Quantcast
Channel: Puuinfo
Viewing all 2870 articles
Browse latest View live

Stora Ensossa uskotaan CLT-elementtirakentamisen läpimurtoon

$
0
0

Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia.

- Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.

Joensuun Opiskelija-Asunnot Oy rakennuttaa mittavan puukerrostaloalueen opiskelija-asunnoiksi. Kuuden pienkerrostalon rakenneratkaisu perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin. Taloista tulee lähes passiivitasoisia ja talotekniikassa pyritään nollatason energiaratkaisuihin. Kaksikerroksisiin Joensuun Ellin taloihin tulee noin 100 opiskelija-asuntoa, joista ensimmäiset valmistuvat kesällä 2013. Kaikki talot tulevat olemaan lähes täysin passiivitasoisia ja talotekniikassa pyritään nollatason energiaratkaisuihin.

- Joensuun Elli on iso askel matkallamme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. Ennen kaikkea kohde on osoitus puupohjaisten ratkaisujemme erinomaisesta kilpailukyvystä perinteisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna”, sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora Ensosta.

Manninen uskoo, että ristiinliimatusta sahatavarasta tehtyihin CLT-levyihin perustuva puuelementtirakentaminen tekee läpimurtoa nyt myös Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa.

- Joensuun Elli ja Jyväskylään yhteistyössä Lakean kanssa toteutettava Puukuokka ovat tärkeitä päänavauksia nimenomaan perusasuinrakentamisessa ja lisää uusista hankkeista niin asuin- kuin liikerakentamiseen kuullaan varmasti kevään aikana, lupaa Manninen.

Mannisen mukaan CLT ei mahdollista ainoastaan alhaisempia rakennusaikaisia hiilidioksidipäästöjä ja hyvää energiatehokkuutta, vaan se osoittautui runkojen kilpailutusvaiheessa paremman muunneltavuuden ja muita rakennusmateriaaleja nopeamman rakennusajan myötä edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Rakentamisen keskiössä elinkaarikustannukset

Puukerrostalot vastaavat Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Ilpo Saukkosen mielestä hyvin yhä kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin. - Haemme elinkaarikustannuksiltaan edullisia puuelementtirakenteisia passiivipienkerrostaloja, joiden toteutuksen keskiössä ovat ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomioiminen. Hintaero betoniin verrattuna ei ole merkittävä, mutta puulla on esimerkiksi huomattavasti pienemmät hiilidioksidipäästöt, kehityspäällikkö Saukkonen kuvailee.

Joensuun kohteessa on kiinnitetty erityishuomiota rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan. - Kohteessa kehitetään myös muun muassa yhteiskäyttöisen ilmanvaihtokoneen ohjausjärjestelmiä. Lisäksi tutkitaan talokohtaista lämpimän käyttöveden tuottoa poistoilmalämpöpumpulla sekä maalämmön ja kylmän käyttöä tuloilman lämmitykseen ja jäähdytykseen”, Joensuun Ellin kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen kertoo.

Puukerrostalokohteen toteutusta hyödynnetään muun muassa insinöörikoulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöissä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Erikoisasiantuntija Toni Kekin mukaan kohde antaa koululle hyvän alustan soveltavalle tutkimustyölle ja se toimii maakunnassa uuden rakennustuotteen käytön esimerkkikohteena.

- CLT on otettu jo nyt mukaan koulutukseemme ja uudet osaajat tuntevat sen käytön. Ellin kohteen myötä CLT:tä ei kuitenkaan tarvitse enää esitellä kaukaisena asiana, vaan se on jatkossa osa pohjoiskarjalaista rakentamiskulttuuria, Kekki muistuttaa. 

Puurakentamisen suunnittelijoista pulaa

CLT-levyt tulevat Stora Enson Itävallan tehtaalta Pälkäneelle esisuunniteltuina levyinä, joihin ovi- ja ikkuna-aukot on tehty valmiiksi. Elementtien suunnittelu tapahtuu Suomessa, mistä suunnitelmat lähetetään ja levyt saapuvat Suomeen valmiiksi työstettyinä tiettyihin kohteisiin sopiviksi. Varsinainen elementointi tapahtuu Suomessa.

- Täällä ei tehdä varastoon, vaan kaikki perustuu projekteihin, sanoo myyntijohtajana Stora Enson Pälkäneen yksikössä työskentelevä Marko Kellberg. CLT-levyistä kasataan lopullinen tuote, joka on kantava seinä tai ylä- ja alapohja. Kun me saamme yhden elementin yhden rakenneosan, me rakennamme siihen merkittävästi lisäarvoa riippuen käyttötarkoituksesta, jopa 70 prosenttia lisää. Lopputuote on selkeästi suomalainen, muistuttaa Kellberg.

Kellbergin mukaan puurakentamista kohtaan on Suomessa ollut paljon ennakkoluuloja. - Kun Suomi on rakentamisessa ollut betonivaltainen maa, ennakkoluulot puurakentamista kohtaan ovat olleet suuria. Ne kohdistuvat sekä materiaaliin että uuteen toimintatapaan, mitä teolliseen esivalmistukseen perustuva puurakentaminen edellyttää.

Kellberg ei odota, että rakennuttajat ja rakentajat muuttavat uusien tuotteiden myötä omia toimintatapojaan, vaan uskoo, että tuoteosatoimittajan on luotava edellytykset, jotta rakentajat voivat toimia myös puurakentamisessa.

- Pyrimme luomaan sellaisen ympäristön, että jokainen projekti luo mahdollisuuden synnyttää uusi projekti. Mutta toisaalta odotamme, että rakennuttajilla ja rakentajilla on tahtotila oppia ja erikoistua puurakentamiseen.

Kellberg muistuttaa, että puurakentamisessa korostuu suunnittelu ja tarve pätevien puurakentamisen suunnittelijoiden saatavuudesta on kova. - Betoni- ja teräsrakentamiseen erikoistuneilla suunnittelutoimistoilla ei ole lainkaan kokemusta puurakentamisesta. Tämä on selvä puute, joka poistuu vain lisäkoulutuksen kautta, sanoo Kellberg.

Teollinen esivalmistus puurakentamisen vahvuus

Kellberg uskoo puurakentamiseen valmistuneen RunkoPes-järjestelmän parantavan puurakentamisen kilpailukykyä, kun liitosasiat ja detaljit voidaan standardisoida. - Kun puurakentamisen nopeus on keskeinen osa sen kilpailukykyä, liitosdetaljeilta edellytetään betonirakentamista suurempaa mittatarkkuutta. Liitosratkaisujen toteuttaminen muihin rakenteisiin on tähän asti ollut ongelmallisin paikka. Tässä olemme olleet selvästi takamatkalla muuhun rakentamiseen nähden, mutta uskon että nyt valmistunut puurakentamisen PES-järjestelmä muuttaa tilanteen.

- Mitä enemmän rakennamme, sitä paremmin jokainen rakentamisen vaihe osataan ja kilpailukyky paranee monistamisen myötä. Riippumatta rakentamisen materiaalista, kosteudenhallintaan tulee suhtautua nykyistä vakavammin. Vaikka puurakentamisessa kosteudenhallinta on erityisen tärkeää, se koskee kaikkea rakentamista kuten keskustelussa olevat kosteus- ja homeongelmien määrä osoittaa, muistuttaa Kellberg.

Teollinen esivalmistus on Kellbergin mielestä ratkaisu rakentamisen laatuongelmiin ja kosteudenhallintaan. - Kun talotekniikkaa integroidaan elementteihin, tarvitaan yhä enemmän suunnitteluosaamista, jonka merkitys aletaan vasta nyt pikkuhiljaa ymmärtää. Paikan päällä työmaalla ratkotaan tulevaisuudessa yhä vähemmän asioita, kuvailee Kellberg.

Rakennusmääräysten tulkinnat luovat epävarmuutta

Erityisenä puurakentamisen haasteena Kellberg pitää rakentamisen säädösten tulkintoja, jotka vaihtelevat kunnasta toiseen. Tämä koskee erityisesti äänieristykseen ja palosuojaukseen liittyviä normeja. Kellberg vertaa tilannetta Kaliforniaan, jossa on maanjäristysten johdosta erittäin tiukat rakentamisen normit ja määräykset.

- Verrattuna amerikkalaiseen käytäntöön, meiltä puuttuvat auki kirjoitetut tulkinnat säädöksistä.  Suomessa tulisi päästä samaan tilanteeseen, jossa tulkinta on kaikkialla sama ja olemassa olevat säädökset ja määräykset kirjoitetaan avoimiksi tehtyjen ratkaisujen kautta. Tämä poistaisi rakentamisessa sen epävarmuuden, mihin törmätään koko ajan, ehdottaa Kellberg.

- Teemme kaiken aikaa urheiluhalleja, tuotantotiloja teollisuudelle ja kaupalle, päiväkoteja, kirjastoja ja muita julkisia rakennuksia perinteisen puuelementtijärjestelmän puitteissa. CLT on tuonut lisää mahdollisuuksia puuelementtirakentamiseen, jonka elementtiratkaisuja voidaan tehdä yhä enemmän käyttötarkoituksen mukaan. Puurakentamiseen tarvitaan nyt hyviä onnistuneita kohteita, joiden myötä saadaan aikaan positiivinen kierre, toivoo Kellberg.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Janne Manninen, aluejohtaja, p. 02046 21742, janne.manninen@storaenso.com
Marko Kellberg, myyntijohtaja, 050 534 5987, marko.kellberg@storaenso.com

 


Sekalaiset puukerrostalotutkimukset (tutkimustietokanta)

$
0
0

Suomen Puututkimus Oy:n, Wood Focus Oy:n ja Puuinfo Oy:n tutkimustietokannasta löytyvät tutkimusraportit. Tiedustelut osoitteella info@puuinfo.fi.

 



2.2.7.7. Amerikkalaisen puukerrostalon kustannusarvio
2.2.7.17. Delprojekt P, Etablering af forsøg til dokumentation af biologisk holdbarhed
2.2.7.23. Econo, Eco House North
2.2.7.19. Flervånings trähus
2.2.7.27. Flervånings trähus, Kostnadsjämförelse mellan alternative byggmetoder
2.2.7.1. Insinöörityö, Puukerrostalo Suomessa
2.2.7.10. Kanadan puurakennustekniikka
3.3.8. Lessons to be learned from performance failures of framed walls in high-rise buildings
2.2.7.26. Life-cycle-cost optimised wooden multi-storey apartment building
2.2.7.31. Pilottiprojekti 5 - Viikin puukerrostalot, loppuraportti
2.2.7.33. Pohjois-Karjalassa asuvien ihmisten suhtautuminen puukerrostaloihin
2.2.7.2. Puukerrostalo
2.2.7.9. Puukerrostalo, diplomityö
2.2.7.30. Puukerrostalo, muoti vai mahdollisuus, lisensiaatintutkimus
2.2.7.4. Puukerrostalo, taloudellinen mahdollisuus
2.2.7.11. Puukerrostaloihin liittyviä tärkeitä ongelmakohtia
2.2.7.6. Puukerrostalojen kilpailuttaminen, Urakkakilpailumenettelyn kehittäminen Kiinteistö Oy Linnakotkan rakennushankkeen yhteydessä
2.2.7.5. Puukerrostalojen rakentamistavat ja hintakilpailukyky
2.2.7.38 Puukerrostalokortteli Tampereen Isokuuseen - Puujulkisivuverhoukset asuinkerrostalojen arkkitehtuurissa, dilpomityö
2.2.7.32. Puukerrostalon ajallinen tuotannonohjaus, case - Kiinteistö Oy Puukotka
2.2.7.24. Puukerrostalon kustannukset, Case Kiinteistö Oy Puukotka
2.2.7.15. Puukerrostalon mallirakennusselitys
2.2.7.14. Puukerrostalon tuoteosarakentaminen, Kohteena As. Oy Lahden Pinja
2.2.7.13. Puukerrostaloprojektin design-and-construct-kilpailun tarjouspyyntö
2.2.7.37 Puukerrostalorakentaminen - asumisen unelmat 2012
2.2.7.36. Puukerrostalotutkimus 2012, TNS Gallup
2.2.7.8. Puun käytön mahdollistamat lisäarvot kerrostalorakentamisessa
2.2.7.35 Puun mahdollisuudet lähiöiden korjauksissa
2.2.7.20. Puu-Paavola, Kokemuksia tuoteosarakentamisesta
3.3.15. Rakenteiden lämpökapasiteetin vaikutus rakennuksen energiankulutukseen ja lämpötekniseen käyttäytymiseen
2.2.7.29. Suomalainen puukerrostalo
2.2.7.34 Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa
2.2.7.25. Taloudelliset puurakenteet kerrostalorakentamisessa, Case Kiinteistö Oy Puukotka
2.2.7.22. Træhuse i flere etager, Delprojekt N, Miljø- og kulturprofil af fleretages træhuse
2.2.3.4. Trekonstruksjoner og forsikring
2.2.7.28. Trähus i fyra våningar, en renässans för träbyggnadstekniken
2.2.7.12. Viikin puukerrostaloprojektin suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailusta saadut kokemukset

 

Restorative Environment Design with wood -seminaari

$
0
0
Alkaa: 
25.4.2013 klo 09:00
Paikka: 
Amica Kasarmiravintola Auditorio, Paraatikenttä 5, 45100 Kouvola

"Rakennettu elinympäristömme luo jokapäiväisen toimintakenttämme. Siitä huolimatta sen valtaisat vaikutukset meihin jäävät valitettavan usein huomioimatta. Restoratiivinen suunnittelu pyrkii ratkaisuihin, jotka tukevat hyvinvointiamme. Puumateriaalilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Wood Academyn aloittama projekti Restorative Environment design with wood pyrkii lisäämään puun käyttöä ja löytämään puumateriaalille uusia käyttömahdollisuuksia restoratiivisten ympäristöjen suunnittelussa."

Seminaarin aiheita;

  • Luonnon merkitys/The Importance of Nature
  • Puun positiiviset vaikutukset ihmisille/Wood has positive effects on people
  • Case-esimerkkejä puun käytöstä arkkitehtuurissa/Case examples of the use of wood in architecture http://www.cfmoller.com/

Linkki ohjelmaan/Program

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.4.2013 / Please register yourself by 22nd of April.

Lisätietoa seminaarista/More Information: Marjut Nousiainen, mail(at)marjutnousiainen.com

 

Ilmoittautumisen yhteyshenkilö
Projektiassistentti Mari Simonen
p. 044 702 8741
sähköposti etunimi.sukunimi@kyamk.fi

TEM uskoo puukerrostalorakentamisen vahvaan kasvuun

$
0
0

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan.

- Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka.  Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.

Puurakentamisohjelman puitteissa tehdyn arvion mukaan Suomessa on eri asteisessa suunnitteluvaiheessa yli seitsemän tuhatta puukerrostaloasuntoa. Määrä vastaa noin puolta yhden vuoden kerrostaloasuntotuotannosta.

- Puurakentamisen tavoitteiden kannalta tilanne näyttää erinomaiselta, arvioi Metsätalouden strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka Työ- elinkeinoministeriöstä. Uusia puurakentamisen kohteita ja hankkeita on vireillä kiitettävästi ja koko rakennusalan kiinnostus puukerrostalorakentamista kohtaan on kasvanut merkittävästi niin rakennuttajien kuin rakentajienkin keskuudessa. 

Asenteet parantuneet puurakentamista kohtaan

Puurakentamista kohtaan tunnetut asenteet ja ilmapiiri on Sunabackan mielestä selvästi muuttunut. Tähän asti ongelmaksi on koettu se, että puualalla ei tunneta tarpeeksi rakentajien odotuksia ja osaamista sekä toisaalta rakentajat eivät tunne riittävästi puurakenteiden järjestelmien mahdollisuuksia ja toimivuutta.

- Ilmapiiri on selvästi muuttunut, tulkitsee Sunabacka. Kun ohjelmaa aloiteltiin, ilmapiiri oli varautunut ja asenteellinen. Varsinkin rakennusliikkeiden keskuudessa tahto lisätä yhteistyötä puualan kanssa on selvästi kasvanut. Rakentajat haluavat uusia vaihtoehtoja rakentamiseen ja sen kautta lisää tehokkuutta ja kilpailukykyä koko rakentamisen arvoketjuun. Muutos johtuu myös siitä, että nyt tunnetaan puurakentamisen mahdollisuuksia paljon enemmän, koska vain tiedon kasvun myötä asenteet muuttuvat, tulkitsee Sunabacka.

Enemmän puualan ja rakentajien yhteistyötä

Ohjelman edustajat ovat tavanneet kattavasti kuntien, rakennuttajien ja rakentajayhtiöiden edustajia. Sunabackan havainto on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin.

- Nyt ei ole aika hakea materiaalien välistä vastakkainasettelua, vaan pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on sekä rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Nyt tarvitaan enemmän puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita, muistuttaa Sunabacka.

Puualan ja rakentajien kanssa yhteistyössä voidaan kehittää rakentamisen järjestelmiä toimiviksi ja selvittää ne puurakentamisen konkreettiset edut, mitkä parantavat kilpailukykyä, rakentamisen laatua, estetiikkaa sekä materiaalitehokkuutta. Kun puurakentamisen kokonaisvaltainen kilpailukyky tulee sen lyhyemmästä rakentamisen ajasta, se tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin rakentamisen laskentamallissa.

- On vahvistettava puurakentamisen osaamista koko rakentamisen arvoketjussa, alkaen suunnittelusta ja päätyen työmaakäytäntöihin. Me tarvitsemme uusia rakentamisen innovaatioita ja tehokkaampia rakentamisen järjestelmiä, mistä myös vientimaissa ollaan kiinnostuneita, toivoo Sunabacka.

Puurakentamisen suunnitteluosaamista vahvistettava

Suurimmat puurakentamisen edistämiseen liittyvät haasteet koskevat rakennusliikkeiden aktivointia, rakennusliikkeiden ja puualan yhteistyön syventämistä sekä osaamisen vahvistamista. - Olemme arvioineet, että Suomeen tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana 150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnittelualan ammattilaista lisää, sanoo Sunabacka.

Tähän vastataan viimeistään ensi syksynä alkavalla jo toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutuksella Aalto yliopistossa. PRA Pro -täydennyskoulutusta rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja metsäteollisuuden rahoituksen turvin. 

Väliraportin mukaan kaupungit ja kunnat ovat olleet erittäin aktiivisia esittämään uusia puurakentamisen kohteita. - Julkisella puolella on nähtävissä kasvanut mielenkiinto rakentamisen ympäristöarvoista käytävään keskusteluun. Tämä tulee voimistumaan meilläkin muutaman vuoden viiveellä, kun aletaan haluta vähäpäästöistä energiatehokasta rakentamista ja asumista, tulkitsee Sunabacka. 

Puun tarinoita viennin edistämiseen

Puurakentamisen edistämisen rinnalle on väliarvioinnissa nostettu kaksi uutta painopistealuetta, saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistymisen sekä metsäbiotalouden uuden liiketoiminnan edistäminen. Jatkossa tullaan panostamaan myös enemmän EU- ja kansainväliseen vaikuttamiseen.

- Tavoitteena on saada puutuoteteollisuus mukaan Team Finlandin toimintaan, jolloin valtioneuvoston kanslian ja ulkoministeriön voimavarat ovat mukana tässä työssä, sanoo Sunabacka.

Saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi tähtäävinä hankkeina on käynnistetty selvitys puukauppaa edistävän kaupan hintaindeksin käyttöönotosta, osana saha- ja puutuotteiden markkinaselvitystyötä pilottihanke Turkin markkinoiden avaamiseksi sekä toimialan kilpailijamaiden toimintaympäristön "benchmarkkaus". 

- Tarkoitus on tehdä Turkin esimerkin kautta markkinapilotti, josta voidaan luodaan konsepti ja malli uusien markkinoiden avaamiseksi. Haemme samalla eroja sahatavaratuotteiden ja jalostettujen puutuotteiden kilpailijamaista, kuvailee Sunabacka.

Osana kilpailukyvyn parantamista Puuinfo on ryhtynyt toteuttamaan alan imagon, vetovoimaisuuden ja vaikuttamisen parantamiseen tähtäävää Puun tarinan toteuttamista eri ilmaisukeinoin. - Pyrimme löytämään hyviä Puun tarinoita erityisesti viennin edistämisen tarpeisiin kansainvälisille markkinoille, lupaa Sunabacka.

Kasvua kansainvälistymisellä

Puutuoteteollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä edistetään puualan Tekesin kasvuväylähankkeella ja käyttöönotetulla nettipohjaisella puutuotteiden markkinapaikalla.  Tekesin hanke tarjoaa mukana oleville yrityksille korkean tason asiantuntemusta opastamaan miten erilaisia yritystukia voi hyödyntää puutuotealan kehittämisessä.

- Pyrimme tässä verkostomaiseen toimintaan, missä yritykset keskenään omien kokemustensa pohjalta tuovat lisäarvoa koko toimialan kehittämiseen. Puuinfon perustama sähköinen puutuotealan markkinapaikka woodproducts.fi on erinomainen uusi konkreettinen työkalu, minkä yritykset toivottavasti löytävät etsiessään kansainvälisiä markkinoita, toivoo Sunabacka.

Vahvistettavan kansainvälisen vaikuttamisen painopisteitä tulevat olemaan EU-vaikuttaminen ja yhteistyö OECD:n, UNECE: n ja FAO: n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. EU:n European Innovation Partnership (EIP) toiminta strategisten raaka-aineiden osalta on käynnistynyt ja tavoitteena on vaikuttaa puuraaka-aineen edunvalvontaan. Kokonaisuudessaan EU- vaikuttamista pyritään vahvistamaan systematisoimalla yhteistä teollisuuspolitiikan vaikuttamista, jossa maabrändiä voidaan vahvistaa myös puutuotealan tuotteiden ja osaamisen kautta.

- Metsäbiotalouden yhteinen nimittäjä on puun uusien käyttömuotojen tutkiminen. Kohteina ovat uudet puupohjaiset öljyt, biohiili, liikennepolttoaineet sekä innovatiivisten ratkaisujen hakeminen puutuotealalle. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi välijalostavan teollisuuden tuotteet ja vaikkapa se, miten puurakentamista voidaan soveltaa erilaisilla luonnon katastrofialueilla, kuvailee Sunabacka.

Puurakentaminen pohjoismaisen ministerikokouksen aiheeksi

Sunabacka näkee yhteistyömahdollisuuksia myös muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tällaisia voivat olla asenteisiin vaikuttaminen, säätelyn uudistaminen ja tiedon lisääminen puun käytön ominaisuuksista rakentamisessa ja asumisessa.

Ruotsin johdolla on valmisteltu Åreen kesäkuuksi pohjoismaista ministerikokousta, minkä yhtenä aiheena on puurakentaminen. - Ministerikokouksen valmistelussa on pantu myönteisesti merkille Suomessa puurakentamisen edistämisen vahva poliittinen tahtotila ja sen myötä syntyneet edistämisohjelmat, joiden toteutumista muutkin pohjoismaat seuraavat mielenkiinnolla, kertoo viime viikolla Växjössä pidettyyn ministerikokouksen valmistelevaan kokoukseen osallistunut Sunabacka. 

- Pohjoismaiden kannattaa kehittää puurakentamisen sääntelyä kussakin maassa saatujen kokemusten pohjalta ja pyrkiä vaikuttamaan edelleen sääntelyn keventämiseen. Myös puurakentamisen kokemusten ja osaamisen siirtäminen on pohjoismaiden kesken perusteltua, muistuttaa Sunabacka.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
strateginen johtaja Sixten Sunabacka, Työ- ja elinkeinoministeriö,  puh. 029 506 3562, sixten.sunabacka@tem.fi

 

Komposti

Portti

Pihakalusteet

Nuoren arkkitehdin Wuorio-palkinto Antti Jyrängille

$
0
0

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on myöntänyt lauantaina Porissa järjestetyillä Arkkitehtipäivillä vuoden 2013 nuoren arkkitehdin Wuorio-palkinnon Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta valmistuneelle Antti Jyrängille (s. 1974). Palkinto myönnettiin diplomityöstä, jonka aiheena on luontolomakohde Kuhmoon. Antti Jyrängin diplomityö perustuu opiskelijakilpailun voittaneeseen ehdotukseen.Työn ohjaajana toimi professori Pekka Heikkinen.

– Diplomityö pureutuu Suomessa kadotettuun potentiaaliin elämyksellisestä matkailurakentamisesta, joka on tasapainossa ympäristönsä kanssa. Työssä on paneuduttu haasteisiin hienovaraisesti ja taiten, käyttäen materiaaleja erityisesti puuta taitavasti keskeisenä rakennusmateriaalina. Työ on tasapainoisesti ja johdonmukaisesti toteutettu, palkinnon saajan valinnut arkkitehti Anssi Lassila perustelee.

Jyränki on lähestynyt työtä alue- ja rakennussuunnittelun keinoin. Työ muodostaa vahvan kokonaissuunnitelman, jossa laatu ulottuu yksityiskohtiin saakka.

– Työ näyttää suuntaviivoja uudelle puuarkkitehtuurille esimerkillisesti sekä osoittaa, että vastoin yleisiä käsityksiä teollinen valmistaminen voi myös mahdollistaa monimuotoisuutta, ratkaisuja rajoittamatta. Jyrängin työssä arkkitehtuuri toimii maisemaa kunnioittavana elementtinä samalla kun se vahvistaa kulttuurin elinvoimaisuutta, Lassila sanoo.

Arkkitehtuurilla paljon tarjottavaa matkailulle

– Työ pyrkii vastaamaan asetettuun haasteeseen luoda mieleenpainuvaa, luontoelämystä tukevaa arkkitehtuuria. Paikan hengen säilyttäminen on toiminut suunnittelun punaisena lankana. Keskeiset aiheet on ammennettu ympäristöstä, sen muodoista ja mäntymetsän voimakkaasta rytmistä. Myös yhteyttä sisätilojen ja luonnon välillä on korostettu näkymien ja ennakkoluulottomien tilaratkaisujen avulla, Antti Jyränki kertoo työnsä tavoitteista.

– Massaturismin ulkopuolella toimiva pohjoinen matkailu ja laadukas suomalainen arkkitehtuuri olisivat mielestäni luonteva pari. Jostain syystä nämä harvoin kohtaavat ja matkailurakentamisen lopputuotteena on tusinatuote. Uskon että arkkitehtuurilla olisi paljon tarjottavaa matkailulle ja toivonkin ennakkoluulottomien toteutusten lisääntyvän tulevaisuudessa, Jyränki sanoo.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn hallitus perusti vuonna 1997 palkinnon Gerda ja Salomo Wuorion säätiöltä saatavan jako-osuuden turvin tunnustukseksi nuorille arkkitehdeille. Palkinto annetaan vuosittain ansiokkaimmaksi arvioidun diplomityön tekijälle. Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastot nimeävät kukin kolme ehdokasta palkinnon saajaksi viime lukuvuoden aikana valmistuneista diplomitöistä.

Lisätietoja:

– Anssi Lassila, p. 041 441 1219, anssi.lassila@lh-ark.fi
– Antti Jyränki, p. 050 346 0340, antti@grafiark.fi
– Päivi Virtanen, tiedottaja, SAFA, p. 050 570 4180, paivi.virtanen@safa.fi


Focus Solid Timber Solutions - European Conference on Cross Laminated Timber (CLT)

$
0
0
Alkaa: 
21.5.2013
Päättyy: 
22.5.2013
Paikka: 
Graz, Itävalta

Grazin teknillinen yliopisto järjestää kaksipäiväisen CLT-tutkimusseminaarin "Focus Solid Timber Solutions - European Conference on Cross Laminated Timber (CLT) in the frame of COST Action FP 1004.

Lue lisää.

 

Asennus

$
0
0

Asenna portaat valmistajan asennusohjeiden mukaan, asennusohjeeseen tulee tutustua huolella ennen asennusta. Virheellinen asennus voi aiheuttaa toiminnallisia ja ulkonäöllisiä ongelmia.  Riskinä on myös valmistajan takuun raukeaminen. Suositeltavaa on tilata asennus portaan valmistajalta tai ammattiasentajalta.

• Porras asennetaan valmistajan asennusohjeen mukaisesti
• Porrasasennusta varten on varattava riittävästi työskentelytilaa ja aikaa. 
• Asennusaikana tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, ettei pintoja naarmuteta ja kolhita.
• Nostettaessa porraselementtejä paikalleen tulee nostamisessa olla riittävän monta henkilöä, ettei nostaminen aiheuta nostajalleen liian suurta rasitusta. Nostettaessa elementtejä paikalleen voi käyttää apuvälineitä tukijalkoja tms
• Porrasta ympäröivien seinien ja muiden pintojen maalaus ja pinnoitustyöt on suositeltavaa tehdä ennen portaan asentamista
• Portaita ei saa asentaa tilaan jossa on kosteutta, myös tyhjilleen esim myyntiin jäävin asunnoissa tulee huolehtia puumateriaalille sopiva ilmankosteus:
 
Asennetun portaan suojaaminen rakennusaikana

• Rakennustöiden aikana käytettävä porras on suojattava huolellisesti kolhuilta, kulumiselta, lialta ja rakennuspölyltä 
• Suojattaessa portaita tulee varmistaa ettei lakka- ja maalipintoihin kiinnitetä teippejä jotka vahingoittavat pintaa. Ennen suojausta on portaan pinta puhdistettava huolellisesti. Pienikin hiekka tai karkea lika suojan alla vahingoittaa pintaa.

Suunnittelu

$
0
0

Portaan tulee olla ensisijaisesti turvallinen ja hyvä kulkea. Portaalle tulee varata riittävästi tilaa. Tilavaraus tehdään jo kohteen suunnitteluvaiheessa.

Harkitessanne eri vaihtoehtoja portaaseenne on hyvä ottaa riittävän ajoissa yhteys valmistajaan. Paras lähtökohta porrassuunnittelulle on suorasyöksyinen porras, jossa on vähintään yksi lepotaso.

Porraskuilun mitoituksessa on huomioitava, että lepotasollista porrasta ei voida sijoittaa kiertävälle portaalle varattuun tilaan. Portaan mitoitusta ohjaa rakentamismääräyskokoelma (RakMk).

Porrasvalmistajat ry:n jäsenyritysten sivuilta löytyy tehdaskohtaisia mitoitusohjeita.

Porrasvalmistajat ry:llä on suunnittelun helpottamiseksi omat ohjeensa mitoitukseen.
Omakotitalon portaassa etenemän tulee olla vähintään 250 mm ja askelmien välisen nousun korkeintaan 190 mm. Askelmien määrä saadaan jakamalla kerroskorkeus sillä nousumäärällä, jolla nousu jää alle 190 mm.

Portaan kulkulinja suoralla osalla määräytyy rakentamismääräysten mukaan 600 mm
etäisyydelle sisemmästä reisilankusta. Vakiintunut käytäntö on, että kulkulinja määräytyy minimissään kolmanneksen etäisyydellä ulkokehän reisilankusta (850 - 950 mm leveässä portaassa). Mikäli askelmien etureunat eivät ole yhdensuuntaiset etenemä mitataan kaarta pitkin. Kaaren säteen ei tulisi alittaa 450 mm.

Portaan leveyden tulee olla riittävä turvatakseen käyttäjän väljän liikkumisen.
Viranomaisohjetta kulkuleveydestä ei ole, mutta ohjellisena voidaan pitää vähintään 800 mm syöksyn leveyttä reisilankun ulkopinnasta ulkopintaan.

Vapaan kulkukorkeuden kulkulinjassa tulee olla yli 1950 mm, mutta suositeltavampaa on pyrkiä 2000 mm kulkukorkeuteen.

Porras tulee tarvittaessa varustaa kaiteella ja lapsiportilla. Käsijohteen on oltava
vähintään portaan toisella puolella. Kaiteen tarve ja korkeus määräytyy putomiskorkeuden
mukaan.

Määräyksistä poikkeavilla mitoilla valmistettavasta omakotitalon portaasta tarvitaan ennalta rakennusvalvonnan kirjallinen hyväksyntä. Määräykset koskevat myös vuokrauskäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja.

 

Kuljetus, vastaanotto ja varastointi

$
0
0

Kuljetus                                      

• Porras toimitetaan pakattuina irrallisina osina tai osittain kasattuna
• Osat suojataan kuljetuksen ajaksi kastumiselta, likaantumiselta ja kolhiintumiselta

Tavaran vastaanotto

• Osien purun voi tehdä trukilla vain silloin kun osat ovat lastattuina lavalle, muussa tapauksessa purku tehdään käsin
• Vastaanotettavien kollien määrä on vastattava rahtikirjassa mainittua määrää
• Pakkauksissa näkyvistä kuljetusvaurioista ja puuttuvista kolleista on kirjattava rahtikirjaan varauma ja siitä on ilmoitettava valmistajalle viimeistään 7 päivän kuluessa tavaran vastaanotosta
• Toimituksessa olevista virheistä ja puutteista on huomautettava valmistajalle kohtuullisessa ajassa, aina kuitenkin ennen portaan asennusta
• Vahingoittuneita tai viallisia osia ei saa asentaa

Varastointi

• Portaan osat varastoidaan alkuperäisissä pakkauksissaan sisätiloissa, sisätiloille tavanomaisissa olosuhteissa
• Portaat tulee varastoida peitettynä, kuivassa ja kosteudelta suojassa olevassa tilassa, Ilmankosteuden muutokset voivat aiheuttaa varastoitaviin osiin kuivumisia tai turpoamisia, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät portaan kasaamista.
• Jos porras varastoidaan rakennustyömaalla, on varastoinnin tapahduttava sellaisessa paikassa jossa pakkauksiin kohdistuvien kolhujen ja iskujen riski on vähäinen. Osia ei saa varastoida betonilla tai lattialla josta osiin voi siirtyä kosteutta, myös hiekka, sora tai karkea lika voivat vahingoittaa osia.

Hoito- ja huolto-ohjeita

$
0
0

Noudata portaan valmistajan toimittamia ohjeita. Lakka- ja maalipinnat tulisi puhdistaa nihkeällä siivousliinalla. Voimakkaat pesuaineet vaurioittavat pintakäsittelyn ja puumateriaalia, samoin liiallinen veden käyttö.

Valmistaja saattaa edellyttää, että portaan kiinnitys tulisi käyttöön oton jälkeen tarkistaa valmistajan ohjeen mukaan.

Portaan pesu- ja siivous

• Älä vesipese puuporrasta, kostealla nihkeällä pyyhkeellä tai mopilla pyyhkiminen on riittävä. Portaan pinta ei saa jäädä märäksi eikä niissä saa olla havaittavissa ”vesiläiskiä’” pesun jälkeen. 
• Jos portaille joutuu vettä, tulee se poistaa välittömästi.
• Myös tahrat tulee poistaa välittömästi. Älä käytä puupinnoille hankausaineita. Tahran poistoon voi käyttää mietoa pesuaineliuosta.
• Hiekka ja kura sekä pudotetut esineet ovat portaittesi pahimmat viholliset. Käytä kunnollisia kynnys- ja eteismattoja joilla estät hiekan kulkeutumisen portaikkoon. 

Painumien ja naarmujen korjaaminen

• Pienet naarmut ja painaumat portaissa voidaan korjata vahakynällä, kiteillä ja pakkeleilla, varmista toimittajalta pintakäsittely portaassa ja valitse korjauksessa käytettävä aine rautakaupan tai maaliliikkeen ohjeen mukaan. 
• Lakkapinnan naarmut voidaan korjata parkettilakalla joka soveltuu kotiolosuhteissa tapahtuvaan korjaukseen.
• Isommissa korjauksissa on syytä ottaa yhteyttä ammatikseen korjaus- ja saneeraustöitä tekevään yritykseen tai valmistajaan, jos valmistajan palveluun kuuluu em. toimenpiteet.

Olosuhteiden muutokset

• Puumateriaalista valmistetut portaat on tarkoitettu asennettavaksi kuivaan tilaan.
• Huoneilmassa tapahtuvat kosteusvaihtelut voivat aiheuttaa portaassa kosteusvaihteluja. Näitä vaihteluja tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan käyttämällä koneellista ilmanvaihtoa. 

Porrasvalmistajat ry

$
0
0

Tervetuloa Porravalmistajat ry:n sivuille

Porrasvalmistajat ry on perustettu 1999 ajamaan suomalaisia portaita valmistavien yritysten yhteisiä asioita. Yhdistys pyrkii yhtenäistämään portaisiin kohdistuvia vaatimuksia, portaiden kauppaan liittyviä vakiosopimuksia sekä ylläpitämään tutkimus- ja kehityshankkeita portaita valmistavien yritysten tuotekehittelyn pohjaksi.

Porrasvalmistajat ry:n tavoitteena on edistää portaiden laatuvaatimuksia toimivien portaiden valmistamiseksi. Yhdistys toimii alan neuvotteluosapuolena viranomaisiin ja yhteiskunnallisiin päättäjiin. Yhdistys toimii myös kansallisen kannan muodostajana suhteessa EU:hun portaita koskevia säädöksiä laadittaessa.

Porrasvalmistajat pyrkivät tietoa tuottamalla yhtenäistämään paikkakuntakohtaisia
rakennusvalvonnan ohjeita ja vaatimuksia.

Me porrasvalmistajat r.y:n jäsenyritykset haluamme palvella ja valmistaa laadukkaita portaita. Ota rohkeasti yhteyttä, toteutetaan yhdessä !

 

  

 

 

 

 

 

Portaat

$
0
0

Perusohjeet panelointiin, paneeleiden asennus ja kiinnitys, vakioprofiilit ja menekki sekä esimerkkejä erilaisista listoista. Listojen käyttö, ohjeet listoitukseen ja tarvittavat työvälineet.

Tältä sivulta löydät ideoita ja vinkkejä sekä perusohjeet seinien ja kattojen panelointiin. Ohjeessa esitellään mm. perustyövaiheet, materiaalit, vakioprofiilit sekä menekki ja esimerkkejä erilaisista listoista.

Puutuotteet parantavat sisäilman laatua. Ne edesauttavat huoneilman suhteellisen kosteuden pysymistä ihanteellisella tasolla, sillä kosteus sitoutuu puupintoihin ja vapautuu jälleen sisäilman kuivuessa. Lisäksi puu on lämmin talvella ja viileä kesällä. Tämä johtuu siitä, että puutuotteiden lämmöneristävyys on monia pintamateriaaleja selvästi parempi. Aito puulattia tuntuu lämpimältä jalan alla, vaikkei huoneessa olisi lattialämmitystä. Puulla on myös erinomaisia akustisia ominaisuuksia: pehmeät ja pintarakenteeltaan epäyhtenäiset puupinnat saavat aikaan erinomaisen akustiikan ja ehkäisevät kaikua, millä on suuri merkitys asumismukavuuteen.

Puu soveltuu hyvin omatoimiselle sisustajalle, sillä se on virheiden suhteen armollinen: käsittelyssä vioittunut paneeli tai lattialauta on aina vaihdettavissa uuteen. Puutuotteilla saa näyttävää jälkeä ilman kalliita erityistyökaluja. Nopeus, työn helppous ja vähäinen työkalujen määrä tekevät puusta kilpailukykyisen sisustusmateriaalin muihin materiaaleihin verrattuna.

Puupintojen tyylin ja ulkonäön voi halutessaan muuttaa pintakäsittelyin useaan otteeseen tuotteen elinkaaren aikana. Pintakäsittely myös suojaa puupintaa tummumista, likaantumista, pinttymistä, kulumista ja kastumista vastaan. Tarjolla on valmiiksi pintakäsiteltyjä tuotevaihtoehtoja, jotka ovat sellaisenaan asennusvalmiita. Yhtä hyvin puutuotteet voi käsitellä itse: eriasteiset kuulto- ja vahakäsittelyt säilyttävät puutuotteiden luonnollisen tekstuurin ja ulkonäön. Puutuotteet voi myös peittomaalata, lakata tai petsata, maun ja tarpeen mukaan.

Vinkkejä:

  • Käytä puuta tehostemateriaalina verhoamalla sillä vain yksi huoneen seinistä.
  • Muista, että pieniin ja hämäriin tiloihin sopivat vaaleat puulajit ja pintakäsittelyt, avariin ja valoisiin huoneisiin taas tummemmat sävyt.
  • Vaakaverhous madaltaa korkeita huoneita. Pystyverhouksella saat aikaan korkeuden tuntua mataliin tiloihin.
  • Asenna kattopaneelit lankeavan päivänvalon suuntaan.
  • Kattolistan jiiraus onnistuu, kun muistat laittaa listan jiirauslaatikkoon siinä asennossa, mihin se asennettuna tulee. Lisäksi on muistettava puun eläminen: mitä leveämpi lista, sitä pidempi on tasaantumisaika oman huoneiston lämpöön ja kosteuteen ennen asentamista.

Puurakentamiseen haetaan lisää toimijoita ulkomailta

$
0
0

Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun  uusien toimijoiden myötä.  Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. (kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda)  

Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.

Finpron osana toimiva Invest in Finland on palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio, joka hankkii ulkomaisia yrityksiä Suomeen. Se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisena ja rahoittamana yksikkönä, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa osaamiskeskittymiä, lisätä työllisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä. Puurakentamisen edistäminen on osa "green building teamin" toimintaa, jonka käynnistämistä vauhditti hallitusohjelman puurakentamista koskevat tavoitteet.

 - Kun otimme puutuotealan ohjelmaamme, näimme että siinä on samanlaista kasvupotentiaalia kuin esimerkiksi tuulivoiman ja siihen liittyvän teknologian tuotannossa, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista.

- Nyt kun energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet rakentamiseen, voimme tunnistaa rakentamisen kasvavina trendeinä sekä ympäristöystävällisyyden että älykkyyden. "Green" ja "smart" tulevat rakentamiseen nyt yhtä aikaa, arvioi Toivonen. Energiatehokkaasta, edistynyttä talotekniikkaa hyödyntävästä rakentamisesta voi kehittyä Suomen juttu tukevaisuudessa. 

Edelläkävijä ympäristöystävällisessä rakentamisessa

Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.

- Esimerkiksi betoniteollisuuden kannattaisi puhua hybridirakentamisesta ja eri materiaalien välisestä synergiasta, koska sitähän rakentaminen aina on. Rakennusalalla tuntuu olevan kielteistä suhtautumista kilpailun lisääntymiseen ja uusien materiaalien tuloon markkinoille. Sillä asenteella emme voi olla edelläkävijämaa, muistuttaa Toivonen.

- Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi ilman muuta lisäarvoa osaamisen ja uusien toimijoiden myötä. Pienen maan markkinassa tämmöinen ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, tulkitsee Toivonen.

Haussa laajentumishaluisia eurooppalaisia yrityksiä

Sari Toivosen mukaan rakentamisen paloturvallisuusmääräysten uusiminen avasi tietä teollisen puurakentamisen kehitystyölle Suomessa. - Kun katsomme asioita investointien näkökulmasta, näemme kahden vuoden aikana tapahtuneen ison harppauksen eteenpäin erityisesti puurakentamisen osaamisessa ja asenteissa, vaikka olemme vielä Ruotsiin nähden jälkijunassa, toteaa Toivonen.   

Maailmalla Suomi tunnetaan isojen yritysten ja suurten julkisten puurakentamishankkeiden kautta. Viimeisen kolmen vuoden aikana puutuotealan yritykset ovat lähteneet vahvasti rakentamisjärjestelmien tuotantoon ja kehitystyöhön, jonka ansiosta monilla isoilla rakennusliikkeilläkin alkaa olla kokemusta puurakentamisesta. Myös puurakentamisen elementtituotannossa ollutta tyhjiötä on täytetty omin kotimaisin voimin, vaikka alussa Invest in Finlandin hankkeissa haettiin elementtituotannon käynnistäjiä Suomeen.

- Me etsimme eurooppalaisia puutuotealan laajentumishaluisia yrityksiä, jotka voivat olla rakennusalan suunnittelu- ja palvelualan yrityksiä tai puurakentamisen tarvitsemaa jalostavaa teollisuutta, kuvailee Toivonen. Näemme että puurakentamisen osuutta varsinkin kerrostalotuotannossa pystytään kasvattamaan siten, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenen prosentin markkinaosuudesta on mahdollinen.

Toivonen kokee haastavimpana tavoitteena sen, että puutuotealan uusia yrityksiä syntyisi erityisesti rakennemuutospaikkakunnille, jossa tarvitaan kiperästi uusia työpaikkoja. - Teollisen elementtivalmistuksen seurauksena puualan tuotteita on helppo kuljettaa pitkiäkin matkoja. Siinä mielessä puurakentaminen ei ole muuhun rakentamiseen nähden vain paikallista teollisuutta. Aluetaloudet ovat suuria hyötyjiä puurakentamisesta, kun käytetään oman alueen raaka-ainetta ja työvoimaa jalostuksessa.

 - Venäjää pidämme myös mahdollisuutena, mutta toistaiseksi se on sitä ensisijassa pientalo- osaamisviennin kannalta. Puukerrostalojen kehittämiseen ja rakentamiseen menee Venäjällä vielä pitkän aikaa, arvioi Toivonen.

Rakentamisen palveluliiketoiminnassa vajetta

VTT tekee parhaillaan Invest in Finlandille uusien energiatehokkuussäädösten valossa korjausrakentamisesta koskevaa selvitystä, jonka perusteella Invest in Finlandin ohjelman puitteissa arvioidaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toivonen uskoo korjausrakentamisessa olevan tulevaisuudessa jopa uudisrakentamista isompi liiketoiminnan volyymi.

Energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen antavat Toivosen mukaan paljon investointi -mahdollisuuksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yrityksille. - Suomesta saattaa tulla ulkomaalaisten yritysten kannalta mielenkiintoinen modernin puurakentamisen testiympäristö, näkee Toivonen. Energiatehokas rakentaminen lisää talotekniikan osuutta, mistä seuraa käytön osaamisen ja huollon tarvetta sekä paljon uudenlaista työtä ja mahdollisuuksia.

Toivonen näkee erityisesti puutteita rakentamisen palveluliiketoiminnassa, jossa on kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. - Me tarvitsemme integraattoreita, jotka kykenevät yhdistämään hankekokonaisuuksia suunnittelusta toteuttamiseen tilaajalle. Korjausrakentamista suunnittelevan taloyhtiön tulisi voida tilata hanke yhden luukun periaatteella, kertoo Toivonen esimerkin.

Myös energiatehokkaaseen puurakentamiseen erikoistuneille suunnittelu- ja rakennusliikkeille on tarvetta. - Me tarvitsemme tälle alueelle monia toimijoita, jos tavoittelemme asemaa energiatehokkaan rakentamisen mallimaana, muistuttaa Toivonen.

Puurakentaminen sopii Toivosen mielestä hyvin meneillään olevaan ympäristöarvoja korostavaan trendiin, joka näkyy esimerkiksi paikallisen lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvuna. - Uskon että puutalojen kysyntä kasvaa vahvasti lähivuosina, jos on tarjontaa, arvioi Toivonen.

Suuret hankkeet kiinnostavat

Invest in Finlandin tavoitteena on yhteistyö Tekesin Korjausrakentamisen teollistamishankkeessa. Tekesillä ja Sitralla on merkittävä rooli uusien myös korjausrakentamisen kehittämisessä ja siinä sekä tilaajat että palveluntarjoajat hakevat yhteistyössä uusia korjausrakentamisen ratkaisuja.

- Näihin ryhmiin Invest in Finland koettaa saada valikoituja ulkomaisia yrityksiä mukaan, sanoo Toivonen. Haussa on toimijoita, joiden investoinneilla on vaikuttavuutta puurakentamisen osaamisen kehittämisen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta.

- Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren Wood City hanke on herättänyt eurooppalaisissa yrityksissä paljon mielenkiintoa. Sen kaltaiset isomman luokan asuin- toimistotalo-, kauppakeskus- ja hotellihankkeet ovat maamerkkejä, joita tarvitaan herättämään suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakennusyhtiöiden kiinnostusta, kertoo Toivonen.  

Ulkomaalaisten yritysten mielenkiinto kohdistuu toistaiseksi lähinnä yksittäisiin hankkeisiin eikä syvempään rantautumiseen Suomen puutuoteteollisuuteen tai rakennusmarkkinaan.

- Saksalaisyrityksillä on puurakentamisen kotimarkkina vahvassa kasvussa, joten siellä ei ole tarvetta lähteä ulkomarkkinoille. Vaikka Suomen markkina vetäisikin, myös ruotsalaiset johtavat puurakentajat saavat kaiken tuotantonsa kotimarkkinoille ja Norjaan, arvioi Toivonen.  

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Sari Toivonen, director green construction, 0400 472060, sari.toivonen@investinfinland.fi

 

Koskisen taloteollisuus investoi isojen puuelementtien tuotantolinjaan

$
0
0

Koskisen Oy on investoinut Vierumäellä sijaitsevaan taloteollisuusyksikköönsä. Tammikuussa käyttöönotetulla isojen puurakenteiden tuotantoon erikoistuneella linjalla valmistetaan parhaillaan Suomen suurimman puukoulun seinäelementtejä.

Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen kertoo Kouvolan Mansikka-ahon kouluprojektin elementtien valmistuvan kuluvan kevään aikana. Tammikuussa käyttöönotettu, jopa 4 x 14 neliömetrin kokoisia elementtejä valmistava linja soveltuu Kohosen mukaan koulujen lisäksi myös muiden suurikokoisia puuelementtejä hyödyntävien rakennusten, kuten puukerrostalojen sekä julkisten rakennusten seinä- ja kattoelementtien tuotantoon.

- Terveellinen puurakentaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Uuden tuotantolinjan myötä Herrala laajentaa tuotevalikoimaansa pientalorakentamisesta julkiselle sektorille ja on tiiviisti mukana tarjouskilpailuissa ja toteutuksissa.

Pientalorakentaminen pohjalukemissa

Sykäys tuotepaletin laajentamiseen on tullut omakotirakentamisen markkinakehityksestä, joka on ollut Juha Kohosen mukaan viime vuodet voimakkaassa laskussa.

- Maailman talouden mullistukset ovat vaikuttaneet sekä yksityisen että julkisen sektorin lainaottoon ja rakentamiseen. Tänä vuonna pientalorakentaminen on koko 2000-luvun pohjalukemissa.

Herralan omakotitalojen osalta kauppa on käynyt tiukasta markkinatilanteesta huolimatta kohtuullisen hyvin. Uusi muuttovalmismallisto sekä kirkastettu Herrala-brändi on huomattu kuluttajien keskuudessa ilahduttavan hyvin.

- Taloteollisuuden tuotanto on pyörinyt koko talven ja kevään ajan täysillä. Se lupaa hyvää myös loppu vuodelle, Kohonen arvioi.

Lisätietoja:
Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen, 044 749 7221, juha.kohonen@koskisen.com

Pientalon energiasaneeraus

$
0
0

Pientalojen energiasaneerauksen tavoitteena on rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen pienentäminen ja asumismukavuuden parantaminen.

Pientalojen energiasaneerauksen tavoitteena on rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen pienentäminen ja asumismukavuuden parantaminen.

Tässä osiossa on esitetty ne asiat, jotka tulee ottaa huomioon pientalon energiasaneerauksen korjaustarpeen arvioinnissa ja korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Osiossa on myös esitetty pientalon energiasaneerauksen rakenteellisiin ratakaisuihin liittyvät asiat sekä myönnettävät avustukset. Ohjeissa on myös käsitelty pientalon energiasaneerauksen korjaustoimenpiteisiin tarvittavia suunnitelmia, lupia ja vastuuhenkilöitä.

RoadShow 2013 luentoaineistot

$
0
0

Puuinfo, Finnish Wood Research, Työ- ja elinkeinoministeriö, PuuSuomi -hankeverkosto ja OSKE / Joensuun Tiedepuisto Oy järjestivät yhteistyökumppaneidensa kanssa 5.3.-25.4.2013 puurakentamisen koulutusseminaarin 16 paikkakunnalla. Kiertue keräsi yli 2000 osallistujaa, osallistujista puolet oli alan ammattilaisia ja puolet alan opiskelijoita.

Koulutuspäivän runko oli sama kaikilla paikkakunnilla: TEM / MSO, Puurakentamisen kehittämisohjelma, Puuelementti-rakentamisen avoin RunkoPES-standardi, RunkoPES-yhteensopivat teolliset järjestelmät, Rakennustuotteiden CE-merkintä ja Rakentamisen hiilijalanjälki. Lisäksi päivän aikana kuulltiin paikallisista puurakentamisen hankkeista. Esitykset avautuvat oheisista linkeistä.

Seminaaripaikkakunnat: Helsinki 5.3., Tampere 6.3., Hämeenlinna 7.3., Jyväskylä 12.3., Kuopio 13.3., Joensuu 14.3., Pori 19.3., Vaasa 20.3., Seinäjoki 21.3., Oulu 26.3., Rovaniemi 27.3., Turku 9.4., Raasepori 10.4., Kotka 23.4., Lappeenranta 24.4. ja Mikkeli 25.4.

Kaikille seminaareille yhteiset esitykset:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paikkakuntakohtaiset esitykset:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Topi Helle Finnish Wood Research Oy:n toimitusjohtajaksi

$
0
0

Tekniikan tohtori Topi Helle on nimitetty Finnish Wood Research Oy:n (FWR) toimitusjohtajaksi 6.5.2013 alkaen.

 

Topi Helle on aiemmin toiminut metsäklusterin tutkimus-, myynti-, markkinointi- ja strategiatehtävissä sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä Euroopassa ja myös Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa sekä Intiassa. Topi Helle siirtyy FWR:n palvelukseen Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy:stä, jossa hän on toiminut myyntijohtajana.

Lisätietoja: Tapani Kiiski, FWR:n hallituksen puheenjohtaja, puh 0400 814 148

 

Finnish Wood Research Oy on voittoa tavoittelematon puutuotealan yhteistutkimusyhtiö, joka suunnittelee ja toteuttaa puutuotealan yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisen tärkeitä tuotekehitys-, tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Tavoitteena on suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kehittyminen ja kasvu. Lisätietoja www.fwr.fi

Viewing all 2870 articles
Browse latest View live