekniikanlaboratorion yhteistyönä kehitettyjä uusia puutuoteratkaisuja. Työmaavaiheessa keskityttiin erityisesti asennus- ja työmaan kosteudenhallintakysymyksiin. FMO:ssa oli myös useita ensi kertaa kaupallisessa käytössä olevia ratkaisuja.

FMO:n kantava pilari-palkki-runko sekä välipohjan kotelolaatat ovat kertopuuta. Kellarikerros, hissikuilut ja jäykistävät porrastornit ovat betonia. Katon jäykistävät ristikot ovat terästä. Julkisivut ovat kohdetta varten kehitettyjä kertopuurunkoisia elementtejä, joissa ikkuna on kiinteä osa rakennetta. Rakennuksen pääasiallinen julksivuverhous on halkaistua liimapuulankkua, jonka koko on ruhtinaalliset 42 x 312 mm. Paksusta lankusta saatiin hyvin säänkestävä ja pitkäikäinen paneelijulkisivu. Julkisivut koottiin tehtaalla valmiiksi, pintakäsitellyiksi kuorielementeiksi, mikä nopeutti rakentamista, ja samalla saatiin kaunis, piilokiinnityksellä toteutettu verhous. Samaa elementtitekniikkaa käytettiin lämpöpuusta tehdyissä aurinkosäleiköissä, joista näyttävin on kartiomoduulin aurinkosuoja. Itäjulkisivuun on sijoitettu lisäksi kolme liimapuista parvekekehää. Sisustamisessa on käytetty runsaasti kertopuuta. Helposti muunneltavien väliseinäelementtien runko on niin ikään kertopuuta. Innovaatioina sisustuksessa on toimistohuoneiden sisälasiseinien karmit, jotka ovat tammiviilutettuja tai tervalepän sävyyn kuullotettua kertopuuta. Toimistohuoneiden liukuovet ovat tervaleppäviilulla pinnoitettua kertopuulevyä.

FMO -malli mahdollistaa massoittelultaan ja hahmoltaan yksilöllisten puurakenteisten toimistorakennusten suunnittelun ja toteutuksen käyttäen hyväksi modulaarisia runko-, julkisivu- ja verhouselementtejä. Perustana on sarja yksinkertaisia, suorakulmaisia toimistomoduuleita, joita voidaan täydentää kaarevilla erikoismoduuleilla. Muista eroava eteläpäädyn kartiomainen moduuli “Eteläviitta”, korostaa muodollaan rakennuksen merkitystä maamerkkinä ja samalla mahdollisuuksia toteuttaa käytetyistä puutuotteista perusmoduulia vapaampaa arkkitehtuuria. Moduulit kätkevät sisäänsä tilajärjestelmän, jossa sisätilojen korkeat aulat ja ulkotilan puoliatriumit vuorottelevat. Työtilat lomittuvat näihin niin, että yksiköistä avautuu vaihtelevia näkymiä Tapiolaan ja ympäröivään luontoon. Työn ympäristöt ovat mitoiltaan pieniä ja ne sopivat yksilölliseen työskentelyyn tai ryhmätyöhön. Tavoitteena on sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vuorovaikutus sekä miljöö, joka edistää keskittymistä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 4/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

PILKE

HANKETIEDOT

• Sijainti: Ounasjoentie 6 (Arktikum-aukio), 96200 Rovaniemi
• Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja näyttelyrakennus
• Pinta-ala: 5 589 br-m²
• Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimisto- ja näyttelyrakennus
• Valmistumisvuosi: 2010

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Metsähallitus
• Rakennusliike: Palmberg Rakennus Oy
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto-Palo-Rossi-Tikka Oy
• Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy

YHTEYSHENKILÖ                                                                            

• Teemu Palo, Arkkitehti, Arkkitehtityöhuone APRT Oy, puh. 010 424 0104, tpa@aprt.fi

Rovaniemen Ounasjoen törmälle rakennettu Pilke on Metsähallituksen uusi toimitalo. Talossa on 135 ihmisen työpaikka sekä pohjoisten metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus Pilke. Pilke-talo ilmentää Metsähallituksen ympäristölinjausta, ja siksi lähtökohtana sen rakennusmateriaaliksi oli puu. Puurakenteisen Pilkkeen hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosa vastaavan teräs- tai betonirakennuksen päästöistä.

Pilkkeen kantava rakenne koostuu liimapuisista pilareista ja parhaimmillaan jopa 1,5 metrin korkuisista palkeista. Kellarikerros on betonia. Pilari-palkki-runko on jäykistetty betonisilla porrashuoneilla ja hissikuilulla. Puiset primääri- ja sekundäärirakenteet ovat näkyvissä sisätiloissa. Julkisivu on koottu puisista ulkoseinäelementeistä. Välipohja muodostuu kantavien puisten palkkien päälle asennetusta havuvanerista ja pintabetonilaatasta. Yläpohja ja vesikatto on rakennettu kattoristikoista kantavien liimapuupalkkien päälle. Kallistukset ja vedenpoisto on hoidettu hanhenselkäperiaatteen mukaisesti. Paloteknisesti Pilke jakautuu kahteen osaan, joita erottaa koko rakennuksen korkuinen osastoiva seinä. Rakennuksessa on sprinkleri- ja savunpoistojärjestelmät tunnistimineen. Ylimmän kerroksen avokäytävät sulkeutuvat palotilanteessa savuverholla, jolloin rakennuksesta pääsee ulos turvallisesti.

Pilkkeen pääsisäänkäynti on Ounasjoentien puolella, rakennuksen terävässä kulmassa. Sisääntulosta avautuu koko rakennuksen korkuinen aulatila ensin ylöspäin ja sitten alas näyttelytilaan. Avaruus, luonnonvalo ja tilan tuntu ovat Pilkkeen keskeiset elementit. Ounasjoen puoleisella julkisivulla on koko rakennuksen korkuiset ikkunat, jotka tuovat maiseman silmien eteen heti sisään astuttaessa. Suuren ikkunapinnan ääressä on osin kolmen kerroksen korkuinen kahvio. Näkymä Lainaalle, Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan, oli yksi talon suunnittelun tärkeistä lähtökohdista. Toimistohuoneet kiertävät kahden suuren aulatilan ympärillä. Toimistotilojen joustavan muuntelun mahdollistavat helposti siirrettävät puuväliseinät. Huoneita yhdistää avokäytävä, jonka ansiosta yhteys säilyy myös kerrosten välillä. Käytävien kaiteet ovat tammea ja vihreäksi sävytettyä lasia. Pohjakerroksessa sijaitsee tiedekeskus Pilke. Koko rakennuksen korkuinen näyttelytila kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Tilaan laskeudutaan pääaulasta tammiportaita pitkin. Näyttelytilan lattiaa peittää tummaksi käsitelty pölkkylattia. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty tummaksi käsiteltyä kuusta, jonka elävä pinta on jätetty näkyväksi. Ikkunoiden smyygilaudat ovat Metsähallituksen värejä mukaillen vihreät. Julkisivun vihreää löytyy myös sisätiloista pääaulan korkeaan seinään maalatusta kuviosta sekä porraskäytävistä. Aulan tummassa lattiassa ja erilaisissa puupinnoissa toistuvat julkisivun värit ja materiaalit. Runsas puun käyttö tuo Pilkkeeseen kodikkuutta ja lämpöä. Pehmeät ja pintarakenteeltaan epäyhtenäiset puupinnat saavat aikaan miellyttävän akustiikan korkeassa ja avarassa tilassa. Pilke-rakennus itsessään on tiedekeskuksen suurin näyttelyesine. Se on ekologisena puurakennuksena esimerkki puun kestävästä ja nykyaikaisesta käytöstä.

Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2011 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää myös Metsähallituksen Pilke-sivustolta.

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Luontokeskus Haltia
• Kaupunki / kunta: Espoo
• Alueen käyttötarkoitus: Luontokeskus
• Alueen / tontin koko: n. 1,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 3 534 br-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: yksi 2-3 -kerroksinen näyttely- ja kokousrakennus
• Kustannusarvio: n. 15 000 000€

YHTEISTYÖKUMPPANIT

• Rakennuttaja: Nuuksiokeskus Oy (Pöyry CM Oy palkattu)
• Rakennusliikkeet: YIT
• Materiaalitoimittajat: Eridomic Oy (Stora Enso)
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy
• Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Tanskanen Oy

YHTEYSHENKILÖT

• toimitusjohtaja Timo Kukko, 0500 186 182, timo.kukko@metsa.fi

• projektipäällikkö Simo Hakkarainen, 050 409 2470, simo.hakkarainen@storaenso.com

Suomen luontokeskus Haltia on kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä näyttelykeskus pääkaupunkiseudulla, Espoon Nuuksiossa. Keskus sijaitsee Solvallan urheilupuiston läheisyydessä, noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja 17 kilometriä Espoon keskuksesta.

Haltia esittelee yhden katon alla Suomen luonnon helmiä elämyksellisellä tavalla. Samalla se on myös portti Suomen luontoon, sillä Nuuksion erämainen järviylänkö kutsuu retkelle suoraan Haltian ovelta. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, luontokoulutukselle, kokouksille ja perhejuhlille.

Rakentamista varten perustettiin vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, johon kuuluivat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Oy. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen.

Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävien hoitajaksi valittiin Pöyry CM. Haltia rakennettiin suurelementeistä Stora Enson ja sen tytäryhtiön Eridomic Oy:n CLT-tekniikalla. Haltiasta tuli Suomen ensimmäinen CLT-puuelementtitekniikalla toteutettu julkinen rakennus. Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Valittu rakennustapa oli sekä ekologinen että taloudellinen. Rakentamisessa olivat muutenkin keskiössä luontoarvot ja ekologisuus.

Lisätietoa: www.haltia.com

Kohde on esitelty myös PUU-lehdessä 3/2013 ja Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa
• Lukuja ja laskelmia

Liitetiedostot

Suomalaiset puukerrostalot 1995-2014 (pdf)

Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty toukokuussa 2014. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.

ESPOON TUULINIITYN PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Espoon Tapiolaan, Tuuliniityn alueelle, kaavaillaan 6−7-kerroksisista puukerrostaloista koostuvaa korkeatasoista asuinaluetta, jossa toistuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. Alueelle tutkitaan myös mahdollisuutta rakentaa 13-kerroksinen asuinrakennus puurakenteisena. Alueen kokoluokka on 20 000−30 000 k-m². Hanke on Asuntosäätiön ja MetsäWoodin yhteisprojekti. Alueesta järjestettiin syyskaudella 2012 arkkitehtikilpailu asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotus ”tiebreak”. Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja MetsäWood ryhtyivät yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa Tuuliniityn asuinalueelle. Kaavaa viedään tässä vaiheessa eteenpäin ns. ykkösvaiheen osalta, jolloin alueella oleva tenniskeskus vielä on olemassa. Kaavaprosessin kaavoituskonsulttina toimii kilpailun voittanut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen. Lopullisesti rakennuttajat ja kohdekohtaiset suunnittelijat selviävät myöhemmin, kun tiedetään kenelle kaupunki tontit luovuttaa. Tuuliniityn puukerrostaloalue on myös yksi TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyön kärkihankkeita Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. Hankkeen osalta selvitetään myös mahdollista Tekes-yhteistyötä.

Tavoitteena Tuuliniityssä on kumppanuuskaavoituksen kautta luoda tulevaisuuden asuinmiljöötä ja viihtyisää elinympäristöä sekä etsiä keinoja uudisrakentamisen luontevaan liittämiseen vanhaan Tapiolaan. Samalla kehitetään teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden myös ekologisuutta korostavan miljöörakentamisen tutkimiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin. Ensimmäinen rakennus Tuuliniityn puukerrostaloalueelle valmistuu arviolta vuoden 2016 lopulla. 

HAMINAN TERVASAARI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Tervasaari, Linnoituksen kaupunginosa
• Kaupunki / kunta: Hamina
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 42 hehtaaria, joista asuinkortteleiden pinta-alaa 8 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 62 000 k-m² asumista ja 28 000 k-m² liikerakentamista
• Asuntojen lukumäärä: n. 400 - 500 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3 ½ - 4 ½ -kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Haminan Linnoituksen kaupunginosaan ollaan suunnittelemassa kaupungin keskustan laajenemisaluetta. Tervasaari on aivan Haminan keskustan tuntumassa, heti sen eteläpuolella merenrannassa. Se on looginen suunta keskustan laajenemiselle. Alueelle on suunnitteilla noin 10 vuoden kysyntää vastaava määrä asuinrakentamista ja toimitilatontteja, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 000 k-m²:ä. Merenrantaan sijoittuu myös vapaa-ajan ja virkistystoimintojen alue; kylpylähotelli, risteilyterminaali, puurakenteisia rantamakasiineja, uimaranta ja venesatama. Tervasaaresta pyritään rakentamaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja luonteeltaan monipuolinen merellinen kaupunkiympäristö. Asemakaava mahdollistaa puukerrostalorakentamisen. Kaavaprosessin jälkeen on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Alueella on aiemmin toiminut saha, minkä vuoksi on jouduttu tekemään huomattavia maa-aineksen puhdistustoimenpiteitä.

HELSINGIN JÄTKÄSAAREN WOODCITY

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Jätkäsaaren Wood City
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistoja, hotelli, liiketiloja ja asumista
• Alueen / tontin koko: n. 8 300 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m², josta asumista 8 000 k-m², hotelli 8 000 k-m² ja toimisto 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (100)
• Ensisijainen rakennustyyppi: maksimissaan 8-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Wood City on Stora Enso Building and Livingin ja SRV Yhtiöt Oyj:n yhteishanke Helsingin Jätkäsaareen. Yhteistyössä on ollut mukana myös Helsingin ATT. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaisi uusinta suomalaista ympäristöystävällistä puurakentamisen teknologiaa. Kortteliin suunnitellaan toimisto- ja liiketiloja, hotellia sekä asuntoja yhteensä 28.000 k-m²:n edestä. Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin, jota on kehitetty eteenpäin yhteistyössä korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Wood City-korttelin on tarkoitus edustaa ilmastonmuutosta hillitsevää rakennustapaa, joka saavuttaa ympäristötavoitteet mm. rakennusmateriaalien vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen energiankäytön sekä rakennusten pienen energiankulutuksen avulla. Kohteesta pidettiin 16.2.-14.8.2012 arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus "Stories".

HELSINGIN PUKINMÄEN ENERGIATEHOKKAAT PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 8 441 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 7 700 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 43 ASO-asuntoa ja 48 vuokra-asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-7-kerroksinen pistetalo
• Kustannusarvio: 18 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: 

Helsinkiin, Pukinmäen keskustaan, entiselle vanhustentalon tontille, Eskolantien varteen kaavaillaan 5-7-kerroksisia puukerrostaloja. Rakennusoikeutta on yhteensä 7 700 kerrosala-neliömetriä. Siitä puolet tullaan toteuttamaan ARA-vuokrakohteena ja puolet asumisoikeus / hitas-kohteena. Eskolantie 4:ään rakennetaan yhteensä neljä puukerrostaloa. Ne tulevat olemaan hahmoltaan noppamaisia ja sijoitetaan kulmittain katuun nähden, jolloin asuntoja saadaan avattua parempiin ilmansuuntiin. Samalla tiiviiseen rakennusrintamaan saadaan väljyyttä, näkymä tieltä suojellulle päiväkodille säilyy eikä kadun vastakkaisella puolella olevien talojen yksityisyys vaarannu. Pukinmäen hankkeen urakkakilpailu käynnistettiin 2012 kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka kuluessa laadittiin tarjouspyyntöasiakirjat suunnittelun ja rakentamisen yhteiskilpailun muodossa käytävään urakkakilpailuun. Urakkakilpailun voitti SRV Rakennus Oy. Kohteen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Matti Airamo.

JOENSUUN PENTTILÄNRANNAN PUUKERROSTALOKORTTELIT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Penttilänrannan puukerrostalokorttelit
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 25 300 m² (koko Penttilänranta 36 hehtaaria)
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m² (koko Penttilänranta 175 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: 370 - 400
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-5-kerroksinen puukerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Joensuuhun, Pielisjoen rantaan on rakenteilla mittava kerrostaloalue, Penttilänranta. Alueelle tulee myös puukerrostalokortteleita. Ensi vaiheessa haettiin rakentaja 3 300 m²:n kokoiselle puukerrostalotontille, jolla rakennusoikeutta on 3 100 k-m². Rakentajaksi valittiin Rakennusliike Purmonen Oy. Kohteen nimi on Asunto Oy Penttilänrannan Kotisatama. Kotisatama on omalle tontille vapaarahoitteisena rakennettava viisikerroksinen kerrostaloyhtiö, jossa on 35 pienehköä  asuntoa. Myöhemmin hakuun tulee toinen, huomattavasti suurempi kokonaisuus, 22 000 m² (3 tonttia), jossa rakennusoikeutta on 24 900 k-m². Asuntoja ensimmäiseen vaiheeseen tullee 40 - 50 ja toiseen 330 - 350. Rakennuskorkeus ensimmäisessä vaiheessa on 5 ja toisessa 4-5 kerrosta. Koko Penttilänranta on kooltaan n. 36 hehtaaria ja rakentamista tulee kaiken kaikkiaan 175 000 k-m². Kyseessä on hyvin pitkäaikainen hanke (n. 20 vuotta) ja Penttilänrantaan tullaankin ohjaamaan valtaosa seuraavien parin vuosikymmenen rakentamisesta Joensuussa. Penttilänrannan tavoitteena on haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Alue on vanhaa saha-aluetta, jossa on ollut teollista toimintaa yli 100 vuotta. Teollinen toiminta on jättänyt maaperään siinä määrin haitta-aineita, että alueen maaperä on täytynyt puhdistaa, ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa. Rakentaminen on alkanut ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo 2013. Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa PUUSTA Innovations Oy.

JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Puukuokka
• Kaupunki / kunta: Jyväskylä
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 9 920 m²
• Kerrosala-neliömetrit: n. 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 175 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 28 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhdessä energiatehokkaan kerrostalohankkeen Jyväskylään, noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Kuokkalan alueelle rakennettava ”Puukuokka” on erittäin näkyvällä paikalla, lähellä Jyväskylä asuntomessualuetta 2014. ”Puukuokka” koostuu kolmesta 6-8-kerroksisesta puukerrostalosta, joiden kerrosala on yhteensä n. 12 000 k-m². Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Alueen kaavamuutos on tekeillä. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja valmista olisi tarkoitus olla jo saman vuoden syksyllä. Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy.

KERIMÄEN KIRKKORANNAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kirkkorannan puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Savonlinna (Kerimäki liittynyt Savonlinnaan)
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue on 49,5 hehtaaria, josta maa-aluetta noin 25,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 19 320 k-m² (koko alue), josta kerrostalorakentamista 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 50 kerrostaloasuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksisia puukerrostaloja, rivi- ja pientaloja, sekä liike-, palvelu- ja toimistorakentamista.

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kerimäen Kirkkorantaan ollaan suunnittelemassa monipuolista asuin- ja virkistysaluetta, joka sisältää myös puukerrostaloja. Puurakentamismahdollisuuksia on puukerrostalojen lisäksi rivitalokohteissa, rantapaviljongissa, venevajoissa ja uima-alueen rakennuksissa. Aluetta halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa. Kirkkorannan suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa Kerimäen elinvoimaisuutta sekä kehittää keskustaajamaa matkailu- ja virkistyskeskuksena ja edesauttaa sen kaupallisten palveluiden säilymistä ja monipuolistumista. Kirkkoranta sijaitsee Kerimäen keskustaajaman eteläosassa Puruveden rannalla. Aluetta rajaa lännessä Kerimäentie, pohjoisessa ja idässä Puruvedentie ja vesialue sekä etelässä Puruvesi. Alueella sijaitsee osa Kerimäen kaupallisista ja julkisista palveluista, jonkin verran asumista, museorakennuksia ja rakennetun kulttuuriympäristön suojeltuja arvokohteita sekä venesatama ja virkistysalueita. Kaavatyössä huomioidaan myös Puruveden virkistyskäytön edistäminen sekä järven ja ranta-alueen ympäristöarvot. Asemakaavan tekee Finnish Consulting Group. Kaavatyössä hyödynnetään Kirkkorannan kehittämisen pohjaksi Pöyry Finland Oy:n vuonna 2009 laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Jatkosuunnitelmaa kaavoitustyön pohjalle tekee Tomi Laine diplomityönään Tampereen teknilliselle yliopistolle. Diplomityö valmistuu toukokuussa 2013.

KOKKOLAN VANHASATAMALAHDEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Kokkola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: -
• Kerrosala-neliömetrit: 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 190
• Ensisijainen rakennustyyppi: 8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: 28 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy on käynnistänyt puukerrostalohankkeen Kokkolan Vanhasatamalahteen vuoden 2011 asuntomessualueen eteläpuolelle. Hanke koostuu neljästä 8-kerroksisesta puurakenteisesta pistekerrostalosta. Talot sijoitetaan vierekkäin kaarevan Havsvägen varrelle. Rakennusten kadun puolesta aiotaan massoittelultaan selkeää ja suoralinjaista sisäänvedettyine parvekkeineen. Pihan puoli voi olla jäsentelyltään monimuotoisempi, parvekkeet ulostyöntyviä ja kerroskorkeus vain seitsemän kerrosta, mikä mahdollistaa kattoterassit merinäköalalla. Väritykseltään kadun puoli halutaan värilliseksi ja sisäpiha kontrastina neutraalimmaksi. Kokkolan kaupunki on aloittanut Lakean ehdotuksen pohjalta asemakaavamuutosprosessin alkuvuodesta 2013. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueelle toteutuvan asuntorakennusten talotyypit ja korttelisuunnitelmat.

KOUVOLAN PALLOKENTÄN ALUE (E2 - KERROSTALOKILPAILU)

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: E2-kerrostalokilpailu (Pallokentän alue)
• Kaupunki / kunta: Kouvola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 1,2 hehtaaria, rajattu alaspäin kilpailuvaiheen 1,5 hehtaarista
• Kerrosala-neliömetrit: 8 000 k-m², kilpailuvaiheen 15 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 90-100, kilpailuvaiheessa 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-8-kerroksisia piste- ja lamellitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kouvolaan, Kuusankosken rannalle sijoittuvalle tontille on järjestetty kansainvälinen E2 (Ecology + Economy) -puukerrostalojen suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailu oli luonteeltaan konseptikilpailu ja sen tarkoituksena oli kehittää ja soveltaa puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä järjestelmäratkaisuineen käyttäen esimerkkinä Kouvolassa toteutettavaa asuinkerrostaloaluetta. Kilpailun tavoitteena oli myös käynnistää puurakentamiseen liittyvä koulutus-, tutkimus-, ja kehityskeskus, Woodinno ja edistää sen avulla uutta yrittäjyyttä Kouvolan seudulla. Kilpailun avulla halutaan edistää myös puukerrostalorakentamisen teollisten sovellusten käyttöönottoa kaikkialla Suomessa. Kouvolan kaupunki on järjestänyt kilpailun yhteistyössä KSS Energian, Kymenlaakson liiton, Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön ja Tekesin kanssa. Kilpailun voittajatöiksi valittiin E2volution ryhmänvetäjänä Arup GmbH ja Puu-Bo vetäjänään Bjarke Ingels Group BIG. Voittajatöiden pohjalta tehtävä kaavoitustyö on meneillään. Asemakaavasta tehdään siinä määrin väljä, että kumpi tahansa työ tai niiden yhdistelmä on mahdollista toteuttaa alueelle. Aluetta ja rakentamisen määrää on rajattu alkuperäisestä 15 000 k-m²:sta n 8 000 k-m²:iin.

KUOPION JULKULAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Julkulan täydennysrakentaminen
• Kaupunki / kunta: Kuopio
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, palstaviljely ja virkistysalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue: 13 hehtaaria. Kortteli 38 n. 11 000 m² ja kortteli 40 n. 12 000 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 10 000 k-m² (2 x 5 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: Kortteli 38: 84 asuntoa, kortteli 40: 80-90 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: Pääosin 5-kerroksiset puukerrostalot
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kuopion Julkulanniemen ympäristöön valmistellaan asemakaavamuutosta ja täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen arvioidaan tukevan alueen nykyisten palvelujen säilymistä. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös Kuopion ensimmäiset puukerrostalot. Puukerrostalot on osoitettu kortteleihin 38 ja 40, joissa molemmissa on rakennusoikeutta 5 000 k-m² viiteen kerrokseen asti. Tavoitteena on 5-6 puukerrostaloa. Alueelle haetaan puukerrostalojen rakentamisesta kiinnostuneita rakennusliikkeitä. Korttelin 38 osalta on ideasuunnitelmat olemassa. Alueella aiotaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Alue mahdollistaa myös paikallisen lähiruoan tuotannon. Virkistysympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Alueella sijaitsee kaksi suojeltua rakennusta: alkujaan pappilaksi 1800-luvulla rakennettu, mutta nykyisin nuorisotiloina ja kyläntalona toimiva Julkula-talo sekä paikallisesti arvokas, 1600-luvulta lähtöisin oleva Tossavalan pihapiiri. Alueella sijaitsee myös yleistä rakentamista: erityiskoulu, päiväkoti ja palvelutalo sekä 1970-90-luvuilla rakennettuja pääosin puisia omakotitaloja.

LAHDEN KARISTONPORTTI

 HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lahden Karistonportti
• Kaupunki / kunta: Lahti
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen sekä liike- ja toimistorakentaminen
• Alueen / tontin koko: Asuinkorttelialueita 3,7 ha (sisältää myös 1−2-kerroksisia puurivitaloja) sekä liike- ja toimistorakentamisen korttelialueita  6,9 ha
• Kerrosala-neliömetrit: 26 020 k-m² (asuminen) ja  33 276 k-m² (toimitilat)
• Asuntojen lukumäärä: 320
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5−6-kerroksisia asuinkerrostalot + rivitaloja ja toimitiloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kariston alue sijaitsee Lahden kaupungin Järvenpään (17.) kaupunginosassa. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria ja se sijaitsee 4−5 kilometrin etäisyydellä keskustasta val-tateiden 4 ja 12 eritasoliittymän koillispuolella. Alueelle kaavoitetaan niin asuinkerrostaloja kun rivitaloja sekä liike- ja toimistorakentamista. Toimitilakorttelit on sijoitettu lähimmäksi valtateitä ja asuminen pääkatujen kainaloon Karistonportin koillissektoriin. Kerrostalokorttelien pysäköinti on sijoitettu pääkatujen varteen muodostamaan puskurivyöhykkeen erilaisten maankäyttötapojen rajalle sekä suojaamaan kerrostalojen etelän ja lounaan puoleisia piha-alueita liikennemelulta. Pysäköintivyöhykkeen takana on 5- ja 6-kerroksisten asuinkerrostalojen vyöhyke ja niiden takana liikennemelulta suojassa asuinpientalojen (rivitalot) korttelit. Eri asumismuodot on erotettu toisistaan kevyen liikenteen kaduilla, jotka toimivat samalla palokunnan pelastusteinä. Puurakentamisella tulee olemaan Kariston rakentamisessa keskeinen rooli.

LAHDEN SYKEKADUN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lahden Sykekadun puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Lahti
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloasuminen
• Alueen / tontin koko: Noin 4,3 ha
• Kerrosala-neliömetrit: 3 x 1 800 k-m² (yht. 5 400 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: −
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lahteen Sykekadulle (6, 8, 10, 12, 14, 16 ja 18) on suunnitteilla kolme 6-kerroksista puukerrostaloa. Tonteilla on nykyisellään seitsemän 1980-luvulla rakennettua 2−3-kerroksista betonirakenteista lamellitaloa. Hanke on näiden tonttien täydennysrakentamista. Hanke on hankesuunnitteluvaiheessa. Kaavamuutoshakemus tonteille on jätetty tammikuussa 2014 ja tavoite kaavan lainvoimaisuudelle on alkuvuodesta 2015.

LIEDON TIMPERIPUISTON PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Timperipuistion puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Lieto
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 4 098 m²
• Kerrosala-neliömetrit:  1. talo As Oy Liedon Timperi: 788,5 k-m², + myöh. kaksi suunnilleen saman kokoista lisää
• Asuntojen lukumäärä: 3 x 12
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Liedon Timperipuistoon Simpukkatielle on suunnitteilla kolme 4-kerroksista puukerrostaloa. Kohde sijaitsee hyvällä paikalla peltomaisemissa lähellä Liedon keskustan palveluita. Aluksi rakennetaan yksi talo, As. Oy Liedon Timperipuisto ja loput kaksi myöhemmin. Alueen asemakaava on lainvoimainen ja rakentamaan on tarkoitus päästä kevään 2013 aikana. Hankkeessa on ollut aktiivisesti mukana Turun ammattikorkeakoulu, jossa on suunniteltu kohteessa käytettävä Timperipalkki-puurakennusjärjestelmää. Järjestelmä on yhteensopiva myös uuden RunkoPES:in kanssa. Kohteen rakentamisesta vastaa Ojarannan Rakennus Oy.

NURMIJÄRVEN RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rajamäen Kylänpään alue
• Kaupunki / kunta: Nurmijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, lähipalvelut sekä keskustatoiminnot
• Alueen / tontin koko: 72 hehtaaria (koko suunnittelualue)
• Kerrosala-neliömetrit: -
• Asuntojen lukumäärä: -
• Ensisijainen rakennustyyppi: -
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nurmijärven Rajamäen asemakaavaa ollaan muuttamassa taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta. Näkymää hallitsevat peltoaukeat sekä niiden väliin jäävät puustoiset kukkulat. Alueella sijaitsee mm. entinen Metsäoppilaitos ympäristöineen, joitain tilakeskuksia sekä parikymmentä voimassa olevan kaavan mukaista pientaloa. Alueen vahvuus ovat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Suunnittelualueen kautta kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää Rajamäen urheilualueen Kiljavannummen ja Herusten ulkoilureitteihin. Yhteys tullaan säilyttämään etsimällä sille luonteva sijainti kaavaratkaisussa. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Tarkoitus on, että ainakin osa kerrostalorakentamisesta on puurakentamista, mahdollisesti koko alue. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan myös Käpylän asuinalueen eteläosan sekä olemassa olevan Kylänpään asuinalueen itäisen osan asemakaavaratkaisujen ajanmukaisuus. Alue on toistaiseksi rakennuskiellossa.

OULUN OTOKYLÄ RY:N PUUKERROSTALO − KAUKOVAINION PORTTI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Otokylä Ry:n puukerrostalo − Kaukovainion portti
• Kaupunki / kunta: Oulu
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Alueen / tontin koko: Määrittelemättä
• Kerrosala-neliömetrit: 17 500 k-m² (alustava)
• Asuntojen lukumäärä: 350 (alustava)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5−8-kerroksinen puukerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Otokylä Ry:llä on käynnissä 5−8-kerroksinen puukerrostalohanke Ouluun. Hankealue sijaitsee Kaukovainiolla, Joutsentien ja Maakotkantien välisellä puistoalueella. Hankealueen vieressä oleva risteysalue on yksi pääsaapumissuuntia Kaukovainion kaupunginosaan ja siten hyvä paikka näyttävälle puurakentamiselle. Kohde on tarkoitus toteuttaa opiskelija-asunnoiksi. Hankkeessa tutkitaan tällä hetkellä mahdollisuutta toteuttaa kohde ns. allianssimenettelynä, joten urakoitsijaa ja lopullisia suunnittelijoita ei ole vielä valittu. Alueella on asemakaavamuutos tekeillä. Tavoitteena on saada kaavamuutos lainvoimaiseksi vuoden 2014 aikana.

PORIN SÄKYLÄN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Asunto Oy Säkylän Timosenrinne
• Kaupunki / kunta: Säkylä
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Alueen / tontin koko: 1 900 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 743 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 8
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Myyntihinta n. 2 500 € / m²

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Säkylän Timosenrinteelle on suunnitteilla 3-kerroksinen puukerrostalo, Asunto Oy Säkylän Timosenrinne. Kohde rakennetaan purettavan vanhan poliisiaseman paikalle kortteliin 91 tontille 22. Osoite on Rantatie 328:ssa. Rakennuksen ensimmäinen kerros tulee olemaan betonirakenteinen ja sisältää asuntojen autotallit ja varastot sekä teknisiä tiloja. Kaksi ylempää kerrosta on asumista varten ja ne toteutetaan puurakenteisista suurelementeistä. Timosenrinteessä on haluttu panostaa energiatehokkuuteen ja kohteeseen on tulossa mm. maalämpö. ohteen arkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto Satakunnan ARK-line.

PORVOON LÄNSIRANTA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Länsiranta
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Länsirannan kaavamuutosalue n. 25 hehtaaria, josta puurakentamista painottavaa n. 11 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Puurakentamista painottavaa kerrosalaa n. 75 000 - 83 000 k-m², josta vähintään 3-kerroksista 31 500 - 48 600 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: (400 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja, erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Porvoon Länsirannan eteläosaan kaavaillaan energiatehokasta erillispientalo-, rivitalo- ja kerrostalorakentamista. Länsirannalla on jo ennestään modernia puutalorakentamista. Sinne valmistui 2003 kaksikerroksisista pientaloista koostuva moderni ja tiivis puukaupunkialue. Länsirantaan on tämän jälkeen kaavoitettu ja kaavoitetaan koko ajan lisää rakentamista, joista valtaosa on tarkoitus toteuttaa vähintäänkin puujulkisivuisina, mutta mahdollisesti myös puurunkoisina. Alueen rakennuskanta tulee olemaan kerrostalopainotteinen ja se jatkaa Porvoon Länsirannan Moderni puukaupunki -teemaa. Länsirannan kaavoitustyö koostuu seitsemästä osa-alueesta, joista kolmessa (Modernin puukaupungin jatko, Taidetehtaan alue ja Eteläinen alue) tullaan painottamaan puurakentamista. Kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen ja puupainotteista rakentamista tullee yhteensä jopa 83 000 k-m². Kaavoitustyö Eteläisellä alueella on vielä kesken.

PORVOON TOUKOVUORI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Toukovuori (osa uutta Skaftskärrin energiatehokasta kaupunginosaa)
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 30 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: Rakennusoikeutta 62 960 k-m², josta kerrostalorakentamista 22 350 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (kerrostaloissa n. 300 kerros)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-6-kerroksisia asuinkerrostaloja sekä 2-kerroksisia erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Toukovuori sijaitsee noin 3 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon. Se on ensimmäinen Skaftkärrin kaavarunkoon perustuvista pilottiasemakaavoista. Koko Skaftskärrin kaupunginosa on laajuudeltaan n. 400 hehtaaria ja sinne tulee yhteensä n. 6000 asukasta. Skaftskärrin osa-alue, Toukovuori, on kooltaan n. 30 hehtaaria, ja sen tavoitteena on rakentaa energiatehokas puurakenteinen tulevaisuuden asuinalue. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kauttaaltaan pieneen hiilijalanjälkeen ja kestäviin ratkaisuihin. Suunnitelmilla tavoitellaan myös omaleimaista porvoolaista ilmettä sekä monipuolista tonttitarjontaa. Alueelle rakennetaan sekä korkeita kerrostaloja että matalampia erillispientaloja ja rivitaloja. Kerroskorkeus on alueella kuitenkin kauttaaltaan vähintään 2 kerrosta. Toukovuoressa halutaan panostaa myös kestäviin liikennemuotoihin. Joukkoliikenteen sekä houkuttelevan pyöräily- ja jalankulkuympäristön suunnitteleminen ovat olleet kaavan laatimisen lähtökohtia. Alueeseen on tarkoitus sisällyttää myös energia- ja hiilitaseen sekä näiden kautta ilmastovaikutusten arviointi.

PUDASJÄRVEN HIRSIRAKENTEISEN KOULUKAMPUKSEN ELINKAARIHANKE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pudasjärven hirsirakenteisen koulukampuksen elinkaarihanke
• Kaupunki / kunta: Pudasjärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Koulurakennus
• Alueen / tontin koko: 2,8 ha
• Kerrosala-neliömetrit: 9 778 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: −
• Ensisijainen rakennustyyppi: 1−2-kerroksinen koulurakennus
• Kustannusarvio: 24 milj. € (elinkaarihankkeen kokonaiskustannusarvio)

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Pudasjärven hirsirakenteisen koulukampuksen elinkaarihankkeessa on tavoitteena rakentaa uusiterveellinen, älykäs ja muuntuva oppimis-, harraste ja sivistysympäristörakennus, jonka rakennusmateriaalina on hirsi. Rakennukseen tulee sijoittumaan lukio, ala- ja ylä-aste, kansalaisopiston toimintaa sekä kaupungin keskuskeittiö. Rakennuskokonaisuus toteutetaan elinkaarimallina kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Tekesiltä on saatu projektirahoitusta toteutettavan rakennushankkeen monitahoiseen ja vaativaan kilpailutusprosessiin, jonka tavoitteena on ollut löytää paras kokonaisratkaisu hankkeen rahoittamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Projektin tavoitteena on samalla edistää hirsirakentamisen markkinoita sekä uusien innovatiivisten, käyttäjälähtöisten ratkaisujen löytämistä julkisten tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on julkisen rakentamisen tason nostaminen ja rakennusten käyttöiän jatkaminen.

RANTASALMEN GRAANIN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rantasalmen Graanin puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Rantasalmi
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 4 266 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 2 409 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 26 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: neljä 3-kerroksista asuinkerrostaloa

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rantasalmen Graanin puukerrostalokortteli on diplomityönä teetetty suunnitelma Rantasalmen kunnan keskustaan. Diplomityön teki Tuula Mäkiniemi Aalto-yliopistosta. Kortteli sijaitsee Kylätien ja Ketuntien risteyksessä. Se koostuu neljästä kolmekerroksisesta hissillisestä moduulirakenteisesta puukerrostalosta, joissa on asuntoja yhteensä 26. Kortteli on suunniteltu rakennettavaksi kahdessa vaiheessa, kaksi taloa kerrallaan. Työn kylämiljöön tavoitteita olivat Rantasalmen keskustan kylärakenteen tiivistäminen, katutilan rajaaminen ja kylämaisemaan sulautuminen. Mittakaavaltaan pyrittiin pienipiirteiseen ja luonnonläheiseen korttelisuunnitelmaan, joka jatkaa rantasalmelaista rakennusperinnettä nykyaikaisin keinoin. Asuntoratkaisuissa korostuu ekologisuus, esteettömyys ja yhteisöllisyys.

RAUMAN PAPINPELLON PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Papinpellon puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Rauma
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 5,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 11 200 k-m² + 2. vaihe n. 10 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 160 - 170 asuntoa jokaista vaihetta kohti
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Pyritään Rauman yleiseen hintatasoon

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rauman Papinpellolle (Luoteisväylän, Hakunintien, Itsenäisyydenkadun ja Metsotien rajaamalle alueelle), Sorkantien risteyksen välittömään läheisyyteen on määrä rakentaa korkeatasoinen puukerrostaloalue valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteiden mukaisesti. Alueella tavoitellaan inhimillistä mittakaavaa ja puurakentamisen perinteen uutta omaleimaista jatkumoa suojellun vanhan Puu-Rauman pohjoispuolelle. Alueen ideoimiseksi teetettiin kolme arkkitehtidiplomityötä, jotka toimivat syksyllä 2011 järjestetyn tontinvaraus-kilpailun pohjana. Alueen 1. vaiheen tontinluovutuskilpailun voitti Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n ehdotus nimeltä ”Tommost pitsi”. Rakentaminen alkaa kesällä 2013.

SAARIJÄRVEN SENIORIPUUKERROSTALO OMATOIMI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Senioripuukerrostalo Omatoimi
• Kaupunki / kunta: Saarijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Senioriasuminen
• Alueen / tontin koko: n. 3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 2 152,5 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 26
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Saarijärven Sivulanpellon alueelle, aivan keskustan tuntumaan, on ideoitu ja kaavoitettu 4-kerroksinen senioripuukerrostalo. Kyseessä ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo, vaan yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva seniorien asuinkerrostalo yli 55-vuotialle. Jokaisella yksineläjällä tai pariskunnalla on oma asunto, mutta myös yhteisiä tiloja ja aktiviteettimahdollisuuksia on runsaasti. Alueen asemakaava on tehty hankkeesta käydyn opiskelijaideakilpailun pohjalta. Alueen asemakaava hyväksyttiin 6.6.2011. Talon rakennussuunnittelun on tehnyt arkkitehtitoimisto Puusta Innovations Oy. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdistys RAY 1 560 000 eurolla. Tällä hetkellä hankkeessa käydään kustannusneuvotteluja. Rakentamaan on tarkoitus päästä keväällä 2014. Sivulanpellon alueelle on lisäksi varattu mahdollisuus rakentaa kolme 4-kerroksista puukerrostaloa (1 300 k-m² + 1 300 k-m² + 1 300 k-m²) sekä kaksi 6-kerroksista puukerrostaloa (3 000 k-m² + 3 000 k-m²).

SEINÄJOEN ASUNTOMESSUJEN 2016 PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Seinäjoen asuntomessujen 2016 puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Seinäjoki
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: n. 5 700 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 4 500 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: −
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4−5-kerroksinen asuinkerrostalo
• Kustannusarvio: −

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Seinäjoen asuntomessuille 2016 on nousemassa kolme 5-kerroksista puukerrostaloa. Tontin luovutuksesta on järjestetty kilpailu. Asuntomessujen laatutyöryhmä on tehnyt arvioinnin pohjalta päätösehdotuksen, että kilpailuehdotus "Mäihä" valittaisiin kokonaisuutena asuntomessujen näyttelykohteeksi. Tontin myynti viedään vielä kaupungin asiasta päättävien elinten käsiteltäväksi. Mäihän ovat suunnitelleet arkkitehdit Sini Kotilainen ja Markku Hedman. Mäihän pääteemoina olivat asukaslähtöisyys ja kestävää rakentaminen. Suunnittelun tärkeänä johtolankana pidettiin myös tulevaisuuden tarpeiden huomioimista. Mäihään onkin mahdollista sijoittaa tiettyjä tilaelementtikokoja käyttäen lukuisia kerrospohjavariaatioita. Lisäksi asuntokokoja ja asuntojakaumaa voidaan paikoin muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Erityistavoitteena oli myös pientalomaisten laatutekijöiden kuten erkkerien, isojen ja suojaisien ulkotilojen, asuntojen kaksikerroksisuuden sekä asuntokohtaisten kodinhoito-kuraeteistilojen yhdistäminen kerrostaloasumiseen. Asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Mäihään on suunniteltu myös yhteistilojen kudelma, joka edistää asukkaiden yhteistoimintaa monella tavalla. Tavoitteena oli luoda kylämäinen rakenne, jossa keskeisen toiminnan alueen kautta kuljetaan asuntoihin. Jokaisen talon kattokerroksessa sijaitsee myös talosauna ja saunaan johdatteleva, näköaloiltaan juhlava patio ja kattopuutarha.

SIPOON JOKILAAKSO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Sipoon Jokilaakso
• Kaupunki / kunta: Sipoo, Nikkilän kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 37 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 63 800 k-m², josta kerrostaloasumista n. 20 600 k-m² ja palveluita n. 4 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (n. 250 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja ja erillispientaloja sekä townhouse-rivejä ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Sipoon Jokilaakso sijaitsee Sipoon suurimmassa taajamassa ja hallinnollisessa keskuksessa Nikkilässä, aivan taajamakeskuksen tuntumassa. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä laidaltaan myös Sipoonjokeen. Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen asuinalue noin 1000 asukkaalle. Keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen, yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut. Alueelta on noin puolen tunnin ajomatka Helsinkiin ja noin 20 minuutin ajomatka Porvooseen. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu. Kilpailun voitti ehdotus Aarrekartta, tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Aarrekartta visioi joen rantaan toiminnallisen viheralueen, johon monimuotoisen asuntotarjonnan korttelialueet avautuvat. Korttelialueet kätkevät sisäänsä yksilöllisiä aukioita, jotka alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reitti kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt kesäkuussa 2012. Suunnittelu jatkuu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakentajia on tarkoitus saada hankkeeseen mukaan jo ennen kuin kaava on valmis.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN SYNERGIATALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
• Kaupunki / kunta: Helsinki, Viikin kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Alueen / tontin koko: n. 1,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 20 000 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen toimistorakennus
• Kustannusarvio: n. 50 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät 2010 kansainvälisen suunnittelu-kilpailun Helsingin Viikkiin kaavaillusta Suomen ympäristökeskuksen uudesta päätoimipaikasta. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n vetämä työryhmä ehdotuksellaan ”Apila”. Synergiatalo tulee sijoittumaan Viikin Tiedepuistoon näkyvälle paikalle, Tilanhoitajankaaren ja Mustialankadun risteykseen, joka avautuu Viikin laajaan peltomaisemaan. Rakennukseen on kaavailtu toimitilat noin 625 henkilölle. Hankkeen laajuus on noin 20 000 k-m², josta 20 % on laboratoriotiloja. Toimitalosta tehdään energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä hyvää työympäristöä muodostavan, kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde.  Tavoitteena on ”lähes nollaenergiarakennus” sekä hyvä materiaalitehokkuus eli rakennuksen päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta haetaan omaleimaisuutta ja ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä.

TAMPEREEN VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vuoreksen Isokuusen alue
• Kaupunki / kunta: Tampere
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Isokuusen alue on n. 50 hehtaaria, josta 1. vaihe 36,9 hehtaaria, lisäksi n. 10 hehtaaria (vahvistamaton)
• Kerrosala-neliömetrit: Koko Isokuusen alue n. 223 500 k-m², josta kerrostalorakentamista n. 105 000 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: Koko alueella yhteensä n. 2300 asuntoa, joista kerrostaloissa n. 1 500 asuntoa.
• Ensisijainen rakennustyyppi: Puukerrostaloja, rivi- ja erillispientaloja sekä liikerakennuksia, kerroskorkeudet 1-7

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Tampereen kaupunki on käynnistänyt Suomen suurimman yhtenäisen nykyaikaisen puukaupungin, Isokuusen, alue- ja korttelisuunnittelutyön. Isokuusi sijaitsee noin 7 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Vuoreksen alueen pohjoisosassa, Särkijärven ja asuntomessualueen välissä. Isokuusi tulee olemaan yli 4000 asukkaan asuinympäristö, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Alueen osayleiskaavan pohjalta on laadittu yleissuunnitelma, jonka teki Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Asemakaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2012. Isokuusen ensimmäisen toteutusvaiheen asemakaavaehdotus alueelle, joka käsittää Puukaupungin aloituskorttelit ja Harjanteen pientalovaltaisen asuntoalueen, valmistuu toukokuussa 2013. Isokuusi on osa Vuoreksen uutta kaupunginosaa, joka rakennetaan viheralueiden ja vesistöjen keskelle hyvien kulkuyhteyksien varrelle Tampereen eteläosaan. Luonnonläheisen asumisen lisäksi se tarjoaa pikkukaupungin palvelut ja tunnelman. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 14 000 asukasta. Tulevaisuudessa se tulee olemaan myös tuhansien työssäkäyntialue.

TURUN LINNANFÄLTTI - MODERNI PUUKAUPUNKI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Linnanfältti - Turun moderni puukaupunki
• Kaupunki / kunta: Turku
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko alue 8,4 hehtaaria, josta uudisrakentamista 4,4 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Uudisrakentaminen noin 46 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: Noin 450 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksiset asuinkerrostalot, myös 2-kerroksisia rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Turun Linnanfältistä tulee 2−5-kerroksisten puukerrostalojen ja noin tuhannen asukkaan asuinalue Turun linnan kupeeseen, Aurajoen läheisyyteen. Alueen tontinvarauskilpailu käytiin vuonna 2008. Kilpailun voittivat seuraavat tahot: NCC Rakennus Oy / Optiplan Oy, Peab Oy / Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy ja YIT Rakennus Oy / Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Alueen ideointi ja suunnittelu puurakentamiskohteena on ollut pitkäaikainen projekti, jossa on ollut omat haasteensa. Alueen puurakentamistavoitteista ja velvoitteista saatiin aikaan yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kesken keväällä 2010. Sopimuksen mukaan alue toteutetaan puurakentamiskohteena Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Maanomistusvaihdosten jälkeen Turun kaupunki asetti alkuvuodesta 2011 alueen rakennuskieltoon, jotta alueelle saatiin kaavoitusrauha. 17.6.2013 Turun kaupunginvaltuustossa hyväksytyn asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle rakennetaan 2−5-kerroksisia uudisrakennuksia. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on 9.12.2013 valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi kaikki valitukset 24.1.2014 

Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat olleet kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen sekä visuaalinen (umpikorttelit, autopaikoituksen toteuttaminen kellareihin ja pihakansien alle) ja toiminnallinen (asuminen, työpaikat, palvelut, joukkoliikenne) kaupunkikeskustamaisuus. Muita tärkeitä teemoja ovat olleet asumisen uudet muodot, alueen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla.

VAASAN LAKEANKULMA KIINTEISTÖ OY 

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kiinteistö Oy Vaasan Lakeankulma
• Kaupunki / kunta: Vaasa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo ja liiketila
• Alueen / tontin koko: 4 961 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 8 930 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-8-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksinen liiketila
• Kustannusarvio: 25 000 000€

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy suunnittelee uutta puukerrostalohanketta Korsholmanpuistikon ja Mäkikaivontien kulmalla sijaitsevalle tontille. Tontilla on tällä hetkellä punatiilinen liike- ja varastorakennus, joka aiotaan purkaa. Tilalle rakennetaan puurakenteinen 2-8-kerroksinen kerrostalokokonaisuus, joka sisältää niin liiketilaa kuin kerrostaloasuntoja. Vaasan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 11.3.2013. Kaavamuutostyön aloitus odottaa vielä valtuuston käsittelyä. Kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen.

VANTAAN ASUNTOMESSUJEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Vantaa
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Kerrosala-neliömetrit: 11 800 k-m² + 3 600 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 200 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-7-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Vantaan asuntomessualueelle (2015) ollaan suunnittelemassa kahta puukerrostalokorttelia (korttelit 23170 ja 23175). Rakennukset ovat 4-7-kerroksisia ja rakennusoikeutta ensimmäisessä korttelissa (23170) on 11 800 k-m² ja toisessa (23175) 3 600 k-m². Kadun varteen toivotaan korkeampaa rakentamista ja puiston puolelle matalampaa. Asuntomessut toteutetaan Kivistössä, Länsi-Vantaalla, tulevan Kehäradan varrella. Kortteliin 23170 rakennetaan yksi puukerrostalo, josta tulee Suomen tähän mennessä suurin ja korkein puukerrostalo seitsemällä kerroksella ja yhteensä 181 asunnolla. Alustavan suunnitelman mukaan asunnoista 78 toteutetaan asumisoikeusasuntoina TA-Asumisoikeus Oy:lle ja 103 vuokra-asuntoina Suomen Vuokrakodit Oy:lle. Rakennuksen toteuttaa Rakennusliike Reponen Oy ja sen suunnittelee Vuorelma arkkitehdit. Kerrostalon alin kerros tehdään betonirakenteisena ja sen yläpuoliset asuinkerrokset puurakenteisina. Hankkeessa aiotaan käyttää edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja ja sen on tarkoitus toimia samalla myös koerakennushankkeena, jossa päästään kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta. Asuntomessujen myötä toivotaan puukerrostaloasumiselle syntyvän kysyntää myös omistusasumismarkkinoilla ja hankkeen yksi päätarkoitus on olla esimerkkinä madaltamassa kynnystä rakentaa puukerrostaloja ylipäänsä. 

VIHDIN PAJUNIITYN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pajuniityn alue
• Kaupunki / kunta: Vihti, Nummelan taajama
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 77 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: (n. 150 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: (n. 1 500)
• Ensisijainen rakennustyyppi: (4-8-kerroksinen), sisältää kerrostalojen lisäksi matalampia rivi- ja erillispientaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nummelan taajaman tuntumassa olevaa laajaa viljelyaluetta kaavaillaan keskustan rakentamisen laajenemisalueeksi. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä tehokkaan rakentamisen alue keskeiselle sijainnille palveluiden ääreen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelään kohti Vanhaa Turuntietä. Alueen keskeisiä elementtejä tulevat olemaan keskuspuisto, runsaat liikuntapalvelut ja uusi koulukeskus. Rakennuskanta tulee olemaan monipuolinen sisältäen niin kerros-, rivi-, kuin erillispientalojakin. Alueelle on tarkoitus tulla myös puurakenteisia kerrostaloja. Laaja alue rakentunee vaiheittain ja alueella aiotaan toteuttaa laatukilpailuja kortteleittain. Rakennuttajat ja rakentajat halutaan kaavaprosessiin mukaan jo ennen kuin kaava on valmis. Alueen kaavaehdotus on valmisteilla. Sveitsinmäen osaalueen kaava on jo hyväksymisvaiheessa.

YLIVIESKAN TAANILA - MODERNI PUUKAUPUNKIALUE JA CENTRIA-TALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Taanilan moderni puukaupunkialue ja Centria -talo
• Kaupunki / kunta: Ylivieska
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloalue, koulutus, tutkimus, liikenneasema ja vapaa-ajan palvelut
• Alueen / tontin koko: 29 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 75 300 k-m², josta 44 700 k-m² asuinkerrostalorakentamista
• Asuntojen lukumäärä: 422 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3-kerroksiset lamelli- ja luhtitalot sekä 4-6-kerroksiset pistetalot

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Ylivieskan Taanilan alue on osaprojekti valtakunnallisessa Moderni Puukaupunki-hankkeessa. Alue rakentuu Ylivieskan Centria-talon laajennuksen ympärille sisältäen myös mittavan puukerrostaloalueen sekä opiskelija-asumista, liikenneaseman, päiväkodin ja urheilupalveluita. Alueen on määrä perustua puurakentamiseen, ja sen ideoimiseksi teetettiin Oulun yliopistossa arkkitehtidiplomityö, joka toiminee tulevan kaavoitustyön pohjana. Ideointityön teki arkkitehti yo. Janne Tolppanen. Tällä hetkellä alueella tutkitaan liikennemahdollisuuksia ja eri liittymien paikkoja. Alueen rakentaminen lähtee todennäköisesti liikkeelle liikenneasemasta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on vuosi 2015. Cetria-talon ja muun rakentamisen sekä asema-kaavoituksen suhteen odotetaan ammattikorkeakoulun avausta asiassa ja projektin etenemistä.

SUOMALAINEN PUUKERROSTALOHANKEKANTA - LUKUJA JA LASKELMIA

FAKTAA SUOMALAISTEN ASUMISESTA

• Suomessa on n. 5,454 miljoonaa asukasta (01/2014).
• Asuntoja on 2,866 miljoonaa kpl.
• Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 2,1 henkilöä.
• Kerrostaloasuntoja 1,269 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että maamme kaikista asunnoista 44 % sijaitsee kerrostaloissa.
• Suomalaisen asunnon keskipinta-ala (jos otetaan mukaan kaikki maamme asunnot) on 80 h-m².
• Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57 h-m².
• Jokaista suomalaista kohti on asuinpinta-alaa n. 40 h-m².

LASKELMIA TIETOKANNAN PUUKERROSTALOHANKKEISTA

• Uutta puukerrostalorakentamista on tulossa yhteensä n. 480 500 k-m², josta:
  • − n. 426 700 k-m² on asumista.
  • − n. 53 800 k-m² on julkista, toimisto-, liike- tai hotellirakentamista.
  • − Laskelmassa eivät ole mukana Haminan Tervasaaren, Nurmijärven Rajamäen, Vihdin Pajuniityn eikä Ylivieskan Taanilan alueet, koska ei voida arvioida, paljonko alueiden rakentamismäärästä tulee lopulta olemaan puukerrostalorakentamista.
  • − Osassa kohteista kerrosalan määrä ei ole eksakti, jolloin laskelmaan on otettu annettujen lukujen keskiarvo.
• Uusia puukerrostaloasuntoja tulossa yhteensä: 426 700 k-m² / (1,25 x 57 h-m² = 71,25 k-m²) = n. 6 000 asuntoa
• Uusia asukkaita puukerrostaloihin tulossa yhteensä: 426 700 k-m² / (1,25 x 40 h-m² = 50,00 k-m²) = n. 8 500 asukasta

PALJONKO ON PUUTA PUUKERROSTALOSSA?

MATERIAALIMENEKKI, ASUINKERROSTALO, 6-KRS, 1.509 krs-m2

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa

Liitetiedostot

Puukerrostalohankekanta 5/2014 (pdf)

lue lisää

Ihmisen materiaalin kokemusta on mitattu kyselytutkimuksilla, joissa vastaaja arvioi omaa kokemustaan eri asteikoilla. Kyselytutkimuksilla on selvitetty myös, miten puu vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Vanhusten palvelutalossa tehty tutkimus osoitti, että puun käyttö sisätiloissa vaikutti vanhusten käyttäytymiseen suotuisasti. - Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, kuvaa Wallenius.

- Puu toi rakennukseen levollisuutta ja kodinomaisuutta. Walleniuksen mukaan mielenkiintoinen ja odottamatonkin havainto oli, että kun vanhusten asuntolassa ryhdyttiin käyttämään puumateriaaleja ja esimerkiksi ruokalassa puutarjottimia, henkilökunnan arvioiden mukaan vanhusten keskinäinen vuorovaikutus ja ympäristön huomioiminen lisääntyivät.

Japanissa on saatu hyviä kokemuksia myös puurakenteiden käytöstä neuroklinikoissa. Tätä käyttäytymistutkimusta tarvitaan lisää, jos se auttaisi löytämään ratkaisuja esimerkiksi muistisairaiden vanhusten hoitoon, sanoo Wallenius.

Puun käyttö vaikuttaa myönteisesti sisäilman laatuun

Japanissa on todettu pitkiä aikoja sairaalassa viettävien potilaiden tarvitsevan tunnelmaltaan rentouttavaa ja rauhoittavaa ympäristöä, mikä vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Luonnon massiivipuun johdosta sairaalan sisäilman kosteuden on todettu säilyvän terveyden kannalta optimaalisena varsinkin allergikoille ja astmaa sairastaville.

- Vaikka tutkimukset eivät ole vielä riittävän systemaattisia ja kattavia, jo tähänastiset havainnot osoittavat, että ihmiset reagoivat sisätiloissa puuhun sekä psykologisesti että fysiologisesti ja että tämä reaktio on yleensä positiivinen, tulkitsee Wallenius. Puuta voidaankin pitää terveyttä ja elpymistä tukevana materiaalina, vaikka ei vielä tarkalleen tiedetä, mihin kaikki vaikutukset perustuvat.

Sairaalasuunnittelussa hyödynnetään puun terveysvaikutuksia

Puun terveysvaikutuksia sairaalamiljöissä on tutkittu runsaasti mm. Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa. Norsk Treteknisk Institutin tutkimuksessa harmonisimmaksi potilashuoneeksi todettiin huonetyyppi, jossa neljästä seinästä yksi oli ikkunallinen ja yksi ehjä seinäpinta oli puupaneloitu. Puun käyttöä suositellaan lisättäväksi erityisesti tiloissa, joissa ihmiset oleskelevat pitkään kuten työhuoneissa, sairaaloissa ja terveysasemilla, odotushuoneissa, kouluissa ja päiväkodeissa.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun RED with Wood -hankkeen tiimoilta on vastikään sovittu yhteistyöstä Kainuun uuden sairaalan kanssa mm. opinnäytetöiden muodossa. Mahdollisuudesta lahjoittaa hankkeen aikana syntyvää tietopääomaa HUS:in uuden lastensairaalan suunnitteluun on niin ikään käyty alustavia keskusteluja.

Suunnitteluvaiheessa oleva Kainuun uusi sairaala tulee olemaan yksi uusista kotimaisista restoratiivisen eli eheyttävän rakentamisen kohteista, jossa puun terveysvaikutuksia hyödynnetään. Kuhmon kaupunki on esittänyt kuntien lausuntokierroksella edellytyksen, että kainuulainen puu näkyy sairaalan rakenteissa ja sisustuksessa myös terveysvaikutustensa ansiosta. Rakennustöiden on määrä alkaa 2015.

Puukouluissa vähemmän väsymystä ja stressiä

Puun myönteiset psykofysiologiset vaikutukset on todettu myös kouluissa. Walleniuksen mukaan kokopuisessa luokkahuoneessa aamuinen stressipiikki laantui sykevariaatiolla mitattuna pian kouluun saapumisen jälkeen eikä palannut uudelleen. Sen sijaan tavanomaisessa luokassa elimistön lievä stressitila jatkui koko koulupäivän.

- Vastaavasti oppilaiden stressin kokemukset, kuten väsymyksen tai aikaansaamattomuuden tunteet, olivat puisessa luokassa vähäisempiä kuin tavanomaisessa.

Wallenius muistuttaa, että puun suotuisia vaikutuksia ei voida korvata puujäljitelmällä. - Fysiologisin mittauksin osoitettu unen laatu samoin kuin stressitilanteen jälkeinen elpyminen olivat parempia puisessa kuin puujäljitelmästä tehdyssä huoneessa.

Puu sisätilaelementtinä näyttää ulottavan vaikutuksensa jopa sosiaaliseen havaitsemiseen ja käyttäytymiseen. - Kun puutuotteita käytettiin yrityksen toimistotiloissa, vierailijan ensivaikutelma työntekijöistä oli suotuisampi, asiantuntevampi, menestyvämpi, rehellisempi, vastuullisempi ja luovempi kuin jos puuta ei ollut, kuvailee Wallenius.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Marjut Wallenius, +358 50 327 9968, marjut.wallenius@uta.fi

Kuva ylhäällä: Akershus University Hospital, Norja / C.F.Möller Architects

Akershusin yliopistollisen sairaalan osastot ovat yksilöllisiä ja erottuvat selkeästi toisistaan niin muodoiltaan kuin materiaali- ja värimaailmojen osalta. Arkkitehtitoimisto pyrki tuomaan sisätiloihin mahdollisimman paljon päivänvaloa ja ympäröivää luontoa. Pääsisäänkäyntiä hallitsee suurten lasiseinien ja puun yhdistelmä.

Akershusin yliopistollisessa sairaalassa työskentelee yli 8400 työntekijää, vuodepaikkoja on yli 500:lle potilaalle.

Lisää kuvia: http://www.cfmoller.com/p/Akershus-University-Hospital-i269.html

Maaliskuussa alkaneen EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelmaan kuuluvan NeZeR-hankkeen päätavoitteena on lisätä energiatehokasta korjausrakentamista paitsi osallistujamaissa - Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, Romaniassa ja Espanjassa - myös koko Euroopassa.

Lähes nollaenergiakorjaamisen jalkautuminen sekä osallistujamaihin että koko Eurooppaan varmistetaan kaupungeille tehtävillä toimintasuunnitelmilla, kansallisilla klustereilla sekä lähes nollaenergiakorjaus -teemaan liittyvällä suunnittelukilpailulla. Kilpailun kriteereinä ovat energiatehokkuuden lisääminen, päästöjen vähentäminen, asukkaiden osallistaminen ja kustannustehokkuus.

Hankkeeseen osallistuvat kaupungit saavat omat, lähes nollaenergiakorjaukseen liittyvät toimintasuunnitelmansa, joissa ratkotaan konkreettisesti energiatehokkaaseen korjaamiseen liittyviä haasteita tai ongelmia.

Kolmevuotisen NeZeR (Promotion of smart and integrated NZEB renovation measures in the European renovation market) -hankkeen ohjausryhmään kuuluu eurooppalaisia kaupunkeja, korjausrakentamisalan yrityksiä, rahoituslaitoksia sekä aiheeseen liittyvien tutkimushankkeiden edustajia. Suomesta ohjausryhmässä ovat mukana Riihimäen kaupunki, Paroc Oy sekä arkkitehtuuritoimisto Lylykangas.

Lähes nollaenergiakorjaamisen investointikustannukset ovat suuremmat kuin perinteisen korjaamisen, mutta pidemmällä aikavälillä pienentynyt energiankulutus ja uusiutuvan energian tuotto tuovat säästöä. Hankkeessa arvioidaan myös mahdollisia rahoitustapoja ja liiketoimintamalleja lähes nollaenergiakorjaukselle.

Suomessa hanketta rahoittavat IEE-ohjelman lisäksi Helsingin, Espoon ja Porvoon kaupungit, VTT sekä ympäristöministeriö. Mukana on myös muiden osallistujamaiden tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja, joita ovat suomalaiskaupunkien ohella Tukholma Ruotsista, Rotterdam ja Amersfoort Hollannista, Timisoara Romaniasta ja Sestao Espanjasta.

Lisätietoja:

VTT

Riikka Holopainen, tutkimustiimin vetäjä (Tehokkaat rakennukset)
NeZeR-hankkeen koordinaattori
Puh. 040 571 0364
riikka.holopainen@vtt.fi

Tarja Häkkinen, johtava tutkija
NeZeR-hankkeen projektipäällikkö
Puh. 040 727 4561
tarja.hakkinen@vtt.fi

Luonnon kasviöljyillä hengittävä suojapinta puulle
Väritön silkinhimmeä Osmo ColorAnti-Slip Terassiöljy on tarkoitettu portaiden, terassien ja laitureiden liukkauden vähentämiseen ulkotiloissa. Runsasöljyinen tuote sisältää puuta suojaavia puhdistettuja luonnon kasviöljyjä: auringonkukka-, soija-, karhiais- ja pellavaöljyä. Öljyt imeytyvät puun pintasolukkoon sallien puun hengittää ja kosteuden tasapainottua. Näin puun pinta pysyy joustavana, ja puu ei halkeile tai hilseile. Anti-Slip Terassiöljyyn on lisätty karhentavaa ainetta, joka vähentää liukastumisriskiä märällä puupinnalla. Tehokkaasti vettä ja likaa hylkivä tuote sisältää myös torjunta-aineita homeita, leviä ja sieniä vastaan.

Anti-Slip Terassiöljy sopii käytettäväksi sekä havu- että lehtipuille, uusille vielä käsittelemättömille pinnoille ja aikaisemmin öljykäsitellyille huokoisille puupinnoille. Tuote soveltuu myös harjatulle, uritetulle ja höylätylle sekä lämpökäsitellylle ja painekyllästetylle puulle.

Anti-Slip Terassiöljyä käytetään yhdessä värillisen suojaöljyn kanssa
Kohteissa, joissa puupinnat altistuvat voimakkaalle auringonpaisteelle, väritön öljy ei yksin riitä estämään UV-säteilyn aiheuttamaa puun haalistumista. Siksi on suositeltavaa käsitellä pohja ensin värillisellä öljyllä, kuten Osmo Color Suojaavalla kuultoöljyllä, josta on saatavana 20 eri värisävyä. Anti-Slip Terassiöljyllä tehty pintakäsittely antaa värilliselle öljykäsittelylle lisäsuojaa ja pidentää sen kestävyyttä. Öljykäsittely kannattaa uusia 1–3 vuoden välein käyttökohteista ja olosuhteista riippuen, jotta liukkautta vähentävät ja puuta suojaavat ominaisuudet säilyvät.

Anti-Slip Terassiöljy on erittäin riittoisaa, ja öljy levittyy kevyesti ja tasaisesti. Yksi litra riittää noin 25 neliömetrin kertakäsittelyyn uudella höylätyllä puulla. Sahatuilla, hiotuilla ja kuluneilla pinnoilla kulutus on suurempaa, mutta aikaisemmin käsitellyillä puupinnoilla vastaavasti pienempää. Anti-Slip Terassiöljyä levitetään ohuesti varteen kiinnitettävällä Osmo-terassisiveltimellä kertaalleen värillisellä suojaöljyllä käsitellylle ja hyvin kuivuneelle pinnalle. Yksi käsittelykerta riittää. Anti-Slip Terassiöljyä myydään 0,75 litran ja 2,5 litran pakkauksissa. Terassiöljy on heti valmista käytettäväksi, sillä sitä ei ohenneta vaan sekoitetaan huolellisesti ennen käyttöä.

Osmo Color -verkkokauppa aukeaa kesäkuun puolivälissä:  www.osmocolorkauppa.fi

Suositushinnat:      
Osmo Color Anti-Slip Terassiöljy, 0,75 litran pakkaus: 32 € ja 2,5 litran pakkaus: 96 €, terassisivellin 39 €

Lisätietoja:                                 
Sarbon Woodwise Oy, www.osmocolor.com
markkinointipäällikkö Sirpa Pitkänen, puh. 040 4511 083, sirpa.pitkanen@osmocolor.com

Viestintä:                                    
PR- ja viestintätoimisto Soprano Promode, puh. (09) 170 070
Heidi Azinur, heidi.azinur@promode.fi / viestintä, kuvamateriaali, näyte- ja kuvaustuotteet

Kuluttajatiedustelut:               
Osmo Color, puh. (019) 264 4200

Jälleenmyynti:                           
Hyvin varustetut sisustusliikkeet ja rautakaupat kautta maan

NEXT Timber on pohjoismainen pieni hanke järjestelmäpuurakentamisesta. Hankkeen aloitusseminaari (first workshop) järjestetään Nordic Holzbau Forum konferenssin yhteydessä 24.9. 

Seminaariin voi ilmoittautua Nordic Holzbau Forumin kautta ja siihen voi osallistua myös erikseen. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät liitteestä.

Lisätietoja: tomi.toratti@rakennusteollisuus.fi

NEXT Timber - Novel EXecution Tool for Timber structures

Multi-storey timber buildings have a relatively small market share, even though modern timber construction potentially can be a very competitive technology. Especially if recent innovations in building techniques and timber materials can be utilized. With increased focus on building quality, an increasing share of timber buildings are prefabricated. NEXT Timber seeks to develop an open standard tool for planning and execution of timber buildings on an international context.

An execution standard can provide interface principles that facilitate the use of new developments with respects to vibrations, acoustics, moisture and fire. It will also facilitate building process communication between all involved parties from architect, to engineer, to building owner, which in term will provide less risk of construction errors and enhance building quality. This will benefit trade, innovation sharing and further boost the development of modern timber building technologies.

The present event is the state of art workshop of related activities in the participating countries and this initiates the NEXT Timber project.

Liitetiedostot

next-timberfhn.pdf

SISÄLTÖ | CONTENT 2/14

PÄÄKIRJOITUS | LEADER

5 Uusi betoni | The new concrete

UUTTA | WHAT’S NEW

6 Kilpailua kattoelementteihin, Puukerrostalot nousussa Euroopan suurin, Suomen korkein - Competition for roof elements, Wood-built apartment blocks going up, Europe’s biggest, Finland’s tallest

RAKENNETTU | BUILT

8 Varjojen kirkko | The Church of shadows Vesa Honkonen Architects

14 Maijaniitty Architects Rudanko, Kankkunen

18 Ultran-Ruin Casagrande Laboratory

24 Villa Frida Heikkinen-Komonen Architects

28 Talo | House, M-M Tuomas Siitonen Oy

32 Talo | House, Riihi OOPEAA

38 Steiner koulu | Rudolf Steiner School, Bois-Genoud Localarchitecture Ratio Bois Sarl

44 Kierre Wood Program 2013–2014

PUUINFO TIEDOTTAA | BULLETINS

51 Puu elvyttää ja rauhoittaa | Wood calms you down and aids recovery

PUUSTA | FROM WOOD

54 Vrimmel, Pasi Aalto, Per Christian Stokke

56 Hyvästi hankalat julkisivuremontit Boosting efficiency in renovation projects

58 Istuta puita, hyvität hiilipäästöt Plant trees to neutralise emissions

TULOSSA | COMING

60 Salamanteri, K2S arkkitehdit

62 Puukortteli Graani | Wooden block, Tuula Mäkiniemi

PROFIILI | PROFILE

64 Antti Haapasalmi

66 Tekijät | Credits

Lue lehti e-versiona

Liitetiedostot

Lataa Pdf-versio Puu-lehdestä 2/2014 (17,9 Mb)

Keskustelun kuluttajaa harhaanjohtavasta mainonnasta käynnisti Byggmaxin ilmoittelu, joka perustui Taloustutkimuksen tekemään terassirakentamisen rakennustarvikkeiden hintavertailuun yhdellätoista eri paikkakunnalla.
 
Fagerlundin mukaan tutkimukseen viitatussa ilmoittelussa on verrattu keskenään laadullisesti hyvin eritasoisia tuotteita ja muodostettu johtopäätökset rautakauppojen hintatasosta virheellisesti tehtyjen vertailujen pohjalta.
 
- Ruokakaupankaan hintatutkimuksia ei tehdä siten, että otetaan toisesta liikkeestä vertailuun margariinin hinta ja toisesta voin tai erilaatuiset kahvipaketit ja sitten tehdä näiden perusteella johtopäätöksiä kauppaliikkeiden hintatasosta, vertailee Fagerlund.
 
Esimerkkinä vertailun ongelmallisuudesta Fagerlund mainitsee kestopuun, jota oli vertailtu vajaa- ja täyssärmäisinä tuotteina keskenään ikään kuin samanlaatuisina tuotteina.

Tutkimuksen suurin hintaero tuli pilarikengissä, joissa oli verrattu CE/ETA-hyväksynnällä olevaa tuotetta hyväksymättömään eri laatutason tuotteeseen. Puuöljyvertailussa  halvimmasta vertailukohteesta puuttui tuoteseloste, joka olisi mahdollistanut todellisen vertailun ja siveltimissä halvinta muovista sivellintä oli verrattu laadukkaisiin sivellintuotteisiin, joissa kuidut on kiinnitetty metallikiristimin.
 
Fagerlund kokee kuluttajan kannalta ongelmaksi sen, että mainonnassa sekoitetaan hinta ja laatu keskenään kun hintavertailun piirissä olleet tuotteet eivät olleet lainkaan vertailukelpoisia tuotteita.

- Myöskään verkkokaupan tuotteet eivät ole vertailukelpoisia kaupan hyllyissä oleviin tuotteisiin, muistuttaa Fagerlund ja toivoo alalle kuluttajan oikeuksia kunnioittavaa reilua mainontaa ja kilpailua.
 
Markku Laukkanen
 
Lisätietoja:
Harri Fagerlund, 0500 454093, harri.fagerlund@rasi.net

Puuinfon SuomiAreenalla järjestämässä paneelissa arvioidaan erityisesti puurakentamisen tulevaisuutta. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteena on lisätä erityisesti ammattimaista puurakentamista kerrostalotuotannossa ja julkisessa rakentamisessa. Mikä on puurakentamisen tekninen valmius, kilpailukyky, tekevätkö sen ekologiset ominaisuudet siitä haluttavan asukkaille ja voidaanko puurakentamisella uudistaa arkkitehtuuria ja asumisen  ympäristöä? 

Paneelin avaa Puuinfo Oy:n toimitujohtaja Mikko Viljakainen.

Paneelikeskusteluun osallistuvat mm: 

• Pekka Heikkinen, professori, arkkitehti, Aalto-yliopisto
• Matti Mikkola, johtaja, Stora Enso Building and Living
• Mika Airaksela, toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy
• Keijo Ullakko, toimitusjohtaja, Lakea Oy

Paneelin puheenjohtajana toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy

Lue lisää SuomiAreenasta

Liitetiedostot

SuomiAreena 2014 ohjelma

- Kaikki sisätilavalinnat, kuten materiaalit, valaistus, värit ja muodot, vaikuttavat ihmiseen huomaamatta. Restoratiivinen eli eheyttävä ympäristö pyrkii kaikilla elementeillään edesauttamaan ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja kunnioittamaan luontoa, kuvailee Lindroos.

Puu vähentää stressiä ja edistää paranemista

Kaadetun, tuoreen mäntytukin tuoksu sykähdyttää citysuomalaistakin samoin kuin keväällä puhkeavat koivun lehdet. Puun ominaisuuksien hyödyntämisen toimistomiljöössä tai sairaala-arkkitehtuurissa on todettu vähentävän stressiä ja edistävän paranemista.

- Puu on myös ekologinen ja kestävän kehityksen mukainen materiaali, joka luo moniaistillisuutta tilaan. Puulla on positiivisia vaikutuksia sisäilmaan ja sisätilojen kosteustasapainoon, koska sen kemialliset yhdisteet ovat hyväksi sisäilmassa. Puu kasvavana elementtinä toimii sisäilman puhdistajana, kuvailee Lindroos.

Väärät valinnat voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia ja huonontaa terveyttä. - Oikeanlainen ympäristö voi tukea sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Eheyttävä suunnittelu huomioi melun, valaistuksen ja materiaalin tunnun, kertoo Lindroos.

Melu, joka ei ole hallittavissa, on suuri stressin aiheuttaja niin koulumaailmassa, kauppakeskuksissa kuin hoitolaitoksissakin. Melun hallinta puolestaan parantaa ihmisten keskeistä sosiaalista kanssakäyntiä. Puu pintamateriaalina on lämmin ja toimii hyvin niin valon kuin äänenkin suhteen.

- Myös materiaalin fyysinen tuntu on merkittävä osa tilan tai esineen kokemista, jolla voi olla positiivisia muistoja aiheuttavia ominaisuuksia. Samoin tuoksut ja hajut ovat voimakkaimpia muistijälkiämme, Lindroos kertoo.

Arkkitehtuurin tuettava terveyttä ja hyvinvointia

Lindroos painottaa, että rakennetun ympäristön suunnittelussa arkkitehtuurin tulisi aina tukea terveyttä ja hyvinvointia henkisesti sekä fyysisesti. - Puun hyvää tekevien ominaisuuksien merkitys sisätiloissa tarkoittaa eheyttävää suunnittelua monissa eri muodoissa.  Puun akustisia ominaisuuksia on käytetty hyväksi jo pitkään esimerkiksi oopperatalojen suunnittelussa. Tämä toimii varsin hyvin pienemmässäkin mittakaavassa.

Lindroosin mukaan hyvin suunniteltu sisä- ja ulkoympäristö tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. - Se saa aikaan tunteen tilanteen hallinnasta ja luo turvallisuutta. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa eheyttävällä restoratiivisella suunnittelulla. Esimerkkinä Lindroos mainitsee Alvar Aallon, joka jo 1930-luvulla arkkitehtonisen synteesin teoriassa yhdisti tekniikan ja taiteen sosiaalisiin näkökohtiin.

- Meidän tulee jatkossakin kouluttaa miljöötä ymmärtäviä arkkitehteja ja suunnittelijoita. Nykyiset ja tulevat opiskelijat tarvitsevat restoratiivista tietoa olivatpa tulevat työtehtävät sitten jakkaran tai sairaalamiljöön suunnittelua, kiteyttää Lindroos.

Puuarkkitehtuuri lisää viihtyvyyttä

Dosentti Marjut Wallenius on tutkinut asuinalueita ja niiden viihtyvyyttä arkkitehtuurin näkökulmasta. - Mielestäni on tärkeää asuinmiljöön kannalta saada betonirakentamisen rinnalle toisentyyppisiä, esteettisesti eläviä pehmeitä rakennuksia ja miljöitä. Puumateriaalilla on merkitystä sisätilojen lisäksi myös ulkoympäristössä, koska ympäristöpsykologisesti se koetaan viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, arvioi Wallenius.

Pukkilassa sijaitsevan  vanhusten hyvinvointikeskus Onnin suunnitellut arkkitehti Markku Sievänen korostaa hyvinvointikeskuksen kodinomaisuutta, mikä on saatu aikaan puun ja lämpimien värien käytöllä. - Koska Onni on myös ihmisten koti, on valolla, väreillä ja materiaalien valinnoilla lisätty kodin tuntua ja vähennetty laitosmaisuutta. Haluamme käyttää lähtökohtaisesti puuta niin paljon kuin mahdollista, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille, kuvailee Sievänen.

Walleniuksen mielestä puuta on voitava yhdistää muihin materiaaleihin sisä- ja ulkotiloissa. - Puun käytöstä esimerkiksi terveydenhuollossa saadaan eniten vastinetta sisätilojen käytöstä. Kun puuta tutkitaan osana arkkitehtuuria, tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä tekee puusta suositun.

Asukastyytyväisyystutkimuksissa on todettu, että puu koetaan luonnonmukaisena ja haluttavana asumisen materiaalina sisä- ja ulkokäytössä sekä pienimittakaavaisessa omakotiasumisessa että puukerrostaloissa.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Heikki Lindroos, 044 702 8915, heikki.lindroos@kyamk.fi
Marjut Wallenius, +358 50 327 9968, marjut.wallenius@uta.fi
Markku Sievänen, arkkitehti, 050 596 2048, markku.sievanen@ark-sievanen.fi

Kyamkin RED with wood –hankkeen suunnittelussa on toiminut monialainen ryhmä Aalto-yliopistosta, Tampereen ja Helsingin yliopistoista, VTT:stä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Restorative Enviroment = restoratiivinen ympäristö, parantava ympäristö, eheyttävä ympäristö, elvyttävä ympäristö, terveellinen ympäristö, terapeuttinen ympäristö. Restoratiivinen ympäristö pyrkii kaikilla elementeillään edesauttamaan ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja kunnioittamaan luontoa.

Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestävät ajankohtaispäivän pientalorakentamisen parissa työskenteleville ammattilaisille Oulussa ja Helsingissä. Helsingin tapahtuma järjestetään yhteistyössä Finnbuild-messujen kanssa. Ammattilaispäivä on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille (esim. talomyyjät).

Ohjelmassa on esityksiä liittyen mm. rakennesuunnitteluun, CE-merkintään ja tuotekelpoisuuden toteamiseen työmaalla sekä lähes nollaenergiarakentamiseen. Päivän aikana osallistujat saavat tiiviin tietopaketin ajankohtaisista pientalorakentamista koskevista uudistuksista (mm. rakennusalan tiedonantovelvollisuus). Päivän ohjelmassa on myös yritysten puheenvuoroja.

Seminaarin yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan myöhemmin. 

Järjestäjät:

Selvityspyynnön jättänyt Koskinen katsoo Taloustutkimuksen toiminnan antavan epäluotettavan kuvan sen tutkimusmetodien luotettavuudesta. - Yhtiössä arvioidaan yhteistyön jatkamisen edellytyksiä Taloustutkimuksen kanssa, vahvistaa Koskinen.

Selvityspyyntö hintavertailun oikeellisuudesta perustui ruotsalaisen rakennustarvikeliike Byggmaxin tilaamaan tutkimukseen, jonka se julkaisi myöhemmin maksettuna ilmoituksena. Rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan Rasi ry.n toimitusjohtaja Harry Fagerlund on aiemmin toivonut kuluttajaviranomaisten tutkivan, täyttääkö hintavertailuun perustuva mainonta harhaanjohtavan mainonnan tunnusmerkit.

Taloustutkimus on vastannut sille jätettyyn selvityspyyntöön, mikä koski terassitarvikkeiden hinnoista tehtyä tutkimusta. Starkki Oy on teettänyt useita vuosia omaan sisäiseen käyttöön alan hintavertailua. - Meidän teettämissämme hintavertailuissa ei ole ilmennyt näin suuria hintaeroja, toteaa Koskinen.

Hintavertailussa eri hintaisia ja laatuisia tuotteita

Taloustutkimuksen mukaan tutkimuksessa lähtökohtana on ollut ”tavallisen” kuluttajan ostokäyttäytyminen terassirakentamisen pohjalta. Hintoja on kerätty periaatteella ”miten voisin rakentaa 20 neliömetrin terassin mahdollisimman edullisesti".

- Tutkimusmetodi ei ole oikea, kun toimeksiantajan hinnat on kerätty verkosta ja muiden tutkittavien kauppojen hinnat on kerätty myymälästä, sanoo Koskinen. Kuluttajan kannalta hinnan ohella yhtä olennainen kysymys on tuotteen laatu. Ei tyypillinen rautakaupan asiakas osta terassiinsa vajaasärmäistä lautaa, vaikka saisi sitä miten halvalla.

Koskisen mukaan tyypillinen rautakaupan asiakas on nykyisin asiantunteva kuluttaja tai rakentamisen ammattilainen, joka osaa vertailla myös hintaa laatuun. - Tämä perustuu meidän mm. Taloustutkimuksella teettämiimme asiakastutkimuksiin.

Koskinen arvostelee myös Taloustutkimuksen tutkimusmetodeja, joiden piti perustua halvimman hinnan hakemiseen. - Nyt kävi niin, että myyjän suosituksesta monesta kaupasta tuli vertailukohteeksi laadukkaampi ja hinnakkaampi tuote, vaikka tarjolla olisi ollut halvempia mutta kohteeseen huonommin sopivia tuotteita. Näin tutkijat poikkesivat annetuista tutkimuskriteereistä.

Koskinen luettelee myös muita tutkimuksessa ilmenneitä epäjohdonmukaisuuksia kuten kestopuulle asetettu minimilaatuvaatimus, joka kertoi kyllästyksestä eikä puun laadusta. Vertailukohteena olleesta pilarikengästä ei löytynyt CE- laatumerkintää ja kaiken lisäksi se oli vääränkokoinen annettuun puutavaraan nähden.

- Taloustutkimus näyttää ottaneen tutkimuksen tuloksia ohjanneen perusmäärittelyn suoraan tutkimuksen tilaajalta. Asettamalla tutkimuksen toimeksiantajaa suosivat kriteerit rajataan lähtökohtaisesti muiden toimijoiden tuotteita pois, kuvailee Koskinen. Näin tutkimus ei anna kuluttajalle sitä lisäarvoa, mikä auttaisi kuluttajaa valitsemaan kohteeseensa parhaiten soveltuvat tuotteet sekä hinnan, laadun että käyttökelpoisuuden suhteen.

Kuluttajasuoja turvattava

Koskinen pitää koko toimialan kannalta huolestuttavana kehitystä, joka vaikuttaa sille, että haetaan alinta rajaa sille, miten huonoa ja halpaa tavaraa markkinoille voidaan tuoda. - Kuluttajan kannattaa kysyä kaupan asiantuntijoiden neuvoa, koska rakennustarvikkeiden täytyy myös kestää ja olla turvallisia.

- Kuluttajalle merkitsee rakennustarvikkeiden laatu paljon, toteaa Koskinen. Suuntaus on yhä laadukkaampaan suuntaan. Esimerkiksi juuri terassirakentamisessa ostetaan yhä laadukkaampia kansilautoja ja kalliimpia komposiittituotteita. Tyypillinen asiakas ei kysy, miten voi rakentaa mahdollisimman halvalla mahdollisimman heikkolaatuisista tarvikkeista, vaan miten voin rakentaa sopivalla hinta-/laatusuhteella kestävän ja viihtyisän terassin.

Media-alan ammattilainen kertoo Byggmaxin kahtena vuotena peräkkäin tarjonneen maakuntalehteen yksinoikeudella uutisjutuksi hintavertailua, joka nyt on julkaistu maksullisena ilmoituksena. - Minusta on kuluttajien huijaamista ja hyvän liiketoimintatavan vastaista tehdä tuollainen vertailu, jossa tuotteet eivät ole yhteismitallisia, samanlaisia ja samanmerkkisiä, kommentoi toimittaja. Sama kuin otettaisiin ruokakorivertailuun toisesta kaupasta sika-nautajauheliha ja toisesta naudan paistijauheliha, kun jo tavallisen naudan jauhelihan ja paistijauhelihan rinnastaminenkin vie harhaan.

Markku Laukkanen

Lisätietoja: Anne Koskinen, 044 773 0409, anne.koskinen@starkki.fi

Asia selviää Rakennustutkimus RTS Oy:n tuoreimmasta Suomirakentaa-katsauksesta, jonka mukaan teollisen hirren osuus omakotitaloista oli 12 prosenttia vuonna 2011, 13 prosenttia vuonna 2012 ja 14 prosenttia vuonna 2013. Tänä vuonna hirren osuuden uskotaan nousevan 15 prosenttiin uusissa omakotitaloissa.

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustavan Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n viestintäryhmän puheenjohtaja, Mammuttikodin Jari Koponen kertoo, että hirsitalovalmistajat ovat kehittäneet sekä valmistusteknologiaansa että talojen arkkitehtuuria kaupunkien kaava-alueille soveltuvaksi.

”Hirsitalojen menestys viime vuosien asuntomessujen yleisöäänestyksissä osoittaa, että modernit ja viihtyisät hirsiomakotitalot ovat myös suuren yleisön mieleen. Voidaankin sanoa, että hirsi on tullut kaupunkeihin jäädäkseen”, Koponen toteaa.

Myös pienrakentaminen on RTS:n katsauksen mukaan kääntymässä kasvu-uralle. HTT ry:n jäsenyrityksiltä tiedustellaan aikaisempaa enemmän pieniä piharakennuksia, kesäkeittiöitä, grillikatoksia ja saunoja, joiden kysyntä osoittaa noin kahdeksan prosentin kasvua.

”Erillisiä pihasaunoja halutaan jälleen rakentaa omakotitalojen puutarhoihin. Modernista teollisesta hirrestä valmistetut saunat sekä tyylikkäät vierasmajat ja grillikatokset soveltuvat arkkitehtuurinsa puolesta hyvin myös taajamiin”, Timber-Hirsi Oy:n myyntipäällikkö Tuomo Ponto kertoo.

Hirren suosio loma-asunnoissa jatkuu

Uusimpien RTS:n tilastojen mukaan mökkeilyn suosio on laskenut parissa vuodessa 20 prosenttia. Yhtenä laskun syynä pidetään ulkomaan matkailun lisääntymistä. Loma-asuntojen rakentamisen kohdalla lasku vaikuttaisi nyt tasaantuneen. Viime vuonna rakennettiin 4200 uutta mökkiä ja määrän uskotaan pysyvän tänäkin vuonna 4000 mökin tasolla.

Mökkeilyn talousvaikutus on Suomessa edelleen merkittävä, arvoltaan 7,4 miljardia euroa, ja ala työllistää muun muassa päivittäistavarakaupan ja rakentamisten kautta 84 000 henkilöä.

Uusien loma-asuntojen rakennusmateriaalina hirsi on ylivoimaisesti suosituin. Hirsitaloteollisuus HTT ry:n jäsenyrityksille on avautunut viime vuosina kasvumahdollisuuksia myös projektirakentamisessa.

Tuorein esimerkki merkittävästä julkisesta hirsirakennuksesta löytyy Pudasjärveltä, jossa on vastikään käynnistetty hirsirunkoisen, yli 10 000 m2 laajuisen koulukeskuksen rakentaminen.

”Rakennuksen terveellinen sisäilma ja rakenteen kosteustekninen turvallisuus sekä hirren elinkaarenaikainen pieni hiilijalanjälki houkuttelevat rakennuttajia valitsemaan hirren koulujen, päiväkotien, senioritalojen ja erilaisten liikerakennusten kuten hotellien runkomateriaaliksi”, HTT ry:n asiamies Seppo Romppainen kertoo.

Hirsi esillä kesän asuntomessuilla

Jyväskylän asuntomessuilla esitellään viisi HTT ry:n jäsenyrityksen valmistamaa hirsirunkoista modernia omakotitaloa, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen sekä tiiviisiin ja tyylikkäisiin nurkkaratkaisuihin.

Kalajoen loma-asuntomessujen hirsikohteissa nähdään puolestaan sekä moderneja että perinteisiä ympärivuotiseen käyttöön suunniteltuja lomakoteja.

Myös osa messutalojen rakennuttajista on valinnut hirren sen allergiaystävällisyyden ja kosteusteknisen turvallisuuden vuoksi. Hirsitalojen tiedetään kokemusperäisesti soveltuvan hyvin esimerkiksi astmaatikoille, sillä hirrellä on kyky tasata sisäilman kosteusvaihteluja ja pitää hengitysilma terveyden kannalta optimaalisella tasolla.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Lisätietoja: HTT ry:n asiamies Seppo Romppainen, p. 044 341 3731, s-posti: info@hirsikoti.fi tai hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki, p. 044 297 0487, s-posti: esko.rintamaki@finnlamelli.fi

Tiedustelut ja kuvapyynnöt: tiedottaja Pirjo Kuisma, p. 040 554 3587, pirjo.kuisma@figuuri.fi

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on luotettavien kotimaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö, johon kuuluu 17 merkittävää alan yritystä. Yhdistyksen eri kokoluokkaa edustavat jäsentehtaat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsitaloista ja vapaa-ajan hirsihuviloista, joista yli 40 % viedään eri puolille maailmaa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 245 milj. euroa vuonna 2013. HTT ry:n jäsenet sitoutuvat noudattamaan tuotannossaan laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä sekä toimituksissaan yhteisesti hyväksyttyjä ehtoja. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista kodin terveellisenä ja kestävänä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

”Lämminhenkinen puu tuo taloihin kodikkuutta ja lisää asumisviihtyvyyttä. Kivistö on lisäksi sijainniltaan erityinen uuden kehäradan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Monipuolisen huoneisto-ohjelma lisää kohteen vetovoimaisuutta.”

Aurinkoenergiaa hyödyntävä puurunkoinen passiivitalo, jonka hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta, herätti heti yhtiön kiinnostuksen lähteä hankkeeseen mukaan. Yhtiölle valmistuu PuuMeraan 79 asumisoikeusasuntoa, joiden keskipinta-ala on noin 60 neliötä.

”Asumisoikeusasuntoja kaivattaisiin etenkin kasvukeskuksiin ja kehittyviin kuntiin lisää, sillä tällä hetkellä niiden kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Kaikki kohteemme menevät hyvin kaupaksi”, Mikael Lönnroth kertoo.

TA-Asumisoikeus Oy:llä olisi Lönnrothin mukaan kapasiteettia rakentaa enemmänkin asumisoikeuskohteita, mutta tähän tarkoitukseen sopivia ARA-hintaisia kaavoitettuja tontteja ei ole tarjolla riittävästi.

”Asumisoikeusasunto sijoittuu sopivasti vuokra-asunnon ja omistusasunnon välimaastoon. Vaihtoehto kiinnostaa selvästi yhä useampia kuluttajia”, Lönnroth sanoo.

”Uskomme, että puukerrostalorakentamisen suunnitteluratkaisuja ja rakentamistapaa on kehitetty Raisioon toteuttamamme ensimmäisen puukerrostalokohteemme jälkeen. Tämä PuuMera-puukerrostalohanke sopii hyvin muiden pilottihankkeidemme joukkoon”, projektipäällikkö Mikael Lönnroth TA-Asumisoikeus Oy:sta toteaa.

TA-yhtiöillä on tällä hetkellä omistuksessaan noin 13 000 asuntoa ja rakenteilla reilut 1800 asuntoa eri puolilla maata.

Urbaania arkkitehtuuria

Keskeiselle paikalle Vantaan Kivistöön nouseva Euroopan suurin puukerrostalo noudattaa arkkitehtuuriltaan kaupunkimaiseen miljööseen tarkoitettua urbaania linjaa.

PuuMeran suunnittelusta vastaava arkkitehti Mika Ukkonen Vuorelma Arkkitehdit Oy:sta kertoo Kivistöön valmistuvan puukerrostalokorttelin muotokielen syntyneen kaavamääräysten reunaehtojen pohjalta.

”Kahdesta tontista muodostuva kortteli luo intensiivistä kaupunkitilaa, jossa rakennukset ovat kiinni kadussa. Bussipysäkki sijaitsee keskellä korttelia Lipputien puolella ja siltä puolelta on käynti suoraan pihakannelle. Luonto tulee kuitenkin lähelle, sillä julkisivuihin tehtyjen aukotusten ansiosta suojaisalta sisäpihalta avautuu näkymiä läheiseen puistoon”, Mika Ukkonen kuvailee.

Sisäpihan puolelta talojen julkisivut ovat rauhallisen valkoisia. Kadun puolelta puujulkisivuihin tuodaan puulle luontevia sävyjä kuten okraa ja punamultaa. Kattomuotoa hallitsee yhteen suuntaan kallistuva lape, jonka alle korkeimpaan osaan on sijoitettu kattokerroksen saunatiloja.

Parvekkeilla on matalaenergia-konseptin mukaisessa puukerrostalossa tärkeä tehtävä suojata huoneistoja liialta auringolta. Kaava edellyttää Kivistön alueella, että tekniset laitteet tulee integroida luontevasti rakennuksen arkkitehtuuriin. Tämä tarjosi Mika Ukkosen mukaan ideoita myös parvekkeiden suunnittelun pohjaksi.

”Parvekkeiden kolmella erilaisella ratkaisulla saadaan luotua muuten yhtenäiseen kokonaisuuteen mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi parveketyypeistä oli käytössä jo Vierumäelle valmistuneessa PuuMerassa, ja sitä jatkojalostettiin edelleen tähän kohteeseen. Kaksi muuta variaatiota on kehitetty erityisesti Kivistöön”, Ukkonen kertoo.

Arkkitehdin suunnittelutyötä määrittää puukerrostalon rakennejärjestelmä ja sen mitoitukset, jotka poikkeavat betonirakennusten mittamaailmasta. Kivistössä erikoisratkaisuna on lisäksi puukorttelin alla sijaitseva betoninen autohallikerros, jonka kannen päällä koko rakennusmassa lepää.

Lisätiedot:

TA-Asumisoikeus Oy, projektipäällikkö Mikael Lönnroth, puh. 045 773 3857, mikael.lonnroth@ta.fi
Vuorelma Arkkitehdit Oy, arkkitehti Mika Ukkonen, puh. 050 441 0910, mika.ukkonen@arkki.com
PuuMera / Rakennusliike Reponen Oy, toimitusjohtaja Mika Airaksela, puh. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com

Seuraa kohteen valmistumista: www.puumera.fi

Pientaloteollisuus PTT ry ja Puuinfo Oy järjestävät ajankohtaispäivän pientalorakentamisen parissa työskenteleville ammattilaisille Oulussa ja Helsingissä. Oulun tapahtuma järjestetään yhteistyössä Oulun rakennusvalvonnan kanssa. Ammattilaispäivä on suunnattu erityisesti suunnittelijoille, hankinnoista vastaaville sekä muille alalla toimiville ammattilaisille (esim. talomyyjät).

Ohjelmassa on esityksiä liittyen mm. rakennesuunnitteluun, CE-merkintään ja tuotekelpoisuuden toteamiseen työmaalla sekä lähes nollaenergiarakentamiseen. Päivän aikana osallistujat saavat tiiviin tietopaketin ajankohtaisista pientalorakentamista koskevista uudistuksista (mm. rakennusalan tiedonantovelvollisuus). Päivän ohjelmassa on myös yritysten puheenvuoroja.

Seminaarin yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan myöhemmin. 

Järjestäjät:

Katso Helsingin tilaisuus tästä.

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Vanerin käsittely ulkoseinässä
• Mikä on uimahallin ja kylpylän saunan laudepuuksi paras ja toiseksi paras?
• Levyjäykisteen mitoitusohjelmasta kysymys
• Yhdyskäytävän yläpohjarakenne
• Värähtelymitoitusohjelma
• Vesivaneri
• Musta puujulkisivu
• Paloristikko R30
• Vanerin käyttö vesieristehuovan alla
• Paloeristys puupientalossa
• U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit
• Puujulkisivun palokatko
• Rimalomalauta
• Levymitoitusohjelmasta
• Saunan lauteet
• Kosteuden kestävä lastulevy
• Puuverhouksen kiinnitys
• Lattian rakentaminen
• Puun kosteus
• Vanhan hirsirakennuksen saneeraus
• Alaohjauspuun ohjeistus
• Rivitalon parvekkeet
• Vanerilla jäykistäminen
• Puuinfon U-arvolaskurit
• Puutalon eristäminen
• EC5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
• Puinen suojaverhous (vesikatto)
• Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?
• Hirsirakennuksen palonkesto
• Mahapalkin mitoitus
• Julkisivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Vanerin käsittely ulkoseinässä

Tarkoitus olisi laittaa koivuvaneria erkkerin ulkoseinään, (koivuvaneri 12 mm BB/WG 1500x3000), joka sitten maalataan. Vanerin koko on esitetyn kaltainen, jotta saumoja ei tulisi juurikaan näkyville. Kysymys: voiko kyseistä vaneria käyttää ulkotilassa ?

Vastaus: Kyseistä vaneria ei voi käyttää ulkoverhoukseen eikä maalausalustana. Jotta maalaus ei halkeile, tulee vanerissa olla maalauskalvo. Tällaisia tuoteita ovat esim. WISA-SP, WISA-Paintply, Metsä Wood SP, KoskiPaint. 

Mikä on uimahallin ja kylpylän saunan laudepuuksi paras ja toiseksi paras?  

Kylpylän lauteiden uusiminen on ajankohtaista. Haluaisin puelueettoman kommentin mahdollismman pian.

Vastaus: Liitteenä on ote RT-kortista, jossa on esitetty perinteisiä laudemateriaaleja. Nykyisin käytössä olevia laudemateriaaleja ovat:

• abachi
• tervaleppä
• kuusi
• jättiläistuija (Western Red Cedar)
• lämpökäsitelty mänty
• lämpökäsitelty haapa
• haapa

Puuinfo ei osaa ottaa tarkemmin kantaa, että mikä on yllä olevien materiaalien paremmuusjärjestys. Jokaisella puulajilla on omat hyvät ja huonot puolet aina ulkonäöstä lähtien. Parhaiten tässä asiassa osaa neuvoa laudevalmistajat. 

Lahonkestoltaan sekä kosteus- ja lämpötilanvaihteluiden keston kannalta paras taitaa olla jättiläistuijasta valmistettu radiaalisahattu lauta. Yleisesti kerrotaan, että jättiläistuija ei myöskään sinisty eikä tummu ajan saatossa kuten muut puulajit.

Levyjäykisteen mitoitusohjelmasta kysymys

Olen rakennesuunnittelija ja tässä yritän tutustua Puuinfon sivuilta löytämääni Levyjäykisteen mitoitusohjelmaan. Harjoittelun kohteena on puurunkoinen omakotitalo jossa sisäpinnaltaan kipsilevytettävä ulkoseinä ja yläpohja. Muuten ok ohjelma, mutta en mistään löytä rakennemitoitukseen siellä tarvittavaa yksittäisen levyn leikkausvoimankestävyyttä R. Mistä se saadaan laskelmaan? Miten ohjelmassa saadaan laskelmaan mukaan h/4 levyiset levyt. Miten kiinnitystapakertoimet 5…8 saa laskentaan mukaan? Olisi nimittäin ulkoseinässä 50x50 k600 vaakakoolaus sisäpinnassa ja olisin sen mitoittanut. 

Vastaus: Levyn kapasiteetti löytyy osiosta ”Levymitoitus” (ks. oheinen liitetiedosto). Myös kiinnitystapa valitaan samasta osiosta. h/4 levyiset levyt saadaan mukaan siten, että osiossa ”Levymitoitus” määritetään levyn jäykkyys Cv ja kestävyys Fv,Rd. Näin tehtään kaikille erilaisille rakenteessa oleville levyille. Sitten näistä levytiedoista kootaan koko rakenne osioissa ”Rakennemitoitus”.

Yhdyskäytävän yläpohjarakenne  

Paloluokka P1, yhdyskäytävä vanhan ja uuden rakennusosan välissä. Voiko liitteen mukaisen yläpohjarakenteen tehdä puurakenteisena? Esim. kertopuupalkisto, kivivilla + alapuolinen EI60 suojaus? Liite: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/webform/rl_porrashuone.pdf

Vastaus:  RakMK E1 taulukkomitoituksen mukaan kyseistä yläpohjaa ei ole mahdollista tehdä puurakenteisena, koska P1-paloluokassa kantavan rungon tulee olla palamattomasta tarvikkeesta tehty (A2-s1, d0), kun rakennus on yli 2 krs. korkea (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1, musta laatikko R 60 ympärillä). Mikäli rakennus olisi enintään 2 krs. korkea, olisi kyseinen yläpohja mahdollinen (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1 kohta "Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään....")

Värähtelymitoitusohjelma 

Teen lausuntoa erään puuvälipohjan värähtelyongelmasta. Ohje värähtelyn huomioon ottamisesta on sisältynyt eurokoodin mukaisiin suunnitteluohjeisiin alusta alkaen ja vanhan RakMK B10 mukaiseen RIL 120 ohjeeseen se on (selvitykseni mukaan) tullut vuonna 2004 julkaistussa painoksessa. B10:ssä värähtelyn huomioon ottamista ei ole lainkaan mainittu. Mutta, koska ensimmäinen versio värähtelyn mitoitusohjelmasta on julkaistu ja onko sitä tehty RIL 120 mukaisena? (käytännössähän kaavat ovat samanlaisia ja siten johtavat samaan tulokseen).

Vastaus: Puuinfon värähtelymitoitusohjelman versio 1.0 on julkaistu 16.3.2007. Se on tehty suoraan EC 5:n mukaiseksi eli RIL 120 mukaisena sitä ei ole tehty ollenkaan.

Vesivaneri  

Tiedustelisin voiko ns. vesivaneria käyttää ulkovaraston seinämateriaalina. Varasto tulee olemaan lähes kiinni asuinrakennuksessa. Eli mikä on vesivanerin palonkestoluokka? Pystyykö pinnoitettua vaneria maalaamaan?

Vastaus:  Vesivanerilla tarkoitatte ilmeisesti fenolifilmillä pinnoitettua vaneria ja tarkoituksena on käyttää sitä varaston sisäverhousmateriaalina. Kyseistä vaneria voidaan käyttää sisäverhousmateriaalina, mikäli se täyttää tilalle asetetut palotekniset pintaluokkavaatimukset. Tämä tulee tutkia tapauskohtaisesti. Tavallisesti vanerilla voidaan käyttää pintaluokkavaatimus D-s2,d2 tai D-s2,d0 riippuen levyn rakenteesta, paksuudesta ja asennustavasta. Pintaluokka on ilmoitettu vanerituotteen suoritustasoilmoituksessa.

Mikäli vaneri on osastoivan rakenteen levytyksenä, tulee koko seinärakenteen osastoivuus tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä vanerin palonkeston tarkastelu ei riitä. Seinän osastoivuutta voidaan mitoittaa Puuinfo sivuilta löytyvällä mitoitusohjelmalla. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus

Mikäli vaneri halutaan maalata, tulee käyttää tähän tarkoitukseen olevaa vaneria, jossa on pintana maalauskalvo. Tällöin maalipinta ei halkeile. Tällaisista vanereista käytetään yleensä nimitystä SP-vaneri.

Musta puujulkisivu

Olen yrittänyt löytää tietoa puujulkisivusta jonka väri on musta. Auringossa lämpötila nousee suht korkealle niin olisin kiinnostunut mitä riskejä tulee ja miten ne voisi parhaiten välttää. Jos teillä olisi tietoa ko asiasta olisin kovin kiitollinen.

Vastaus:Liitteessä tietoja tumman julkisivun vaikutuksesta ulkoverhouslautaan (ote kirjasta Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje/Jari Virta)

Paloristikko R30

"Puukerrostalo - palomääräykset 2011 | Puuinfo" sivulta ei suoraan käy ilmi se, että vesikaton rungon luokkavaatimus on R30 (E1 2011, Taulukko 6.2.1). PES 2.0:n detaljeissa yläpohjan kantavana rakenteena on NR-ristikko. Onko se niin, että koska yläpohjan ontelossa ei ole ullakkoa ja siten mitään asumiseen liittyviä toimintoja, niin kaikki palotapahtumat siellä tulkitaan levinneiksi muista osastoista? Osastointi leviämisen ehkäisemiseksi ja rakenteellinen suojaus hiiltymisen ehkäisemiseksi katsotaan riittäväksi täyttämään kantavuusvaatimuksen palossa. Ymmärränkö oikein? Paloristikko ei siis ole taloudellinen verrattuna osastoinnin ja suojauksen yhdistelmään. Onko paloristikolla virkaa ylipäänsä missään?

Vastaus: Puukerrostalon yläpohjan kantavuusvaatimus palotilanteessa on R60. Viittaamanne RakMK E1 taulukko 6.2.1 R30 vaatimus koskee enintään 2 krs. rakennusta, jossa ei ole ullakkoa. Puukerrostalon NR-yläpohja suunnitellaan siten, että alapaarre mitoitetaan kantamaan kaikki kuormat 60 minuutin ajan silloin, kun NR-ristikon toiminta palotilanteessa loppuu (ullakkopalo). Ullakko osastoidaan asuinhuoneesta alapaarteen tasossa olevalla rakenteella (REI60), jolloin ullakko osastoidaan enintään 1600 m2:n osastoihin EI30 rakentein ja osastot jaetaan enintään 400 m2:n osiin EI 15 rakentein. R30 paloristikolla ei siis ole käyttöä puukerrostalossa. R60 paloristikolla sen sijaan olisi.

Vanerin käyttö vesieristehuovan alla  

Kysyisin vanerin käytöstä vesieristehuovan alla. Minulla on 15 mm:n paksuista koivuvaneria, jota haluaisin käyttää vesieristeen alla. Mikä on tarvittava koolausväli 15 mm:n koivuvanerille vesikatolla? Niissä ei ole ponttausta, pitääkö levyjen liitoskohdan alle laittaa tukipuu?

Vastaus:  Vesikatteen alusrakenteeseen löytyy vanerituotteita ja ne on tähän tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita, ks. liite. Tällaisissa tuoteissa on mm.

• - viilurakenne ja viilusuunnat sellaiset, että saavutetaan hyvä kuormien kantokyky
• - levy on ympäripontattu, jotta kaikki saumat on tuettu
• - levy on tehty paksuista kuusiviiluista, jotta saadaan hyvä kosteudenkestävyys
• - levyn alapinnassa on varmuuden vuoksi homesuojakäsittely

Puuinfon kanta on, että esittämäänne koivuvaneria ei tulisi käyttää vesikatteen alustana, koska:

• - viilurakenne on todennäköisesti epäedullinen kuormien kantokyvyn näkökulmasta (pintaviilut levyn lyhyemmän sivun suunnassa)
• - levyssä ei ole pontti (voitaisiin korvata tukipuulla, johon levyn reunat kiinnitetään)
• - pinnoittamattomaan koivuvaneriin syntyy hyvin helposti homepilkkuja (kosmeettinen haitta, joka voi ilmetä myös maalipinnan läpi, jos maali ei ole oikeanlaista)

Paloeristys puupientalossa

Suunnittelen pientaloryhmää Espooseen ja sijoitan autokatoksen kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että sen päälle tulee asuinhuoneita. Riittääkö tällöin normaali EI30-eristys seinissä, alapohjassa ja kantavissa pilareissa?

Vastaus: Jos liitteessä olevat ehdot täyttyvät, niin osastoivat rakennusosat ovat EI 30. Osastoivia rakenteita suunniteltaessa tulee muistaa, että rakenteilla on myös R-vaatimus (kantavuusvaatimus), koska rakenteen tulee pysyä paikoillaan koko osastoivuusaika (esim. EI 30 välipohja ei saa pudota alas ennen 30 minuuttia).

U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit.  

Löysin netistä U-arvon laskentaohjelman puuseinärakenteille PuuInfo sivuilta. Ohjelma on hyvä ja selkeä, mutta rintamamiestalon laskentaan valittavien materiaalien suhteen hieman puutteellinen. Onko tehty versiota jossa voisi valita kerrokseksi puun tai purun. Näitä molempia tarvitsisi tosiaan kun lasken talolle korjausrakentamisen mukaisia selvityksiä lisälämmöneristyksen vaikutuksesta U-arvoon. Jos materiaalin voisi itse sinne lisätä niin sekin olisi riittävä. Aion pistää tulosteen tekemääni selvityksen liitteeksi joten jos joudun korjaamaan kynällä tekstejä päälle niin ei näytä oikein hyvältä. Onko purulle oikea lambda-arvo: löysäpuru  0,120, tiukkapuru 0,200?

Vastaus: U-arvon laskentaohjelma on tehty siten, että kohtaan "Lämmöneriste" ja "Lämmöneriste (sisältää koolauksen)" voi laittaa minkä tahansa lämmöneristeen (mineraalivilla, polyuretaani, puukuitueriste, sahanpuru jne.) Lämmöneristeen nimeä ei määritellä vaan se huomioidaan syöttämällä ohjelmaan lämmönjohtavuuden arvo. Tarkoituksena on, että rakenteesta esitetään viranomaisille piirros, jossa kaikki rakennekerrokset on esitetty. Kyseisellä ohjelmalla lasketaan u-arvo hyödyntäen vain niitä rakennekerroksia, jotka voivat toimia lämmöneristeenä. Esimerkiksi purutalon rungossa oleva laudoitus ei voi mielestäni toimia lämpöä eristävänä kerroksena, koska se ei ole tasa-aineinen ilmatiivis kerros (lautojen välissä rako, josta tuulee läpi). Näin ollen laskisin purutalon olemassa olevan seinän u-arvon esimerkkinä seuraavasti:

ULKOSEINÄN RAKENNEKERROKSET

• 1 puukuitulevy 12 mm
• 2 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 3 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 4 tolpparunko 50x125 k600 + sahanpuru 125 mm
• 5 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 6 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 7 tuuletusrako 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 8 ulkoverhous (ei ole lämpöä eristävä kerros) 

U-ARVO-OHJELMAAN SYÖTETTÄVÄT KERROKSET

• - sisäpinta
• 1 puukuitulevy 12 mm
• 4 lämmöneriste (sisältää koolauksen) 125 mm
• - ulkopinta

Ohjelma laskee u-arvon EN-standardin mukaan, joten lambda-arvot tulee syöttää ohjelmaan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina (näin kaikki nykyisten lämmöneristeiden lämmönjohtavuudet on esitettykin). Näin ollen RakMK C4 lambda n-arvoja ei voida käyttää. Puumateriaalin tapauksessa EN-standardin ja RakMK:n arvot ovat samat. Purun lämmönjohtavuuden selvittäminen on hankalaa, koska sitä ei käytetä uusissa rakennuksissa. Havupuutavaran lämmönjohtavuus on 0,12 W/mK. Jos käyttää tätä arvoa myös purulle, niin laskelma on varmalla puolella, koska puru on varmaan vähän parempi. Jossakin oppaassa olen nähnyt, että purun lämmönjohtavuus olisi 0,08 W/mK (käyttäisin tätä arvoa).

Puujulkisivun palokatko  

http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/puujulkisivun-palokatko). Onko ko. tuotteelle olemassa EI-luokitusta? Tai mikä vaatimus kerrostaloissa on tuuletusraon palokatkolle?

Vastaus:  Julkisivun tuuletusraon palokatkolle ei ole määräyksissä EI-luokitusta. RakMK E1 sanoo, että palon leviäminen tuuletusraossa tulee estää kerroksittain riittävän tehokkaasti. Peltinen palokatkoprofiili on yleisesti hyväksytty menetelmä tähän.

Rimalomalauta.

Tuli eteen rimaloma laudalla tehty seinärakenne. Mistä saisi aukottoman tiedon, että mikä on määräysten mukainen rakenne. Ylempi on tehty rimaloma laudoituksella joka on kiinnitetty vaakalaudoitukseen. Pystylaudoituksen tuuletus tulee silloin hoidettua lautojen väliin jäävillä 5-10 ilmaraoilla. Lautojen leveys on 98 mm. Alempi rakenne on tehty lisäksi niin, että siinä on myös pystylaudoitus, jolloin saadaan varmistettua riittävä tuuletus. Oma käsitykseni on, että rakennusmääräyksen mukaan olisi käytettävä ristiinkolausta, mutta mistä saisin varmistuksen asialle. Vaikuttaako tämä tuotteen loppulaatuun?

Vastaus: Puujulkisivun taustan tuuletuksesta ei ole rakentamismääräystasolla yksiselitteisiä määräyksiä (ks. liite). Määräyksissä on kerrottu vain, että tulee tehdä siten, että tuuletus toimii, joten käytännön ratkaisun tekeminen jää suunnittelijan harteille. Kirjassa RIL 107-2012 on tietynlaisia ohjeita lomalautajulkisivun taustan tuuletuksen järjestämisestä (ks. liite). Nämä ovat kuitenkin vain ohjeita eikä siis määräyksiä. Määräyksiä ovat vain Rakentamismääräyskokoelman osissa esitetyt määräykset ja niistä vastaa Ympäristöministeriö. Mikäli Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on tulkintaepäselvyyksiä, tulee niistä olla yhteydessä Ympäristöministeriöön. Puuinfon ohjeet perustuvat hyvään rakennustapaan eli pystylautajulkisivun taustalle suositellaan ristiinkoolausta.

Levymitoitusohjelmasta. 

Pitäisikö/saisiko liittimien mitoituksessa huomioida 

1. levyn reunoilla olevien liittimen leikkauskestävyyden mitoitusarvon korotuskerroin 1,2
2. levyn korkeuden vaikutuksen huomioiminen (kerroin c_i)?

Vastaus:  Levyjäykistysohjelmassa laskentamenetelmänä käytetään ohjeessa RIL 205-1-2009 esitettyä eurokoodiin perustuvaa kansallista menetelmää (kohta 9.2.4.3S). Tämä menetelmä poikkeaa eurokoodin menetelmästä (laskee tarkemmin ja mahdollistaa erilaisten kiinnitystapojen tutkimisen). 

1. kansallisessa menetelmässä ei käytetä korotuskerrointa 1,2
2. kansallisessa menetelmässä levyn korkeus huomioidaan kiinnitystapakertoimien kautta 

Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009

Saunan lauteet  

Olen tekemässä saunan lauteita ja tiedustelen mikä lauta olisi paras rungossa? Siis kestävyydessä, riittääkö 2x4 3m (2.4m kun huomioi laudeleveyden) jännevälillä ilman lattiatukea? Sauna on 2x3m ja lauteista tulee L-malliset. Myöskin alalaude tulisi jalattomaksi. Vai teenkö suosiolla jalat vaikeuttamaan siivousta?

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee suunnittelua, koska suunnittelu on aina kohdekohtaista. Voimme antaa vain ohjeita suunnitteluun. Liitteenä on ote RT-kortista, josta toivottavasti saatte ohjeita lauteen rungon suunnitteluun. Mikäli lauteesta tulee L-mallinen, on syytä kiinnittää huomiota laudetasojen liittymän sisänurkan kantavuuteen. Toisen laudetason etureunan palkki joutuu kantamaan myös risteävä lauteen etureunan palkin toiden pään.

Kosteuden kestävä lastulevy 

Toimiiko kosteuden kestävä lastulevy välipohjarakenteessa puuniskojen päällä? Levyn päälle on valettu 60mm raudoitettu betonilaatta. Katselin teidän ohjeesta että normaalilevykin toimisi, mutta on siveltävä kosteussulku. Nyt tätä kosteussulkua ei ole, mutta on siis käytetty kosteuden kestävää levyä. Laatassa on lämmitys. Myöskään tartuntanauloja ei ole, mutta liekö sillä mitään merkitystä.

Vastaus: Tavallisen lastulevyn ja kosteudenkestävän lastulevyn erona on se, että kosteudenkestävä lastulevy kestää tavallista lastulevyä paremmin kosteuden vaihtelua (kosteusrasitus => kuivuminen). Tämä johtuu siitä, että kosteudenkestävän lastulevyn valmistuksessa käytetään kosteudenkestävää liimaa. Kosteudenkestävä lastulevykään ei kestä jatkuvaa kosteusrasitusta, vaan jossain vaiheessa se turpoaa ja sen rakenne alkaa hajota.

Betonilaatan valun yhteydessä levyyn kohdistuu kosteusrasitus. Valuaikainen kosteus imeytyy siis kosteudenkestävään lastulevyyn samalla tavalla kuin tavalliseen lastulevyyn. Kosteudenkestävän lastulevyn tapauksessa kosteuden aiheuttamat seuraukset (turpoama) eivät tapahdu välittömästi. Jos betonilaatta ja lastulevy pääsevät kuivumaan normaalisti eikä lastulevyn rakenteeseen ole ehtinyt tulla kosteuden aiheuttamaa turpoamaa/levyn rakenteen heikkenemistä eikä rakenteeseen enää kuivumisen jälkeen pääse vettä, pitäisi rakenteen olla toimiva.

Mainitsemienne naulojen tarkoituksena on muodostaa rakenteesta puu-betoni-liittorakenne, jolloin lattian jäykkyys on parempi. Mikäli betonilaatta on ohut, estävät naulat myös betonilaatan käyristymistä, jota saattaa esiintyä laatan kuivuessa.

Puuverhouksen kiinnitys Millaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan? 

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta. 

Lattian rakentaminen  

Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä. 

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms). 

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus 

Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo. 

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus 

Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10). 

Alaohjauspuun ohjeistus  

Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet 

Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

• parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
  • Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
• Mitä EI- /  REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
  1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen  

Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit.

Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi  puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan  u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin,  mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä  ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää  ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle. 

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille.  Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen.

Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

1. Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
2. Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
3. Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi)  on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.  

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).  

Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

 Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?  

Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus:  Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.  

Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

• minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena– voidaan rakentaa 21 m² varasto autokatoksen yhteyteen?
• autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
• umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus:  Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.  

Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus:  Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood). 

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. 

Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet.

Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. 

Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio 

Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  

ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke.

Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1 

Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. 

Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous

Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus.

Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus 

Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat.

Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys. 

Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit.

Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus.

Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto.

Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus.

Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri.

Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy.

Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat.

Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri.

Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli.

Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo.

Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys.

Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä.

Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä.

Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus

Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1.

Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. 

Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3. 

Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus:  Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

OSB-levy 4. 

Voiko OSB-rakennuslevyä käyttää turvallisesti ns. rossipohjarakenteen alimmaisena eli tuulensuojalevynä? Onko levy rakenteeltaan liian tiivis?

Vastaus:  Juuri näin. OSB-levyä ei tule käyttää Suomen sääolosuhteissa tuulensuojalevynä, koska se on liian tiivis.

Vanerin mitoittaminen. 

Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla.

Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä.

Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia.

Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus?

Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus 

Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy.

Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit.

Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. 

Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus(sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon.

Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot.

Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja?

Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. 

Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen.

Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Stora Enson ristiinlaminoidut massiivipuulevyt eli CLT-levyt ovat massiivipuusta valmistettuja rakennusmateriaaleja, jotka koostuvat ristikkäin liimatuista lamelli- eli puulevykerroksista (cross laminated timber). CLT-sivuille on koottu muun muassa yleistietoa massiivipuurakentamisesta, CLT:n tekniset tiedot, sertifikaatit ja suunnitteluohjelma. Sivuilta löytyy myös videoita, kohde-esittelyjä ja uutisosio.

Linkki suomenkieliselle sivustolle: http://www.clt.info/fi/

- Olemme tietysti yllättyneitä ja iloisia tilauksesta, sanoo toimitusjohtaja Stefan Lindbäck. Me arvioimme tilauksen vahvaksi tilaajan tahdonilmaisuksi myös uusiin tilauksiin tulevaisuudessa. Olemme nöyriä tämän tehtävän äärellä.

Lindbäcks Bygg on Ruotsin johtava puukerrostalojen tuottaja ja yhtiössä työskentelee 200 työntekijää, joista 140 tehtaalla. Yhtiössä arvioidaan suurtilauksen tuotannon hoituvan muun tilauskannan rinnalla. - Olemme tottuneet jatkuvaan kasvuun kun normaali kasvumme on ollut 15 prosenttia vuodessa. Emme tarvitse lisää työvoimaa, vaan hyödynnämme teollisen puurakentamisen teknistä osaamistamme ja tehokkuutta entistä paremmin, vahvistaa Lindbäck.

Asuntopula Ruotsin kasvun tulppana

- Asuntorakentaminen on ratkaisevaa Ruotsin kasvulle ja kilpailukyvylle, muistuttaa suurtilauksen tehneen yhtiön Rikshem-yhtiön toimitusjohtaja Jan-Erik Höjval. Haluamme olla asuntotuottajana luova uudistaja. Olen vakuuttunut, että voimme rakentaa hyvälaatuisia asuntoja, joissa ihmisillä on varaa asua.

Rikshemin varatoimitusjohtaja Ilija Batljan muistuttaa, että kahden miljardin kruunun investointi Norrlantiin näinä aikoina, kun ihmiset ovat huolissaan työpaikoista, osoittaa yhtiön luottamusta tulevaisuuteen. – Toivomme, että voimme jatkaa tätä tärkeää työtä rakentamalla lisää asuntoja ja ettei poliitikoilta tulee lisää veroja, jotka estävät asuntorakentamisen jatkamisen ja edellytykset uusien työpaikkojen luomiselle Ruotsissa, toivoo Batljan.

Höjvallin mielestä asuntopula painaa Ruotsin kilpailukykyä ja uhkaa kasvua. Kaupungistuminen Ruotsissa ei osoita hidastumisen merkkejä, vaan kaikki ennusteet osoittavat sen jatkuvan vahvasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana, esimerkiksi Tukholman läänin väestö kasvoi noin 300 000 asukkaalla. Nuorten muutto kaupunkeihin työpaikkojen ja koulutuksen perässä on Ruotsissa nyt historiallisen suurta.

- Rikshem haluaa roolin uudisrakentamisessa "kansallisen yleisen edun" nimissä. Nyt tehty 2500 asunnon tilaus on suurin yksittäinen investointi vuokra-asuntomarkkinoille vuosikausiin, kuvailee Höjvall. Yhtiössä uskotaan monimuotoiseen asumiseen, mikä tarkoittaa asumisoikeus-, vuokra- ja opiskelija-asuntojen rakentamista. Vuokra-asuntojen riittävä turvaaminen tulee olemaan tärkeä edellytys Ruotsin kasvun ja kehityksen turvaamiselle.

Rikshem-yhtiöllä on omistuksessa eri puolilla Ruotsia lähes 20 tuhatta asuntoa, joiden arvo on yli 20 miljardia euroa. Yhtiön omistavat eläkerahasto Fjärde AP Fonden ja pääomasijoitusyhtiö AMF.

Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Stefan Lindbäck, toimitusjohtaja, stefan.lindback@lindbacks.se
Jan-Erik Höjvall, toimitusjohtaja, Rikshem, jan-erik.hojvall@rikshem.se
Ilija Batljan, varatoimitusjohtaja, Rikshem, Ilija.batljan@rikshem.se
Anya Alenberg, tiedottaja, Rikshem, anya.alenberg@rikshem.se

PS. Miten ruotsalaiset sen tekevät, lue Puuinfon opintomatkaraportti Industriellt producerade flerbostadshus och broar i trä