4500 neliömetrin suuruisen paviljongin toteutus perustuu espanjalaisen MX_SI- toimiston suunnitelmaan. Hankkeen jatkosuunnittelusta vastasi suomalainen yhteistyökumppani arkkitehti Pekka Pakkanen ja Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehtitoimisto.

Espanjalaisen toimiston arkkitehteinä olivat Hector Mendoza, Boris Bezan ja Mara Partida. - Olimme yllättyneitä kun tulimme valituksi, koska olimme erikoistuneet enemmän betonia ja terästä käyttävään kaupunkirakentamiseen, sanoo Mendoza. Puun käyttö tuli kilpailun ehdoista ja ymmärsimme sen paikallisena materiaalina sopivan tänne puunjalostuspaikkakunnalle.   

- Hanke oli meille oppimisprosessi tekniikasta, miten rakennetaan puusta massiivinen rakennus ja kyetään suojaamaan taideteoksia haastavassa ilmastossa, kuvailee Mendoza. Mutta lopputulos on kauniimpi kuin piirustuspöydällä uskoimme. Tavoittelimme vuorovaikutusta vanhaan kartanoon ja tähän maisemaan.

Paviljongin runko liimapuutekniikalla

Arkkitehti Hector Mendozalle puun käyttö rakentamisessa ja varsinkin liimapuutekniikka oli uusi kokemus. - Suunnitteluvaiheessa monet urakoitsijat kyseenalaistivatkin puun käytön, koska teimme museota. Useimmiten liimapuuta on totuttu käyttämään teollisuus- tai urheilukäyttöön tarkoitetuissa tiloissa, mutta me halusimme käyttää sitä museossa. Koko rakennuksen konsepti lepää liimapuurakenteen varassa. 24 metrin jännevälin rakentaminen puulla oli todellakin hyvin mielenkiintoista ja tarjosi meille paljon avointa arkkitehtonista tilaa käyttöön.

Rakennuksessa on 101 liimapuukehää, joista osa on näkyvissä ja osa rakenteissa piilossa. Liimapuurakenteet kantavat rakennusta, luovat tilaa ja antavat sille sen ominaisluonteen.  Välipohjat ovat betonista ja ne on liitetty puiseen tukirankaan.

- Käsittelimme puun valkoisella sävytyskerroksella, joten se ei ole puhtaan kuusipuun värinen. Ohuen maalikerroksen läpi kuultavat vielä puun syyt, mutta valkoinen maali sopii paremmin museon valkoisten seinien ja mustan lattian kanssa.

Mendoza sanoo yllättyneensä puun käytön monista mahdollisuuksista rakentamisessa.  - Käytimme puuta myös julkisivun tekoon. Kun puun piti kuitenkin näkyä ulkona rakennuksen ilmeessä,  laitoimme puuelementtejä toistamaan sisäpuolen struktuuria. Julkisivussa on kierteisiä kuusilautoja 1,3 metrin välein. Kaiken tämän toteuttamista helpotti rakennesuunnittelussa käytetty 3D - tekniikka, jonka ansiosta pääsemme millimetrin tarkkaan toteutukseen puurakentamisessa, kertoo Mendoza.

Uudet materiaalit tulevat rakentamiseen

Tulevaisuuden rakentamiseen kuuluvat Mendozan mielestä energiatehokkaat ja energiaa säästävät ratkaisut. -  Puu johtaa tätä kilpailua. Kestävän ja ekologisen rakentamisen ratkaisuissa kannattaa tutkia myös satoja vuosia käytössä olleita materiaaleja ja rakennustekniikoita. Ei ole tarvetta muuttaa olemassa olevia rakennustapoja täysin, vaan meidän pitää analysoida, mitä osia voimme käyttää modernista rakennustekniikasta ja vanhoista rakennustekniikoista luodaksemme parhaan mahdollisen ratkaisun.

Mendoza muistuttaa kehittämisen alla olevista uusista materiaaleista, jotka korvaavat ennen käytettyjä materiaaleja. - Olen nähnyt joitakin prototyyppejä kierrätysmateriaaleista rakennetuista rakennuksista.  Rakennusjätettä ei enää tule uuden teknologian myötä, koska sen voi käyttää uudelleen. Voimme myös minimoida materiaalien käyttöä ja tehostaa resurssien käyttöä. Samoin voimme  myös integroida eri materiaaleja, kuten selluloosapohjaisia materiaaleja muovin kanssa.

Arkkitehtuurin ja rakentamisen kannalta Mendoza näkee digitaalisen teknologian avaavan uusia mahdollisuuksia arkkitehtuurin moni-ilmeisyyteen ja käyttökohteisiin. -  Nyt voimme rakentaa asioita millimetrin sadasosan tarkkuudella, mitä ei voi nähdä ihmissilmällä. Esimerkiksi 3 D-printtaus ja plasmaleikkurit tulevat yhä yleisimmiksi ja sopivat pientenkin budjettien rakennuskohteisiin.

Printtausteknologian myötä rakentamiseen tulee paljon uusia materiaaleja, uskoo Mendoza. - Se voi johtaa täysin uudenlaiseen arkkitehtuuriin. Rationaalisen arkkitehtuurin ajalla asiat tehtiin hyvin yksinkertaisesti rahan- ja energiansäästön vuoksi. Uudella teknologialla tämä voidaan tehdä vieläkin yksinkertaisemmin, kustannustehokkaammin ja nopeammin.

Uusi paviljonki on osa näyttelykokemusta

Arkkitehti Pekka Pakkanen toimi hankkeen pääsuunnittelijana ja vastasi hankkeen jatkokehittelystä yhdessä MXSI:n kanssa. - Meidän työmme oli soveltaa rakentaminen suomalaisiin säädöksiin, määräyksiin, rakennustapaan ja ilmastoon toteaa Pakkanen. Sisäpuoliset puupinnat on palosuojakäsitelty ja taidevarastoon rakennettiin vajaahappijärjestelmä, joka estää  palon syttymisen.

Pakkasen mukaan puurakentaminen on kasvussa sen ominaisuuksien ansiosta. - Puu on uusiutuva luonnon  materiaali ja sen käyttö antaa paljon arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Kehitimme rakennesuunnittelija Launo Laatikaisen kanssa uusia detaljeja ja tapoja yhdistää puurakenteita betonisiin välipohjiin. Välillä hukassa ollut puurakentamisen osaaminen on  taas palaamassa, uskoo Pakkanen.

- Taidemuseon päätarkoitus on antaa tilaa taideteoksille. Siksi olemme käyttäneet vain vähän eri puulajeja, joista kuusta eniten. Liimapuu ja julkisivuverhoilu ovat kuusta sekä lattiat vähäoksaista mustaksi sävytettyä  tammea.

Puu sopii museorakentamiseen

Uusien museoiden avaaminen ei ole tavanomaista Suomessa. Edellisiä museon avajaisia vietettiin Kiasmassa, sitä ennen Sara Hildenin museossa Tampereella. Nyt on käynnissä kaksi mittavaa suunnitteluhanketta, Amos Andersonin ja Guggenheimin taidemuseot Helsingissä. Varsinkin Guggenheimin museon suunnitteluun liittyy merkittävä puun käytön odotusarvo.

  - Joku voi ihmetellä, miksi rakennamme lähes 20 miljoonan euron hintaisen uuden paviljongin emmekä käytä sitä rahaa sisältöihin, taiteeseen. Me koemme, että tämä Paviljonki on kokonaisuudessaan sisältöhanke, koska rakennus itsessään on osa näyttelykokemusta, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle. Rakennus liittyy läheisesti Serlachiuksen historiaan, jossa on ollut näyttelytoimintaa jo vuodesta 1945 asti.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Henrik de la Chapelle, taidesäätiön hallituksen pj,  03 488 6800

Hector Mendoza, arkkitehti, +34934151987, contact@mx-si.net

Pekka Pakkanen, arkkitehti,  041 517 9460, pekka.pakkanen@h-l-p.fi 

Puupalkinto annetaan rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty innovatiivisella tavalla. Palkintolautakunta kiinnittää huomiota myös erityisesti energia- ja ympäristöasioihin. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua elokuun 2014 loppuun mennessä.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset/ehdotukset  tulee toimittaa Puuinfoon 30.9.2014 mennessä. Liittäkää ehdotukseen lyhyt selostus kohteesta sekä sitä selventäviä valokuvia ja piirustuksia. Puupalkinnon saaja julkistetaan 27.11.2014 Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa.

Ehdotukset postitse osoitteeseen: Puuinfo Oy, PL 381, 00131 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi. Lähetykseen merkki ”Puupalkinto2014”

Lisätietoja:

Mikko Viljakainen, puh. 040-526 6413, s-posti mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Kuvassa vuoden 2013 Puupalkintovoittaja: Suomen Luontokeskus Haltia / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy.

Rakennusvalvontojen toimintaperiaatteet, hinnoittelu ja resurssit vaihtelevat kunnissa huomattavasti. Moni esimerkiksi kotipaikkakunnallaan ja mökillään rakentanut on voinut huomata erot kuntien käytännöissä - samoin monet rakennusyrittäjät.

Rakennusvalvonnan uudistamisen tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja parantaa rakennusvalvontojen resursseja, lisätä tiedonvaihtoa ja ammatillista osaamista sekä asiakkaiden tasavertaista kohtelua. Uudistuksesta päätettiin hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013.

Rakennusvalvonnat uudistuvat vuonna 2016

Uudistusta valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida eri vaihtoehtoja erityisesti rakennusvalvontojen rakenteen ja toimintamallien sekä laadun yhtenäistämisen näkökulmasta. Käytännössä jo 64 kunnassa on tehty onnistuneesti yhteistyötä rakennusvalvonnassa. Myös näistä kokemuksista pyritään keräämään parhaat kokemukset uudistustyön tueksi.

Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys eri vaihtoehdoista 31. elokuuta mennessä. Tämän pohjalta käynnistyy lainvalmistelu. Varsinainen rakennusvalvontojen uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana.

• Otakantaa.fi: Miten rakennusvalvontaa tulisi uudistaa?
• Ym.fi: Rakennusvalvontojen uudistaminen

Lisätietoja

Työryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Aila Korpivaara, ympäristöministeriö, p. 0295 250 137, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

- Olemme huolissamme kuluttajansuojasta toimialan mainonnan kehityksessä, sanoo Rasi ry.n toimitusjohtaja Harry Fagerlund.  Pyydämme kuluttaja-asiamiehen tutkivan, täyttääkö viime aikainen alan mainonta harhaanjohtavan mainonnan tunnusmerkit.
 
Keskustelun kuluttajaa harhaanjohtavasta mainonnasta käynnisti Byggmaxin 4.6.2014 HS:ssa julkaisema ilmoitus, joka perustui Taloustutkimuksen tekemään terassirakentamisen rakennustarvikkeiden hintavertailuun yhdellätoista eri paikkakunnalla.
 
Rasi ry.n jättämän tutkimuspyynnön mukaan  ilmoituksessa on verrattu keskenään laadullisesti hyvin eritasoisia tuotteita ja muodostettu johtopäätökset rautakauppojen hintatasosta virheellisesti tehtyjen vertailujen pohjalta.
 
Harhaanjohtava markkinointi vääristää kuluttajien käyttäytymistä
 
Tutkimuspyynnön mukaan hintavertailussa tuotteiden vertailuryhmän tulisi olla tarjontaan nähden edustava, suoritetun vertailun täyttää puolueettomalle vertailulle asetetut vaatimukset ja markkinoinnissa annettavien tietojen tulee olla tosia. - Kyseessä olevan markkinoinnin osalta mikään näistä vaatimuksista ei täyty, muistuttaa Fagerlund.
 
Esimerkkeinä perusteettomasta hintavertailusta tutkimuspyynnössä mainitaan mm. painekyllästetty lauta, jossa Byggmaxin vajaasärmäistä kestopuuta verrattiin kilpailijoiden täyssärmäiseen tuotteeseen, terassiruuvivertailussa Byggmaxin yleisruuveja verrattiin kilpailijoiden terassiruuveihin ja puuöljyvertailussa Byggmaxin tuotteesta puuttui tuoteseloste, joka olisi mahdollistanut todellisen vertailun kilpailijoiden tuotteeseen. Lisäksi tutkimuspyynnössä huomautetaan, että Byggmaxin kilpailijoiden myymälöistä oli valittu muita kuin edullisin vaihtoehto. Vaikka ilmoituksen tarkoituksena oli edullisuusvertailu, tuotteita oli valittu eri liikkeistä epäjohdonmukaisesti  ja Byggmaxin tuotteet oli kerätty verkkokaupasta kun taas kilpailijoiden tuotteet myymälöistä.
 
Rasi ry.n jättämässä tutkimuspyynnössä todetaankin Byggmaxin syyllistyneen selkeästi  kuluttajasuojalain vastaiseen sopimattomaan ja harhaanjohtavaan markkinointiin virheellisellä tuote- ja hintavertailulla, jotka vääristävät kuluttajien taloudellista käyttäytymistä rauta-, rakennus- ja sisustustarvikkeiden kaupassa.
 
Vastuullisen markkinoinnin rajat määriteltävä
 
Toimitusjohtaja Harri Fagerlund näkee tutkimuspyynnön jättämisellä olevan laajoja periaatteellisia tavoitteita. - Mikäli julkista keskustelua aiheuttanutta asiaa ei otettaisi käsiteltäväksi ja määriteltäisi sallitun toiminnan rajoja, alalle saattaisi vakiintua terveen ja vastuullisen kilpailun vastaisia toimintatapoja.
 
Tutkimuspyynnön mukaan kyse on myös kuluttajasuojasta ja kuluttajien turvallisuudesta. Rakennustarvikkeiden kaupassa on kyse monilta osin tiukkojen turvallisuus- ja laatuvaatimusten piirissä olevista tuotteista. - Oikean ja asianmukaisen tuotetiedon saatavuuden merkitys korostuu kuluttajille muun muassa rakentamista koskevista määräyksistä ja toimintaan liittyvistä turvallisuusriskeistä johtuen, muistuttaa Fagerlund.
 
Fagerlund korostaa, että viime kädessä asianmukainen tuote- ja hintavertailu on aina sekä kuluttajien että yritysten etu. - On tärkeä turvata kuluttajapolitiikalle asetettujen lähtökohtien toteutuminen. Tässähän ei ole kyse vain yritysten välisestä asiasta, vaan vääristävä hintavertailu vaikuttaa kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen ja sen myötä alan muihin keskeisiin toimijoihin.
 
Markku Laukkanen
 
Lisätietoja:
Harri Fagerlund, 0500 454093, harri.fagerlund@rasi.net

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Perinteestä hightech-puurakentamiseen!

Puuinfon Sveitsin ekskursio keskittyy puurakentamisen huippuarkkitehtuuriin sekä teollisen puurakentamisen prosessien tarkasteluun. Puu on mukana toteuttamassa kohteita, joita muilla materiaaleilla ei pystytä toteuttamaan.

Teollisesti toteutetut elinkaareltaan ekotehokkaat asuinrakennukset, uniikit arkkitehtoniset helmet, perinteestä nouseva puun järkevä käyttö sekä suuret puurakenteet ovat matkan teemat.

Oppaina toimivat paikallisen puuinfon (www.cedotec.ch) edustajat, kohteita suunnitelleet arkkitehdit ja muut asiantuntijat.

• 11.9. AY 2867 Helsinki-Geneve 08.05-10.10
• 14.9. AY 864 Zürich-Helsinki 19.10-22.50

Puuinfon opintomatkaan sisältyy lennot, majoitus*** (1 hh), kuljetukset kohdemaassa, 3 lounasta, 3 illallista, sisäänpääsymaksut, opastukset kohteissa ja matkanjohtajan palvelut.

Matkaohjelmaa (muutokset/täydennykset mahdollisia):

torstai 11.9. Geneve-Lausanne:

• Cern, The Globe, näyttelyrakennus
• OMPI Genève, konferenssitalo
• Collège de la Seymaz Genève, koulurakennuus
• Rolex Learning Center, Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sanaa Architects
• ym. muita kohteita kuten korjausrakentamista

Majoitus Lausanne

perjantai 12.9. Lausanne-Neuchâtel-Biel:

• Mivelaz Technique Bois SA, puurakentamisen huippuyritys, www.onlywood.ch
• Ducret SA, suurten puurakenteiden valmistaja
• Green Offices, konseptikehitys, toimistotalo, www.greenoffices.ch
• Microcity, puurakenteinen toimistotalo, www.erne.net/de/microcity/
• Bernin ammattikorkeakoulun Bielin yksikkö, puurakenteinen koulurakennus, puurakentamisen tutkimustyö

Majoitus Biel

lauantai 13.9. Bern:

• Bärenwaldhaus, Tierpark Dählhölzli, Sveitsin puupalkinnon voittaja 2012, ”karhujen talo”
• Rautatieasemarakennus, Bern
• Perinteinen Berniläinen maalaistalo
• Holzbrücke Burgdorf, moderni katettu puusilta
• lisäksi asuintaloja, vanhoja puusiltoja jne.

Majoitus Aarau

sunnuntai 14.9. Zürich:

• Sihlbogen, asuinkerrostaloalue, ym. puukerrostaloja
• Tamedia toimistorakennus, arkkitehti Shigeru Ban
• Elefanttien talo, Zürichin eläintarha
• Kalkbreite, hybridi puu-betonikerrostalo
• vapaa-aikaa

Matkan hinta on 2.065,- €/hlö + alv. Lentohinta sisältää myös matkatavaramaksut sekä lentokenttäverot. Oikeus viranomaisten ja lentoyhtiön taholta tuleviin hinnanmuutoksiin pidätetään. Matkalle on varattu alustavasti 15 paikkaa ja toteutuu, kun ko. määrä sitovia ilmoittautumisia saadaan. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä ja tarvittaessa paikkamäärää lisätään.

Laskutus kahdessa erässä: 50 %, kun varaus on vahvistettu matkatoimistoon ja 50 %, kun liput on kirjoitettu. Mahdollisista peruutuksista Puuinfolle aiheutuvat kulut veloitetaan.

Matkavakuutuksesta tulee jokaisen huolehtia itse.

Lisätietoja:
matkaohjelma Sveitsissä: Petri Heino, 040 554 6431, petrijuhaniheino@gmail.com
varaukset: Kirsi Pellinen, puh. 040 737 9247, kirsi.pellinen@puuinfo.fi

Sitovat ilmoittautumiset matkalle oheisella lomakkeella:

Uudesta Paviljongista rakentui liimapuurakentamisen näyttävä lippulaiva, joka on 135 metriä pitkä, keskimäärin 22 metriä leveä, korkeimmalta kohdaltaan 17 metriä ja näyttelytilakorkeus 12 metriä. Puun  käyttö museon rakentamisessa määriteltiin paviljongin arkkitehtuurikilpailussa.

- Tässä kohteessa puun käyttö oli perusteltua myös alueen teollisen historian takia, tulkitsee Lehtonen. Puurakennus istuu hyvin maisemaan, vanhaan päärakennukseen ja antaa luonnetta myös arkkitehtuurille. Samalla kun liimapuiset puukehät toimivat rakennuksen runkona, ne antavat mahdollisuuden tilaville näyttelytilaratkaisuille. 

Museohankkeen onnistuneen toteutumisen Lehtonen toivoo muuttavan asenteita puurakentamista kohteen aktiivisemmaksi. - Onko niin, että meillä puu koetaan liian tavanomaisena ja aliarvostettuna materiaalina, jonka käyttöön kaikilla on passiivinen asenne, kysyy Lehtonen.

Puurakentamisen kasvun mahdollisuuksien Lehtonen uskoo perustuvan mm. puun ekologisiin arvoihin, sen käytön hyväksyttävyyteen, puurakentamisen nopeuteen ja kilpailukykyyn. - Rakentamisen nopeus, helppous, elementtien työstettävyys ja keveys ovat kiistattomia puurakentamisen etuja. Liimapuurakenteiden tuoteosat valmistettiin pintakäsittelyä myöten teollisesti tehdastiloissa ja  suojattiin asentamiseen saakka  kosteudelta.

Lehtosen mielestä rakentamisessa esiintyvät kosteusongelmat tulisi ottaa vakavammin, kun koko ajan on joku rakennus kosteusongelmista johtuen remontissa. - Puurakentaminen on kuivaa rakentamista, kun kaikki tehdään teollisesti esivalmistettuina. Liimapuun edut on nähty nyt esimerkiksi korjausrakentamisessa, johon meiltä löytyy nopeasti toimitettavia valmisosia. Kun korjausrakentamisessakin liimapuun käyttö kasvaa, on ajan kysymys milloin uusien lisäkerrosten rakentaminen tulee mahdolliseksi laajemmin.

Rakennesuunnittelun osaamista lisättävä

Mäntän museoon tarvittiin 600 kuutiometriä liimapuuta, mikä merkitsee vajaata viittä prosenttia koko vuoden tuotantokapasiteetista ja reilua kymmentä prosenttia tehtaan vuotuisesta työmäärästä. - Liimapuurakenteet ovat turvallisia ja näyttäviä. Olemme kehittäneet asiakkaalle valmiin paketin, jossa on mukana rakennesuunnittelu, valmistepiirustukset sekä jäykisterakenteet ja liitostarvikkeet, kuvailee Lehtonen. Tässä museokohteessa oli erityisenä haasteena ratkaista puupilarien betonivälipohjien liitosratkaisut.

Lehtonen korostaa rakennesuunnittelun yhteistyön merkitystä rakennesuunnittelija Launo Laatikaisen kanssa hankkeen toteuttamisessa. - Vaikka jotkut innovatiiviset ratkaisut koettiin joissakin tapauksissa ensin haastaviksi, matkalla kehitettyjä ja opittuja uusia työmenetelmiä tullaan käyttämään ja kehittämään myös tulevissa kohteissa.

Lehtosen mukaan puurakentamisen suunnitteluosaamisen kasvattaminen on ollut tervetullutta, koska se paikkaa alalla olevaa vajetta. - Vaikka alan oppilaitoksissa tänä päivänä annetaan jo varsin perusteellista ja laajaa puurakenteiden suunnittelijoiden koulutusta, on meillä ollut tapana antaa rakennesuunnittelijoiksi tuleville oman koulutusohjelmamme mukaista liimapuurakenteiden erityisosaamiskoulutusta, kertoo Lehtonen.

Liimapuu valtaa hallirakentamisen markkinaa

Lehtosen mukaan rakentamisen asenteet ovat muuttuneet myös urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa. Kun aiemmin maatilarakentamisessa puutavara haluttiin ottaa omasta metsästä ja tehdä se hartiapankkirakentamisena, nykyisin teollisesta puurakentamisesta ja liimapuusta on tullut vallitseva ratkaisu maatilarakentamiseen. Maatilarakennuksen runkojärjestelmäksi käy mikä tahansa liimapuurunkoon perustuva ratkaisu. Late-Rakenteet Oy toimittaa vuosittain 20-30 kolme-nivelkehään perustuvaa navettojen ja maneesien liimapuurunkoa, joista osa on mennyt vientiin Venäjälle ja pohjoismaihin.

- Nyt kun uimahalleja tai jäähalleja ei enää rakenneta yhtä paljon kuin ennen, tilalle ovat tulleet maatila- ja maneesirakennukset, kertoo Lehtonen.  

Venäjälle on toimitettu harjoitus- ja kilpahallin käsittävä jääurheilukeskus sekä muualle Itä-Euroopan alueelle kymmenkunta harjoitusjäähallin liimapuurunkoa.

Kaksi vuotta sitten toimitettiin Valko-Venäjälle Minskiin MM-päähallin lähettyville kaksi harjoitushallia käsittävän jääurheilukeskuksen liimapuurungot. Myös näiden hallien rakennesuunnittelu tehtiin Late-Rakenteet Oy:ssä ja suunnittelunormina oli Eurocode 5 .

Lehtosen mukaan puuhalliklusterissa tehtiin suuri työmäärä paloasioiden selventämiseksi ja tarkentamiseksi siten, että eri rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet otettaisiin tasapuolisemmin huomioon rakenteita suunniteltaessa. - Uudet määräykset ovatkin helppokäyttöisemmät ja antavat aikaisempaa selvemmät ohjeet puurunkoisten hallirakennusten suunnitteluun. Esimerkiksi Venäjällä paloturvallisuuden todentaminen on vielä toistaiseksi varsin haasteellinen, muistuttaa puuhalliklusterin työskentelyyn osallistunut Lehtonen.

Puusillat kilpailukykyisiä Suomessakin

Suomalainen liimapuuteollisuus on kuronut viime vuosina kiinni ruotsalaisten ja tanskalaisten liimapuuosaamisen rakentamisessa. Nyt on aika uusille rakentamisen innovaatioille ja liimapuun aluevaltauksille, sanoo Lehtonen. - Uudet puurakentamisen hankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Esimerkiksi siltarakentamisessa voisimme ottaa oppia Norjasta, jossa kuljetaan siltarakentamisessa meitä paljon edellä. Saudi-Arabiaan olemme toimittaneet kevyen liikenteen siltoja ja yli sata metriä pitkiä katettuja siltoja. Puusillat olisivat mahdollisia ja kilpailukykyisiä Suomessakin, muistuttaa Lehtonen.

Elinkeinoministeriö on käynnistänyt puusiltaprojektin, missä etsitään keinoja lisätä Suomessakin puusiltojen kysyntää ja käyttöä infrarakentamisessa. - Me tarvitsemme lisää yhteistyötä suunnittelijoiden, valmistajien ja käyttäjien kesken. Puusillalla on muukin funktio kuin vesistön tai tien ylittäminen. Keski-Euroopassa on kaupungeissa satoja vuotta vanhoja katettuja puusiltoja, jotka penkkeineen liittyvät osaksi kaupunkirakennetta ja arkkitehtuuria.

Yhtiön päätuote on ollut koko toiminnan ajan ollut liimapuu ja siihen perustuvat rakentamisen ratkaisut. Puukerrostalorakentamisessa Lehtonen näkee yhtiön rooliksi tavaratoimittaja  eikä ainakaan vielä aktiivinen toimija. - Olemme toimittaneet kerrostaloihin pilaripalkkiratkaisuja ja parvekkeita. Seuraamme kerrostalomarkkinan kehittymistä ja teemme päätöksen omasta roolistamme siinä myöhemmin.

Kuunareista kerrostaloihin

Late-Rakenteet Oy:n  historia juontuu sodan jälkeen sotakorvausteollisuuden tarpeisiin perustettuun laivateollisuuteen, joka tuotti puurakenteisia kuunareita sotakorvauksien maksuun. Laivateollisuus Oy perustettiin valtion omistaman Sotevan toimesta ja valmistamaan puisia sotakorvausaluksia Neuvostoliitolle.  Alussa yrityksen omistajina olivat laivanvarustajat kuten esimerkiksi Wihuri ja Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (nykyään EFFOA) ja myöhemmin Valmet ja Wärtsilän Meriteollisuus. Vuoden 1989 alusta omistus siirtyi MBO-kaupan myötä kolmelle yrityksessä työskenneelle avainhenkilölle ja toiminta jatkui Late – Rakenteet Oy:n nimellä.

Yhtiö rakensi 61 puurakenteista laivaa sotakorvauksina ja joitakin kymmeniä aluksia vielä normaalin kauppasopimuksen puitteissa. Liimapuuta käytettiin laivoissa kansilaukkuina, kaarina ja mastoina. Mastot korvautuivat tuolloin liimapuulla kun venäläisten aikataulu ei kestänyt odottaa normaalia mastopuiden kaatoa ja kuivumista. Ruotsissa oli alettu käyttää liimapuuta hieman aiemmin 1930-luvulla rautateiden asemien katosten rakentamisessa.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Veijo Lehtonen, toimitusjohtaja, 0400 523 810, veijo.lehtonen@late.net

Minkälainen puukerrostalo on asukkaalle, tekevätkö paloturvallisuus ja ekologiset ominaisuudet siitä mukavan asua? Voidaanko puurakentamisella uudistaa arkkitehtuuria ja asumisen  ympäristöä?

Puuinfon järjestämässä paneelissa arvioidaan puukerrostaloja erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Paneelin avaa Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen ja keskusteluun osallistuvat:

• Mika Airaksela, toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy
• Pekka Heikkinen, professori, arkkitehti, Aalto-yliopisto
• Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki
• Keijo Ullakko, toimitusjohtaja, Lakea Oy

Paneelin puheenjohtajana on toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy.

Lue lisää SuomiAreenasta

Liitetiedostot

SuomiAreena 2014 ohjelma

Lakea Oy:llä on meneillään useita rakennushankkeita eri puolilla Suomea. Seinäjoelle valmistui vuoden alussa ensimmäinen puuelementtikerrostalo ja Jyväskylään on parhaillaan rakenteilla Suomen korkein 8-kerroksinen puuelementtikerrostalo Puukuokka. Kolmeen kerrostaloon valmistuu 150 asuntoa, joista ensimmäiseen työn alla olevaan 58 asuntoa. Näiden lisäksi Lakealla on suunnitteilla puuelementtikerrostalo Kuopioon ja perinteistä kerrostalorakentamista siten, että vuosien 2014-2015 aikana valmistuu yhteensä 750 asuntoa.  Puuelementtitekniikalla Lakea Oy on toteuttanut palvelukoteja muun muassa Ouluun, Turkuun, Vaasaan ja Raumalle.

- Puukuokan elementtitoimitukset ja -asennukset ovat alkaneet suunnitellulla tavalla ja pysyneet alkukesän sateista huolimatta lähes ajassa, kertoo asennuspäällikkö Esa Martikainen Stora Ensolta. Tavoitteena on edetä kerros viikossa ja saada elokuun loppuun mennessä valmiiksi kolmen kerrostalon ensimmäisen vaiheen elementtien asennustyö. Pyrimme asentamisen yhteydessä tekemään kehitystyötä detaljien suhteen, parantamaan asennuksen sujuvuutta ja vähentämään työmaalla tehtävän työn  osuutta.

Toimitusjohtaja Keijo Ullakon mielestä työnjako CLT-levyihin perustuvien moduulien toimittajan Stora Enson kanssa on projektien ja toistojen myötä hioutunut ja puuosatoimittajan rakentamisen osaaminen on kehittynyt. Tulevien puukerrostalojen kohdalla Ullakko haluaa panostaa lisää suunnitteluun ja hankkeen toteuttamiseen mallintamalla. - Kun kykenemme tekemään rakennesuunnittelijan kanssa kaikki levyihin tulevat aukotukset ja liitokset kohdalleen sekä työstökoneiden avulla toteuttamaan ne, niin yhä vähemmän työtä tulee jäämään rakennustyömaalle.

Puu- ja betonirakentaminen tukevat toisiaan

Lakean tuotannossa puuta on käytetty sekä palvelukotien että kerrostalojen rakennuttamisessa. Käytössä on ollut puuelementtirakentaminen, jonka etuna on, että elementit toteutetaan kuivissa tehdasoloissa.

- Rakennustekniikasta teemme päätöksen tapauskohtaisesti sen mukaan, mikä on kokonaistilanteen kannalta järkevintä. Päätökseen vaikuttavat kysynnän lisäksi luonnollisesti kustannukset. Vierastan puu- ja betonirakentamisen vastakkainasettelua. Molempia rakennustekniikoita tarvitaan tuottamaan kysyntää vastaavia asuntoja, muistuttaa Ullakko.

Asukaspalautteen mukaan puuelementtirakentamisessa asukkaat arvostavat erityisesti hyvää äänieristystä, puu eristää äänet ja välipohjissa ei ole tärinää. Puukuokassa tulee puu näkymään lattioissa, asuntojen sisäkatoissa ja parvekkeissa. - Puu koetaan myös kodikkaaksi materiaaliksi. Pikkuhiljaa ihmiset ovat havahtuneet myös siihen, että puurakentaminen on myös erittäin paloturvallista, koska taloissa vaaditaan huoneistokohtaiset sammutusjärjestelmät, listaa Ullakko puuelementtitalon etuja.

Palotulkinnat ovat Ullakon mielestä kehittyneet oikeaan suuntaan. - Nyt aletaan luottaa toiminnalliseen palomitoitukseen  ja ymmärtää, miten suuren turvallisuuden lisän pakollinen sprinklaus tuo tullessaan. Olisi hyvä, että rakennusmääräyskokoelmaan saataisiin yhtenäiset tulkintaohjeet puukerrostalorakentamiseen, toivoo Ullakko. 

Kuluttajien toiveet huomioitava asuntorakentamisessa.

- Asukasviihtyvyys ja puun terveellisyys voivat olla asuntojen myyntivaltteja, mutta silti asuntojen hinnan pitää olla kilpailukykyinen, painottaa Ullakko. Markkinoilla puun ekologisuus tai uusiutuvuus ei paina vielä mitään, mutta kun ne löydetään puurakentamisen hyväksyttävyys kasvaa.

Esimerkkinä rakentamisen kehitystyön innovaatioista Ullakko mainitsee Puukuokassa toteutettavat sisään vedetyt parvekkeet, mikä on puurakenteisessa talossa mahdollista kun ei ole kylmää johtavia siltoja. - Parvekkeilla saadaan pieniä sisäpihoja ja viljelyyn soveltuvia vihererkkereitä kerrostaloon. Tuomme myös uutena ratkaisuna Seinäjoen asuntomessutaloon kuraeteisen ja Puukuokkaan muunneltavan huoneistokohtaisen elementtisaunan, joka voidaan käytön jälkeen taittaa kasaan tai jättää kokonaan asentamatta, kertoo Ullakko.

Näillä ratkaisuilla lisätään Ullakon mielestä kaupunkiasumisen vetovoimaisuutta ja häivytetään yhteisöllisyyden ja yksityisyyden rajaa. - Tuomme taloon koko rakennuksen läpi kulkevan leveän sisäkadun, minkä mahdollisti kaavoittajan yhteistyöhaluinen ratkaisu siitä, että porraskäytävän neliöitä ei lasketa kerrosalaan.

Niille, jotka epäilevät puukerrostalon julkisivun huoltamisen haasteellisuutta, Ullakko kertoo Seinäjoen Lintuviidan kohteessa olevan maalivalmistajan antama 15 vuoden huoltotakuun. Jyväskylän Puukuokassa tullaan julkisivussa käyttämään Siperian lehtikuusta, jossa on luonnostaan puuta kyllästäviä ominaisuuksia.

Lakea Oy on kehittänyt asumisen kehittämiskeskus ARA:n kanssa uudenlaisen Omaksi-rahoitusmallin, jossa asukas pääsee vuokra-asunnossa säästämään asuntoa itselleen. Malli on leasing-rahoitusjärjestelmä, joka perustuu asunnon lunastamiseen seitsemän prosentin käsirahalla ja 20 vuoden sopimukseen maksaa asuntoa kuukausittain omaksi. Omaksi maksetun osuuden voi myydä markkinoilla milloin tahansa tai Lakea Oy lunastaa sen takaisin.

- Kaikki epäilevät aluksi, että tässä on koira haudattuna, kun malli koetaan asiakkaan kannalta houkuttelevaksi, sanoo Ullakko. Meillä on asiakkaina esimerkiksi ikäihmisiä, jotka ovat luopuneet omakotitalosta sekä ensiasuntoa hankkivia nuoria pareja ja opiskelijoita, joille kaikille malli sopii rahoituksellisesti ja elämäntilanteeseen hyvin. 

Lakea toivoo puurakentamisen järjestelmätuotantoon kilpailua

Puuelementtirakentamista Ullakko pitää kustannuksiltaan kilpailukykyisenä betonirakentamisen kanssa, mikäli elementtituotanto saadaan vastaamaan kysyntää. - Puurakentamisen kilpailukyky tulee nopeudesta ja toistettavuudesta ja sitä voidaan vielä kehittää. Puurakentaminen on kuivaa rakentamista, taloa ei tarvitse kuivattaa, mikä tuo merkittävää aika- ja kustannussäästöä, arvioi Ullakko.

Esimerkkinä nopeudesta Ullakko mainitsee Raumalle rakennetun 15-paikkaisen palvelutalon, jonka tilaus tuli heinäkuussa ja asukkaat muuttivat sisään lokakuussa. - Meillä olisi valmius tehdä enemmänkin puuelementtitaloja, mutta tällä hetkellä Suomessa on puute elementtien tuottajista, muistuttaa Ullakko.

Ullakon mielestä Suomeen tulisi saada omaa  CLT-levytuotantoa.  - Kun hiilijalanjälkilaskenta tulee mukaan rakennusmateriaalin kuljetuskustannuksena, Itävallasta tapahtuva tuonti ei enää kannata. Omalla kotimaisella tuotannolla saadaan pitkät kuljetusmatkat pois ja suomalaiselle puulle käyttöä.

Rakennuttajana Ullakko haluaa puurakentamisen järjestelmätuotantoon kilpailua, koska se edistää tuotekehitystä ja pitää hinnat kurissa. - Olemme joutuneet vaihtamaan puun betoniin heikon CLT-levyn saatavuuden vuoksi. Olen vakuuttunut siitä, että jos saamme omaa tuotantoa Suomeen, puurakentamisen tuotanto lisääntyy. Kun Lakean tuotannossa on vuositasolla 750 asuntoa, voisimme työllistää yhden 30 tuhatta kuutiota tuottavan CLT-tehtaan yksin, laskee Ullakko.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Keijo Ullakko, 040 549 7250, keijo.ullakko@lakea.fi

Toimitusjohtaja Keijo Ullakko esiintyy Porin Suomi-Areenassa 15.7 klo 12.15-13.30 Puuinfon järjestämässä "Puu-vai kivitalot, onko materiaalilla väliä"- paneelissa.

Lue lisää: Lakean Puukuokka.

Faktaa:

Lakea Oy on 15 etelä- pohjalaisen kunnan omistama kiinteistösijoitusyhtiö, joka toimii rakennettujana rakennuttamalla omaan tuotantoon kiinteistöjä edelleen vuokrattavaksi. Vuosina 2014-2015 tavoitteena on 750 tuotanto ja 400 palvelutaloasunnon tuotanto. Vuosittainen liikevaihto 11,5 meu ja taseen loppusumma 120 meu. Vuoden 2013 tulos oli 1,24 meu.

Ullakon mukaan yhtiön visio ja arvot perustuvat kehityshaluun tuottaa energiatehokasta, laadukasta hyvään arkkitehtuuriin perustuvaa rakentamista. Toimitusjohtaja Keijo Ullakko  sai  vuoden 2014 Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon hänen innovatiivisesta ja kestävää asumista edistävästä työstään asuntorakentamisessa.

Vuonna 2011 valmistuneen Heinolan Vierumäen 5-kerroksisen kerrostalon jälkeen rakennusliike Reponen Oy:ssä tehtiin 150-kohtainen muutoslista, johon kirjattiin havainnot tulevia hankkeita varten. - Olemme tuoneet Vierumäen kohteesta saadut kokemukset täysimääräisesti Vantaan kerrostalorakentamiseen, sanoo Airaksela. Se oli hyvä pilotti- ja oppimiskohde, jonka ansiosta voimme nyt siirtyä laajamittakaavamaisen puukerrostalotuotantoon.

Tavoitteena ollut teollinen rakentaminen toteutuu

Vantaan kerrostalohanke PuuMera perustuu rakennusliike Reposen kehittämään matalaenergiakerrostalo-konseptiin.  Rakennuksen puuosatoimittajat ovat kehittäneet tuotantokapasiteettiaan teollisen puurakentamisen tarpeita varten. Koskisen Oy toimittaa kohteen suurelementit ja on investoinut uuteen suurelementtilinjaan. Välipohjaelementit tulevat Heinolaan perustetulta VVR Wood Oy:ltä, kuusamolainen Pölkky Oy toimittaa puumateriaalin sahatavarasta liimapuuhun ja Kuusamon Hirsitalot Oy työstää kohteen runkorakenteet.

Vantaan kohteessa käytettävien suurelementtien sisällä on kantava runko, jossa on ilma- ja palotiiviit LVI- ja sähköjen läpiviennit, pellitetty ikkunat, asennettu parvekkeet ja valmistettu elementit mahdollisimman pitkälle teollisesti esivalmistetuksi tuotteeksi. - Kun tavoitteena oli rakentaa työmaalla mahdollisimman vähän, olemme siinä onnistuneet, kuvailee Airaksela.

Elementtien rakentamisessa on kiinnitetty huomiota niiden yhteensovittamiseen, jotta asentaminen voidaan toteuttaa ilman rakennustyömaalla tapahtuvaa työstämistä. Valmiit kahden huoneiston mittaiset elementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon sisään kuivana elementtimuovissa.

 - Puurakentamisessa ei ole  muuta vaihtoehtoa kuin kuivaketjun toteuttaminen läpi ketjun, muistuttaa Airaksela.  Betonirakentamisessa kuivaketju ei ole yhtä vaativa kuin puurakentamisessa. Betonirakenteisen talon kuivuminen alkaa vasta, kun katto ja lämmöt ovat päällä.

Yhtenäinen järjestelmä puukerrostalorakentamiseen

Airakselan mukaan tehdyillä ratkaisuilla on kyetty nopeuttamaan merkittävästi rakentamisen aikataulua ja sen myötä painamaan kustannuksia alas. - Nyt on puolta vähemmän asennettavaa kuin aiemmassa hankkeessa. Puuelementtien asentaminen on betonielementteihin verrattuna  miellyttävämpää ja valmiimpaa. Me haemme nyt kokemusta  asentamisessa. Seuraavan kohteen sama asennusryhmä tekee taas kaiken nopeammin.

Airaksela tavoittelee rakentamisessa joka kohteessa passiivitalon tiiveyden tasoa.  - Seuraan tarkasti puukerrostalorakentamisen hankkeita ja bencmarkkaan eri järjestelmiä ja haemme niitä vertaillen kustannustehokkaimman toteutustavan.

Puurakentamisen RunkoPES järjestelmää ei ole kyetty Airakselan mielestä viemään loppuun asti vielä missään. Betonipuolella se muovautui käyttöön monesta eri järjestelmästä. - Uskon että se tapahtuu puussa samalla tavalla, että lopulta käsiin jää vain yksi kerrostaloissa käytettävä järjestelmä. Meidän pitää hakea parhaat toimivimmat järjestelmät. Esimerkiksi kehittämämme PuuMera-malli sopii vain kerrostaloihin, ei esimerkiksi liiketaloihin.

- Suurten puurakentamisen järjestelmien toimittajien ongelmat kiteytyvät siihen, että he eivät puhu samaa kieltä meidän rakentajien kanssa. Vasta toimittajat alkavat pikku hiljaa ymmärtää rakennusalan logiikkaa, joka on välttämätöntä, että yhteistyö toimii ja saamme käyttökelpoisia järjestelmiä rakentamiseen, muistuttaa Airaksela.

Reponen käyttää Vantaan kohteessa puurakentamisen PuuMera-järjestelmää, jonka kehittämisen yhtiö aloitti PuuERA-nimisenä Vierumäen kohteessa vuona 2010. Järjestelmää on kehitetty Finnmapin Puolanteen toimiston kanssa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ATT:n Vuosaaren Omenapuun puurakennuskohde on toteutettu samankaltaisella järjestelmällä.

Airakselan mielestä Suomessa on puutetta puurakentamisen suunnitteluosaamista. - Riittävän  pätevyyden omaavia puurakentamisen suunnitteluosaajia on meillä 38, kun tarve olisi saman verran lisää.

Elementtiasennus toteutetaan teltan alla

Airaksela kaipaa puuelementtituotantoon lisää kilpailua, koska nyt hinnat eivät jousta betonielementtien tapaan suhdanteiden mukana. - Nyt on pelkona, että puuelementtien hinnat karkaavat, kun rakentamisen suhdanteet paranevat. On erittäin hyvä, että esimerkiksi CLT-tuotantoon tulee kotimaisia valmistajia, koska se on erinomainen materiaali puurakentamiseen ja siinä voidaan jättää osittain puu näkyviin.

Vantaan Kivistön puukerrostalon elementtien asennus toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa teltan alla. Ramirent toteuttaa koko rakennuksen huputuksen, joka perustuu mastolavoilla olevaan ja nousevaan telttaan, teltan hallinosturilla asennetaan kaikki puuelementit. - Meille huputus maksaa saman verran kuin olisimme tehneet normaalit telineet, kuittaa Airaksela.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Mika Airaksela, 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com

Toimitusjohtaja Mika Airaksela esiintyy Porin Suomi-Areenassa 15.7 klo 12.15-13.30 Puuinfon järjestämässä "Puu-vai kivitalot, onko materiaalilla väliä"- paneelissa.

Seuraa Vantaan kohteen valmistumista: http://puumera.fi/

Puun tuleminen mukaan kerrostalorakentamiseen on luontevaa jo siksi, että maamme metsävarat mahdollistaisivat huomattavan puun lisäkäytön. On kummallista, että emme ole tarttuneet kotimaisen uusiutuvan materiaalin käyttöön rakentamisessa jo aikaisemmin. Yhden puukerrostalon puutarpeet kasvavat metsissämme puolessa minuutissa.

Puurakentamisessa pidämme perää Ruotsille, jossa jo pitkään merkittävä osa kerrostaloasunnoista on rakennettu puusta. Hiljattain sikäläinen puurakentaja Lindbäcks solmi kaupan 2000 asunnon toimittamisesta Tukholman seudulle. Syy puun suosioon naapurissamme on tehokas teollinen puurakentaminen, jonka avulla taloja Tukholman alueen työvoimapulasta huolimatta pystytään rakentamaan. Ulkoisesti talot eivät juuri eroa kilpailijoistaan. Asukkaat eivät aina edes tiedä asuvansa puutalossa.

Suomessa puukerrostalokeskustelua on käyty tähän asti pääasiassa rakennusalan sisällä. Meillä pyrkimyksenä on ollut saada puusta selvää lisäarvoa kerrostalojen asukkaille niin, että puu näkyy, tuntuu ja tuoksuu. Olisi harmi, jos puusta rakennettaisiin samanlaisia taloja kuin ennenkin, vain näkymättömiin jäävien rakenteiden materiaali vaihtuisi. Asukkaiden kannalta on viime aikoina julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka osoittavat puun vähentävän stressiä ja lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Järjestämme SuomiAreenassa ti 15.7. keskustelutilaisuuden "Puu vai kivitalot - onko materiaalilla väliä", minkä tarkoitus on pohtia mitä tarjottavaa puulla voisi olla asukkaille, mitä nykyinen asuntotuotanto ei tarjoa. Jo nyt tiedetään, että asukastutkimusten mukaan puukerrostalojen asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä asuntoihinsa. Taloja pidetään hiljaisina ja sprinklauksen ansiosta turvallisina sekä sisäilmaa kuivarakentamisen ja hengittävän puun ansiosta hyvinä.

Rakentamisessa on meneillään mittava murros. Energia- ja resurssitehokkuustavoitteet asettavat tulevaisuudessa yhä suurempia vaateita rakentamiselle, jossa puulla vähähiilisenä ja uusiutuvana materiaalina tulee olemaan merkittävä rooli kuten esimerkit monista Euroopan maista osoittavat.

SuomiAreenan paneelin osanottajilla on monipuolista taustaa kaikenlaisesta rakentamisesta. Paneelin tavoitteena ei ole osoittaa puuta hyväksi ja muita huonoksi – tai päinvastoin - vaan tuoda esille puun käyttöön liittyviä eroja ja mahdollisuuksia nimenomaan asukkaiden näkökulmasta.

Lisätietoja:
Mikko Viljakainen, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja
mikko.viljakainen@puuinfo.fi, 040 526 6413

Lue SuomiAreenan panelistien Mika Airaksela ja Keijo Ullakko tuoreet haastattelut Artikkelipalvelusta:

• Jättielementeistä nousee Euroopan suurin puukerrostalo Vantaalle
• Lakea Oy pyrkii puurakentamisen edelläkävijäksi Suomessa

Tutustu suunnitteilla ja rakenteilla oleviin puukerrostalokohteisiin tästä linkistä.

Tälle sivulle on koottu Puuinfon tekniseen neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

Puuinfo vastaa teknisiin asioihin ja ohjeistuksen tulkintaan liittyviin kysymyksiin aina yleisellä tasolla, yksityiskohtaista rakennesuunnittelua ei palveluun sisälly.

Tutustu alla olevan palstan antiin, josko sieltä jo löytyisi vastaus tai lähetä kysymys tällä lomakkeella. Alle on listattu kysymysten aiheet (uusin aina ensimmäisenä), nimeä klikkaamalla pääset suoraan kysymykseen ja vastaukseen. Tekniset vastaukset ovat RI Tero Lahtelan laatimia. 

• Ääneneristysasioita puutalossa
• Vanerin käsittely ulkoseinässä
• Mikä on uimahallin ja kylpylän saunan laudepuuksi paras ja toiseksi paras?
• Levyjäykisteen mitoitusohjelmasta kysymys
• Yhdyskäytävän yläpohjarakenne
• Värähtelymitoitusohjelma
• Vesivaneri
• Musta puujulkisivu
• Paloristikko R30
• Vanerin käyttö vesieristehuovan alla
• Paloeristys puupientalossa
• U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit
• Puujulkisivun palokatko
• Rimalomalauta
• Levymitoitusohjelmasta
• Saunan lauteet
• Kosteuden kestävä lastulevy
• Puuverhouksen kiinnitys
• Lattian rakentaminen
• Puun kosteus
• Vanhan hirsirakennuksen saneeraus
• Alaohjauspuun ohjeistus
• Rivitalon parvekkeet
• Vanerilla jäykistäminen
• Puuinfon U-arvolaskurit
• Puutalon eristäminen
• EC5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
• Puinen suojaverhous (vesikatto)
• Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?
• Hirsirakennuksen palonkesto
• Mahapalkin mitoitus
• Julkisivuverhouslautojen halkeamat
• Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3
• Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet
• Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa
• U-arvolaskurin dokumentaatio
• Lastulevy märkätiloissa ja luokitus
• Filmivanerista vuotava parveke
• P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous
• IV-konehuone
• Rakolautaverhous
• Yläpohjan palonkestovaatimus
• Palomitoitus
• Pientalon tolpat
• RunkoPES-elementtien kiinnitys
• Julkisivumateriaalit
• Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta
• Liimapuupalkin korkeus
• Katto
• T-poikkileikkaus
• E-lukulaskuri
• LVL-levy
• Lattialaudan mitat
• U-arvolaskuri
• Liitinväli
• U-arvo
• Paneelin kiinnitys
• Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä
• Jäykistävä väliseinä
• Lastulevyn asennus
• OSB-levy
• Vanerin mitoittaminen
• Puutavaran säilytys työmaalla
• EI60 paloseinä
• Mökin lankkulattia
• Palomitoitus?
• Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus
• Verhouksen laatu
• Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä
• Kova puukuitulevy
• Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit
• Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus
• Massiivilattia kesämökkiin saaristoon
• Puukerrostalon palokatkot
• Eurokoodi-oppikirja?
• Hirsiseinän ääneneristävyys
• Rakennetyyppi hallirakennukseen

Ääneneristysasioita puutalossa

Liitteenä on luonnospiirros rakennuksen lisäkerroksen pohjasta. Kerroksessa on viisi erillistä huoneistoa ja keskellä kerrosta on porrashuone. Kerroksen kantavat puurakenteet tulevat vanhan betonilaatan päälle. Uusi kantava rakennejärjestelmä muodostuu liimapuupilareista ja niiden päälle asennettavista liimapuupalkeista. 1) Mielestäni paremman ääneneristävyyden takaamiseksi huoneistojen välillä tulisi huoneistojen väliset seinät viedä ulkoseinäelementin sisään? 2) Tulisiko myös liimapuupalkkien olla katkaistuja osastoivien väliseinien kohdalla äänen sivutiesiirtymän estämiseksi? 3) Millaisella kiinnitystavalla on teidän mielestänne helpointa kiinnittää kantava liimapuupilari alapäästään vanhaan betonilaattaan? Pilariin kohdistuu tuulikuormaa ja se tukeutuu yläpäästänsä liimapuupalkkiin. 4)Entäs osastoivan puisen kaksoisrunkoisen väliseinän alapään kiinnitys betonilaattaan?

Vastaus:

1) Jotta liimapuupilarin ja ulkoseinäelementin väliseen saumaan saadaan luotettava tiivistys, tulee detalji suunnitella siten, että väliseinää viedään ulkoseinän sisään. Tällöin saumasta saadaan päältä katsottuna u-muotoinen, jolloin siihen saadaan useampia toisistaan riippumattomia tiivistyksiä. Ulkoseinäelementti tulee katkaista huoneistojen välisen seinän kohdalla sivutiesiirtymän estämiseksi.
2) Liimapuupalkit tulee katkaista sivutiesiirtymän estämiseksi.
3) Liimapuupilarin alapäähän peruspulttilevy ja betonilaattaan peruspultit (ei tietenkään tarvitse olla momenttijäykkä). Tällöin pilarin korko ja suoruus saadaan säädettyä. Peruspulttilevyn alus jälkivaletaan normaalisti.
4) Riippuu siitä, ovatko väliseinät elementtejä vai paikalla tehtyjä. Mikäli ovat elementtejä, niin kulmalevyt voisi olla yksi vaihtoehto. Mikäli ovat paikalla tehtyjä, niin normaalit betonirakentamisen liittimet. Tärkeintä tuossa detaljissa on, että seinän alareunan ja betonilaatan välinen sauma on ilmatiivis (voisi olla EPDM kumitiivisteet alaohjauspuun alla ja elastiset kittaukset molemmin puolin). Tärkeää on, että alusta on niin suora, että tiivistys onnistuu.  Lisäksi tulee huomioida, että betonilaatta on riittävän massiivinen (kg/m2) ja lattiapäällyste riittävän joustava, jotta sivutiesiirtymä betonilaattaa pitkin seinän ali on estetty. Kyseinen sivutiesiirtymäreitti korostuu tällaisissa tapauksissa, jossa betonilaatan päällä oleva väliseinä on kevyt. Tarvittaessa betonilaatan päällä tulee käyttää kelluvaa lattiaa. Tällöin seinän alareunan tiivistys on myös helpompaa. Kelluvan lattian ja seinän välinen sauma tiivistetään elastisella tiivistysmassalla seinän molemmin puolin, jolloin saadaan taas kaksi toisistaan riiipumatonta tiivistystä.

Lisäksi tulee huomioida, että kattorakenteen kautta ei tule sivutiesiirtymäreittiä huoneistosta toiseen.

Vanerin käsittely ulkoseinässä

Tarkoitus olisi laittaa koivuvaneria erkkerin ulkoseinään, (koivuvaneri 12 mm BB/WG 1500x3000), joka sitten maalataan. Vanerin koko on esitetyn kaltainen, jotta saumoja ei tulisi juurikaan näkyville. Kysymys: voiko kyseistä vaneria käyttää ulkotilassa ?

Vastaus: Kyseistä vaneria ei voi käyttää ulkoverhoukseen eikä maalausalustana. Jotta maalaus ei halkeile, tulee vanerissa olla maalauskalvo. Tällaisia tuoteita ovat esim. WISA-SP, WISA-Paintply, Metsä Wood SP, KoskiPaint. 

Mikä on uimahallin ja kylpylän saunan laudepuuksi paras ja toiseksi paras?  

Kylpylän lauteiden uusiminen on ajankohtaista. Haluaisin puelueettoman kommentin mahdollismman pian.

Vastaus: Liitteenä on ote RT-kortista, jossa on esitetty perinteisiä laudemateriaaleja. Nykyisin käytössä olevia laudemateriaaleja ovat:

• abachi
• tervaleppä
• kuusi
• jättiläistuija (Western Red Cedar)
• lämpökäsitelty mänty
• lämpökäsitelty haapa
• haapa

Puuinfo ei osaa ottaa tarkemmin kantaa, että mikä on yllä olevien materiaalien paremmuusjärjestys. Jokaisella puulajilla on omat hyvät ja huonot puolet aina ulkonäöstä lähtien. Parhaiten tässä asiassa osaa neuvoa laudevalmistajat. 

Lahonkestoltaan sekä kosteus- ja lämpötilanvaihteluiden keston kannalta paras taitaa olla jättiläistuijasta valmistettu radiaalisahattu lauta. Yleisesti kerrotaan, että jättiläistuija ei myöskään sinisty eikä tummu ajan saatossa kuten muut puulajit.

Levyjäykisteen mitoitusohjelmasta kysymys

Olen rakennesuunnittelija ja tässä yritän tutustua Puuinfon sivuilta löytämääni Levyjäykisteen mitoitusohjelmaan. Harjoittelun kohteena on puurunkoinen omakotitalo jossa sisäpinnaltaan kipsilevytettävä ulkoseinä ja yläpohja. Muuten ok ohjelma, mutta en mistään löytä rakennemitoitukseen siellä tarvittavaa yksittäisen levyn leikkausvoimankestävyyttä R. Mistä se saadaan laskelmaan? Miten ohjelmassa saadaan laskelmaan mukaan h/4 levyiset levyt. Miten kiinnitystapakertoimet 5…8 saa laskentaan mukaan? Olisi nimittäin ulkoseinässä 50x50 k600 vaakakoolaus sisäpinnassa ja olisin sen mitoittanut. 

Vastaus: Levyn kapasiteetti löytyy osiosta ”Levymitoitus” (ks. oheinen liitetiedosto). Myös kiinnitystapa valitaan samasta osiosta. h/4 levyiset levyt saadaan mukaan siten, että osiossa ”Levymitoitus” määritetään levyn jäykkyys Cv ja kestävyys Fv,Rd. Näin tehtään kaikille erilaisille rakenteessa oleville levyille. Sitten näistä levytiedoista kootaan koko rakenne osioissa ”Rakennemitoitus”.

Yhdyskäytävän yläpohjarakenne 

Paloluokka P1, yhdyskäytävä vanhan ja uuden rakennusosan välissä. Voiko liitteen mukaisen yläpohjarakenteen tehdä puurakenteisena? Esim. kertopuupalkisto, kivivilla + alapuolinen EI60 suojaus? Liite: http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/webform/rl_porrashuone.pdf

Vastaus:  RakMK E1 taulukkomitoituksen mukaan kyseistä yläpohjaa ei ole mahdollista tehdä puurakenteisena, koska P1-paloluokassa kantavan rungon tulee olla palamattomasta tarvikkeesta tehty (A2-s1, d0), kun rakennus on yli 2 krs. korkea (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1, musta laatikko R 60 ympärillä). Mikäli rakennus olisi enintään 2 krs. korkea, olisi kyseinen yläpohja mahdollinen (ks. RakMK E1 taulukko 6.2.1 kohta "Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään....")

Värähtelymitoitusohjelma 

Teen lausuntoa erään puuvälipohjan värähtelyongelmasta. Ohje värähtelyn huomioon ottamisesta on sisältynyt eurokoodin mukaisiin suunnitteluohjeisiin alusta alkaen ja vanhan RakMK B10 mukaiseen RIL 120 ohjeeseen se on (selvitykseni mukaan) tullut vuonna 2004 julkaistussa painoksessa. B10:ssä värähtelyn huomioon ottamista ei ole lainkaan mainittu. Mutta, koska ensimmäinen versio värähtelyn mitoitusohjelmasta on julkaistu ja onko sitä tehty RIL 120 mukaisena? (käytännössähän kaavat ovat samanlaisia ja siten johtavat samaan tulokseen).

Vastaus: Puuinfon värähtelymitoitusohjelman versio 1.0 on julkaistu 16.3.2007. Se on tehty suoraan EC 5:n mukaiseksi eli RIL 120 mukaisena sitä ei ole tehty ollenkaan.

Vesivaneri 

Tiedustelisin voiko ns. vesivaneria käyttää ulkovaraston seinämateriaalina. Varasto tulee olemaan lähes kiinni asuinrakennuksessa. Eli mikä on vesivanerin palonkestoluokka? Pystyykö pinnoitettua vaneria maalaamaan?

Vastaus:  Vesivanerilla tarkoitatte ilmeisesti fenolifilmillä pinnoitettua vaneria ja tarkoituksena on käyttää sitä varaston sisäverhousmateriaalina. Kyseistä vaneria voidaan käyttää sisäverhousmateriaalina, mikäli se täyttää tilalle asetetut palotekniset pintaluokkavaatimukset. Tämä tulee tutkia tapauskohtaisesti. Tavallisesti vanerilla voidaan käyttää pintaluokkavaatimus D-s2,d2 tai D-s2,d0 riippuen levyn rakenteesta, paksuudesta ja asennustavasta. Pintaluokka on ilmoitettu vanerituotteen suoritustasoilmoituksessa.

Mikäli vaneri on osastoivan rakenteen levytyksenä, tulee koko seinärakenteen osastoivuus tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä vanerin palonkeston tarkastelu ei riitä. Seinän osastoivuutta voidaan mitoittaa Puuinfo sivuilta löytyvällä mitoitusohjelmalla. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus

Mikäli vaneri halutaan maalata, tulee käyttää tähän tarkoitukseen olevaa vaneria, jossa on pintana maalauskalvo. Tällöin maalipinta ei halkeile. Tällaisista vanereista käytetään yleensä nimitystä SP-vaneri.

Musta puujulkisivu

Olen yrittänyt löytää tietoa puujulkisivusta jonka väri on musta. Auringossa lämpötila nousee suht korkealle niin olisin kiinnostunut mitä riskejä tulee ja miten ne voisi parhaiten välttää. Jos teillä olisi tietoa ko asiasta olisin kovin kiitollinen.

Vastaus:Liitteessä tietoja tumman julkisivun vaikutuksesta ulkoverhouslautaan (ote kirjasta Puu-ulkoverhousten suunnittelu-, rakentamis- ja pintakäsittelyohje/Jari Virta)

Paloristikko R30

"Puukerrostalo - palomääräykset 2011 | Puuinfo" sivulta ei suoraan käy ilmi se, että vesikaton rungon luokkavaatimus on R30 (E1 2011, Taulukko 6.2.1). PES 2.0:n detaljeissa yläpohjan kantavana rakenteena on NR-ristikko. Onko se niin, että koska yläpohjan ontelossa ei ole ullakkoa ja siten mitään asumiseen liittyviä toimintoja, niin kaikki palotapahtumat siellä tulkitaan levinneiksi muista osastoista? Osastointi leviämisen ehkäisemiseksi ja rakenteellinen suojaus hiiltymisen ehkäisemiseksi katsotaan riittäväksi täyttämään kantavuusvaatimuksen palossa. Ymmärränkö oikein? Paloristikko ei siis ole taloudellinen verrattuna osastoinnin ja suojauksen yhdistelmään. Onko paloristikolla virkaa ylipäänsä missään?

Vastaus: Puukerrostalon yläpohjan kantavuusvaatimus palotilanteessa on R60. Viittaamanne RakMK E1 taulukko 6.2.1 R30 vaatimus koskee enintään 2 krs. rakennusta, jossa ei ole ullakkoa. Puukerrostalon NR-yläpohja suunnitellaan siten, että alapaarre mitoitetaan kantamaan kaikki kuormat 60 minuutin ajan silloin, kun NR-ristikon toiminta palotilanteessa loppuu (ullakkopalo). Ullakko osastoidaan asuinhuoneesta alapaarteen tasossa olevalla rakenteella (REI60), jolloin ullakko osastoidaan enintään 1600 m2:n osastoihin EI30 rakentein ja osastot jaetaan enintään 400 m2:n osiin EI 15 rakentein. R30 paloristikolla ei siis ole käyttöä puukerrostalossa. R60 paloristikolla sen sijaan olisi.

Vanerin käyttö vesieristehuovan alla  

Kysyisin vanerin käytöstä vesieristehuovan alla. Minulla on 15 mm:n paksuista koivuvaneria, jota haluaisin käyttää vesieristeen alla. Mikä on tarvittava koolausväli 15 mm:n koivuvanerille vesikatolla? Niissä ei ole ponttausta, pitääkö levyjen liitoskohdan alle laittaa tukipuu?

Vastaus:  Vesikatteen alusrakenteeseen löytyy vanerituotteita ja ne on tähän tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita, ks. liite. Tällaisissa tuoteissa on mm.

• - viilurakenne ja viilusuunnat sellaiset, että saavutetaan hyvä kuormien kantokyky
• - levy on ympäripontattu, jotta kaikki saumat on tuettu
• - levy on tehty paksuista kuusiviiluista, jotta saadaan hyvä kosteudenkestävyys
• - levyn alapinnassa on varmuuden vuoksi homesuojakäsittely

Puuinfon kanta on, että esittämäänne koivuvaneria ei tulisi käyttää vesikatteen alustana, koska:

• - viilurakenne on todennäköisesti epäedullinen kuormien kantokyvyn näkökulmasta (pintaviilut levyn lyhyemmän sivun suunnassa)
• - levyssä ei ole pontti (voitaisiin korvata tukipuulla, johon levyn reunat kiinnitetään)
• - pinnoittamattomaan koivuvaneriin syntyy hyvin helposti homepilkkuja (kosmeettinen haitta, joka voi ilmetä myös maalipinnan läpi, jos maali ei ole oikeanlaista)

Paloeristys puupientalossa

Suunnittelen pientaloryhmää Espooseen ja sijoitan autokatoksen kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että sen päälle tulee asuinhuoneita. Riittääkö tällöin normaali EI30-eristys seinissä, alapohjassa ja kantavissa pilareissa?

Vastaus: Jos liitteessä olevat ehdot täyttyvät, niin osastoivat rakennusosat ovat EI 30. Osastoivia rakenteita suunniteltaessa tulee muistaa, että rakenteilla on myös R-vaatimus (kantavuusvaatimus), koska rakenteen tulee pysyä paikoillaan koko osastoivuusaika (esim. EI 30 välipohja ei saa pudota alas ennen 30 minuuttia).

U-arvolaskuri, rintamamiestalon materiaalit.  

Löysin netistä U-arvon laskentaohjelman puuseinärakenteille PuuInfo sivuilta. Ohjelma on hyvä ja selkeä, mutta rintamamiestalon laskentaan valittavien materiaalien suhteen hieman puutteellinen. Onko tehty versiota jossa voisi valita kerrokseksi puun tai purun. Näitä molempia tarvitsisi tosiaan kun lasken talolle korjausrakentamisen mukaisia selvityksiä lisälämmöneristyksen vaikutuksesta U-arvoon. Jos materiaalin voisi itse sinne lisätä niin sekin olisi riittävä. Aion pistää tulosteen tekemääni selvityksen liitteeksi joten jos joudun korjaamaan kynällä tekstejä päälle niin ei näytä oikein hyvältä. Onko purulle oikea lambda-arvo: löysäpuru  0,120, tiukkapuru 0,200?

Vastaus: U-arvon laskentaohjelma on tehty siten, että kohtaan "Lämmöneriste" ja "Lämmöneriste (sisältää koolauksen)" voi laittaa minkä tahansa lämmöneristeen (mineraalivilla, polyuretaani, puukuitueriste, sahanpuru jne.) Lämmöneristeen nimeä ei määritellä vaan se huomioidaan syöttämällä ohjelmaan lämmönjohtavuuden arvo. Tarkoituksena on, että rakenteesta esitetään viranomaisille piirros, jossa kaikki rakennekerrokset on esitetty. Kyseisellä ohjelmalla lasketaan u-arvo hyödyntäen vain niitä rakennekerroksia, jotka voivat toimia lämmöneristeenä. Esimerkiksi purutalon rungossa oleva laudoitus ei voi mielestäni toimia lämpöä eristävänä kerroksena, koska se ei ole tasa-aineinen ilmatiivis kerros (lautojen välissä rako, josta tuulee läpi). Näin ollen laskisin purutalon olemassa olevan seinän u-arvon esimerkkinä seuraavasti:

ULKOSEINÄN RAKENNEKERROKSET

• 1 puukuitulevy 12 mm
• 2 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 3 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 4 tolpparunko 50x125 k600 + sahanpuru 125 mm
• 5 bitumipaperi (voi syöttää ohjelmaan, mutta ei käytännön merkitystä) 
• 6 laudoitus 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 7 tuuletusrako 22 mm (ei ole lämpöä eristävä kerros)
• 8 ulkoverhous (ei ole lämpöä eristävä kerros) 

U-ARVO-OHJELMAAN SYÖTETTÄVÄT KERROKSET

• - sisäpinta
• 1 puukuitulevy 12 mm
• 4 lämmöneriste (sisältää koolauksen) 125 mm
• - ulkopinta

Ohjelma laskee u-arvon EN-standardin mukaan, joten lambda-arvot tulee syöttää ohjelmaan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina (näin kaikki nykyisten lämmöneristeiden lämmönjohtavuudet on esitettykin). Näin ollen RakMK C4 lambda n-arvoja ei voida käyttää. Puumateriaalin tapauksessa EN-standardin ja RakMK:n arvot ovat samat. Purun lämmönjohtavuuden selvittäminen on hankalaa, koska sitä ei käytetä uusissa rakennuksissa. Havupuutavaran lämmönjohtavuus on 0,12 W/mK. Jos käyttää tätä arvoa myös purulle, niin laskelma on varmalla puolella, koska puru on varmaan vähän parempi. Jossakin oppaassa olen nähnyt, että purun lämmönjohtavuus olisi 0,08 W/mK (käyttäisin tätä arvoa).

Puujulkisivun palokatko 

http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/suunnitteluohjeet/puujulkisivun-palokatko). Onko ko. tuotteelle olemassa EI-luokitusta? Tai mikä vaatimus kerrostaloissa on tuuletusraon palokatkolle?

Vastaus:  Julkisivun tuuletusraon palokatkolle ei ole määräyksissä EI-luokitusta. RakMK E1 sanoo, että palon leviäminen tuuletusraossa tulee estää kerroksittain riittävän tehokkaasti. Peltinen palokatkoprofiili on yleisesti hyväksytty menetelmä tähän.

Rimalomalauta.

Tuli eteen rimaloma laudalla tehty seinärakenne. Mistä saisi aukottoman tiedon, että mikä on määräysten mukainen rakenne. Ylempi on tehty rimaloma laudoituksella joka on kiinnitetty vaakalaudoitukseen. Pystylaudoituksen tuuletus tulee silloin hoidettua lautojen väliin jäävillä 5-10 ilmaraoilla. Lautojen leveys on 98 mm. Alempi rakenne on tehty lisäksi niin, että siinä on myös pystylaudoitus, jolloin saadaan varmistettua riittävä tuuletus. Oma käsitykseni on, että rakennusmääräyksen mukaan olisi käytettävä ristiinkolausta, mutta mistä saisin varmistuksen asialle. Vaikuttaako tämä tuotteen loppulaatuun?

Vastaus: Puujulkisivun taustan tuuletuksesta ei ole rakentamismääräystasolla yksiselitteisiä määräyksiä (ks. liite). Määräyksissä on kerrottu vain, että tulee tehdä siten, että tuuletus toimii, joten käytännön ratkaisun tekeminen jää suunnittelijan harteille. Kirjassa RIL 107-2012 on tietynlaisia ohjeita lomalautajulkisivun taustan tuuletuksen järjestämisestä (ks. liite). Nämä ovat kuitenkin vain ohjeita eikä siis määräyksiä. Määräyksiä ovat vain Rakentamismääräyskokoelman osissa esitetyt määräykset ja niistä vastaa Ympäristöministeriö. Mikäli Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on tulkintaepäselvyyksiä, tulee niistä olla yhteydessä Ympäristöministeriöön. Puuinfon ohjeet perustuvat hyvään rakennustapaan eli pystylautajulkisivun taustalle suositellaan ristiinkoolausta.

Levymitoitusohjelmasta. 

Pitäisikö/saisiko liittimien mitoituksessa huomioida 

1. levyn reunoilla olevien liittimen leikkauskestävyyden mitoitusarvon korotuskerroin 1,2
2. levyn korkeuden vaikutuksen huomioiminen (kerroin c_i)?

Vastaus:  Levyjäykistysohjelmassa laskentamenetelmänä käytetään ohjeessa RIL 205-1-2009 esitettyä eurokoodiin perustuvaa kansallista menetelmää (kohta 9.2.4.3S). Tämä menetelmä poikkeaa eurokoodin menetelmästä (laskee tarkemmin ja mahdollistaa erilaisten kiinnitystapojen tutkimisen). 

1. kansallisessa menetelmässä ei käytetä korotuskerrointa 1,2
2. kansallisessa menetelmässä levyn korkeus huomioidaan kiinnitystapakertoimien kautta 

Liitteenä otteita kirjasta RIL 205-1-2009

Saunan lauteet

Olen tekemässä saunan lauteita ja tiedustelen mikä lauta olisi paras rungossa? Siis kestävyydessä, riittääkö 2x4 3m (2.4m kun huomioi laudeleveyden) jännevälillä ilman lattiatukea? Sauna on 2x3m ja lauteista tulee L-malliset. Myöskin alalaude tulisi jalattomaksi. Vai teenkö suosiolla jalat vaikeuttamaan siivousta?

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee suunnittelua, koska suunnittelu on aina kohdekohtaista. Voimme antaa vain ohjeita suunnitteluun. Liitteenä on ote RT-kortista, josta toivottavasti saatte ohjeita lauteen rungon suunnitteluun. Mikäli lauteesta tulee L-mallinen, on syytä kiinnittää huomiota laudetasojen liittymän sisänurkan kantavuuteen. Toisen laudetason etureunan palkki joutuu kantamaan myös risteävä lauteen etureunan palkin toiden pään.

Kosteuden kestävä lastulevy 

Toimiiko kosteuden kestävä lastulevy välipohjarakenteessa puuniskojen päällä? Levyn päälle on valettu 60mm raudoitettu betonilaatta. Katselin teidän ohjeesta että normaalilevykin toimisi, mutta on siveltävä kosteussulku. Nyt tätä kosteussulkua ei ole, mutta on siis käytetty kosteuden kestävää levyä. Laatassa on lämmitys. Myöskään tartuntanauloja ei ole, mutta liekö sillä mitään merkitystä.

Vastaus: Tavallisen lastulevyn ja kosteudenkestävän lastulevyn erona on se, että kosteudenkestävä lastulevy kestää tavallista lastulevyä paremmin kosteuden vaihtelua (kosteusrasitus => kuivuminen). Tämä johtuu siitä, että kosteudenkestävän lastulevyn valmistuksessa käytetään kosteudenkestävää liimaa. Kosteudenkestävä lastulevykään ei kestä jatkuvaa kosteusrasitusta, vaan jossain vaiheessa se turpoaa ja sen rakenne alkaa hajota.

Betonilaatan valun yhteydessä levyyn kohdistuu kosteusrasitus. Valuaikainen kosteus imeytyy siis kosteudenkestävään lastulevyyn samalla tavalla kuin tavalliseen lastulevyyn. Kosteudenkestävän lastulevyn tapauksessa kosteuden aiheuttamat seuraukset (turpoama) eivät tapahdu välittömästi. Jos betonilaatta ja lastulevy pääsevät kuivumaan normaalisti eikä lastulevyn rakenteeseen ole ehtinyt tulla kosteuden aiheuttamaa turpoamaa/levyn rakenteen heikkenemistä eikä rakenteeseen enää kuivumisen jälkeen pääse vettä, pitäisi rakenteen olla toimiva.

Mainitsemienne naulojen tarkoituksena on muodostaa rakenteesta puu-betoni-liittorakenne, jolloin lattian jäykkyys on parempi. Mikäli betonilaatta on ohut, estävät naulat myös betonilaatan käyristymistä, jota saattaa esiintyä laatan kuivuessa.

Puuverhouksen kiinnitys Millaisella naulalla ja kuinka monella tulisi 28*170 mm puuverhous kiinnittää. Puuverhouksen alla runko k600 ja ristiinkoolaus 2*22mm. En löydä selkeää ohjetta esim. RT:ltä. Joku sanoo 65*2.1 ja joku 75*2,8. Onko teillä virallista kantaa asiaan? 

Vastaus: Liitteessä skannattu sivu asiaa käsittelevästä kirjasta sekä Puuinfon tekninen tiedote. Tyypillinen kiinnitys on 2 naulaa / verhouslauta / kiinnityskoolaus. Suosittelemme, että kiinnityskoolaus olisi paksumpi kuin esittämänne 22 mm, koska naulan tartuntakestävyys on riippuvainen tartuntapituudesta. 

Lattian rakentaminen  

Yritin puuinfo.fi sivustolta löytää jotain laskuria, jolla olisi voinut laskea kantavuutta T-24 (C-24) lujuusluokitellulle sahatavaralle. Eli jänneväli olisi noin 3-3,5 metrin luokkaa ja palkkijako voisi olla vaikka 0,4 metriä. Olisin halunnut tietää pystyykö kyseisen lattian rakentaa 48x98 mitallistetusta kuusesta vai onko pakko käyttää 48x148 puutavaraa. Lattialle tulisi kuormana ruokapöytää ja sohvaa, joten painoakin tietysti suhteellisen paljon kun ottaa huomioon myös kun pöydän ympärillä istuu vaikka se 10 henkilöä. 

Vastaus: Puuinfo suosittelee, että pyydätte rakennesuunnittelijaa suunnittelemaan kyseisen välipohjan, koska siinä on kysymys henkilöturvallisuudesta ja siihen on tarkat säännöt kuinka se suunnitellaan (kuormat yms). 

Puuinfon sivuilta löytyy ainoastaan välipohjan värähtelymitoitusohjelma (joka sekin on suunnattu rakennesuunnittelijoille), koska eurokoodin mukaisessa suunnittelussa välipohjat tulee mitoittaa lujuuden ja taipuman lisäksi värähtelylle. Liitteenä on ote välipohjan värähtelymitoitusohjelmasta, josta näkee, että värähtelyn kannalta tietyssä tapauksessa välipohjapalkisto on 48x223 k400, kun jänneväli on vain 3,5 m.

Ilman mitään tarkastelua voimme sanoa, että 48x98 k400 ja 48x148 k400 palkistot ovat aivan liian pieniä 3 – 3,5 m:n jännevälille. Ne eivät kestä välipohjan kuormia lujuuden/taipuman näkökulmasta.

Puun kosteus 

Mitä kosteusprosenttia voidaan pitää suositeltavana kylpyhuoneen väliseinien koolauksessa, muutenkin yleisesti saunassa ja kylpyhuoneessa käytettävässä puutavarassa? Voiko arvoa, Sisäverhous <16 %, pitää hyvänä?

Vastaus: Liitteessä sivulla 3 olevassa kuvassa 3 on esitetty suosituksia puun kosteudelle eri käyttötarkoituksissa. Esittämänne arvo näyttäisi olevan suositusarvo. 

Vanhan hirsirakennuksen saneeraus 

Olen remontoimassa vanhaa hirsirakennustani. Sellainen asia tuli esiin, että voiko sisäpintaan tulevat puukuitulevyt asentaa suoraan vanhan hirsiseinän päälle? Ajettelin laittaa ensin höyrynsulkupaperin noiden alle. Vai tulisiko laittaa ensi koolaus hirsiseinää vasten ja sen päälle paperi+levyt? seinä on aikoinaan lisäeristetty ulkopuolelta. Yritin etsiä puuinfo sivuilta tietoa muttta en löytänyt.

Vastaus: Liitteessä on Museoviraston ohjeet levyjen asentamiseen (ks. sivut 9…10). 

Alaohjauspuun ohjeistus  

Löytyykö jostain ohjetta painekyllästetyn alaohjauspuun käytölle? Meillä on puuelementtituotantolaitos ja teemme etupäässä julkisia ja alue- sekä gryndikohteita rakennusliikkeille. Edelleen aika useasti törmää tilanteeseen, että grynderi haluaa käyttää alaohjauspuuna painekyllästettyä puuta vaikka yleisesti siitä on käsittääkseni luovuttu. Olisiko tästä asiasta jotain mustaa valkoisella, mistä kyseisen ohjeen löytää?

Vastaus: Tämä kysymys nousee esille silloin tällöin. En ole törmännyt sellaiseen ohjeeseen, jossa tätä asiaa suoranaisesti käsiteltäisiin. Monissa ohjeissa (esim. RIL 107-2012 ja RunkoRYL 2010) puhutaan vain, että kosteuden siirtyminen perustuksesta puurunkoon tulee estää esimerkiksi bitumikermillä. Alaohjauspuun materiaalille ei anneta mitään erillisiä vaatimuksia kosteudenkestävyyden suhteen. Toisaalta tätä voi tulkita siten, että bitumikermi + tavallinen puutavara ovat ohjeiden mukainen ratkaisu. Liitteenä ote ohjeesta RIL 107-2012.

Rivitalon parvekkeet 

Eri vaihtoehtoja vanhoille huoneistoille, kaikki puurakenteisia 2-kerroksisia rivitalo-rakennuksia (P3), parvekekaiteet paneloituja ja parvekkeen lattia puurakenteinen?

Vastaus: Parvekkeen kantavuus- ja osastointivaatimukset ovat riippuvaisia mm. siitä, että käytetäänkö parveketta varapoistumistienä. P3-paloluokan rakennuksessa tästä on erilaisia tulkintoja. Liitteenä Puuinfon tekninen tiedote P3-paloluokan rakennuksen parvekkeesta, jossa on yksi tulkinta asiasta kohdassa 3.1. Sprinklaus on tuotu esille seuraavista syistä:

a) sprinklatussa rakennuksessa myös lasitetut parvekkeet tulee sprinklata
b) sprinklatussa rakennuksessa parvekkeet kannattaa spinklata, jotta ne voidaan mahdollisesti lasittaa jälkikäteen

Teidän ei siis tarvitse miettiä tuota spinklausta, jos rakennuksessa ei sellaista ole. Lisäksi alla vastauksia kysymyksiinne. Suosittelemme, että olette yhteydessä asian suhteen myös paikalliseen paloviranomaiseen, koska asiasta on erilaisia tulkintoja.

• parvekkeiden (ja terassien?) väliset seinät oltava ilmeisesti EI15
  • Pitää paikkansa (ks. tekninen tiedote kohta 8.0)
• Mitä EI- /  REI-vaatimuksia rakenteille, kun suunnitellaan lasituksia?
  1. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  2. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  3. ala- ja yläkerta eri huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeen kantavat rakenteet R 15 ja parvekelaatta EI 15
  4. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  5. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia
  6. ala- ja yläkerta samaa huoneistoa, parvekkeen ja terassin lasitus tulossa
     • Parvekkeella ei ole kantavuus- eikä osastointivaatimuksia

Vanerilla jäykistäminen  

Suunnittelen puurakenteisen rungon jäykistämistä vanerilla. Löytyykö vastaavia suunnitteluarvoja (jäykistyskapasiteetti [kN]) eri vanereille ja kiinnikkeille, joita on esim. kipsilevylle Gyprocin oppaissa?

Vastaus: Valitettavasti puulevyille ei löydy valmiita kapasiteettitaulukoita. Tällä hetkellä ainoastaan esimerkkilaskelma (linkki). Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus tehdä Puuinfon sivuille Excel-sovellus, jolla voidaan mitoittaa erilaisilla levyillä toteutettavia jäykisteitä.

Puuinfon U-arvolaskurit.

Puuinfo on käsittääkseni puurakentamisen kannattaja, mutta miksi  puuinfon sivuilla on vain maanvarainen betonirakenteinen alapohjan  u-arvolaskuri. Miksi ei ole vapaasti tuulettuvalle ryömintätilaiselle alapohjalle tai tuuletetulle lämpimälle ryömintätilaiselle alapohjalle? "Puurakenteen u-arvon määrittäminen" -ohjelma on hieno, yksinkertainen ja helppokäyttöinen excel tuotekehityshommiinkin,  mutta alapohjatilan huomioimista sillä ei valitettavasti voi suoraan tehdä  ja sen joutuu erikseen "käsin" laskemaan.

Vastaus: "Puurakenteen u-arvon määrittäminen"-ohjelmalla, voidaan määrittää  ulkoilmalla tuuletettavan puualapohjan u-arvo liitetiedostossa Rossipohjan u-arvo esitetyllä tavalla (tuuletus max 8 promillea, u-arvovaatimus 0,17 W/m2K). Liitteen esimerkissä alin rakennekerros on huokoinen puukuitulevy 25 mm palkkien välissä. Tuulensuoja voidaan laittaa myös palkiston alle. 

Mikäli teillä on sellainen alapohjarakenne, jota ohjelmalla ei voida mitoittaa, pyytäisin teitä lähettämään rakennetyypin meille.  Rakennetyypin perusteella voimme muokata ohjelmaa sellaiseksi, että se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin

Puutalon eristäminen.

Voisitteko vastata seuraaviin kysymyksiin?

1. Jos on vanha puutalo, joka on lämpöeristetty sahanpurulla, miten tällaisen talon eristystä voisi remontoida paremmaksi? Mitä eristysmateriaaleja voi vanhalle puutalolle käyttää? Mitä eristäessä tulee huomioida?
2. Mitkä ovat yleisimmät virheet, kun vanhaa taloa ruvetaan eristämään uudelleen?
3. Pystyykö eristystä parantamalla saamaan säästöjä vanhan talon lämmityskuluissa?

Vastaus: Esittämänne kysymykset ovat laajoja kokonaisuuksia ja riippuvat aina tapauksesta, joten valitettavasti niihin ei pysty vastaamaan sähköpostin välityksellä. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (www.aducate.fi)  on julkaissut kirjan ”Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas”, josta saattaisi löytyä vastauksia.  

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

Olisi kysymys mallilaskelmien (samalla myös euronormien) kiepahdustuentavoimasta (mallilaskelmat s. 40 …). Eikö tuentavälillä ole mitään vaikutusta voiman suuruuteen? Kaavoissa se ei tule vastaan missään.

Vastaus: Poikittaistuen kohdalla vaikuttavalle stabiloivalle voimalle käytetään mitoitusarvoa Fd, joka saadaan RIL 205-1-2009 kaavalla 9.35. Jos poikittaistukien väli a ei ole suurin mahdollinen, voidaan tuentavoimaa Fd pienentää kaavasta 9.35.1S saatavalla kertoimella k. Tämä kerroin (jonka vaikutus käytännössä on erittäin pieni) on ainoa tapa pienentää voimaa Fd. Kiepahdustukien väli ei siis vaikuta voiman suuruuteen.

Puinen suojaverhous (vesikatto).  

Mistä löytäisin tietoa/artikkelia vesikattoverhouksesta joka olisi puuta? Yläpohja ei välttämättä puurakenteinen mutta tärkeintä on vesikaton puuverhous (mikä tahansa).

 Vastaus: Liitteessä on tietoa joistakin vesikaterakenteista. Myös oheisesta linkistä löytyy kirja, jossa saattaa olla hyödyllistä tietoa tähän asiaan. http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=65&id2=102&id3=172

Kantavan seinän palomitoitus - laskeeko oikein?  

Laskin paloseinän kantavuutta ja kiinnitin huomiota käyttöasteeseen johon en keksinyt vastausta. Vaihtelin ontelon täytettä lasivillan ja kivivillan välillä....yllättäen lasivillalla oli alhaisempi käyttöaste?..Tämän logiikka ei avaudu?

Vastaus:  Eristetyn ontelon tapaus ja tyhjän ontelon tapaus mitoitetaan eri laskentamenetelmillä. Eristetyn ontelon tapauksessa kmod,fi-kerrointa pienennetään muuntokertoimella, joka saadaan RIL 205-2-2009 sivujen 40 ja 41 taulukoista. Tyhjän ontelon tapauksessa kyseiset kertoimet ovat 1,0. Tästä johtuu tuo käyttöasteen ero. Huomaat sen, kun vertaat laskelmiesi lujuusarvoja kohdassa MATERIAALIOMINAISUUDET (ks. myös RIL 205-2-2009 sivujen 71 ja 75 yläreunat). Itse olen siinä käsityksessä, että tuo lujuus- ja jäykkyysarvojen alentaminen johtuu siitä, että eristetyssä ontelossa lämpö ei pääse haihtumaan, kuten tyhjässä ontelossa, vaan eristeet pitävät puurakenteet lämpimänä, jolloin ne tavallaan pehmenevät.

Hirsirakennuksen palonkesto.  

Tiedustelisin seuraavaa asiaa:

• minkä paksuisella hirrellä – pelkkänä hirsirakenteena– voidaan rakentaa 21 m² varasto autokatoksen yhteyteen?
• autokatoksen ja varaston osastoivan välisen ulkoseinän vaatimus on EI 30.
• umpipuulle on olemassa paloajat, mutta miten ne suhtautuu hirsirakenteeseen eli hirsien liitokset keskenään, vesikattoon yms. asiat?

Kyselin asiaa palopäälliköltä ja rakennustarkastajalta, he eivät osanneet (heti) vastata asiaan. Palopäällikkö tiedusteli, että onko olemassa polttokokeita tms. jossa tietynlainen hirsiseinärakenne on todettu esim. EI 30 osastoivaksi. Ehdottivat sisäpuolelle levyrakennetta esim. kipsilevyä/Luja-levyä, että liitosten kohdat saataisiin varmistettua. Eli onko mahdollista ao. osastointi vaatimus toteutettavissa pelkällä hirsiseinärakenteena – kuinka paksu? Mistä saan tietoa, jonka pystyy myös osoittamaan viranomaisille, että rakenne toimii osastoivana rakenteena?

Vastaus:  Hirsiseinälle ei valitettavasti ole osastointilaskelmassa tarvittavia arvoja, kuten esimerkiksi ponttilaudalle (ks. liitteet, osastoivuuden mitoitusohjelma löytyy Puuinfon sivulta). Selvitin asiaa VTT:ltä ja heidän neuvo oli, että kannattaa olla yhteydessä hirsitalovalmistajiin, koska he ovat koepolttaneet seiniä ja saaneet näin ollen osastoivuusluokituksen seinilleen. Tärkeää on myös, että hirsi on niin paksu, että sen hiiltymätön osuus kantaa seinälle tulevat kuormat vaaditun palonkestoajan.

Mahapalkin mitoitus.  

Palkin Eurokoodi 5:n mukaiseen mitoitukseen on ollut vaikea löytää minkäänlaista ohjeistusta. Siksi kyselenkin nyt teiltä, josko Puuinfolta joku tietäisi neuvoa tässä asiassa? Mahapalkkeja kun on tietääkseni kahdenlaisia. Mahapalkki voi olla kuin toisinpäin käännetty harjapalkki, jolloin lamellit ovat vedetyllä puolella viistettyjä. Tämä on teknisesti "vaarallinen" koska alapintaan syntyy syitä vastaan kohtisuoria vetorasituksia ja palkki voi niistä johtuen helposti haljeta. Haluaisin selvittää, mikäli Suomessa ollenkaan käytetään tällaisia mahapalkkeja? Toinen vaihtoehto on taivutetuista lamelleista valmistettu mahapalkki, jota tietääkseni käytetään edellä mainittua useammin. Kuinka näiden kahden palkin mitoitus eroaa toisistaan? Onko näistä olemassa esim. jonkinlaisia eurokoodin sovelluslaskelmia joita voisin hyödyntää työssäni?

Vastaus:  Olen siinä käsityksessä, että Suomessa mahapalkit valmistetaan nykyisin yksinomaan taivutetuilla lamelleilla (ks. liite). Mahapalkista ei ole valitettavasti esimerkkilaskelmaa, mutta tarkastukset ovat samanlaisia kuin harjapalkilla, koska mahapalkin yläpintaan muodostuu viisteellinen reuna, jossa lamellit katkeavat. Samoin tällaisen mahapalkin keskialueelle syntyy harjapalkin harja-alueen kaltainen alue, johon syntyy poikittaista vetoa. Lisätietoja voitte kysyä esimerkiksi Asko Keroselta (Insinööritoimisto Asko Keronen) (asko.keronen@kolumbus.fi). Lisäksi kannattaa kysyä liimapuuvalmistajilta (esim. Versowood). 

Julkisivuverhouslautojen halkeamat. 

Liitteenä olevan RUNKO-RYL:n teksti halkeamista on tulkinnan varainen. Halkeamista sanotaan näin. ”Laudan keskialueella sallitaan halkeamia, ei kuitenkaan läpimeneviä halkeamia, joiden pituus on enintään 15 % laudan pituudesta.” Itse tulkitsen tekstin niin, että halkeamia sallitaan enintään 15 % laudan pituudesta ja läpimeneviä halkeamia ei sallita. Olen tehnyt erään uudistalon julkisivuverhouksen esitetyistä virheistä tavarantarkastuksen ja talotoimittaja lukee RUNKO-RYL:n tekstiä niin, että halkeamia sallitaan kunhan ne ovat läpimeneviä ja niiden enimmäispituus on 15 % laudan pituudesta. Onko minulla mahdollisuus saada neuvoa ko. tekstitulkintaan?

Vastaus:  RunkoRYL 2010 taulukko 712:T1 on halkeamien osalta täysin yksiselitteinen. Halkeamia sallitaan juuri esittämällänne tavalla. Keskialueella halkeamat eivät saa olla läpimeneviä. Laudan päissä halkeamat saavat olla läpimeneviä. Liitteenä vielä selventävä kuva asiasta.

Kysymys sahatavaran lujuusarvoista, Lyhennetty suunnitteluohje taulukko 3.3 Kysyisin puuinfon sivustolta löytyvästä materiaalista Eurokoodi 5 Lyhennetty ohje - Puurakenteiden suunnittelu. Taulukosta 3.3 sivulla 17 on sahatavaran leikkauslujuuden ominaisarvot muuttuneet painos 2 à painos 3. Tämähän ei ole myöskään yhtenevä RIL 205-1-2009 esitetyn taulukon kanssa. Löytyykö jostain virallinen dokumentti, jolla tämä taulukkoarvoon tehty muutos on perusteltu? 

Vastaus:  Sahatavaran leikkaus- ja vetolujuuksia on muutettu vuonna 2010. Muutokset on esitetty RIL 205-2009 ohjeen korjaussivulla, joka löytyy alla olevasta linkistä kohdasta liitetiedostot (korjaussivu myös tämän viestin liitteenä). 

 http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Pohjoismaisen havupuun tekniset ominaisuudet.

Puuinfon sivuilla Rakennesahatavara-dokumentissa oleva ko. taulukko. Olenko tulkinnut oikein: männyn max. taivutusjännitys olisi 91 MPa esimerkiksi 2 x 4 "pattingille" taivutuskonstruktioissa esim. terassin lattia, terassin katto, laiturisillan kannake jne.. Voisitteko tarkistaa asian, jottei mitään vahinkoja pääsisi sattumaan.

Vastaus:  Kyseinen taulukko kuvaa ainoastaan virheettömän puun ominaisuuksia ja taulukon tarkoituksena on ainoastaan vertailla eri puulajien ominaisuuksia. Kuten taulukon alalaidassa on kerrottu, kyseisen taulukon arvoja ei tule käyttää rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lujuusarvot on esitetty kirjassa RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Liitteenä vielä kyseinen taulukko korjattuna, koska sen sarakeotsikoinnissa oli virheitä (löytyy nykyisin myös Puuinfon kotisivulta)

Käsittelemätön puujulkisivu kerrostalossa. 

Ajatuksenamme on mahdollisesti rakentaa kerrostaloomme puujulkisivu, kotimaisesta puusta, jota ei olisi pintakäsitelty.  Onko Teillä ohjeita tähän?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita käsittelemättömän puujulkisivun tekemiseen.Käsittelemättömiä” puujulkisivuja on käytetty lähinnä pienrakentamisessa. Tällöin ”käsittelemätön” puujulkisivu on tehty siten, että julkisivu on käsitelty rautavihtrillillä, jolloin julkisivusta tulee tasaisen harmaa noin viikossa (ks. netistä saatu kuvaliite). Rautavihtrilli suojaa puuta myös homeilta ja lahottajasieniltä. Usein tällaiset julkisivut ovat olleet hirsiseiniä. Periaatteessa samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää tuuletettuun julkisivuun, jos julkisivu tehtäisiin erittäin massiivisesta puusta, jotta se kestää kosteuden aiheuttamat rasitukset (halkeilu). Puun pinnassa kun ei tällöin ole maalikalvoa, joka estää veden imeytymistä julkisivutuotteeseen.

U-arvolaskurin dokumentaatio

Olen perehtynyt U-arvolaskurin (Puurakenteen U-arvo versio 1.03) käyttöön ja haluaisin tietää, onko ohjelmasta tarjolla dokumentaatiota, josta sen suorittamat laskutoimitukset voisi nähdä. Jos tieto on avointa, haluaisin erityisesti tietää, miten ohjelma määrittää koolausta vastaavien osa-alueiden lämmönvastukset R_b, R_c ja R_d. Lisäksi haluaisin tietää miten R-arvo määräytyy, kun rakennekerrokseksi on valittu koolauksen sisältävä lämmöneriste.

Vastaus: Valitettavasti U-arvolaskurin kaavoista ei ole tehty mitään erillistä dokumentaatiota. Tämä johtuu siitä, että laskentamenetelmät on esitetty standardissa, joka on merkitty U-arvolaskurin yläreunassa olevaan nimiöön.

Lastulevy märkätiloissa ja luokitus.  

ETAGG 022 määrittelee vedeneristysjärjestelmää märkätiloihin. Olemme törmänneet ETA hyväksynnöissä siihen, että yhtenä alustavaihtoehtona on ”Spanplatte V 100 chipboard”. Suomesta en ole löytänyt vastaavaa luokitusta lastulevylle. Onko Suomessa jokin muu luokitusjärjestelmä? Voiko Suomessa käyttää lastulevyä laatoitetun pinnan alusmateriaalina märkätilassa?

Vastaus: Lastulevyjen luokat on esitetty alla olevassa linkissä (luokat P1….P7). Luokka V100 vastaa luokkaa P5. http://www.puuinfo.fi/puu-materiaalina/lastulevy Suomessa lastulevyä ei tule käyttää märkätilan rakenteissa. Liitteenä myös netistä löytyvä RT-kortti, jossa lisätietoa. Kortti on tosin vanhentunut vuonna 2010, mutta vastauksia kysymyksiinne löytyy sivulta 2 ja 4.

Filmivanerista vuotava parveke.

Meillä on 4 perheen rivitalo, jossa 3 parvekkeen lattia vuotaa.Toivoisin saavani teiltä tietoa siitä miten sateella vuotava parveke voidaan korjataan Parrujen päälle on kiinnitetty ehkä 21 mm filmivaneri, jonka alle on laitettu kiilamaiset palat jolla on saatu kaato aikaiseksi. Filmivanerin päälle on laitettu pikihuopa ja päällä on käytetty ritilöitä suojaamassa huopakatetta. Huopakatteen kaadeot on tehty huonosti, siten että vesi on jäänyt makaamaan, jolloin huopakatteen saumat on alkanut vuotamaan. Voiko jollakin elastisella massalla massata kyseiset pinnat siten että parvekkeet kestäisivät säärasitukset?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti osaa vastata kysymykseenne elastisesta massasta. Asiaa voisi kysyä bitumihuopakatteiden valmistajilta. Puuinfo suosittelee, että parvekkeiden rakenteellinen ongelma (huonosti tehdyt kaadot) korjataan ja vedeneristys uusitaan.

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 1

Löytyykö ratkaisua yläpohjan PU-eristeen suojaamiseksi K₂ 30-luokan suojaverhouksella tai EI30-luokan rakenteella? Liitteenä suunniteltu suojausratkaisu, olisikohan tämä toimiva?

Vastaus 1: Liitteessä ehdotus suojaverhouksen toteuttamiseen sekä kipsilevytuotteen suojaverhoushyväksyntä. Oheisesta linkistä löytyy kyseinen kipsilevytuote, http://fermacell.fi/

P2-luokan rakennuksen yläpohjan PU-eristeen suojaverhous 2. Millä perusteella kaksinkertainen kipsilevytys ei suojaa alapuoliselta palolta? 30 minuutin suojan puulle levytys ainakin antaa RIL 205-2-2007 mukaan. Eikö muita tuotteita todellakaan ole tarjolla?

Vastaus 2: Kun levyä käytetään palosuojauskäytössä eli lasketaan kantavuutta [R] 2x 13 mm kipsilevyllä saavutetaan R 30 välipohjarakenteessa. Kun levyä käytetään suojaverhouskäytössä 1x 13 mm kipsilevy on K₂10. Voisi ajatella, että 2x 13 mm on K₂20. Kun levyä käytetään osastointiin [EI], voidaan 2x 13 mm kipsilevyllä saavuttaa seinärakenteessa EI 30. Tämä voidaan laskea eurokoodin menetelmällä (vastaukseksi tulee itse asiassa 29 min). Vaakarakenteelle ei voida laskea EI-arvoa eurokoodilla. Lisäksi vaakarakenteen EI-arvo on pienempi kuin seinässä eli 2x 13 mm levytys ei välttämättä täytä EI 30 vaatimusta vaakarakenteessa (jos levyvalmistajalla ei ole siitä omaa ohjetta). Koska tavallaan samasta asiasta on yllä esitetyt vaihtoehdot, niin ajattelin, että viranomaiset voivat tarttua noihin ja sen takia asia kannattaa selvittää ja sopia viranomaisten kanssa. Olen itsekin etsinyt levytuotteita, joilla saisi K₂30 yhdellä levyllä, mutta en ole niitä vielä löytänyt. Muiden levyjen käyttö johtaa siis EI 30-menetelmän käyttöön ja sitä kun ei voida laskea eurokoodilla vaakarakenteelle, niin pitäisi saada levyvalmistajalta hyväksyntä. 

IV-KONEHUONE. 

Olen suunnitellut P1-luokan rakennuksessa olevan IV-konehuoneen seinät puurakenteisena oheisen kuvan mukaan. Konehuoneessa on myös tavanomainen asuinkerrostalon sprinklaus. RakMk E7:n mukaan : ”P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0-luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti” eli palamattomasta materiaalista. Rakennustarkastajan mukaan puurunkoa ei voi käyttää. Onkohan jotain keinoa, jolla voisimme käyttää puurunkoa?

Vastaus: ”Keskusilmanvaihtolaitteiston konehuone tai kammio muodostetaan omaksi palo-osastoksi. P1-luokan rakennuksessa osastointi tehdään A2-s1, d0 -luokan rakennusosin EI 60-luokkaisesti.” Kyllähän tuo em. oleva RakMK E7:n teksti selvästi määrittelee, että rakennusosat tulee olla tehty A2-s1, d0-luokan tarvikkeista. Sprinklauskaan ei anna tähän lievennystä RakMK E1:n taulukkomitoituksella. Tietysti voisi yrittää ehdottaa viranomaiselle, että voisiko hän hyväksyä ratkaisun, jossa puurunko suojaverhotaan 60 minuuttiin. Tämän voi tehdä esim. kuitukipsilevyillä 2x 18 mm (Fermacell tuotemerkki). Haasteeksi tulee kuitenkin ullakon puoleinen seinän suojaverhous, jos sellainen tarvitaan, lähinnä kosteustekniseltä kannalta. Sitten muutama muu huomio, mikäli olen ymmärtänyt suunnitelmat oikein:

• Tarvitseeko osastointivaatimus EI 60 täyttyä tässä tapauksessa molempiin suuntiin? Jos täytyy, niin ulkoseinärakenne ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta ullakolta konehuoneen suuntaa, koska ulkopinnassa on vain yksi 9 mm kipsilevy ja villana lasivilla (tolppa hiiltyy pois). Tämä REI 60 voi olla haasteellista todistaa myös sisäpuolisessa palossa 2x 13 mm:n levyillä.
• Yläpohja ei varmaan täytä REI 60 vaatimusta, jos siinä on vain 2x 13 mm kipsilevy sisäpuolella ja lasivilla eristeenä ja alakaton rangat 48x48.
• Tarvitseeko yläpohjan olla REI 60 myös tuuletusvälistä konehuoneen suuntaan?

Jos riittää, että osastointi REI 60 täytyy toteutua vain konehuoneesta ullakon suuntaan ja viranomainen hyväksyy suojaverhotun puurungon, ehdottaisin silloin, että rakenteet suojaverhotaan konehuoneen puolelta 2x 18 mm kuitukipsilevyllä, jolloin voi käyttää lasivillaa, koska puurunko ei vaurioidu (hiilly) ollenkaan 60 min aikana.

Puurakenteiden palomitoitukseen löytyy apuvälineitä linkistä: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat

Rakolautaverhous

Pyydän kommenttianne julkisivuverhousasiaan. Kohde on päiväkoti-koulu –rakennus. Julkisivuissa esiintyy slammattua tiiltä mutta myös kevyitä julkisivumateriaaleja:

• 1a – rimalautaverhous (28x140 + rima 28x45)
• 1b - rakolautaverhous (28x140 lauta, 3 mm rako)
• 4a, 4b - mineraalikuitulevy
• 5b – julkisivulasi

Työselitysote:

Kysymykset koskevat rako-lauta verhouksen käyttöä:

• onko rako-lauta –verhous nykyisin sallittu tai suositeltava julkisivuverhous, vai sisältääkö se riskejä, jota ms. Terve Talo –kriteerein rakennettaessa ei voida sallia
• onko Paroc Cortex - tähän paras tuulensuojalevytyyppi, löytyykö parempia, kosteuskestävämpiä vaihtoehtoja
• jos rako-lautaa halutaan käyttää em. tavalla, tulisiko taustan kosteuskestävyyttä parantaa käyttämällä jotain muuta suojausta, levyä, peltiä tms.

Rakolautaverhouksen sijaan ollut esillä UYS 23x145 paneeli, mikä on ohuempana minusta vähemmän kestävä verhous.

Vastaus: Rakolautaverhous ei ole suositeltava julkisivuverhous, koska vedellä on mahdollisuus päästä julkisivuverhouksen läpi tuuletusrakoon. Mikäli tehdään rakolautajulkisivu, tulee se tehdä kuten RIL 107-2012 (liite) ohjeistaa, raollisen tiililaattajulkisivun sekä yli 10 m korkean tiilijulkisivun eli julkisivuverhouksen taustalle esim. tuuletettu teräspeltiverhous.

Yläpohjan palonkestovaatimus.

Mitä palonkestovaatimuksia on yläpohjaan liitettävällä savunpoistoluukun sokkelilla?

Vastaus: Katso liite, savunpoistoluukun sokkelin palonkestävyys.

Palomitoitus

Kyselyni koskee 26.2.2013 julkaistun puurakenteiden palomitoituksen teknisen tiedotteen sivulla 17 esitettyjä kahta kohtaa: Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty kimmomoduulia E_0.05– tulisiko käyttää S₂₀ eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.5)? Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) -->Kaavassa on käytetty taivutuslujuuden arvona f_m.k– tulisiko käyttää f_m.k.fi eli 20% -fraktiilin arvoa (RIL 205-2-2009 kaava 2.4)? Itse tulkitsin ennen tiedotteen lukemista asian niin, että tulipalotilanteessa ko. laskentatarkastelun materiaalin lujuus ja jäykkyysominaisuudet tulisi muuttaa ominaisarvoista 20% -fraktiilin mukaisiksi lujuusarvoiksi. Laskun lopputuloshan (k_crit–kerroin) ei siitä muutu, sillä fraktiilimuutoksen kertoimet kompensoivat.

Vastaus: Kyseisissä kaavoissa käytetään ominaisarvoja, koska arvo on kaavan sisällä oleva ominaisarvo ja ominaisarvot ovat samat normaalissa tilanteessa ja palotilanteessa. Kun taas osoitetaan rakenteen kestävyyttä palotilanteessa, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien mitoitusarvot määritetään RIL 205-2-2009 kaavoilla 2.1 ja 2.2 (vertailuarvo jännitykselle sekä jäykkyys saavat olla suurempia palotilanteessa). Myös RIL 205-2-2009 kirjan lopussa olevassa esimerkissä on käytetty ominaisarvoja kyseisissä kaavoissa.

Pientalon tolpat.

Kysymys olisi kaksikerroksisesta pientalosta. Onko tavoitteena oltava ala- ja yläkerran kantavien seinien runkotolppien sijainti samalla kohdalla? Entä välipohjapalkit, onko tavoite olla runkotolpan kohdalla? Liittymissä käytettäisiin detaljien mukaista kehäpalkkia ja ilmeisesti tuplasidepuita. Entä yläpohjan lovetun ristikon tukeminen? Palkin pinnan lisäksi käytetäänkö tukena yläsidepuita riittävän tukipinnan saamiseksi?

Vastaus: Alakerran ja yläkerran tolppien ei tarvitse olla samalla kohdalla, kun kehäpalkki mitoitetaan siirtämään kuormat tolpalta toiselle. Välipohjapalkkien ei tarvitse olla tolpan kohdalla, jos lappeellaan olevat yläohjauspuut mitoitetaan siirtämään välipohjan kuormat tolpille. Välipohjapalkit voidaan kiinnittää myös kehäpalkkiin palkkikengillä, jolloin kehäpalkki siirtää välipohjan kuormat tolpille. Lovettu ristikko tuetaan pelkästään seinän päällä olevaan kehäpalkkiin, joten kannattaa käyttää kehäpalkkina ristiviilutettua Kerto-Q tuotetta, jolla on hyvä poikittainen puristuslujuus.

RunkoPES-elementtien kiinnitys.

Periaatetietoa, onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita?

Vastaus: Yleisperiaate: PES-järjestelmän kiinnitykset ovat tavallisia puurakenteiden kiinnityksiä, joissa noudatetaan eurokoodien ohjeita kuten muussakin puurakentamisessa.
Onko käytettävien ruuvien tarkoitus olla pääsääntöisesti rosteria vai tavallisia? - Riippuu siitä, että missä käyttöluokassa liitin on. Korroosiosuojaus määräytyy eurokoodi 5:n mukaan (ks. RIL 205).
Tehdäänkö ruuveja varten esiporauksia? - Ruuveille tehdään esiporaukset elementtitehtaalla (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Millaisilla jaoilla ruuvit/kulmaraudat/jne kiinnitetään? (esim. välipohjassa, seinissä, yläpohjassa) - Liitinjako on riippuvainen liitoksessa olevasta voimasta, joten ei voida antaa mitään yleisohjetta. Poikkeuksena suositus nurkkaliitoksille (ks. RunkoPES 1.0 sivu 15).
Muita kiinnityksessä huomioitavia asioita? - Puukerrostalossa liitoksissa on oikeasti isoja voimia, joten liittimet tulee oikeasti mitoittaa.

Julkisivumateriaalit.

Kysyisin hiukan neuvoa julkisivun materiaaleista. Toimistomme suunnittelee Jyväskylään avantouintikeskusta, joka rakennetaan järven päälle. Minkälainen käsittely julkisivulle teidän mielestänne sopisi? Olemme harkinneet puun maalaamista esimerkiksi tervamaalilla, mutta pitäisikö laudan olla esim. lämpökäsiteltyä tai painekyllästettyä? Laiturin ja rimojen käsittelyksi mietimme ruskeaa painekyllästettyä puuta.

Vastaus: Mikäli rakennuksen julkisivun säärasitus on verrattavissa tavallisen rakennuksen julkisivun säärasitukseen, suositellaan julkisivun toteuttamisessa noudattamaan oheisia liitetiedostoja (Puuinfon tekninen tiedote: Pitkäikäinen puujulkisivu, RunkoRYL, kohta 712 Puujulkisivutyö). Tärkeää on, että laudan paksuus on vähintään 28 mm (mielellään vielä paksumpi). Tärkeää on myös, että laudoissa on mahdollisimman vähän oksia. Pintakäsittelyasioissa pyydämme teitä olemaan yhteydessä maalivalmistajiin.

Löytyykö 1990 vuoden ohjeistusta ilmaraosta!! tai vanhempaa!!

Vastaus: Rakentajan Kustannus Oy:n kirjassa Rakennuksen puutyöt (vuodelta 1988, s. 89) ulkoverhouksen taakse muodostettava tuuletusväli ohjeistetaan tehtäväksi 22 mm paksulla rimalla. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa ulkoverhouksen tuuletusvälin vähimmäispaksuus on 20 mm (vuonna 2000, kohta 4.233 Tuuletusjärjestelyt).

Liimapuupalkin korkeus.

Teen rakennesuunnittelua keväällä alkavaan kohteeseen. Mikähän olisi liimapuupalkin reunakorkeus 18m leveään halliin harjapalkilla? kehäjako k-k 6m Lumikuorma Pori

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti tee kohdekohtaista suunnittelua. Alla olevasta linkistä voitte ladata eurokoodin mukaisia esimerkkilaskelmia, jossa on esitetty myös harjapalkin mitoittamista. Kuten esimerkkilaskelmista näkyy, tulee harjapalkille tehdä useita erilaisia lujuusteknisiä tarkastuksia. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Katto.

Aion rakentaa mökille kesä/sadekatoksen pohja-ala n. 3 x 4 m sivu korkeus 2-2,3 m. Katto on vähän ongelma sillä haluaisin tehdä katon niin, että päädyistä se olisi viisto eikä kolmio eli katon harja olisi n. 2 m ja harjalta neljään kulmiin viisto’tuoli’. Katon aion peittää lauta, alushuopa ja palahuopa ja niin että se lumikuormat talvella kestäisi. Olisiko löydettävissä teiltä tai osaatteko neuvoa mistä löytyisi?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole ohjeita kyseisen katon tekemiseen. Asiassa kannattaisi kääntyä jonkun rakenneinsinööritoimiston puoleen.

T-poikkileikkaus.

Löytyykö esimerkkilaskelmaa mekaanisin liittimin (nauloin) kahdesta puutavarasta kootusta T-poikkileikkauksesta?

Vastaus: Puuinfolla ei valitettavasti ole esimerkkilaskelmaa kyseisestä asiasta. Puuinfolla on välipohjan värähtelymitoitusohjelma, jossa T-poikkileikkauksen voi huomioida värähtelymitoituksessa: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/puuvalipohjan-varahtelymitoitus Vanhoissa Rakentajain kalenterissa saattaa olla mitoitusesimerkkejä, mutta ne eivät ole eurokoodin mukaisia.

E-lukulaskuri.

Olen opetellut työhöni liittyen E- luvun määrittelemistä laskurinne mukaan. Onko se oleellisesti poikkeava Isoverin esittelemästä laskurista. Esim. teidän ohjelmasta en löydä kohtaa, jossa otetaan kantaa ilmalämpöpumppuun. Puhutaan vain poistoilmalämpöpumpusta.

Vastaus: Puuinfon E-lukulaskurissa on maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu. Puuinfon laskurissa ei ilma-ilma lämpöpumppua ole huomioitu. Puuinfon ja Isoverin laskurien eroavaisuuksia ei osata määritellä, koska Isoverin laskurin laskennan kulusta ei ole tietoa. Molemmat laskurit on kuitenkin rakennettu noudattaen samoja rakentamismääräyskokoelman osia (D3-2012 ja D5-2012), joten mistään suurista eroista tuskin on kysymys.

LVL-levy.

Puuinfon paloräystäsdetaljissa puhutaan LVL-levystä,EN 14374. Kysyisin, mitä levyä se on?

Vastaus: LVL-levy (Laminated Veneer Lumber) on esimerkiksi Kerto-Q-levy.

Lattialaudan mitat.

Yritin selvittää omakotitalon uuden lautalattian “narinan” aiheuttajaa. Lautalattia on uusittu vanhojen kannakkeiden päälle. Vanha lattia ei ollut narissut, mutta uusi on. Mietin käytetyn lattialaudan “ erittäin löysän pontin “ vaikutusta liikkuvan pistekuorman vaikutusta yksittäisten lautojen taipumaan, ja siitä aiheutuvaan narinaan, vallankin kun lattia on tehty lattialaudan toimittajan ohjeen mukaisella kannakevälillä. ( 28 mm laudalle on kannakeväli max. k/k 600 ) En löytänyt mistään tietoja lattialaudan pontin mitoituksen toleransseista. Onko pontille annettu missään mitoituksen tarkkuuden toleransseja. - Jos on, saisinko ko. määräyksen taikka ohjeen käyttööni.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty tyypillisen lattialaudan mitat. Ote on RT-kortista vuodelta 2009. Esitetyt mitat eivät tietenkään ole mikään määräys vaan enemmänkin ”perinteinen ohje”.

U-arvolaskuri.

Puurakenteiden U-arvolaskin versio 1.03 ei ota oikein huomioon rakennusosan ulkopuolista pintavastusta vaan merkitsee sen sisäpuolisen pintavastuksen suuruiseksi. Ulkopuolisena pintavastuksena tulisi käyttää normin arvoa 0,04. Näin myöskään ohjelman antama rakenteen U-arvo ei ole oikein.

Vastaus: Liitteessä on selvitys U-arvolaskurissa käytettävistä ulkopuolen pintavastuksista.

Liitinväli.

Mistä saan 9mm:n sekavanerilla jäykistämiseen minimi liitinvälin, kun naula on 2,1x50?

Vastaus: Liitinvälit löytyvät kirjasta RIL 205. Sivulla 105 on liitinvälit, joita saa pienentää sivun 108 yläreunan ohjeen mukaan. Maksimiliitinvälit ovat sivulla 151.

U-arvo.

Olen liittämässä puukuitulevyä tuulensuojalevyksi. Mikä on levyn U arvo? En löytänyt sitä. Olemme suunnittelemassa seuraavanlaista seinää. Vaihtoehtoja on 2. Pystyttekö te laskemaan U arvoja? Jos pystytte, saako arvot seuraaville vaihtoehdoille? Rakenne sisältäpäin.

• 1 vaihtoehto: 150mm valuharkko + villa 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy / Insuliitti ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm
• 2 vaihtoehto: 150mm valuharkko + Uretaani 100 + villa 200 + tuulensuojalevy 12mm ( puukuitulevy ) + ilmarako 40 mm + tiiliverhous 85mm

Vastaus: Puuinfo ei suoranaisesti tee rakennesuunnittelua, mutta tarjoaa suunnitteluapuvälineitä. Katso Puuinfon U-arvon laskentaohjelma, jolla voi laskea rakenteiden U-arvoja. Ohjelmaan tulee syöttää rakennekerroksien paksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet (lamda-arvo). Lamda-arvoja löytyy materiaalivalmistajalta tai oheisen ohjelman painikkeesta lamda-arvoja.

Paneelin kiinnitys.

Onko ohjetta aidon puupaneelin 95-125mm leveää kiinnitystavasta!( Kattopaneeli sisäverhous kuiva tila) pontista/päältä/muu? Vääntöä mikä on määräys tai ohje kiinnitystavasta onko olemassa selkokielistä määräystä tai ohjetta saatavilla!

Vastaus: Liitteenä ote RT-kortista, jossa on esitetty sisäverhouslautojen kiinnitysohjeet.

Rakenneliittymät, avoin puurakennejärjestelmä.

Kysymys koskee Puuinfo.fi sivuston rakenneliittymiä ja ohjekorttia Avoinpuurakennusjärjestelmä paikalla rakentaminen -ohjetta. Olen siis suunnittelemassa omakotitalo projektia ja ajatukseni on ollut soveltaa tuota avoinpuurakennusjärjestelmä-paikallarakentaminen ohjetta. Siihen liittyen olen tutkinut puuinfo.fi sivustolta löytyviä rakennekuvia, -liittymiä ja rakentamisohjeita. Minulla on joskus aikaisemmin tulostettuna detaljikuva DV001P3 (12.6.2006) jossa kehäpalkin sisäpuolelle on piirretty 50 mm levymäinen lämmöneriste sekä viitteenä tähän, että "Kehäpalkin sisäpintaan asennetaan mahdollisimman vähän lämmöneristettä, jotta kehäpalkki pysyy mahdollisimman lämpimänä". Nyt sivustolta löytyvä samainen liittymädetalji DV001P3:ssa (10.9.2009) kaikki on muuten samoin paitsi viite puuttuu. Avoin puurakentaminen paikallarakentaminen-ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Millä keinoin kyseinen liittymä tulisi eristää, että se nykynormit täyttää.?

Vastaus:

• DV001P3 (12.6.2006) Tässä detaljissa kehäpalkin ulkopuolella on vain 50 mm eristettä, jonka takia kehäpalkin sisäpinnan lämmöneristyksen vähäisyyttä on haluttu korostaa kyseisellä viittauksella. Tämä detalji on vanhentunut, koska se ei täytä nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä.
• DV001P3:ssa (10.9.2009) Tässä detaljissa ulkoseinän paksuus on huomattavasti suurempi (huokoinen puukuitulevy 25 mm + runko 198 mm + koolaus 48 mm), jolloin kehäpalkin ulkopuolelle saadaan helposti vähintään 100 mm eristettä, jolloin kehäpalkista ja ilmansulusta saadaan huomattavasti lämpimämpi. Tämä detalji on nykyisten lämmöneristysmääräysten mukainen. Mitä enemmän kehäpalkin ulkopuolelle saadaan eristettä sitä parempi ratkaisu saadaan.

Avoinpuurakentaminen-paikallarakentaminen ohje (29.6.2010)  ohjeistaa kohdassa 4.2 että "Välipohjan kohdalla palkkivälit eristetään noin 500 mm matkalla. Seinän suuntaisessa palkistossa eristetään koko reunimmainen palkkiväli." Kyseiseen ohjeeseen on valitettavasti jäänyt päivittämättä kyseinen asia. Se on päivitetty liitteenä olevaan ohjeeseen Avoin puurakennusjärjestelmä – Suunnitteluperusteet. Pahoittelemme ohjeen aiheuttamaa sekaannusta. Kannattaa tutustua myös oheiseen: http://www.puuinfo.fi/runkopes

Jäykistävä väliseinä.

Kysymys jäykistävästä väliseinästä: Jos rakennuksessa käytetään jäykistykseen ulkoseinien lisäksi jäykistäviä väliseiniä, joita ei kiinnitetä yläpohjaan, mille voimalle yläpohjan jäykistysrakenne (vinolautajäykiste ristikon alapaarteen yläpintaan naulattuna) mitoitetaan? Yläpohjatasoon on siirtynyt seinän yläosan ja yläpohjatason yläpuolella olevat kuormat. Mitoitetaanko yläpohjatason jäykistysrakenne voimalle, joka saadaan kun yläpohjatasoon vaikuttavasta kuormasta vähennetään jäykistävän väliseinän osuus?

Vastaus: Puuinfo ei voi valitettavasti ottaa kantaa yksittäisten rakennusten lujuustekniseen suunnitteluun. Voimien jakautuminen rakennuksen rungossa on tapauskohtaista ja riippuvainen rakennuksen jäykistysjärjestelmästä. Voimme tarjota vain alla olevasta linkistä löytyvien esimerkkilaskelmien kaltaista ohjeistusta. http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit/ec5-sovelluslaskelmat-hallirakennus

Lastulevyn asennus

Onko lattialastulevyn asennuksen yhteydessä väliä, kummin päin levy on? Levyssä on teksti "tämä puoli ylöspäin", mutta urakoitsija on asentanut levyt toisin päin ja väittävät ettei ole väliä kummin päin levyt ovat. Onko asia tosiaan näin vai pitäisikö levyt kääntää tekstin osoittamalla tavalla?

Vastaus: Lastulevykysymykseen ei ole suoraa vastausta. Riippuu valmistajasta, jolta asia kannattaa varmistaa. Kysyjän tapauksessa, miksi olisi nähty vaivaa kirjoittaa teksti "Tämä puoli ylöspäin", jos sillä ei ole merkitystä.

OSB-levy 1.

Olisiko OSB –levyistä hyvää tietopakettia? Esim. minkälaisiin käyttökohteisiin Suomessa on hyväksyttyä käyttää OSB –levyä. Esimerkiksi meillä on katto tekeillä, niin onko esteitä käyttää laudoituksen sijasta OSB –levyä? Asiasta on hieman ristiriitaisia mielipiteitä. Toisten mielestä vahapinta toimii lähes vesieristeenä ja kestää likipitäen mitä vaan ja joidenkin mielestä levy kosteudesta.

Vastaus: OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä sekä seinärakenteissa jäykistävänä levynä ja kiinnitysten taustalevynä sisäverhouslevyn alla. OSB-levyn lujuusarvot on esitetty ohjeessa RIL 205-1-2009. OSB-levyjä on saatavana eri luokituksella. Käytettävän levyn luokka valitaan rakenteen käyttöluokan (kosteusluokan) mukaan. Myös nämä asiat on esitetty tuossa RIL:n ohjeessa. OSB-levyn viruma on suurempi kuin esimerkiksi vanerilevyn, joten samalle kuormituksella OSB-levy on paksumpi kuin vanerilevy.

OSB-levy 2. 

Oppaassa on mainittu että OSB –levy sopii alustaksi kermi- sekä peltikatteelle. Kermi liimataan levyn päälle, jolloin väliin ei jää rakoa kosteudelle, mutta miten on pellin kanssa? Toimiiko kosteusteknisesti jos päälle asennetaan aluskate ja konesaumattu pelti? Tuolloin kosteudelle jää rako levyn ja kattopellin väliin, mutta kuitenkin niin pieni ettei se tuuletu.

Vastaus: OSB-levystä minulla ei ole kokemusta, mutta Wisa-Kate-vaneri on vastaavanlainen tuote ja siinä konesaumapeltikate on tyypillisesti suoraan asennettu vanerin päälle ilman aluskatetta. Oheisessa valokuvassa on purettu 5 vuotta vanha peltikate, joka on ollut suoraan Wisa-Katteen päällä. Peltejä jouduttiin uusimaan, koska väärin asennetut lumiesteet tulivat lumen mukana alas ja rikkoivat peltejä. Näyttäisi, että vanerille ei ole tapahtunut 5 vuodessa mitään, paitsi otsalaudan vierestä peltilista vuotanut ja levy imenyt kosteutta.

OSB-levy 3. 

Olisin kiinnostunut osb-levyn käytöstä sisustuksessa. Millaisen pintakäsittelyn levy tarvitsee, jos sitä käytetään esim. kesämökin seinä- ja alakattopinnoissa?

Vastaus:  Oheisessa liitteessä kohdassa SURFACE COATING on esitetty vaihtoehtoja pintakäsittelyyn. Kun valitsette OSB-levyä, niin varmistakaa, että levytyyppi on päästöluokaltaan sisäkäyttöön soveltuva (ks. liitetiedosto kohta 262, jossa yksi esimerkki).

OSB-levy 4. 

Voiko OSB-rakennuslevyä käyttää turvallisesti ns. rossipohjarakenteen alimmaisena eli tuulensuojalevynä? Onko levy rakenteeltaan liian tiivis?

Vastaus:  Juuri näin. OSB-levyä ei tule käyttää Suomen sääolosuhteissa tuulensuojalevynä, koska se on liian tiivis.

Vanerin mitoittaminen. 

Pyytäisin mahdollista käytännön mitoitusapua. Vanerikäsikirja on kyllä käytössä, mutta ei oikein auennut. Tarkoitus on käyttää sivuseinien päällä (ristikon päissä) päädyn ja ensimmäisen ristikon välissä vanerilla jäykistettyjä pukkeja, joiden tarkoitus on ottaa osansa vesikattotasoa rasittavasta vaakakuormasta. Pukin rakenne olis runko (esim. 45x45), jonka toisella tai molemmilla puolilla on vaneri. Vanerin ihannepaksuus olis 9mm (korvaa sillä osalla 9mm:n tuulensuojakipsilevyn). Vaneri ja sen mitoittaminen eivät ole tuttuja, joten: mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva, mikä paksuus, millä kiinnitetään, miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma?

Vastaus:

• mikä vaneri olis tuohon tarkoitukseen sopiva => ohutviiluinen havuvaneri
• mikä paksuus => 9 mm tai 12 mm
• millä kiinnitetään => kuumasinkityillä kampanauloilla (k-jako max 150 mm)
• miten tuo lasketaan, jos pukin yläkulmaan vaikuttaa esim. 1,5kN:n laskentakuorma => esimerkiksi oheisen liitteen mukaisesti

HUOMIO! Vanerit tulee asentaa siten, että pintaviilujen syysuunta tulee aina kohtisuoraan kannattimia vastaan. Esim. jos seinässä on tolpitus k600, tulee levyn pintaviilujen syysuunnan olla vaakasuunnassa eli tuon 600 mm:n suunnassa (aina lyhyemmän ”jännevälin” suunnassa). Muuten vaneri kupruilee, jonka välttämiseksi suositellaan myös tuota ohutviiluista vaneria.

Puutavaran säilytys työmaalla.

Olemme ostaneet uuden asunnon, jota paraikaa rakennetaan ja kävimme katsomassa työmaata. Nyt herää kysymys miten puutavara pitäisi suojata esim viikonlopun ylitse. Kattotuolit ja katon laudat ilman suojausta. Lisäksi tuulensuoja levyt alttiina vesisateelle. Voidaanko näin menetellä?

Vastaus: Maalaisjärkikin jo sanoo, ettei puutavaraa säilytetä avotaivaan alla. RunkoRYL 2010-kirjassa sivulla 218 kohdassa 711.1.1.2 Toimitus ja sivulla 219 kohdassa 711.1.1.3 Kuljetus ja varastointi on esitetty vaatimukset, (liite). Kattotuolithan useimmiten nostetaan paikoilleen välittömästi, niistä on osunut silmiin seuraava: Varastoinnissa NR-rakenteet suojataan sateelta vedenpitävällä vaipalla, jonka toiminta on varmistettava myös kovilla tuulilla. Naulalevyrakenteita saa säilyttää sateelta suojaamattomana asennusaikana enintään 2 viikon ajan.

EI60 paloseinä.

Miten voisi laskea säilyykö EI60 paloseinän luokitus vaikka seinään tehdään sähkörasioita. Onko tällainen ohjelma olemassa tai onko asiasta esimerkkirakenteita? Rakennusvalvonta edellyttää laskelman tai esimerkkirakenteen EI60 seinästä, jossa on kymmenen kpl sähkörasioita 7 metrin pituisessa seinässä. Pitääkö sähkörasiat jotenkin käsitellä, että palosuojaus toteutuu.

Vastaus: Puuinfon sivuilta löytyy ohjelma, jolla voidaan tarkastella seinän osastoivuutta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/seinan-osastoivuuden-mitoitus 
Lisäksi täytyy tarkastaa, että seinän runko kestää palorasituksen (kantavuus). Tähän löytyy myös ohjelma Puuinfon sivuilta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/kantavan-seinan-palomitoitus

Rasiat palotekniikan näkökulmasta: seinän eri puolilla olevat rasialäpiviennit tulee suunnitella siten, että palo ei pääse seinän läpi rasioiden kautta. Käytännössä rasiat asennetaan seinän eri puolilla eri tolppaväleihin tai kyseisestä seinälevystä tehdään kotelot rasioiden taakse. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Rasiat äänitekniikan näkökulmasta: jos seinällä on ääniteknisiä vaatimuksia, tehdään rasioiden taakse kotelot kyseisestä seinälevystä. Kotelossa tulee olla yhtä monta levyä päällekkäin kuin itse seinässä. Kotelon tulee olla ilmatiivis.

Mökin lankkulattia.

Olemme laajentamassa kesämökkiämme ja haluaisimme asentaa siihen lankkulattiat (mänty tai kuusi). Mökkiämme ei lämmitetä talvella, kuten ei olla lämmitetty alkuperäistäkään 30-luvulla rakennettua mökkiä, jossa on myös hyvin kestäneet puulattiat. Mökki sijaitsee Sipoossa. Olemme kyselleet eri valmistajilta tilaan sopivista lattioista ja mielipiteet tuntuvat eroavan. Voitteko ystävällisesti neuvoa, millainen tällaiseen tilaan tulevan lattian pitää olla. Talo on hyvin eristetty, seinissä mm. 15 cm:n villat, mutta mitään talvilämmitystä ei ole, koska käymme siellä talvella harvoin, jos koskaan. Normaali puulattia lienee 8 % kuiva vai pitäisikö sanoa märkä... Onko seinä- ja kattopaneelien suhteen mitään erityisohjeita näissä tiloissa?

Vastaus: Puuinfo ei valitettavasti pysty antamaan tarkkaa vastausta tällaisessa tapauksessa, koska lautojen kosteuskäyttäytyminen riippuu arvioimalla tehdyistä rakennuksen keskimääräisistä kosteusolosuhteista. Oheisessa liitteessä olevasta kuvasta 3 saatte selville, mikä on laudan kosteus tietyssä lämpötilassa ja ilman suhteellisessa kosteudessa. Tällä tavalla voitte arvioida kuinka paljon laudan kosteus muuttuu ympäröivien olosuhteisen muuttuessa. Taulukosta 1 ja kuvasta 5 saatte selville kuinka paljon lauta turpoaa ja kutistuu, kun sen kosteus muuttuu. Tästä sitten pitäisi arvioida, että mikä laudan kosteus tulisi olla asennettaessa, että kosteusliike olisi mahdollisimman pieni. Mikäli laudoitus pääsee turpoamaan paljon, saattaa se pullahtaa irti alustastaan. Kun laudat turpoavat paljon, niin kutistuessaan lautojen väliin saattaa jäädä isot raot.

Muuta huomioitavaa:

• laudan tulee olla riittävän paksu, että se kestää hyvin kosteusliikkeiden siihen aiheuttamat rasitukset
• laudan paksuus riippuu sen leveydestä, asuntorakentamisessa kosteisiin tiloihin suositellaan vähintään 15 mm paksua paneelia (18 mm olisi vielä parempi)
• ristiinliimauksella valmistetuilla lattialaudoilla on pienempi kosteuseläminen
• jos vanhassa osassa mökkiä jokin lautatyyppi on menestynyt hyvin, kannattaa laittaa samaa uuteen osaan
• lautojen kiinnitys valmistajan ohjeen mukaan
• rakoilua voidaan häivyttää käyttämällä lautoja, joiden näkyviin särmiin on höylätty pieni pyöristys tai viiste

Palomitoitus?

Joskus (v 2003…2004) puurakentamisen jatkokoulutuksessa oli puhetta aiheesta ja sen vuoksi laitan lyhyen kysymyksen. Mitä luokkaa välipohjan E voisi olla kun rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin:

• Vesieriste, bitumikermi
• 15mm, visakate, vaneri
• kantavat vasat, Kerto-S, 51x300 k600, jonka kyljissä 48x48 molemmin puolin tukemassa katevaneria
• riman alapinnassa 9mm sekavaneri
• vasat ovat palkkirakenteena näkyvissä autokatoksen katossa

Alla autokatos ja päällä avokuisti. Katos kytkeytyy asuinrakennukseen. Seinän EI30 tai EI60 vaatimus täyttyy ulkoseinässä, kun rakenne on kokonaan kiviaineinen (molemmat kuoret poltettua tiiltä ja eriste mineraalivillaa). Jostakin syystä pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja ovat huolestuneita rakenteesta, ilmeisesti vakuutusyhtiö on kysynyt??. Omasta mielestäni ulkoseinän EI30 olisi riittävä. Tällöin ikkunat ja nosto-ovi tulisi olla EI15. Olenko tulkinnut palomääräystä oikein?

Vastaus: Mikäli tavoitteena on saavuttaa kyseisellä rakenteella EI 30 eli käytännössä REI 30 (koska katon tulee pysyä ylhäällä 30 min), niin sitä tuskin saavutetaan. Syynä tähän on se, että kapeat kertopuukannattajat ovat alttiina palolle ja 30 min aikana ne palavat kokonaan pois, koska palkit pääsevät hiiltymään molemmilta lappeilta samaan aikaan. Palkkien pitäisi olla huomattavasti leveämpiä, että 30 min jälkeen olisi vielä jäännöspoikkileikkaus, joka kantaa katon kuormat palotilanteessa. Lisäksi tulisi tutkia, että kestäänkö tuo suojaamaton palkkikenkä 30 min palon. Lisäksi 9 mm vaneri palaa pois noin 9 minuutissa ja 15 mm Wisa-Kate noin 15 minuutissa. Wisa-Katteesta tulisi jäädä myös levyä jäljelle, joka kantaa sen päällä olevan lumikuorman, joka tässä tapauksessa on vielä kinostunut lumikuorma (tasoero). Kyseisen rakenteen kantavuus siis pettää ennen osastointivaatimusta, mikäli vaatimus on EI 30.

Kertopuu, ruuvin ulosvetolujuus

Pitäisi osoittaa laskelmilla, että kertopuulevy kestää tiettyä kuormaa, joka aiheutuu erillisistä pistekuormamaisista ruuvien varassa roikkuvista ripustuksista. Olen kaivellut tietoa eri internet-lähteistä ja tutustunut myös puuinfon lyhyeen puurakenteiden suunnitteluohjeeseen. En nyt ole kuitenkaan aivan varma, että huomioiko ruuvin ulosvetokestävyyden ominaisarvon laskentakaava myös sen, että kestääkö kertopuulevy murtumatta tämän saman kuorman, minkä ruuvi niin sanotusti "jaksaisi" kantaa. Liitteenä kerto-S ja kerto-Q -tuotteiden ominaisarvoja, ja pohdinkin, että tuleeko huomioida esimerkiksi se, että syitä vastaan kohtisuora vetolujuus (ft,90,flat,k) tulee olla suurempi kuin ruuvin laskennassa tuleva ruuvin ulosvetolujuus, jotta levy ei murtuisi ennen kuin ruuvi pääsisi kapasiteettiinsa. Lisäksi liitedokumentissa ei edes ole arvoa juuri kyseiselle tilanteelle. (tilanne F?)

Vastaus: Pyytäisin teitä olemaan yhteydessä kertopuun valmistajaan eli Metsä Woodiin. Lisäksi Metsä Woodin kotisivulta voi ladata Kerto-käsikirjan, jossa on tietoa liitoksista http://www.metsawood.fi/latausalue/Pages/Kerto-kasikirja.aspx. 

Verhouksen laatu. Rt-kortin sivulla 9 on painettu vasempaan alareunaan siniselle kolme lausetta puutavaran laatuluokitusta arvioitaessa. Mitä tarkoittaa lause “sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa huonompi”? Esimerkki ulkoverhouslaudasta. Ulkoverhous pyritään asentamaan sydänpuoli näkyviin, niin miten se voi olla yhtä laatuluokkaa huonompi? Esimerkiksi, jos suunnitelma asiakirjoihin on valittu laatuluokaksi A, niin ei kai näkyvä osa voi olla luokkaa B.

Vastaus: Sivulla 9 on esitetty yleinen laatulajittelun periaate. Se johtaa esittämääsi ongelmaan ulkoverhouksen tapauksessa. Tämän takia samassa kortissa sivulla 14 taulukossa 12 on esitetty ulkoverhouksen laatuvaatimukset.

Vanerin ääneneristysarvo väliseinässä. Mikä on havuvanerin ääneneristävyys oheisessa väliseinässä (VS2)? Molemmin puolin kaksinkertaisella kipsilevyllä (1GEK + 1GN) päästään rakennetyypin mukaan 50dB rakenteeseen. Mutta jos korvaamme molemmilla puolilla sisemmän kipsilevyn (1GN) 12 mm havuvanerilla, miten se vaikuttaa ääneneristävyyteen?

Vastaus: Kyseisen seinän ääneneristävyys täytyy tutkia kokonaisuutena mittauksella tai teoreettisella laskelmalla. Seinän ääneneristävyyttä ei pysty arvioimaan pelkästään vanerin ääneneristävyyden perusteella. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. Esimerkiksi Helimäki Akustikot voivat tehdä kyseisen seinän ääneneristävyydestä teoreettisen laskelman. http://www.helimaki.fi/

Kova puukuitulevy.

Eräässä omakotikohteessa tuli esille rakenne, jossa yläpohjassa oli käytetty kovaa puukuitulevyä sekä aluskatteena että tuulensuojana. Samalla levyllä oli siis kaksi tehtävää. Olen kuvitellut, että näin ei voi tehdä. Luin puukuitulevyä koskevan selosteenne ja sain sen käsityksen, että rakenne on kuitenkin toimiva. ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” Olenko ymmärtänyt oikein?

Vastaus: ”Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kovaa puukuitulevyä, joka soveltuu yläpohjissa myös aluskatteeksi.” lause tarkoittaa, että kovalevy soveltuu sekä tuulensuojaksi että aluskatteeksi (öljykarkaistu levy), mutta tuulensuoja ja aluskate eivät voi olla sama levy. Yläpohjarakenteessa, jossa tarvitaan tuulensuoja, tarvitaan siis tuulensuojaksi oma tuote ja aluskatteeksi oma tuote, koska tuulensuojan ja aluskatteen välillä tulee olla 100 mm:n tuuletusväli. Kyseinen lause on vähän sekava ja kovalevyn käyttö nykyisin kyseisessä rakenteessa harvinaista, joten poistimme kyseisen lauseen nettisivuilta. Suosittelemme, että tuulensuojana käytetään huokoista puukuitulevyä ja aluskatteena markkinoilla olevia aluskatteita aivan kuten nykyrakentamisessa menetellään.

Lattian värähtelytarkastelun ylitysprosentit.

Käsittääkseni lattian värähtelytarkastus ei ole pakollista, tai sen tietynlainen huomioonottaminen on viime kädessä rakennuttajan päätettävissä (suunnittelijan avustuksella). Tosin kuntakohtaisia poikkeuksiakin on. Mm. Oulussa rakennusvalvonta sanoo oman mielipiteensä asiasta, jota on noudatettava. Olen käyttänyt Finnwood- mitoitusohjelmaa jo jonkin aikaa. Mielestäni se on erittäin hyvä sellainen. Lähes aina lattiarakenteen ollessa kyseessä, värähtelytarkastelu on se, joka ylittyy, vaikka muut osa-alueet olisivat riittävät. Kysynkin sitä, että olisiko mitään suuntaa-antavaa ohjetta värähtelytarkastelun ylittymisessä, että minkälaista ylitysprosenttia voitaisiin sallia, jos ylitysprosenttia verrattaisiin esim. VTT:n tiedotteeseen "LATTIOIDEN VÄRÄHTELYT". Siinä on mm. Taulukko 1. "Kuvaus mahdollisesta värähtelyn voimakkuudesta eri värähtelyluokissa". Tämän taulukon avulla voisi esim. asiakkaan kanssa sopia, että minkä asteinen ylitys värähtelytarkastelussa voitaisiin sallia, ja ohjelman antaman ylitysprosentin perusteella voisi arvioida esim. alemman luokituksen vaatimukset.

Vastaus: Puulattioiden tapauksessa EC 5:n mukainen värähtelytarkastelu tehdään RIL 205-1-2009 kohdan 7.3 mukaan. Sallittua 0,5 mm:n taipumaa saadaan korottaa pienissä huoneissa kuvan 7.2-FI mukaan. Muita ohjeita rajojen ylityksiin ei ole. Rakennuttajan kanssa voi siis sopia periaatteessa mitä vaan. Kyseisessä VTT:n tutkimusraportissa taulukossa 1 on esitetty asioita, joita käytetään lattian värähtelytestauksessa eli testihenkilöt tarkailevat värähtelyiden aistittavuutta esineisiin syntyvän värähtelyn perusteella.

Ilmanvaihtokysymys. 

Minulla on sellainen ongelma, että haluaisin rakenteilla olevaan taloomme ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Parilta lvi-suunnittelijalta olemme asiasta kyselleen mutta he ovat vaikuttaneet hyvin nihkeiltä asian suhteen ja vaikuttaa siltä että on lähes mahdotonta toteuttaa ilmanvaihto uuteen taloon ilman konetta. Tätä on vaikea uskoa. Henkilö joka neuvoi minua kysymään asiaa teiltä asuu itse perheineen uudessa talossa jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Edes heidän pesuhuoneessa ei ole koneellista poistoa. Onko teillä mahdollista auttaa tässä asiassa ja antaa ohjeita tms. kuinka menetellä.

Vastaus: Tämä on todellakin LVI-suunnittelun asiantuntemusta vaativa asia, koska ei riipu mitenkään rakennusmateriaalista. Pitää vaan kysellä LVI-suunnittelijoilta. Ongelmaksi voi tulla energiamääräykset koska siellä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla on iso merkitys ja painovoimaisessa systeemissä tällaista ei ole vaan lämmin ilma menee suoraan rakennuksesta ulos.

Lyhennetty suunnitteluohje (3.painos) / sahatavaran leikkauslujuus(sivu 17). Onko sahatavaran leikkauslujuuden arvot muuttuneet lujuusluokille C18, C24 ja C30 kuten uudessa lyhennetyssä suunnitteluohjeesa sivulla 17 taulukossa 3.3 on mainittu? En löytänyt RIL 205-1-2009 puurakenteiden suunnitteluohjeesta muutokseen liittyvää korjausilmoitusta (liitteenä RIL 205-2-2009 kyseinen taulukko) 

Vastaus: Ko. taulukko on päivitetty ja päivitys löytyy myös RIL:n sivuilta:  http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/50/ril-205-2009-puurakenteiden-suunnitteluohje_-eurokoodi

Massiivilattia kesämökkiin saaristoon.

Ostin viime kesänä 28x145 lattialaudat kesämökkiä varten. Laudat olivat käsittääkseni uunikuivattuja ja ne on pakattu 4 kpl. muovipaketteihin. Muovissa on muistaakseni pienet ilmareiät. Laudat olivat ensin ulkona pressun alla ja sitten talven yli pakkauksissaan keskeneräisen (lattia puuttuu) mökin sisällä. Nyt lattian teko on ajankohtainen ja mietin mikä olisi oikea kosteuspitoisuus laudassa, jottei turpoaminen/kutistuminen aiheuttaisi tarpeetonta haittaa. Kosteusmittari on hankittu tätä varten, mutta mikä olisi tavoiteltava lukema? Mökki on eristetty (lattian alla kosteussulku ja sen alla 150 mm EPS eristettä), mutta sitä ei pidetä lämpimänä talvella. Saaressa ei ole sähköä. Sen sijaan olen hankkinut Solarventi nimisen tuotteen, jonka tarkoituksena on parantaa ilmastointia/sisäilman kuivana pysymistä. Mökissä on myös ikkunat pääosin eteläsuuntaan ja asianmukaiset tuuletusventtiilit mm ikkunoiden karmeissa.

Vastaus: Oheisessa liitteessä on esitetty suositusarvoja puutavaran kosteudesta eri käyttöolosuhteissa.

Puukerrostalon palokatkot.

Tarvitaanko kerrostalon puu-ulkoverhouksessa tuuletusraossa palokatkot jos verhous on toteutettu B s1 d0 verhouksella?

Vastaus: Ei tarvita palokatkoja kyseisessä tapauksessa. Eikä tarvita muitakaan ehtoja, jotka on lueteltu E1:n taulukon 8.3.4 alareunassa huomautuksessa 2)

Eurokoodi-oppikirja?

Oletteko te tehneet puurakenteiden eurokoodista Eurocode-5 oppikirjaa, missä eurokoodia käsiteltäisiin pala palalta? Semmoisen on tehny ainakin teräsrakenneyhdistys teräsrakenteiden eurokoodiin (eurocode-3 oppikirja nimellä) ja siihen se on ainakin tosi hyvä. Mietin jos semmonen olisi puurakenteisiinkin mutta en olisi vain kuullut siitä.

Vastaus: RIL 205:n osat 1 ja 2 ovat oppikirjat. Lisäksi Puuinfo on laatinut mm. sovelluslaskelmat asuin- ja hallirakennuksiin. Aineisto löytyy osoitteesta: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/eurokoodit

Hirsiseinän ääneneristävyys. 

Löytyykö mistään ilmaääneneritysarvoja hirsi(ulko-)seinille? Mikä R A,tr (=Rw+Ctr) alla olevevassa rakenteessa. Seinässä ulkoa päin: massiivihirsi 130mm, runko 150mm+ ruisk.puukuitueriste, 50mm koolaus+ r.puukuitueriste, ilmansulku +kipsilevy 13mm

Vastaus: Valitettavasti emme osaa vastata tähän kysymykseen. Ääneneristävyyttä käsittelevässä kirjallisuudessa ei yleensä esiinny hirsiseiniä. Muutenkin ulkoseinien ääneneristävyydestä on hyvin vähän tietoa kirjallisuudessa. Suosittelemme, että olette yhteydessä äänitekniseen insinööritoimistoon. 

Rakennetyyppi hallirakennukseen.

Yritän metsästää rakennetyyppiä seuraavanlaiselle seinälle: Kevyt väliseinä, korkeus 5m, kertopuurunko, osastointivaatimus EI 30, ei ääneneristysvaatimusta. En millään löydä noin korkealle seinälle tyyppihyväksyttyä rakennetta.

Vastaus: Tyyppihyväksyttyjen osastoivien seinien ongelmana on, että niiden korkeus on 3 m, koska polttokoeuunin korkeus on tuo 3 m. Seinän korkeutta voidaan suurentaa jonkin verran standardeissa annetuilla menetelmillä. Tästä johtuen erilaisissa oppaissa on esitetty vähän yli 3 m korkeita seiniä. Näin ollen 5 m korkealle seinälle ei löydy suoraan tyyppihyväksyttyä rakennetta. Tapauksessanne lähtisin neuvottelemaan paikallisen paloviranomaisen kanssa liitteen mukaisen seinärakenteen käytöstä kyseisessä kohteessa.

Puuinfo järjestää SPY:n kauppiaille syyskuussa Helsingissä Puuinfo-päivän, mikäli halukkaita osallistujia ilmoittautuu.

Tilaisuus kestäisi aamupäivän, minkä päätteeksi tarjotaan lounas. Lounaan jälkeen SPY:n yksityisillä kauppiailla on mahdollisuus perinteiseen, omaan kauppiaspalaveriin.

Tilaisuudessa käydään läpi Puuinfon ajankohtaisia asioita ja kuullaan mieluusti kauppaiden näkemyksiä ja toiveita Puuinfon toimintaa kohtaan. Asia tulee ajankohtaiseksi syksyn aikana, kun Puuinfon strategiaa päivitetään ja samalla päätetään Puuinfon rahoituksesta nykyisen rahoitusmallikauden päättyessä (ks. liite).

Ystävällisesti vastaa oheisella lomakkeella kiinnostuksestasi osallistua 22.8. mennessä, kiitos!

Mikäli päivällä ei ole väliä, ruksaa molemmat. Saatujen vastausten perusteella valitaan päivä ja varataan tarvittavat tilat. Osallistujien määrää/toimipiste ei ole rajoitettu, toivotamme kaikki kiinnostunnet tervetulleiksi! Varsinainen kutsu lähetetään vielä erikseen.

Lisätietoja: Kirsi Pellinen, kirsi.pellinen@puuinfo.fi, 040 737 9247.

Liitetiedostot

Puuinfon toiminnan suuntaviivat ja rahoitus

Minkälainen puukerrostalo on asukkaalle, tekevätkö paloturvallisuus ja ekologiset ominaisuudet siitä mukavan asua? Voidaanko puurakentamisella uudistaa arkkitehtuuria ja asumisen ympäristöä?

Puuinfon 15.7. järjestämässä SuomiAreenan paneelissa arvioitiin puukerrostaloja erityisesti asukkaiden näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat:

• Mika Airaksela, toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy
• Pekka Heikkinen, professori, arkkitehti, Aalto-yliopisto
• Pertti Tamminen, projektijohtaja, Tampereen kaupunki
• Keijo Ullakko, toimitusjohtaja, Lakea Oy

Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Markku Laukkanen, Audiomedia Oy.

Lue myös: http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/materiaalilla-on-valia-rakentamisessa

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Puupalkinto annetaan rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty innovatiivisella tavalla. Palkintolautakunta kiinnittää huomiota myös erityisesti energia- ja ympäristöasioihin. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua elokuun 2014 loppuun mennessä.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset/ehdotukset  tulee toimittaa Puuinfoon 30.9.2014 mennessä. Liittäkää ehdotukseen lyhyt selostus kohteesta sekä sitä selventäviä valokuvia ja piirustuksia. Puupalkinnon saaja julkistetaan 27.11.2014 Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa.

Ehdotukset postitse osoitteeseen: Puuinfo Oy, PL 381, 00131 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi. Lähetykseen merkki ”Puupalkinto2014”

Lisätietoja:

Mikko Viljakainen, puh. 040-526 6413, s-posti mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Kuvassa vuoden 2013 Puupalkintovoittaja: Suomen Luontokeskus Haltia / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy.

-  YK, Maailmanpankki ja OECD korostavatkin, että maailmantalouden tulisi pikaisesti siirtyä vihreään talouteen ja vihreään kasvuun, muistuttaa Kuittinen.

Kuittisen mukaan luonnolliset keinot tasata kasvihuonekaasuja ovat hiilen sitominen maaperään, meriin ja metsiin. Ihmiskunnalle kenties helpoin tapa vahvistaa näitä luonnon prosesseja löytyy metsänhoidosta. Kestävästi hoidetussa talousmetsässä hiili varastoituu sekä puihin että maaperään.

- Kun puita kaadetaan ja jalostetaan tuotteiksi, puumassaan varastoitunut hiili pysyy poissa ilmakehää lämmittämästä tuotteiden koko elinkaaren ajan, painottaa Kuittinen. Metsään istutettu taimikko imee lisää hiiltä pois ilmakehästä. Talousmetsät voidaankin nähdä pumppuna, jolla siirretään ilmakehän hiiltä puutuotteisiin. Jotta tästä saataisiin maksimitehot irti, pitäisi puita korjata jatkuvasti ja jalostaa pitkäikäisiksi tuotteiksi. Sellaisia ovat puiset rakennustuotteet ja huonekalut.

Rakentamiseen tarvitaan rakennemuutos

Kuittisen mielestä  puurakentamisen avulla voitaisiin leikata  rakentamisen hiilijalanjälkeä kymmenillä prosenteilla. Samalla rakentamisen sivutuotteena saataisiin merkittävästi  hiilineutraalia bioenergiaa.

- Euroopan metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, korostaa Kuittinen. Meillä olisi siis varaa lisätä puun käyttöä. Ihmiskunnalla ei ole runsaudenpulaa hyvistä käytännöistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puunkäytön lisääminen rakentamisessa on helppo ja nopea askel oikeaan suuntaan.

Rakentamisen ja asumisen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia.  EU on asettanut tavoitteeksi,  että vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergialuokkaa, jolloin ne tuottavat suunnilleen saman määrän energiaa kuin kuluttavat.

-  Nollaenergiatalon voi rakentaa niin puusta, teräksestä, tiilestä, betonista kuin lasistakin, sanoo Kuittinen.  Kuitenkin eri rakennusmateriaalien valmistus jättää hyvin erilaisen hiilijalanjäljen. Jos passiivitalon rakentaa puusta ja eristää puukuitueristeellä, on talon rakennusmateriaalien hiilijalanjälki noin 40 prosenttia pienempi kuin sama passiivitalo muurattuna kevytbetoniharkoista ja eristettynä polystyreenillä, kuvailee Kuittinen.

Puutalon runkoon varastoituu merkittävä määrä hiiltä ja puutalon valmistukseen kuluu noin 30 prosenttia vähemmän primäärienergiaa. Jos talon puuosat kierrätyksen jälkeen poltetaan, niistä saadaan enemmän energiaa kuin valmistaminen ja kierrättäminen ovat kuluttaneet.

Rakennustuotteen hiilijalanjäljelle veromaksu

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Kuittisen mielestä  tulisi kehittää EU:n resurssitehokkuuden tiekartan pohjalta veromalli, jossa rakennustuotteen hiilijalanjäljelle lasketaan hinta. - Autokaupassa tämä ohjauskeino on jo osoittautunut toimivaksi. Toimenpiteeseen tarvitaan poliittista tahtoa, sillä markkinoiden ei ole vielä havaittu kehittyvän ekologiseen suuntaan ilman yhteiskunnallista ohjausta.

Kuittinen uskoo, että ajan myötä kiristyvä päästöverotus auttaisi talouskasvun ja ympäristökuormien kytkemiseen irti toisistaan. Tätä kautta rakennussektori voisi edistää kestävää talouskasvua. - Viisaalla verotuksella voitaisiin tukea ympäristömyönteisen rakennustuoteteollisuuden kehitystä sisä- ja ulkomarkkinoille. Puurakentaminen tarjoaisi luontevan lähtökohdan vihreälle talouskasvulle, jolloin kestävästi hoidetut metsät tarjoavat tulevaisuudessa samat aineelliset resurssit kuin tänäänkin.

Kuittisen mielestä kaikille rakennustuotteille tulisi laatia ympäristöselosteet, mihin uudet eurooppalaiset ja kansainväliset standardit antavat selkeät suuntaviivat. - Ympäristöselosteiden pohjalta voitaisiin edelleen koota ympäristötiedot passiivitalon seinille, katoille ja välipohjille. Tiedot voitaisiin yhdistää jo nykyään koottaviin rakennusosien kustannustietoihin. Silloin suunnittelijoiden olisi helppo valita kuhunkin käyttöön ekotehokkain ratkaisu. Myös julkisissa hankinnoissa voitaisiin paremmin vertailla tuotteiden ympäristövaikutuksia ympäristöselosteiden avulla.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös kannustimia, jotka voitaisiin liittää asemakaavoitukseen.  - Esimerkiksi tontille myönnettäisiin lisärakennusoikeutta, jos talon runko on tehty uusiutuvista rakennusmateriaaleista, ehdottaa Kuittinen.

- Peruskorjausavustuksiin voitaisiin laatia progressio sen mukaan, kuinka vähähiilisesti korjaus toteutetaan. Kiinteistövero voitaisiin porrastaa rakennuksen valmistuksen ja käytön hiilijalanjäljen mukaan. Näillä keinoilla synnytettäisiin myös tilaajapuolen kysyntää vähähiiliseen rakentamiseen, uskoo Kuittinen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Matti Kuittinen, 050 594 7990, matti.kuittinen@aalto.fi

Norjassa, Japanissa, Kanadassa ja Itävallassa tehtyjen tutkimusten perusteella puulla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia myös ihmisten tunnetilaan. Puurakenteiset ympäristöt aiheuttavat verenpaineen ja sydämen sykkeen laskua sekä rauhoittumista. - Kun tunnemme puun teknisiä ominaisuuksia hyvin, nyt olisi aika toteuttaa poikkitieteellinen tutkimushanke puun psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista, ehdottaa Wallenius.

Mutta mitkä tekijät puussa rakennusmateriaalina vaikuttavat ihmisiin? - Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Näissä ominaisuuksissa puu päihittää kaikki muut tavanomaiset pintamateriaalit, vastaa Wallenius viitaten tehtyihin kansainvälisiin tutkimuksiin.

Vastausta kysymykseen, mikä on ihmiselle hyvä materiaali on haettu ihmisen kokemuksen kautta ja siitä, miten tämä myönteinen kokemus ilmenee fysiologisesti ja psykologisesti. - Yksi vastaus on puun luonnollisuus, joka ilmenee kaikissa muissakin luonnon materiaaleissa kuten kivessä, pellavassa tai silkissä. Puun luonnollisuus ja luontoperäisyys on todennäköinen vastaus myös kysymykseen, miksi puu koetaan lämminhenkiseksi ja kodikkaaksi materiaaliksi rakentamisessa, kuvailee Wallenius.

Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen mukaan koskettaessa puupinta antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun. - Erityisen mielenkiintoista on, että puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiologisesti muita materiaaleja lempeämpi, sanoo Wallenius.

Esimerkiksi huoneenlämpöisen alumiinin, viileän muovin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti tutkimuksissa elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuttanut vastaavaa reaktiota.  Eri työtiloja vertailtaessa stressitaso oli ihon sähkönjohtokyvyllä mitattuna alhaisin työhuoneessa, jossa oli puisia kalusteita. Edes valkoisella kalustettuun huoneeseen tuodut viherkasvit eivät kyenneet samaan.

Tutkimustulokset kannustavat uusiin puutuotealan innovaatioihin

Tutkimustyön tavoitteena on Walleniuksen mielestä siirtää tuloksia käytäntöön ja hyödyttämään yrityksiä esimerkiksi markkinoinnissa. - Tämä toisi puunjalostusteollisuuteen aivan uusia ulottuvuuksia. Yritysjohtajilta tarvitaankin rohkeutta uusiin innovaatioihin. Lisäksi pitää kaataa raja-aitoja teknisten ja ihmistieteiden väliltä, muistuttaa Wallenius.

- Tämän tutkimuksen jatkaminen on tärkeää myös siksi, koska sisäilmakysymykset ovat yhä suurempi yhteiskunnallinen kysymys julkisissa tiloissa ja asumisessa. Puun käytöllä voi vaikuttaa paitsi ilmanlaatuun ja akustiikkaan myös tilan tunnelmaan sekä läsnäolijoiden mielialaan ja fysiologisen stressin tasoon.

Wallenius muistuttaa, että kun ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, psykologinen kokemus heijastuu fysiologiaankin. - Terveysvaikutus tulee tämän kautta, kun psyykkinen kokemus muuttaa fysiologista reaktiota. Siksi on hyvä tarkastella puun käytön psykofyysistä vaikutusta, koska puun psykologista ja fysiologista vaikutusta ei voi erottaa.

Ihmisen mieli ja keho muodostavat kokonaisuuden. Ihmisen mielenliikkeet, kuten tunnetilat ilmenevät samalla kehollisina muutoksina. Esimerkiksi stressi ei ole ainoastaan kokemus, vaan myös iso joukko fysiologisia ja kognitiivisia muutoksia. Autonomisen hermoston tilasta kertovat mittarit, kuten sydämen sykkeen vaihtelu heijastavat laajemminkin elimistön tasapainoa.

- Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan uskoa puulla olevan elimistön stressiä lievittävää ja rauhoittavaa vaikutusta. Tämä oletettavasti perustuu puun aikaansaamaan myönteiseen tunnekokemukseen, kuten luonnonläheisyys, lämpimyys, kodikkuus ja rentouttava vaikutus, tulkitsee Wallenius.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
Lisätietoja: Marjut Wallenius, +358 50 327 9968, marjut.wallenius@uta.fi

Aiheeseen liittyviä tutkimuksia

Puuinfon Artikkelipalvelun aiemmat haastattelut aiheesta:

• Puu hyvinvointirakentamisen keskiössä
• Puun käyttö sairaalarakentamisessa tukee tervehtymistä

Puuinfo, Talonrakennusteollisuus ry ja Mittaviiva Oy ovat yhdessä tuottaneet ajanmukaisen puurakentamisen ohjeistuksen, joka edustaa hyvän rakennustavan mukaista osaamista vaativissa olosuhteissamme. Myös työmaan sääsuojauksen ohje liittyy keskeisesti puurakentamiseen. Ohjeet on julkaistu Ratu-ohjekortteina, joita rakentamisen ammattilaiset ovat tottuneet käyttämään luotettavana tietolähteenä 70-luvulta lähtien.

Kuva: Esimerkki paikalla rakennetusta puurungosta (ohjeesta Ratu 0416).

Havainnolliset Ratu-ohjeet on tarkoitettu rakennustuotannon työmenetelmäohjeiksi tulkiten viranomaismääräysten vaatimuksia siten, että työnsuunnittelussa, työhön perehdytyksessä ja työmaan käytännöissä varmistetaan laadukas, turvallinen ja tuotannon sujuva toiminta.

Ratu-ohjeet vastaavat puurakentamisen haasteisiin erityisesti puukerrostalojen osalta. Ohjeet kattavat uudet pitkälle esivalmistetut teolliset järjestelmät kuten suurelementti- ja tilaelementtirakentamisen. Tuotannon ohjaus ja laadunvalvonta on otettu huomioon ohjeistuksessa.

Puurakentamisen ohjeet ovat osa laajaa Ratu Net -tietopalvelua. Niitä voi hankkia myös erikseen Rakennustiedon verkkokaupasta esimerkiksi sähköisinä tiedostoina.

Ota käyttöön puurakentamisen ajantasaiset Ratu-ohjeet ja varmista, että puurakentaminen pääsee pitkälle!

Uudet Ratu-ohjeet

51 Puurunkotyö

Ratu 0416 Puurunkorakentaminen, paikallarakennettu puurunko. Menekit ja menetelmät

Ratu 0417 Puurunkorakentaminen, platform-menetelmä. Menekit ja menetelmät

Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous. Menekit ja menetelmät

Ratu 0423 Puurunkorakentaminen, vesikattorakenteet. Menekit ja menetelmät

52 Ovi- ja ikkunatyö

Ratu 0419 Puuvalmisosarakentaminen, puuikkunat ja -ovet. Menekit ja menetelmät

53 Puuelementtityö

Ratu 0424 Puuelementtirakentaminen, seinät. Menekit ja menetelmät

Ratu 0425 Puuelementtirakentaminen, tilaelementit. Menekit ja menetelmät

Ratu 0434 Saunan puutyöt. Menekit ja menetelmät

Ratu 0435 Puuelementtirakentaminen, pilarit ja palkit. Menekit ja menetelmät

Ratu 0436 Puuelementtirakentaminen, väli- ja yläpohjaelementit. Menekit ja menetelmät

54 Väliseinätyö

Ratu 0426 Levyrakentaminen, väliseinät. Menekit ja menetelmät

55 Levytyö

Ratu 0420 Levyrakentaminen, levytys. Menekit ja menetelmät

56 Sisäpuutyö

Ratu 0427 Puupintarakentaminen, sisäpuolinen puuverhous ja -päällystys. Menekit ja menetelmät

Ratu 0428 Listoitus. Menekit ja menetelmät

Ratu 0429 Vakiovarustaminen, heloitus ja lukitus. Menekit ja menetelmät

57 Kalusteasennus

Ratu 0421 Kiintokalustaminen, kalusteasennus. Menekit ja menetelmät

58 Kalustepuusepäntyö

Ratu 0422   Kalustepuusepäntyö. Menekit ja menetelmät

Sääsuojaus

Ratu S-1232  Rakennustyömaan sääsuojaus

Lisätietoja:

Mikko Viljakainen, Puuinfo ry, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Satu Sahlstedt, Mittaviiva Oy, satu.sahlstedt@mittaviiva.fi

Raija Lahtinen, Rakennustieto Oy, raija.lahtinen@rakennustieto.fi

Puuarkkitehtuuri on nousussa myös Venäjällä. Wood Housing Associationin järjestämä puuarkkitehtuuriseminaari antaa hyvän läpileikkauksen maailman puuarkkitehtuuriin. Luennoitsijat ovat Hollannista, Itävallasta, USA:sta, Isosta-Britanniasta ja Valkovenäjältä.

Seminaari on tarkoitettu arkkitehdeille ja muille puu- tai rakennusalalla toimiville sekä alan opettajille ja opiskelijoille. Seminaari pidetään nyt viidettä kertaa ja se on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Viime vuonna tilaisuuteen osallistui 150 kuulijaa.

Seminaari pidetään perjantaina 19.9.2014 kello 10.30 – 18.00. Rekisteröityminen alkaa kello 9.00. Seminaarin pitopaikka on Pietarin valtiollinen taideteollisuusakatemia Stieglitz osoitteessa Academy, 13 Solyanoi lane. Lähin metroasema on Chernyshevskaya.

Lisää tietoa ja ilmoittautuminen seminaariin osoitteessa http://www.npadd.ru/en/woodfocus/eng