Sisältö - content 1/2013

PÄÄKIRJOITUS - LEADER

• Paikallista ja perinteistä | Local and traditional

UUTTA - WHAT’S NEW

• Täystakuu ulkoverhoilulaudoille - Full 10-year guarantee for cladding
• Lisää vaihtoehtoja liimapuumarkkinoille - GL30 Glulam
• Kemiin CLT-valmistuslinja - A CLT production line for Kemi in pipeline

RAKENNETTU - BUILT

• Koulukeskus Pasteur - Pasteur school center / R2K Architectes, Guajard Technologies
• Päiväkoti Tillinmäki - Tillinmäki Daycare Center / Työyhteenliittymä A-konsultit, AFKSWise Group Finland
• Radical Wood Pavilion / Design+Analysis Workshop 2012
• Kiinteistöosakeyhtiö Metsätapiola - Metsätapiola Property Company / Arkkitehtitoimisto Helin & CO, Vahanen Oy

PUUSTA - FROM WOOD

• Markku Kosonen – puun aika - Time of wood
• Puutuotteiden CE-merkintä laajenee - CE markings of wood products to expand
• Tekninen tiedote - Technical information: Ehkäise ullakkopalo paloräystäällä - Preventing attic fires by using fire-resisting eaves

TULOSSA - COMING

• Puukerrostalokortteli Isokuusi - A block of wooden multi-storey apartment buildings
• Taidehalli Ruotsin Ylitornioon - An art hall for Övertorneå, Sweden / Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy Architects

PROFIILI - PROFILE

• Tekijät - Credits
• Yhteiseen hiileen - Pulling together / Arkkitehti - Architect Pekka Helin

Liitetiedostot

Puu 2013/1 (pdf)

Asuntoministeri Krista Kiuru patistelee rakennusalaa laadukkaaseen energiatehokkaaseen rakentamiseen. Suomessa kannattaa pyrkiä tavoitteena olevaan lähes  nollaenergiatasoon kaikessa rakentamisessa tämän vuosikymmenen kuluessa.

- Puurakentamisessa voitaisiin edetä tähän nopeasti teolliseen valmistukseen perustuvaan kuivarakentamiseen tukeutuen. Samalla luotaisiin kansallista osaamista, jolla olisi laajempaakin kysyntää vientimarkkinoilla, perustelee Kiuru.

Rakennusten home- ja kosteusvaurioiden kiintiö täynnä

Puurakentamisessa voitaisiin Kiurun mukaan tarjota hyvään energiatehokkuuteen, sprinklaukseen perustuvaan paloturvallisuuteen ja kosteusvarmaan rakentamiseen perustuen ihmisille myös sisäilmastoltaan ensiluokkaista tilaa samaan hintaan perinteisen rakentamisen kanssa. Puurakentaminen on teollisesti valmistettuna kuivarakentamista, muistuttaa Kiuru.

- Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä tai jo valmiita vaurioita. Suomessa ei rakennusten home- ja kosteusvaurioita tarvita enää yhtään lisää, kiintiö on siltä osin ollut jo pitkään täynnä, muistuttaa Kiuru.

Kiurun mukaan Suomessa tulisi hyödyntää rakentamisessa nykyistä enemmän arkkitehtonista osaamista, modernia tilan käytön suunnittelua sekä älyratkaisuja, jotka puhuttelevat ihmistä.  - Nyt pitää tavoitella seuraavan sukupolven rakentamisen ratkaisuja, joissa on vientipotentiaalia kuten cleantechillä, kannustaa Kiuru.

Puurakentaminen on liiketoimintaa, ei kansallisromantiikkaa

Kiuru näkee puurakentamisen potentiaalin suurena, koska sen toteutunut markkinaosuus on Ruotsiin verrattuna alhainen. Kiuru viittaa Kataisen hallitusohjelman mukaisesti perustettuun puurakentamisohjelmaan, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kerrostalotuotannossa, korjausrakentamisessa ja viennissä.

 - Puurakentamisen lisäämistä haetaan puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattamisesta,  lähiöiden korjausmarkkinoista, täydennysrakentamisesta sekä puutuoteratkaisujen viennistä, täsmentää Kiuru. Tässä ei ole kysymys kansallisromantiikasta, vaan työpaikkoja luovasta liiketoiminnasta.

Kiuru myöntää, että rakentamisessa markkinaosuuden kasvattamisen ratkaisevat tilaajat.  Puu on kärsinyt Kiurun mukaan rakennusmateriaalina akustiikkaan, paloturvallisuuteen, kosteus- ja homeongelmiin sekä rakentamisen kustannustasoon liittyvistä uhkakuvista ja ennakkoluuloista.

- On arveltu, että rakennuttajat eivät ole halunneet rakennuttaa puusta, sillä puu on koettu kerrostalorakentamisen materiaalina uutena ja riskialttiina. Tämä on johtunut siitä, ettei puukerrostalojen rakentaminen ole ollut yhtä tuttua, testattua ja luotettavaksi koettua kuin perin­teinen betoni- ja teräsrakentaminen. On ollut yksinkertaisesti helpompaa rakentaa muusta kuin puusta. Vakiintuneita asenteita ei ole helppo muuttaa. Siinä tarvitaan vahvoja argumentteja, eikä sitä voi tehdä asiakasta määräämällä, muistuttaa Kiuru.

Hyvänä puurakentamisen edelläkävijähankkeena Kiuru nostaa esiin Helsingin Jätkäsaareen nousevan puukaupunki­korttelin, Wood Cityn. Wood Cityn rakentaminen alkaa vuoden 2014 aikana, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuonna 2015.

- Nyt ei ole kyse siitä, että miten puu saavuttaa muiden materiaalien raken­ta­misen tason osaamisessa ja harjaantumisessa, vaan miten puurakentamisen kehitystyössä osataan hypätä jo seuraavaan vaiheeseen siten, että voidaan tarjota puurakennuksia, joita asiakkaat ja asukkaat haluavat, kuvailee Kiuru.

- Myös sosiaalisessa asuntotuotannossa puu voisi olla kustannustehokkuutensa ansiosta yksi varteenotettava materiaali, Kiuru lisää.

Älyrakentamisesta uusi brändi Suomelle

Vaikka valtiovalta on omilla toimillaan pyrkinyt edistämään teollista, ammattimaista puurakentamista, sen kasvu on perustunut kuitenkin pientalorakentamiseen. Kiuru ihmetteleekin, miten maassa,  jossa puu on merkittävä luonnonvara, ei puulle ole kehitetty nykyistä enemmän hyötykäyttöä myös rakentamisessa.

- Puurakentamisessa on kyse uuden osaamisen ja työpaikkojen luomisesta hyödyntämällä suomalaista perusluonnonvaraa, puuta. Varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutosalueella kysymys on erittäin konkreettisesti koettua arkipäivää, muistuttaa Kiuru.

Puurakentaminen tarvitsee Kiurun mukaan nyt vetoa ja vientiä. Puurakentamisen ja puukerrostalojen rakentamisen läpimurto tulee ministerin arvion mukaan vaatimaan T&K-panostuksia, uusia alan yrityksiä ja ennen kaikkea ennakkoluulotonta kiinnostusta kehitystyöhön, jotta markkinoiden kiinnostus voidaan saavuttaa.

- Ei pidä tyytyä pelkään sahatavaran vientiin, vaan puulle on haettava jalostusarvon nostoa, muistuttaa Kiuru. Kaikki se työ, joka tehdään uusien puun käyttöön perustuvien markkinakykyisten innovaatioiden kehittämiseksi, on hyväksi työllisyydellemme ja kansantaloudellemme. Jatkuva innovaatiotyö ja osaamisen kehittäminen ovat myös hyvän kilpailukyvyn perustaa, kun puutuoteala kansainvälistyy ja toivottavasti kasvaa globaalien trendien kuten ympäristöasioiden johdosta.

Puutuotealan viennin edistämistä ollaan nyt tehostamassa valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland -mallin mukaisesti. Kiurun mielestä Suomi tarvitsee nyt uusia Nokian alkuvaiheen kaltaisia innovaatioita ja brändejä, joihin Suomi tulisi voida yhdistää. - Tähän pääsemiseksi tarvitsemme vetureita, joita voisi löytyä rakennemuutoksen kourissa olevista perinteisesti toimivista yrityksistä. Jos kumisaappaista voidaan siirtyä mobiileihin tuotteisiin, niin ei liene estettä siirtyä sellusta älyrakentamiseen, muistuttaa Kiuru.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Ministeri Krista Kiuru, 020 610 100, krista.kiuru@ymparisto.fi
Erityisavustaja Jouni Parkkonen, 040 176 1304, jouni.parkkonen@ymparisto.fi

Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty huhtikuussa 2013. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.

ESPOON TUULINIITYN PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Espoon Tapiolaan, Tuuliniityn alueelle, kaavaillaan 6-7-kerroksisista puukerrostaloista koostuvaa korkeatasoista asuinaluetta, jossa toistuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. Alueen kokoluokka on 20 000-30 000 k-m². Hanke on Asuntosäätiön ja Metsä Woodin yhteisprojekti. Alueesta järjestettiin syyskaudella 2012 arkkitehtikilpailu asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotus ”tiebreak”. Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja Metsä Wood ryhtyivät yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa Tuuliniityn asuinalueelle. Tavoitteena on ripeä eteneminen asiassa. Tuuliniityn puukerrostaloalue on myös yksi TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyön kärkihankkeita Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. Nyt selvitetään hankkeen osalta myös mahdollista Tekes-yhteistyötä. Tavoitteena Tuuliniityssä on kumppanuuskaavoituksen kautta luoda tulevaisuuden asuinmiljöötä ja viihtyisää elinympäristöä sekä etsiä keinoja miten uudisrakentaminen voidaan luontevasti liittää vanhaan Tapiolaan. Samalla halutaan kehittää myös teollista puurakentamista. Kohde antaa niin ikään mahdollisuuden ekologisuutta korostavan miljöörakentamisen tutkimiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin. Tuuliniityn kerrostalot tullaan toteuttamaan Metsä Woodin kertopuisella Kerrostalojärjestelmällä, jossa on pilari-palkki-runko sekä ripa-laatta-elementeistä toteutetut välipohjat.

HAMINAN TERVASAARI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Tervasaari, Linnoituksen kaupunginosa
• Kaupunki / kunta: Hamina
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 42 hehtaaria, joista asuinkortteleiden pinta-alaa 8 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 62 000 k-m² asumista ja 28 000 k-m² liikerakentamista
• Asuntojen lukumäärä: n. 400 - 500 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3 ½ - 4 ½ -kerroksinen asuinkerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Haminan Linnoituksen kaupunginosaan ollaan suunnittelemassa kaupungin keskustan laajenemisaluetta. Tervasaari on aivan Haminan keskustan tuntumassa, heti sen eteläpuolella merenrannassa. Se on looginen suunta keskustan laajenemiselle. Alueelle on suunnitteilla noin 10 vuoden kysyntää vastaava määrä asuinrakentamista ja toimitilatontteja, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 000 k-m²:ä. Merenrantaan sijoittuu myös vapaa-ajan ja virkistystoimintojen alue; kylpylähotelli, risteilyterminaali, puurakenteisia rantamakasiineja, uimaranta ja venesatama. Tervasaaresta pyritään rakentamaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja luonteeltaan monipuolinen merellinen kaupunkiympäristö. Asemakaava mahdollistaa puukerrostalorakentamisen. Kaavaprosessin jälkeen on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu. Alueella on aiemmin toiminut saha, minkä vuoksi on jouduttu tekemään huomattavia maa-aineksen puhdistustoimenpiteitä.

HELSINGIN JÄTKÄSAAREN WOODCITY

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Jätkäsaaren Wood City
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistoja, hotelli, liiketiloja ja asumista
• Alueen / tontin koko: n. 8 300 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m², josta asumista 8 000 k-m², hotelli 8 000 k-m² ja toimisto 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (100)
• Ensisijainen rakennustyyppi: maksimissaan 8-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Wood City on Stora Enso Building and Livingin ja SRV Yhtiöt Oyj:n yhteishanke Helsingin Jätkäsaareen. Yhteistyössä on ollut mukana myös Helsingin ATT. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaisi uusinta suomalaista ympäristöystävällistä puurakentamisen teknologiaa. Kortteliin suunnitellaan toimisto- ja liiketiloja, hotellia sekä asuntoja yhteensä 28.000 k-m²:n edestä. Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin, jota on kehitetty eteenpäin yhteistyössä korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Wood City-korttelin on tarkoitus edustaa ilmastonmuutosta hillitsevää rakennustapaa, joka saavuttaa ympäristötavoitteet mm. rakennusmateriaalien vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen energiankäytön sekä rakennusten pienen energiankulutuksen avulla. Kohteesta pidettiin 16.2.-14.8.2012 arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus "Stories". 

HELSINGIN PUKINMÄEN ENERGIATEHOKKAAT PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Helsinki
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 8 441 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 7 700 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 43 ASO-asuntoa ja 48 vuokra-asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-7-kerroksinen pistetalo
• Kustannusarvio: 18 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Helsinkiin, Pukinmäen keskustaan, entiselle vanhustentalon tontille, Eskolantien varteen kaavaillaan 5-7-kerroksisia puukerrostaloja. Rakennusoikeutta on yhteensä 7 700 kerrosala-neliömetriä. Siitä puolet tullaan toteuttamaan ARA-vuokrakohteena ja puolet asumisoikeus / hitas-kohteena. Eskolantie 4:ään rakennetaan yhteensä neljä puukerrostaloa. Ne tulevat olemaan hahmoltaan noppamaisia ja sijoitetaan kulmittain katuun nähden, jolloin asuntoja saadaan avattua parempiin ilmansuuntiin. Samalla tiiviiseen rakennusrintamaan saadaan väljyyttä, näkymä tieltä suojellulle päiväkodille säilyy eikä kadun vastakkaisella puolella olevien talojen yksityisyys vaarannu. Pukinmäen hankkeen urakkakilpailu käynnistettiin 2012 kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka kuluessa laadittiin tarjouspyyntöasiakirjat suunnittelun ja rakentamisen yhteiskilpailun muodossa käytävään urakkakilpailuun. Suunnitelmat sisältävien tarjousten määräaika on 29.4.2013, minkä jälkeen suunnitelmat arvioidaan ja tarjoukset pisteytetään kilpailuohjelmassa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

JOENSUUN NOLJAKAN PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Noljakan puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Opiskelijoiden vuokrakerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 8 500 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 4 225 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 96 kpl (84 yksiötä ja 12 kaksiota)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6 kpl 2-kerroksisia puukerrostaloja
• Kustannusarvio: n. 9 600 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Joensuun Noljakkaan rakennetaan 6 puukerrostalon kokonaisuus, joihin tulee yhteensä lähes 100 opiskelija-asuntoa. Kohde on yksi Suomen suurimpia lähes passiivitasoisia puukerrostalohankkeita. Hanketta koordinoi Joensuun Tiedepuisto Oy ja rakennuttajana on Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli. Alueen asemakaava on 1970-80-lukujen vaihteesta, eivätkä uudet rakennukset vaadi kaavan muuttamista. Työmaa käynnistyi kesäkuun alussa 2012 tontilla olevien vanhojen talojen purkutöillä. Työt on tarkoitus saada päätökseen 2013 kesäkuun loppuun mennessä. Puukerrostalot rakennetaan kahdelle tontille, vanhojen purettavien asuintalojen tilalle. Hankkeessa on tarkoitus luoda elinkaarikustannuksiltaan edullisia puuelementtirakenteisia passiivi-pienkerrostaloja. Rakenteet tullaan toteuttamaan CLT (cross laminated timber) -elementeistä. Rakennuselementtijärjestelmän toimittaa Stora Enson Building and Livingin Pälkäneen yksikkö, ja kantavat rakenteet perustuvat täysin Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin.

JOENSUUN PENTTILÄNRANNAN PUUKERROSTALOKORTTELIT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Penttilänrannan puukerrostalokorttelit
• Kaupunki / kunta: Joensuu
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 25 300 m² (koko Penttilänranta 36 hehtaaria)
• Kerrosala-neliömetrit: 28 000 k-m² (koko Penttilänranta 175 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: 370 - 400
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-5-kerroksinen puukerrostalo

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Joensuuhun, Pielisjoen rantaan on rakenteilla mittava kerrostaloalue, Penttilänranta. Alueelle tulee myös puukerrostalokortteleita. Ensi vaiheessa haettiin rakentaja 3 300 m²:n kokoiselle puukerrostalotontille, jolla rakennusoikeutta on 3 100 k-m². Rakentajaksi valittiin Rakennusliike Purmonen Oy. Kohteen nimi on Asunto Oy Penttilänrannan Kotisatama. Kotisatama on omalle tontille vapaarahoitteisena rakennettava viisikerroksinen kerrostaloyhtiö, jossa on 35 pienehköä  asuntoa. Myöhemmin hakuun tulee toinen, huomattavasti suurempi kokonaisuus, 22 000 m² (3 tonttia), jossa rakennusoikeutta on 24 900 k-m². Asuntoja ensimmäiseen vaiheeseen tullee 40 - 50 ja toiseen 330 - 350. Rakennuskorkeus ensimmäisessä vaiheessa on 5 ja toisessa 4-5 kerrosta. Koko Penttilänranta on kooltaan n. 36 hehtaaria ja rakentamista tulee kaiken kaikkiaan 175 000 k-m². Kyseessä on hyvin pitkäaikainen hanke (n. 20 vuotta) ja Penttilänrantaan tullaankin ohjaamaan valtaosa seuraavien parin vuosikymmenen rakentamisesta Joensuussa. Penttilänrannan tavoitteena on haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Alue on vanhaa saha-aluetta, jossa on ollut teollista toimintaa yli 100 vuotta. Teollinen toiminta on jättänyt maaperään siinä määrin haitta-aineita, että alueen maaperä on täytynyt puhdistaa, ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa. Rakentaminen on alkanut ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo 2013.

JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Puukuokka
• Kaupunki / kunta: Jyväskylä
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli
• Alueen / tontin koko: 9 920 m²
• Kerrosala-neliömetrit: n. 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 175 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 28 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhdessä energiatehokkaan kerrostalohankkeen Jyväskylään, noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Kuokkalan alueelle rakennettava ”Puukuokka” on erittäin näkyvällä paikalla, lähellä Jyväskylä asuntomessualuetta 2014. ”Puukuokka” koostuu kolmesta 6-8-kerroksisesta puukerrostalosta, joiden kerrosala on yhteensä n. 12 000 k-m². Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Alueen kaavamuutos on tekeillä. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja valmista olisi tarkoitus olla jo saman vuoden syksyllä.

KERIMÄEN KIRKKORANNAN PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kirkkorannan puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Savonlinna (Kerimäki liittynyt Savonlinnaan)
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue on 49,5 hehtaaria, josta maa-aluetta noin 25,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 19 320 k-m² (koko alue), josta kerrostalorakentamista 3 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 50 kerrostaloasuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksisia puukerrostaloja, rivi- ja pientaloja, sekä liike-, palvelu- ja toimistorakentamista.

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kerimäen Kirkkorantaan ollaan suunnittelemassa monipuolista asuin- ja virkistysaluetta, joka sisältää myös puukerrostaloja. Puurakentamismahdollisuuksia on puukerrostalojen lisäksi rivitalokohteissa, rantapaviljongissa, venevajoissa ja uima-alueen rakennuksissa. Aluetta halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa. Kirkkorannan suunnitelmien tavoitteena on vahvistaa Kerimäen elinvoimaisuutta sekä kehittää keskustaajamaa matkailu- ja virkistyskeskuksena ja edesauttaa sen kaupallisten palveluiden säilymistä ja monipuolistumista. Kirkkoranta sijaitsee Kerimäen keskustaajaman eteläosassa Puruveden rannalla. Aluetta rajaa lännessä Kerimäentie, pohjoisessa ja idässä Puruvedentie ja vesialue sekä etelässä Puruvesi. Alueella sijaitsee osa Kerimäen kaupallisista ja julkisista palveluista, jonkin verran asumista, museorakennuksia ja rakennetun kulttuuriympäristön suojeltuja arvokohteita sekä venesatama ja virkistysalueita. Kaavatyössä huomioidaan myös Puruveden virkistyskäytön edistäminen sekä järven ja ranta-alueen ympäristöarvot. Asemakaavan tekee Finnish Consulting Group. Kaavatyössä hyödynnetään Kirkkorannan kehittämisen pohjaksi Pöyry Finland Oy:n vuonna 2009 laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Jatkosuunnitelmaa kaavoitustyön pohjalle tekee Tomi Laine diplomityönään Tampereen teknilliselle yliopistolle. Diplomityö valmistuu toukokuussa 2013.

KOKKOLAN VANHASATAMALAHDEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Kokkola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: -
• Kerrosala-neliömetrit: 12 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 190
• Ensisijainen rakennustyyppi: 8-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: 28 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy on käynnistänyt puukerrostalohankkeen Kokkolan Vanhasatamalahteen vuoden 2011 asuntomessualueen eteläpuolelle. Hanke koostuu neljästä 8-kerroksisesta puurakenteisesta pistekerrostalosta. Talot sijoitetaan vierekkäin kaarevan Havsvägen varrelle. Rakennusten kadun puolesta aiotaan massoittelultaan selkeää ja suoralinjaista sisäänvedettyine parvekkeineen. Pihan puoli voi olla jäsentelyltään monimuotoisempi, parvekkeet ulostyöntyviä ja kerroskorkeus vain seitsemän kerrosta, mikä mahdollistaa kattoterassit merinäköalalla. Väritykseltään kadun puoli halutaan värilliseksi ja sisäpiha kontrastina neutraalimmaksi. Kokkolan kaupunki on aloittanut Lakean ehdotuksen pohjalta asemakaavamuutosprosessin alkuvuodesta 2013. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueelle toteutuvan asuntorakennusten talotyypit ja korttelisuunnitelmat.

KOUVOLAN PALLOKENTÄN ALUE (E2 - KERROSTALOKILPAILU)

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: E2-kerrostalokilpailu (Pallokentän alue)
• Kaupunki / kunta: Kouvola
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: n. 1,2 hehtaaria, rajattu alaspäin kilpailuvaiheen 1,5 hehtaarista
• Kerrosala-neliömetrit: 8 000 k-m², kilpailuvaiheen 15 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 90-100, kilpailuvaiheessa 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-8-kerroksisia piste- ja lamellitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kouvolaan, Kuusankosken rannalle sijoittuvalle tontille on järjestetty kansainvälinen E2 (Ecology + Economy) -puukerrostalojen suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailu oli luonteeltaan konseptikilpailu ja sen tarkoituksena oli kehittää ja soveltaa puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä järjestelmäratkaisuineen käyttäen esimerkkinä Kouvolassa toteutettavaa asuinkerrostaloaluetta. Kilpailun tavoitteena oli myös käynnistää puurakentamiseen liittyvä koulutus-, tutkimus-, ja kehityskeskus, Woodinno ja edistää sen avulla uutta yrittäjyyttä Kouvolan seudulla. Kilpailun avulla halutaan edistää myös puukerrostalorakentamisen teollisten sovellusten käyttöönottoa kaikkialla Suomessa. Kouvolan kaupunki on järjestänyt kilpailun yhteistyössä KSS Energian, Kymenlaakson liiton, Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön ja Tekesin kanssa. Kilpailun voittajatöiksi valittiin E2volution ryhmänvetäjänä Arup GmbH ja Puu-Bo vetäjänään Bjarke Ingels Group BIG. Voittajatöiden pohjalta tehtävä kaavoitustyö on meneillään. Asemakaavasta tehdään siinä määrin väljä, että kumpi tahansa työ tai niiden yhdistelmä on mahdollista toteuttaa alueelle. Aluetta ja rakentamisen määrää on rajattu alkuperäisestä 15 000 k-m²:sta n 8 000 k-m²:iin.

KUOPION JULKULAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Julkulan täydennysrakentaminen
• Kaupunki / kunta: Kuopio
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, palstaviljely ja virkistysalue
• Alueen / tontin koko: Koko suunnittelualue: 13 hehtaaria. Kortteli 38 n. 11 000 m² ja kortteli 40 n. 12 000 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 10 000 k-m² (2 x 5 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: Kortteli 38: 84 asuntoa, kortteli 40: 80-90 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: Pääosin 5-kerroksiset puukerrostalot
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Kuopion Julkulanniemen ympäristöön valmistellaan asemakaavamuutosta ja täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen arvioidaan tukevan alueen nykyisten palvelujen säilymistä. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös Kuopion ensimmäiset puukerrostalot. Puukerrostalot on osoitettu kortteleihin 38 ja 40, joissa molemmissa on rakennusoikeutta 5 000 k-m² viiteen kerrokseen asti. Tavoitteena on 5-6 puukerrostaloa. Alueelle haetaan puukerrostalojen rakentamisesta kiinnostuneita rakennusliikkeitä. Korttelin 38 osalta on ideasuunnitelmat olemassa. Alueella aiotaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Alue mahdollistaa myös paikallisen lähiruoan tuotannon. Virkistysympäristöä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Alueella sijaitsee kaksi suojeltua rakennusta: alkujaan pappilaksi 1800-luvulla rakennettu, mutta nykyisin nuorisotiloina ja kyläntalona toimiva Julkula-talo sekä paikallisesti arvokas, 1600-luvulta lähtöisin oleva Tossavalan pihapiiri. Alueella sijaitsee myös yleistä rakentamista: erityiskoulu, päiväkoti ja palvelutalo sekä 1970-90-luvuilla rakennettuja pääosin puisia omakotitaloja.

LIEDON TIMPERIPUISTON PUUKERROSTALOT

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Timperipuistion puukerrostalot
• Kaupunki / kunta: Lieto
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 4 098 m²
• Kerrosala-neliömetrit:  1. talo As Oy Liedon Timperi: 788,5 k-m², + myöh. kaksi suunnilleen saman kokoista lisää
• Asuntojen lukumäärä: 3 x 12
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Liedon Timperipuistoon Simpukkatielle on suunnitteilla kolme 4-kerroksista puukerrostaloa. Kohde sijaitsee hyvällä paikalla peltomaisemissa lähellä Liedon keskustan palveluita. Aluksi rakennetaan yksi talo, As. Oy Liedon Timperipuisto ja loput kaksi myöhemmin. Alueen asemakaava on lainvoimainen ja rakentamaan on tarkoitus päästä kevään 2013 aikana. Hankkeessa on ollut aktiivisesti mukana Turun ammattikorkeakoulu, jossa on suunniteltu kohteessa käytettävä Timperipalkki-puurakennusjärjestelmää. Järjestelmä on yhteensopiva myös uuden RunkoPES:in kanssa. Kohteen rakentamisesta vastaa Ojarannan Rakennus Oy.

NURMIJÄRVEN RAJAMÄEN KYLÄNPÄÄN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Rajamäen Kylänpään alue
• Kaupunki / kunta: Nurmijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Kerros- ja pientaloasuminen, lähipalvelut sekä keskustatoiminnot
• Alueen / tontin koko: 72 hehtaaria (koko suunnittelualue)
• Kerrosala-neliömetrit: -
• Asuntojen lukumäärä: -
• Ensisijainen rakennustyyppi: -
• Kustannusarvio: -

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nurmijärven Rajamäen asemakaavaa ollaan muuttamassa taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta. Näkymää hallitsevat peltoaukeat sekä niiden väliin jäävät puustoiset kukkulat. Alueella sijaitsee mm. entinen Metsäoppilaitos ympäristöineen, joitain tilakeskuksia sekä parikymmentä voimassa olevan kaavan mukaista pientaloa. Alueen vahvuus ovat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Suunnittelualueen kautta kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää Rajamäen urheilualueen Kiljavannummen ja Herusten ulkoilureitteihin. Yhteys tullaan säilyttämään etsimällä sille luonteva sijainti kaavaratkaisussa. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Tarkoitus on, että ainakin osa kerrostalorakentamisesta on puurakentamista, mahdollisesti koko alue. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan myös Käpylän asuinalueen eteläosan sekä olemassa olevan Kylänpään asuinalueen itäisen osan asemakaavaratkaisujen ajanmukaisuus. Alue on toistaiseksi rakennuskiellossa.

PORIN SÄKYLÄN PUUKERROSTALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Asunto Oy Säkylän Timosenrinne
• Kaupunki / kunta: Säkylä
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo
• Alueen / tontin koko: 1 900 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 743 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 8
• Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Myyntihinta n. 2 500 € / m²

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Säkylän Timosenrinteelle on suunnitteilla 3-kerroksinen puukerrostalo, Asunto Oy Säkylän Timosenrinne. Kohde rakennetaan purettavan vanhan poliisiaseman paikalle kortteliin 91 tontille 22. Osoite on Rantatie 328:ssa. Rakennuksen ensimmäinen kerros tulee olemaan betonirakenteinen ja sisältää asuntojen autotallit ja varastot sekä teknisiä tiloja. Kaksi ylempää kerrosta on asumista varten ja ne toteutetaan puurakenteisista suurelementeistä. Timosenrinteessä on haluttu panostaa energiatehokkuuteen ja kohteeseen on tulossa mm. maalämpö.

PORVOON LÄNSIRANTA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Länsiranta
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Länsirannan kaavamuutosalue n. 25 hehtaaria, josta puurakentamista painottavaa n. 11 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Puurakentamista painottavaa kerrosalaa n. 75 000 - 83 000 k-m², josta vähintään 3-kerroksista 31 500 - 48 600 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: (400 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja, erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Porvoon Länsirannan eteläosaan kaavaillaan energiatehokasta erillispientalo-, rivitalo- ja kerrostalorakentamista. Länsirannalla on jo ennestään modernia puutalorakentamista. Sinne valmistui 2003 kaksikerroksisista pientaloista koostuva moderni ja tiivis puukaupunkialue. Länsirantaan on tämän jälkeen kaavoitettu ja kaavoitetaan koko ajan lisää rakentamista, joista valtaosa on tarkoitus toteuttaa vähintäänkin puujulkisivuisina, mutta mahdollisesti myös puurunkoisina. Alueen rakennuskanta tulee olemaan kerrostalopainotteinen ja se jatkaa Porvoon Länsirannan Moderni puukaupunki -teemaa. Länsirannan kaavoitustyö koostuu seitsemästä osa-alueesta, joista kolmessa (Modernin puukaupungin jatko, Taidetehtaan alue ja Eteläinen alue) tullaan painottamaan puurakentamista. Kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen ja puupainotteista rakentamista tullee yhteensä jopa 83 000 k-m². Kaavoitustyö Eteläisellä alueella on vielä kesken.

PORVOON TOUKOVUORI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Toukovuori (osa uutta Skaftskärrin energiatehokasta kaupunginosaa)
• Kaupunki / kunta: Porvoo
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 30 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: Rakennusoikeutta 62 960 k-m², josta kerrostalorakentamista 22 350 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (kerrostaloissa n. 300 kerros)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-6-kerroksisia asuinkerrostaloja sekä 2-kerroksisia erillispientaloja ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Toukovuori sijaitsee noin 3 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon. Se on ensimmäinen Skaftkärrin kaavarunkoon perustuvista pilottiasemakaavoista. Koko Skaftskärrin kaupunginosa on laajuudeltaan n. 400 hehtaaria ja sinne tulee yhteensä n. 6000 asukasta. Skaftskärrin osa-alue, Toukovuori, on kooltaan n. 30 hehtaaria, ja sen tavoitteena on rakentaa energiatehokas puurakenteinen tulevaisuuden asuinalue. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kauttaaltaan pieneen hiilijalanjälkeen ja kestäviin ratkaisuihin. Suunnitelmilla tavoitellaan myös omaleimaista porvoolaista ilmettä sekä monipuolista tonttitarjontaa. Alueelle rakennetaan sekä korkeita kerrostaloja että matalampia erillispientaloja ja rivitaloja. Kerroskorkeus on alueella kuitenkin kauttaaltaan vähintään 2 kerrosta. Toukovuoressa halutaan panostaa myös kestäviin liikennemuotoihin. Joukkoliikenteen sekä houkuttelevan pyöräily- ja jalankulkuympäristön suunnitteleminen ovat olleet kaavan laatimisen lähtökohtia. Alueeseen on tarkoitus sisällyttää myös energia- ja hiilitaseen sekä näiden kautta ilmastovaikutusten arviointi.

RAUMAN PAPINPELLON PUUKERROSTALOALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Papinpellon puukerrostaloalue
• Kaupunki / kunta: Rauma
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: 5,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 11 200 k-m² + 2. vaihe n. 10 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 160 - 170 asuntoa jokaista vaihetta kohti
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-4-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: Pyritään Rauman yleiseen hintatasoon

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Rauman Papinpellolle (Luoteisväylän, Hakunintien, Itsenäisyydenkadun ja Metsotien rajaamalle alueelle), Sorkantien risteyksen välittömään läheisyyteen on määrä rakentaa korkeatasoinen puukerrostaloalue valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteiden mukaisesti. Alueella tavoitellaan inhimillistä mittakaavaa ja puurakentamisen perinteen uutta omaleimaista jatkumoa suojellun vanhan Puu-Rauman pohjoispuolelle. Alueen ideoimiseksi teetettiin kolme arkkitehtidiplomityötä, jotka toimivat syksyllä 2011 järjestetyn tontinvaraus-kilpailun pohjana. Alueen 1. vaiheen tontinluovutuskilpailun voitti Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n ehdotus nimeltä ”Tommost pitsi”. Rakentaminen alkaa kesällä 2013.

SAARIJÄRVEN SENIORIPUUKERROSTALO OMATOIMI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Senioripuukerrostalo Omatoimi
• Kaupunki / kunta: Saarijärvi
• Alueen käyttötarkoitus: Senioriasuminen
• Alueen / tontin koko: n. 3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 2 800 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 35
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen asuinkerrostalo
• Kustannusarvio: 5 - 6 milj. €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Saarijärven Sivulanpellon alueelle, aivan keskustan tuntumaan, on ideoitu ja kaavoitettu 4-kerroksinen senioripuukerrostalo. Kyseessä ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo, vaan yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva seniorien asuinkerrostalo yli 55-vuotialle. Jokaisella yksineläjällä tai pariskunnalla on oma asunto, mutta myös yhteisiä tiloja ja aktiviteettimahdollisuuksia on runsaasti. Alueen asemakaava on tehty hankkeesta käydyn opiskelijaideakilpailun pohjalta. Voittaneen työn suunnitteli Pekka Pekkanen Aalto-yliopistosta. Alueen asemakaava hyväksyttiin 6.6.2011. Taloa on jatkosuunnitellut arkkitehtitoimisto Puusta Innovations Oy. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdistys RAY 1 560 000 eurolla. Tällä hetkellä hankkeessa käydään kustannusneuvotteluja. Rakentamaan on tarkoitus päästä kesällä 2013. Sivulanpellon alueelle on lisäksi varattu mahdollisuus rakentaa kolme 4-kerroksista puukerrostaloa (1300 k-m² + 1300 k-m² + 1300 k-m²) sekä kaksi 6-kerroksista puukerrostaloa (3000 k-m² + 3000 k-m²).

SEINÄJOEN LINTUVIITA 2

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Lintuviita 2
• Kaupunki / kunta: Seinäjoki
• Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalo
• Kerrosala-neliömetrit: 1. vaihe 3100 k-m², 2. vaihe mahdollisesti tulossa
• Asuntojen lukumäärä: 1. vaihe n. 55 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 6-kerroksinen puukerrostalo
• Kustannusarvio: n. 7 230 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhteistyössä kerrostalohankkeen Seinäjoelle, Lintuviita 2:een. Hanke on täydennysrakentamista ja rakennetaan pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Hanke käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT -pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Asemakaava ensimmäistä vaihetta varten on valmis. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi myös toisen vaiheen rakentamisen. Tavoitteena on päästä rakentamaan keväällä 2013 ja ensimmäisen vaiheen olisi tarkoitus olla valmis syksyllä 2013.

SIPOON JOKILAAKSO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Sipoon Jokilaakso
• Kaupunki / kunta: Sipoo, Nikkilän kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 37 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 63 800 k-m², josta kerrostaloasumista n. 20 600 k-m² ja palveluita n. 4 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: (n. 250 kerrostaloasuntoa)
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksisia asuinkerrostaloja ja erillispientaloja sekä townhouse-rivejä ja rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Sipoon Jokilaakso sijaitsee Sipoon suurimmassa taajamassa ja hallinnollisessa keskuksessa Nikkilässä, aivan taajamakeskuksen tuntumassa. Suunnittelualue rajoittuu yhdeltä laidaltaan myös Sipoonjokeen. Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen asuinalue noin 1000 asukkaalle. Keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen, yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut. Alueelta on noin puolen tunnin ajomatka Helsinkiin ja noin 20 minuutin ajomatka Porvooseen. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu. Kilpailun voitti ehdotus Aarrekartta, tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Aarrekartta visioi joen rantaan toiminnallisen viheralueen, johon monimuotoisen asuntotarjonnan korttelialueet avautuvat. Korttelialueet kätkevät sisäänsä yksilöllisiä aukioita, jotka alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reitti kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt kesäkuussa 2012. Suunnittelu jatkuu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakentajia on tarkoitus saada hankkeeseen mukaan jo ennen kuin kaava on valmis.

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Luontokeskus Haltia
• Kaupunki / kunta: Espoo
• Alueen käyttötarkoitus: Luontokeskus
• Alueen / tontin koko: n. 1,5 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 3 500 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3 -kerroksinen julkinen rakennus
• Kustannusarvio: n. 15 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Pääkaupunkiseudulle, Espoon Nuuksioon nousee kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä Suomen luontokeskus Haltia. Keskus sijaitsee Solvallan urheilupuiston läheisyydessä, noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja 17 kilometriä Espoon keskuksesta. Haltia esittelee yhden katon alla Suomen luonnon helmiä elämyksellisellä tavalla. Samalla se on myös portti Suomen luontoon, sillä Nuuksion erämainen järviylänkö kutsuu retkelle suoraan Haltian ovelta. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, luontokoulutukselle, kokouksille ja perhejuhlille. Rakentamista varten perustettiin vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, johon kuuluvat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Oy. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävien hoitajaksi valittiin Pöyry CM. Haltia rakennetaan suurelementeistä Stora Enson ja sen tytäryhtiön Eridomic Oy:n CLT -tekniikalla. Haltiasta tulee Suomen ensimmäinen CLT -puuelementtitekniikalla toteutettava julkinen rakennus. Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Valittu rakennustapa on sekä ekologinen että taloudellinen. Rakentamisessa ovat muutenkin keskiössä luontoarvot ja ekologisuus.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN SYNERGIATALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
• Kaupunki / kunta: Helsinki, Viikin kaupunginosa
• Alueen käyttötarkoitus: Toimistorakennus
• Alueen / tontin koko: n. 1,3 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: n. 20 000 k-m²
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen toimistorakennus
• Kustannusarvio: n. 50 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Senaatti-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus järjestivät 2010 kansainvälisen suunnittelu-kilpailun Helsingin Viikkiin kaavaillusta Suomen ympäristökeskuksen uudesta päätoimipaikasta. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n vetämä työryhmä ehdotuksellaan ”Apila”. Synergiatalo tulee sijoittumaan Viikin Tiedepuistoon näkyvälle paikalle, Tilanhoitajankaaren ja Mustialankadun risteykseen, joka avautuu Viikin laajaan peltomaisemaan. Rakennukseen on kaavailtu toimitilat noin 625 henkilölle. Hankkeen laajuus on noin 20 000 k-m², josta 20 % on laboratoriotiloja. Toimitalosta tehdään energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä sekä hyvää työympäristöä muodostavan, kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde.  Tavoitteena on ”lähes nollaenergiarakennus” sekä hyvä materiaalitehokkuus eli rakennuksen päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta haetaan omaleimaisuutta ja ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä.

TAMPEREEN VUOREKSEN ISOKUUSEN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vuoreksen Isokuusen alue
• Kaupunki / kunta: Tampere
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: Koko Isokuusen alue on n. 50 hehtaaria, josta 1. vaihe 36,9 hehtaaria, lisäksi n. 10 hehtaaria (vahvistamaton)
• Kerrosala-neliömetrit: Koko Isokuusen alue n. 223 500 k-m², josta kerrostalorakentamista n. 105 000 k-m².
• Asuntojen lukumäärä: Koko alueella yhteensä n. 2300 asuntoa, joista kerrostaloissa n. 1 500 asuntoa.
• Ensisijainen rakennustyyppi: Puukerrostaloja, rivi- ja erillispientaloja sekä liikerakennuksia, kerroskorkeudet 1-7

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Tampereen kaupunki on käynnistänyt Suomen suurimman yhtenäisen nykyaikaisen puukaupungin, Isokuusen, alue- ja korttelisuunnittelutyön. Isokuusi sijaitsee noin 7 kilometriä etelään Tampereen keskustasta, Vuoreksen alueen pohjoisosassa, Särkijärven ja asuntomessualueen välissä. Isokuusi tulee olemaan yli 4000 asukkaan asuinympäristö, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Alueen osayleiskaavan pohjalta on laadittu yleissuunnitelma, jonka teki Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Asemakaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2012. Isokuusen ensimmäisen toteutusvaiheen asemakaavaehdotus alueelle, joka käsittää Puukaupungin aloituskorttelit ja Harjanteen pientalovaltaisen asuntoalueen, valmistuu toukokuussa 2013. Isokuusi on osa Vuoreksen uutta kaupunginosaa, joka rakennetaan viheralueiden ja vesistöjen keskelle hyvien kulkuyhteyksien varrelle Tampereen eteläosaan. Luonnonläheisen asumisen lisäksi se tarjoaa pikkukaupungin palvelut ja tunnelman. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli 14 000 asukasta. Tulevaisuudessa se tulee olemaan myös tuhansien työssäkäyntialue.

TURUN LINNANFÄLTTI - MODERNI PUUKAUPUNKI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Linnanfältti - Turun moderni puukaupunki
• Kaupunki / kunta: Turku
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostaloalue
• Alueen / tontin koko: Koko alue 8,4 hehtaaria, josta uudisrakentamista 4,4 hehtaaria.
• Kerrosala-neliömetrit: Uudisrakentaminen noin 46 000 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: Noin 450 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-5-kerroksiset asuinkerrostalot, myös 2-kerroksisia rivitaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Turun Linnanfältistä tulee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen ja noin tuhannen asukkaan asuinalue Turun linnan kupeeseen, Aurajoen läheisyyteen. Alueen tontinvarauskilpailu käytiin vuonna 2008. Kilpailun voittivat seuraavat tahot: NCC Rakennus Oy / Optiplan Oy, Peab Oy / Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy ja YIT Rakennus Oy / Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Alueen ideointi ja suunnittelu puurakentamiskohteena on ollut pitkäaikainen projekti, jossa on ollut omat haasteensa. Alueen puurakentamistavoitteista ja velvoitteista saatiin aikaan yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kesken keväällä 2010. Sopimuksen mukaan alue toteutetaan puurakentamiskohteena Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Maanomistusvaihdosten jälkeen Turun kaupunki asetti alkuvuodesta 2011 alueen rakennuskieltoon, jotta alueelle saatiin kaavoitusrauha. Alkuvuodesta 2013 valmistuneen asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle rakennetaan 2-5-kerroksisia uudisrakennuksia. Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat olleet kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen sekä visuaalinen (umpikorttelit, autopaikoituksen toteuttaminen kellareihin ja pihakansien alle) ja toiminnallinen (asuminen, työpaikat, palvelut, joukkoliikenne) kaupunkikeskustamaisuus. Muita tärkeitä teemoja ovat olleet asumisen uudet muodot, alueen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla.

VAASAN LAKEANKULMA KIINTEISTÖ OY 

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Kiinteistö Oy Vaasan Lakeankulma
• Kaupunki / kunta: Vaasa
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo ja liiketila
• Alueen / tontin koko: 4 961 m²
• Kerrosala-neliömetrit: 8 930 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: 150
• Ensisijainen rakennustyyppi: 5-8-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksinen liiketila
• Kustannusarvio: 25 000 000 €

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Lakea Oy suunnittelee uutta puukerrostalohanketta Korsholmanpuistikon ja Mäkikaivontien kulmalla sijaitsevalle tontille. Tontilla on tällä hetkellä punatiilinen liike- ja varastorakennus, joka aiotaan purkaa. Tilalle rakennetaan puurakenteinen 2-8-kerroksinen kerrostalokokonaisuus, joka sisältää niin liiketilaa kuin kerrostaloasuntoja. Vaasan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 11.3.2013. Kaavamuutostyön aloitus odottaa vielä valtuuston käsittelyä.

VANTAAN ASUNTOMESSUJEN PUUKERROSTALOKORTTELI

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
• Kaupunki / kunta: Vantaa
• Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli
• Kerrosala-neliömetrit: 11 225 k-m² + 3 600 k-m²
• Asuntojen lukumäärä: n. 200 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 4-5-kerroksisia kerrostaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Vantaan asuntomessualueelle (2015) ollaan suunnittelemassa kahta puukerrostalokorttelia (korttelit 23170 ja 23175). Rakennukset ovat 4-5-kerroksisia ja rakennusoikeutta on toisessa korttelissa 11 225 k-m² ja toisessa 3 600 k-m². Kadun varteen toivotaan korkeampaa rakentamista ja puiston puolelle matalampaa. Neuvottelut ovat käynnissä rakennusliikkeiden kanssa. Tontinvaraukset varmistuvat kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.6., jolloin saadaan lisätietoa itse rakennuksista ja rakentajista. Kohde toteutetaan todennäköisesti vuokra-asunnoiksi. Hankkeen yksi päätarkoitus on olla esimerkkinä madaltamassa kynnystä rakentaa puukerrostaloja ylipäänsä. Asuntomessut toteutetaan Kivistössä, Länsi-Vantaalla, tulevan Kehäradan varrella. Alue on osa laajaa kaupunkirakentamista Kivistön aseman tuntumassa, Marja-Vantaan-projektialueella, joka on pääkaupunkiseudun merkittävin uusi suunnitteilla oleva asuin- ja työpaikka-alue.

VIHDIN PAJUNIITYN ALUE

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Pajuniityn alue
• Kaupunki / kunta: Vihti, Nummelan taajama
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinalue
• Alueen / tontin koko: n. 77 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: (n. 150 000 k-m²)
• Asuntojen lukumäärä: (n. 1 500)
• Ensisijainen rakennustyyppi: (4-8-kerroksinen), sisältää kerrostalojen lisäksi matalampia rivi- ja erillispientaloja

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Nummelan taajaman tuntumassa olevaa laajaa viljelyaluetta kaavaillaan keskustan rakentamisen laajenemisalueeksi. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä tehokkaan rakentamisen alue keskeiselle sijainnille palveluiden ääreen ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelään kohti Vanhaa Turuntietä. Alueen keskeisiä elementtejä tulevat olemaan keskuspuisto, runsaat liikuntapalvelut ja uusi koulukeskus. Rakennuskanta tulee olemaan monipuolinen sisältäen niin kerros-, rivi-, kuin erillispientalojakin. Alueelle on tarkoitus tulla myös puurakenteisia kerrostaloja. Laaja alue rakentunee vaiheittain ja alueella aiotaan toteuttaa laatukilpailuja kortteleittain. Rakennuttajat ja rakentajat halutaan kaavaprosessiin mukaan jo ennen kuin kaava on valmis. Alueen kaavaehdotus on valmisteilla. Sveitsinmäen osaalueen kaava on jo hyväksymisvaiheessa.

YLIVIESKAN TAANILA - MODERNI PUUKAUPUNKIALUE JA CENTRIA-TALO

HANKETIEDOT

• Hankkeen nimi: Taanilan moderni puukaupunkialue ja Centria -talo
• Kaupunki / kunta: Ylivieska
• Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloalue, koulutus, tutkimus, liikenneasema ja vapaa-ajan palvelut
• Alueen / tontin koko: 29 hehtaaria
• Kerrosala-neliömetrit: 75 300 k-m², josta 44 700 k-m² asuinkerrostalorakentamista
• Asuntojen lukumäärä: 422 asuntoa
• Ensisijainen rakennustyyppi: 2-3-kerroksiset lamelli- ja luhtitalot sekä 4-6-kerroksiset pistetalot

Lyhyt kuvaus hankkeesta: Ylivieskan Taanilan alue on osaprojekti valtakunnallisessa Moderni Puukaupunki-hankkeessa. Alue rakentuu Ylivieskan Centria-talon laajennuksen ympärille sisältäen myös mittavan puukerrostaloalueen sekä opiskelija-asumista, liikenneaseman, päiväkodin ja urheilupalveluita. Alueen on määrä perustua puurakentamiseen, ja sen ideoimiseksi teetettiin Oulun yliopistossa arkkitehtidiplomityö, joka toiminee tulevan kaavoitustyön pohjana. Ideointityön teki arkkitehti yo. Janne Tolppanen. Tällä hetkellä alueella tutkitaan liikennemahdollisuuksia ja eri liittymien paikkoja. Alueen rakentaminen lähtee todennäköisesti liikkeelle liikenneasemasta, jonka arvioitu valmistumisajankohta on vuosi 2015. Cetria-talon ja muun rakentamisen sekä asema-kaavoituksen suhteen odotetaan ammattikorkeakoulun avausta asiassa ja projektin etenemistä.

SUOMALAINEN PUUKERROSTALOHANKEKANTA - LUKUJA JA LASKELMIA

FAKTAA SUOMALAISTEN ASUMISESTA (2011 tilastoja)

• Suomessa on 5,386 miljoonaa asukasta.
• Asuntoja on 2,85 miljoonaa kpl.
• Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 1,9 henkilöä.
• Kerrostaloasuntoja 1,221 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että maamme kaikista asunnoista 43 % sijaitsee kerrostaloissa.
• Suomalaisen asunnon keskipinta-ala (jos otetaan mukaan kaikki maamme asunnot) on 78 h-m².
• Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57 h-m².
• Jokaista suomalaista kohti on asuinpinta-alaa n. 41 h-m².

LASKELMIA TIETOKANNAN PUUKERROSTALOHANKKEISTA

• Uutta puukerrostalorakentamista on tulossa yhteensä n. 469 500 k-m², josta:
  • 426 000 k-m² on asumista.
  • 43 500 k-m² on julkista, toimisto- tai hotellirakentamista.

Laskelmassa eivät ole mukana Haminan Tervasaaren, Nurmijärven Rajamäen, Vihdin Pajuniityn  eikä Ylivieskan Taanilan alueet, koska ei voida arvioida, paljonko alueiden rakentamismäärästä tulee lopulta olemaan puukerrostalorakentamista. Osassa kohteista kerrosalan määrä ei ole eksakti, jolloin laskelmaan on otettu annettujen lukujen keskiarvo.

• Uusia puukerrostaloasuntoja tulossa yhteensä:
  426 000 k-m²  /  (1,25 x 57 h-m² = 71,25 k-m²)  =  n. 6 000 asuntoa
• Uusia asukkaita puukerrostaloihin tulossa yhteensä:
  426 000 k-m²  /  (1,25 x 41 h-m² = 51,25 k-m²)  =  n. 8 300 asukasta

Lisäinformaatiota puukerrostaloista:

• Katso Oikopolku: Puukerrostalot
• Kirjallisuutta (tilattavissa Puuinfosta, a' 24 €/kpl) :
  • Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri
  • Kotina puinen kaupunkikylä
  • Suomalainen puukerrostalo - puurakentamisen kehittämisen etulinjassa

Liitetiedostot

Puukerrostalohankekanta 04/2013 (pdf)

lue lisää

Sauna edustaa suomalaisia perinteit, rauhallisuutta ja läheistä luontosuhdetta. Useiden saunan sisustukseeen soveltuvien puulajien ja niiden erilaisten käsittelyjen ansiosta on mahdollista saunoista suunnitella visuaalisesti hyvin yksilöllisiä ja erinäköisiä.

Saunaan sopivia puumateriaaleja on saatavilla lähes valkoisesta syvän ruskeaan. Perinteiset saunan sisustusmateriaalit ovat kuusi, haapa ja leppä, joita voidaan käyttää sekä panelointiin että laudemateriaalina. Lämpökäsittely tuo puuhun tummemman ruskeita sävyjä. Ulkomaalaisista puulajeista tuija on yleisesti käytetty puumateriaali saunan sisustuksessa. Sisäverhouslaudat soveltuvat erinomaisesti myös pesu- ja pukuhuonetilojen kattoihin ja seiniin, kun on huolehdittu seinien hyvästä tuuletuksesta. Kosteissa tiloissa verhouksen taakse on jätettävä noin 20 mm tuulettuva ilmarako. Kosteissa tiloissa puurakenteiden suojaukseen ja tuuletukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Puulauteiden valintaa voidaan perustella hygienialla. Tämä selvisi VTT:n johdolla tehdyssä Terve sauna -tutkimuksessa vuonna 2002, jossa tutkittiin Helsinkiläisiä uimahalleja ja talosaunoja. Tutkimuksessa puulauteet olivat selvästi kaakelilauteita puhtaampia. Tämä selittyy sillä, että pääosa mikrobeista kuolee 50-60 °C:ssa jo muutamassa minuutissa, mutta kaakelilauteiden pintalämpötila oli vain 40 °C. Kaakelilauteisiin tiivistyy saunottaessa jatkuvasti vettä, eivätkä ne kuivu kuten puulauteet. Siivouskaan ei alentanut mikrobipitoisuutta merkittävästi. Tutkimus puoltaa näin ollen puulauteiden käyttöä myös talosaunoissa.

Saunassa pintakäsittely ei ole välttämätön, mutta helpottaa puupintojen puhtaanapitoa. Saunan pintoja ei peittomaalata vaan ne suojakäsitellään. Seinäpaneeleihin ja lauteille on kummallekin omat suojatuotteensa. Erityisesti lauteiden päät suositellaan käsiteltävän, koska kappaleen päästä kosteus imeytyy helposti puuhun.

Puu on perinteinen saunamateriaali ja soveltuu saunaan erityisen hyvin: siinä on ihmistä miellyttävä tuoksu, ulkonäkö ja pinnan tuntu.  Puumateriaalissa on myös kaikki saunan pinnoilta vaadittavat ominaisuudet kuten pieni lämmönvaraamiskyky ja lämmön johtavuus, hyvä kuumuuden ja kosteuden sieto, kyky tasata kosteuden vaihtelua sitomalla ja luovuttamalla kosteutta, kyky luoda hyvä akustiikka.

Näille sivuille on koottu tiivis esitys pientalohankkeen toteutuksesta ja pyritty antamaan ohjeita, miten asioita on hyvä hoitaa ja mihin kannattaa eri asioissa kiinnittää huomiota. Toivomme sen auttavan hankkeen läpiviennissä.

Oman pientalon toteuttaminen on suomalainen unelma, jonka vuosittain kymmenestä viiteentoista tuhatta perhettä toteuttaa. Tehtävä ei siis ole mahdoton, mutta se voi olla haasteellinen ja jopa raskas. Pientalohankkeeseen liittyy periaatteessa kaikki samat asiat kuin moneen laajempaankin kohteeseen. Erona on, että pientaloa rakennuttaa tavallisesti rakentamisasioissa täysi maallikko ilman aikaisempaa kokemusta.

Hankkeeseen ryhtyvää saattaa hämmentää tarjonnan runsaus. Talon voi tehdä lukemattomalla tavalla alkaen omatoimisesta rakentamisesta aina kokonaan valmiin talon ostoon. Tällä valinnalla ei kuitenkaan kannata pitää kiirettä heti hankkeen alussa. Tärkeintä on miettiä ensin, minkälainen talo vastaa perheen tarpeita ja vasta sitten, miten se on järkevää toteuttaa.

Miten tahansa talon teetkin, heti alussa on tärkeä hahmottaa riittävän tarkasti, minkälainen kokonaisuus pientalohanke on. Tällöin tietää, mihin on ryhtymässä, mitä kaikkea matkalla tulee vastaan, mitä se maksaa ja kuinka kauan koko projekti tavallisesti kestää. Huolellinen ennakkosuunnittelu ja sitä seuraava asioiden hallinta auttavat välttämään pahimmat karikot ja yllätykset, suhteuttamaan vastaan tulevat asiat osaksi kokonaisuutta ja jaksamaan viedä hankkeen läpi onnelliseen loppuun.

Pientalohanke on jaettu tässä seuraaviin vaiheisiin:

• suunnittelu
• hankinnat
• toteutus
• viranomaisasiat
• liittymät

Puurakentamisen suunnitteluohjeita ja –apuvälineitä löytyy Rakentaminen-osiosta.  Esimerkiksi kirjassa Avoin puurakennusjärjestelmä – paikalla rakentaminen on esitetty hyvin käytännönläheisiä työohjeita.

Pientalorakentajan perustieto -ohje kokonaisuudessaan on liitteenä.

Liitteet ja linkit

Ohje: 

Pientalorakentajan perustieto

Avoin puurakennusjärjestelmä - Paikalla rakentaminen

Muut ohjeet: 

Helsinki-pientalo omatoimirakentajille

Pientalohankkeen suunnittelu

Pientalohankkeen hankintavaihe

PIentalohankkeen toteutusvaihe

Pientalohankkeen viranomaisasiat

Pientalon liittymät

Simulaattori

Menekkilaskuri

”Valitsimme Metsä Woodin, koska toimituksen kustannustehokkuus, aikataulut ja ympäristöarvot vastasivat tarpeitamme”, kiinteistöjohtaja Marco Furu DB Schenkeriltä sanoo. ”Toimintaamme ohjaavat emoyhtiömme Deutsche Bahn -konsernin ympäristötavoitteet, ja kestävästi rakennetut ja ylläpidetyt kiinteistöt ovat yksi osa näiden tavoitteiden saavuttamista. Metsä Woodin puurakenteiden erittäin alhainen hiilijalanjälki verrattuna kilpaileviin materiaaleihin oli meille tärkeä kriteeri.”

Metsä Woodin ratkaisujen keskeisiä ominaisuuksia ovat rakentamisen nopeus, keveys ja kestävyys. ”Metsä Woodin pitkälle esivalmistetulla rungolla ja Kerto-Ripa-kattoelementeillä saadaan nopeasti asennettua suurikin teollisuusrakennus, ja sisäpuoliset työt voidaan käynnistää tehokkaasti. Tämä lyhentää rakentamisen kokonaisaikaa”, johtaja Ari Tiukkanen Metsä Woodilta kertoo.

DB Schenkerin maaliikennekeskus rakennetaan rakennusten ympäristövaikutuksia kuvaavan Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BREEAM) -sertifioinnin mukaisesti. Sertifiointi kiinnittää huomiota esimerkiksi johtamiseen, energian- ja vedenkulutukseen, käytettyihin materiaaleihin, maankäyttöön ja liikenteeseen. DB Schenkerin liikevaihto vuonna 2012 oli noin 20,3 miljardia euroa. DB Schenker kuuluu Deutsche Bahn -konserniin, jolla on toimintaa 130 maassa ja 293 000 työntekijää.

Lisätietoja:
Ari Tiukkanen, johtaja, Rakentaminen ja teollisuustuotteet, Metsä Wood, puh. 050 598 7293
Olga van Iterson, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Metsä Wood, puh. 050 325 2376

Kuvapankista löytyy yli 2000 puurakentamiseen ja sisustamiseen liittyvää kuvaa. Tietokantaan on tallennettu kuva-aineistoa perinteisestä sekä modernista puurakentamisesta Suomessa. Materiaalia löytyy niin asuntorakentamistuotannosta kuin julkisista rakennuksistakin.

Kuvia voi katsella ja selata suoraan eri hakuehdoilla. Kuvien lataaminen vaatii kirjautumista Kuvapankin käyttäjäksi. Kirjautumisen jälkeen kuvia voi ladata ja saada käyttöön välittömästi tilauksen yhteydessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät kuvapankin yhteydestä.

Kuvapankin kuvien lataaminen ja käyttö on maksullista. Media ja Puuinfon jäsenet voivat käyttää kuvia ilman eri korvausta.

HUOM! Kuvien käyttöoikeuksissa on eroja johtuen siitä, että kuvia on eri aikoina hankittu eri ehdoin. Käyttäessäsi kuvia markkinointi- ja mainostarkoituksiin tulee kuvan käyttöoikeudet vahvistaa kuvaajalta. Valokuvaajan nimi löytyy kuvan yhteydestä.

Avaa Kuvapankki tästä.

Arki ja työ neuvovat. Ylöjärven Puu Oy:n toimitus johtaja Jukka Välimaa mietti sievoisen tovin, miten kaupantekoa voisi helpottaa perinteisestä systeemistä. – Nyt paperilaput ja kynännysät jäävät historiaan, hän iloitsee. Ylöjärveläisen puutavaraliikkeen veturi keksi idean, jolla jokapäiväinen rutiini saadaan simppeliksi. Välimaan visio kypsyi työkaluksi tamperelaisessa Tamico Oy:ssä. Toimitusjohtaja Hannu K. Mattila odottaa Myyntitilaus- NYT-sovellukselta paljon.

– Teknologiaa on tarjolla erittäin runsaasti. Sen tehokas hyödyntäminen on lapsenkengissä. Ylöjärven Puun kanssa tekemämme pilottihanke on erinomainen esimerkki tarpeen ja olemassa olevien mahdollisuuksien yhdistämisestä, Mattila kiittelee.

Nopeasti ja virheittä

Jukka Välimaa odottaa paljon tuliterältä MyyntitilausNYT-sovellukselta. – Meillä on toimittu asiakkaiden kanssa hyvin perinteisesti. Myyjä on kirjoittanut käsin asiakkaan tarvitsemat tuotteet paperille, jonka kanssa ostaja on mennyt kassalle. Siellä henkilö on naputellut ostokset uudelleen järjestelmään. Joskus lappu saattoi olla epäselvä esimerkiksi käsialan vuoksi, joten virhemahdollisuus kasvoi, yrittäjä kuvailee arkea.

Uusi systeemi karsii päällekkäistyötä ja minimoi mokat. – Myyjän älypuhelimessa on palikka, joka sisältää hyvin paljon tietoa. Hän näkee reaaliajassa koko varaston, joten turha etsiminen ja eioon myyminen jäävät unholaan. Tuotteiden kaikki tiedot löytyvät hetkessä. – Myyjä naputtelee asiakkaan ostokset määrineen ja hintoineen sovellukseen, josta tieto siirtyy välittömästi kassalle.

Pertti Pulkin kyytiinsä lastaamat tuotteet välittyvät nopeasti ja oikein kassalle, kun Jukka Välimaa naputtelee ostokset MyyntitilausNyt-sovellukseen.

Jukka Välimaa kertoo, että aktiivisesti kehitystyössä mukana ollut henkilökunta on ottanut modernin työkalun innokkaasti omakseen. – Uskon, että sovellus kiinnostaa monessa muussakin paikassa, jossa on kyllästytty ja turhauduttu lippujen ja lappujen pyörittämiseen.

Mahdollisuuksia on hyödynnettävä

Tamico Oy:n toimitusjohtaja Hannu K. Mattila nostaa yrityksensä ja Ylöjärven Puun yhteistyön malliesimerkiksi siitä, miten tarve ja olemassa oleva teknologia saadaan valjastettua tulokselliseen käyttöön. Mattila on vakuuttunut siitä, että uusi keksintö herättää suurta mielenkiintoa ja löytää runsaasti uusia käyttäjiä. – Kaiken kaikkiaan teknologia on viety hyvin pitkälle, mutta sen suomia mahdollisuuksia ei ole valjastettu joka sektorilla lähellekään täydellisesti, hän korostaa. – Yrityksemme toimiikin ikään kuin tulkkina. Kun kuulemme asiakkaan toiveet, etsimme niihin sopivat ratkaisut, Mattila kertoo.

Puutavarakauppa yski maaliskuussa

Kaupankäynti puutavaraliikkeessä piirtää yleiskuvaa siitä, miten rakentaminen pyörii Suomessa. Ylöjärveläisen toimijan myynti myötäilee täydellisesti valtakunnallisia tilastoja. – Tammi- ja helmikuu olivat normaaleja ja aikaisempien vuosien kaltaisia, Jukka Välimaa tarkentaa. – Maaliskuussa oli erittäin hiljaista. Sen myyntiä voi luonnehtia suorastaan huonoksi. Syy voi löytyä hankalasta lumitilanteesta ja kovan talven venymisestä, jotka passivoivat rakentajia. Välimaan mukaan huhtikuu oli odotetun kaltainen, eikä kauppa yskinyt edelliskuukauden tapaan. – Odotan, että alkanut toukokuu on vilkas ja aikaisempien vuosien kaltainen.

Puutavarakauppias arvelee, että pankkien nousevat marginaalit saavat omakotitalorakentajat varovaisiksi. – Moni on ihmetellyt nousevia marginaaleja. Niiden taso laittaa jäitä hattuun. Useat haluavat katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jukka Välimaa on luottavainen tulevaisuuden suhteen. – Yrityksemme on perinteikäs, ja se palvelee Pirkanmaalla. Tampereen seutu on maamme parhaimmistoa, joten jos täällä ei ole toimeliaisuutta niin sitten ei missään, hän miettii.

Välimaa tietää, että kilpailu asiakkaista kiristyy koko ajan. – Kuluttajat taitavat kilpailuttamisen. Esimerkiksi me saamme tarjouspyynnöt suurimmaksi osaksi netin avulla. Hintojen on napsahdettava kohdalleen. Ylöjärven Puu on investoinut voimakkaasti liiketoimintansa kehittämiseen. – Uskomme, että yksilöllisen asiakaspalvelun merkitys kasvaa, kun ihmiset valitsevat ostopaikkaansa. Ylöjärven Puu saa kesäkuun alkupäivinä kaksi uutta katkontasirkkeliä, joilla asiakkaat voivat pilkkoa puutavaransa oikeamittaiseksi. – Kyseessä on kaksi modernia sirkkeliä, jotka toimivat 0,3 millimetrin tarkkuudella. Niissä on digitaalinäyttö, ja käyttäjä säätää haluamansa katkaisupituuden helposti ja nopeasti, Välimaa kertoo.

Lähde: Ylöjärven Uutiset
Lisätietoja: Jukka Välimaa, puh. 03 3142 2629, sähköposti: jukka.valimaa@ylojarvenpuu.fi

Teknologiainstituutti FCBA :n kehitysjohtaja Andreas Kleinschmit arvioi koko Euroopassa tarvittavan metsäresurssien parempaa hyödyntämistä ja rakentamisessa uudenlaista materiaali- ja resurssitehokasta ajattelua. - Puurakentamisen kehitystyössä tavoitteemme on tuoda puurakentaminen urbaaniin rakentamiseen, koska erityisesti kaupunkirakentaminen kasvaa tulevaisuudessa Euroopassa.

- Puurakentamisessa kehitämme uusien tuotteiden lisäksi rakentamisen innovaatioita, asiakkaalle kilpailukykyisiä puurakentamisen järjestelmiä sekä parempaa rakentamisen logistiikkaa ja työmaatoimintoja, kuvailee Kleinschmit tutkimuslaitoksen tavoitteita.

Puurakentamisen tulee Kleinschmitin mukaan vastata aivan uudenlaiseen markkinaan, jossa ihmiset haluavat yhä enemmän luonnonmukaisia materiaaleja, koska niiden käyttö koetaan osana hyvinvointia.

- Biomateriaalien käyttö tulee kasvamaan ilmastopolitiikan ja energiapoliittisten ratkaisujen seurauksena. Näemme rakentamisen yhä enemmän materiaali- ja energiatehokkuusasiana, johon yhdistetään hyvä arkkitehtuuri ja suunnittelu, kommentoi Kleinschmit. Puurakentamisen kasvun näkymät ovat erityisesti energiatehokkaassa teolliseen valmistukseen perustuvassa puuelementtirakentamisessa.

Kasvupotentiaalia korjaus- ja kaupunkirakentamisessa

Uusien EU:n asettamien energiatehokkuussäädösten arvioidaan Ranskassakin johtavan vahvaan korjausrakentamisen markkinan kasvuun, missä puurakentamisella on paljon mahdollisuuksia. Varsinkin Euroopan kaupungeissa on paljon korjausrakentamista vaativaa rakennuskantaa, jonka peruskorjaus vaatii uusia puurakentamisen konseptien ja teknologioiden kehittämistä.

- Julkisella sektorilla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli puurakentamisen edistämisessä, koska sillä on koko yhteiskunnan kannalta myönteisiä vaikutuksia, arvioi Kleinschmit. Esimerkkinä hän mainitsee puurakentamisen työllistävät vaikutukset sekä ilmastotavoitteet, joiden toteutumiseksi tulee lisätä uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä.

- Erityistä kasvupotentiaalia näen korjaus- ja kaupunkirakentamisessa sekä sosiaalisessa asuntotuotannossa, jossa tulee lisätä julkisen ja yksityisen rakentamisen yhteistyötä, sanoo Kleinschmit.

Kleinschmit näkee nopeasti kasvavan Keski-Euroopan puurakentamisen markkinan avaavan mahdollisuuksia myös suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Ranskan tavoin puurakentaminen on vahvassa kasvussa Saksassa, Itävallassa, Englannissa, Sveitsissä ja Italiassa.

 - Minun viestini suomalaisille on, että teidän kannattaa jatkaa puurakentamisen kehittämistä. Pientalojen rinnalla tarvitaan ammattimaiseen rakentamiseen puuosatoimituksia, kerrostalojen elementtejä ja palvelujen integrointia rakennusteollisuuteen. Ei kannata katsoa vain kotimaan markkinaa, koska paperin ja sellun tuotanto tulevat koko Euroopassa vähenemään ja metsäklusterin uusiutumisen tarve on välttämätöntä koko Euroopassa.

Myös puurakentamiseen Kleinschmit arvioi tulevan uusia kilpailevia biopohjaisia materiaaleja Afrikasta ja Etelä-Amerikasta, koska rakentamisenkin markkina on yhä globaalimpi. Hän kannustaakin kehittämään nyt omiin puuvaroihin perustuvaa rakentamista, jatkojalostusta ja rakentamisen osaamista.

- Vanha sanonta "ajattele globaalisti, toimi paikallisesti", pätee tässäkin, muistuttaa Kleinschmit.

Hiilijalanjälkivertailu asuntokauppaan

FCBA:n pääjohtajaGeorges-Henri Florentin mukaan ympäristöystävällisten materiaalien käytön merkitys tulee vahvasti kasvamaan rakentamisessa. - Pyrimme poistamaan puun käytön esteitä uusimalla säädöksiä ja osoittamaan puun terveelliset ja ympäristön kannalta myönteiset ominaisuudet sen vähähiilisyydessä. Koska puu toimii hiilivarastona myös rakennuksissa, kehitämme mallia, miten asuntokauppaan voisi tulla energiatehokkuuden rinnalle myös hiilijalanjälkivertailu, kertoo Florentin.

Ranskassa rakentamisen ympäristötuoteselosteet ovat pakollisia, vaikka muut materiaalit käyvätkin Florentinin mukaan aggressiivista kampanjaa puun osuuden kasvua vastaan.

- Meillä on vahvoja betonirakentajia, jotka ovat ostaneet puutuoteyhtiöitä vain lopettaakseen ne. Tämä on mielestäni turhaa, koska eihän betonia ja terästä rakentamisessa ole tarkoitus syrjäyttää. Eri materiaalit sopivat hyvin yhteen, vaikka korostammekin rakentamisen materiaalien resurssitehokkuuden merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa.

Arkkitehdit avainasemassa puurakentamisen kehittämisessä

Florentinin mukaan Ranskassa halutaan suosia puuta ympäristösyiden lisäksi myös alueellisesti, koska maassa on mittavia rakentamiseen soveltuvia puuvarantoja, joiden käyttö sellu- ja paperiteollisuudessa laskee. Ranskassa lisätään puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden ja arkkitehtien koulutusta.

- Kun meillä EU:n alueella on arkkitehtien määrä keskimäärin noin 60 sataa tuhatta asukasta kohden, Euroopan johtavalla puurakentamisen alueella Itävallan Voralbergissa, arkkitehtien määrä on 150. Tämä on muna-kana ilmiö, jossa suunnittelijoiden ja arkkitehtien aktiivisuus käyttää puuta johtaa myös puurakentamisen kasvuun, tulkitsee Florentin. Arkkitehdit, rakennuttajat ja rakentajat ovat avainasemassa puurakentamisen kehittämisessä.

Florentinin mielestä julkinen valta, valtio ja kunnat voisivat olla puurakentamisen markkinoiden edistäjiä esimerkiksi tilaamalla puurakentamista sosiaalisen asuntotuotannon kohteisiin. - Kun pystymme tuottamaan sosiaalisen asuntotuotannon puurakenteisia hankkeita 1500 euroa neliöltä, sen pitäisi kannustaa myös tilaajia ja saada ammattimaiset rakentajat sitoutumaan puurakentamiseen, uskoo Florentin.

- Puurakentamisesta on kehitettävä entistä teollisempi tuote ja prosessi. Teollisen valmistuksen myötä saavutamme sille paremman kilpailukyvyn ja voimme kiinnittää huomiota parempaan arkkitehtuuriin ja rakennusten esteettisyyteen, painottaa Florentin. 

- Meidän strategiamme tähtää metsien uudenlaiseen jalostamiseen ja uusiin puualan tuotteisiin. Nuoret sukupolvet ovat kiinnostuneet puusta rakennusmateriaalina erityisesti sen ympäristöominaisuuksien johdosta, kertoo Florentin.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Faktalaatikko:

Ranskassa toimiva Teknologiainstituutti FCBA  toimii laaja-alaisesti metsä-, sellu-, puu- ja huonekalualan tutkimus- ja kehitystyön parissa. Tutkimustoiminnan lisäksi instituutti vastaa standardien luomisesta ja sertifikaattien hyväksymisestä.

Rakentamisen puutuotteiden kehitystyön kohteena ovat puurakentamisen järjestelmät, eri rakentamisen materiaalien yhteiskäyttö, akustiikka, puun palosuojaus, lämpöeristys ja puun käyttäytyminen maanjäristysoloissa. Puurakentamisen tutkimus ja kehitystyö perustuu ympäristöystävällisen rakentamisen arvoihin kuten elinkaariajatteluun, materiaalien kestävyyteen, kierrätettävyyteen ja uudelleenkäyttöön.

FCBA: lle valmistuu ensi vuonna Pariisiin uusi puurakenteinen toimitalo, jossa on sekä laboratorio- että toimistotiloja. Ranskalaisesta puusta toteutettava toimitalo sijaitsee keskellä Cité Descartes’ia, joka on tulevaisuuden asumisen ja kestävän kaupungin keskus. Teknologiainstituutti panostaa energiatehokkaan rakentamisen koesimulointiin ja perustaa uuteen rakennukseen tulevaisuuden asumisen laboratorion.

Harmonisoitu tuotestandardi (lyhenne: hEN) tarkoittaa asiakirjaa, jossa kuvataan mm. tuotteen tekniset vaatimukset, laadunvalvonnan toimenpiteet sekä CE-merkinnässä ilmoitettavat tiedot. hEN johtaa aina CE-merkintään, jolla esitetään tuotteen oleelliset tekniset ominaisuudet standardin esittämillä menetelmillä. Tämä ei tarkoita sitä, että jonkin jäsenmaan vaatimukset olisi automaattisesti täytetty, vaan tällä osoitetaan, että valmistaja on selvittänyt tuotteen keskeiset ominaisuudet standardissa kuvatuilla menetelmillä ja muutenkin noudattanut tämän vaatimuksia.

CE-merkinnällä helpotetaan tuotteiden vertailua ja edistetään niiden vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Sillä myös helpotetaan luotettavien tietojen saantia tuotteiden tärkeistä ominaisuuksista ja suoritustasoista. CE-merkinnällä päästään eroon päällekkäisistä kansallisista hyväksyntämenettelyistä. Näin Eurooppalaiset sisämarkkinat avautuvat myös suomalaisille rakennustuotteille. Puutuotteiden tapauksessa tämä on erityisen merkittävää.

Harmonisoidut tuotestandardit ovat käytännössä ainoa keino CE-merkitä standardin soveltamispiiriin kuuluva rakennustuote ja 1.7.2013 lähtien CE-merkintä on näille tuotteille myös pakollista (kun siirtymäaika on umpeutunut). Rakennustuotteiden harmonisoituja tuotestandardeja on tällä hetkellä valmiina reilu 400 ja on arvioitu että nämä kattavat n. 80% rakennustuotteista.

CE-merkinnän lisäksi, 1.7.2013 lähtien valmistajan tulee tehdä myös tuote-eräkohtainen suoritustasoilmoitus (declaration of performance: DoP). Suoritustasoilmoitus on lyhyt dokumentti joka sisältää tuotetta koskevia keskeisiä tietoja CE-merkintätietoja laajemmin. Tähän kuuluu mm. valmistajan yhteystiedot, tuotetyypin yksilöivä tunniste ja suunniteltu käyttökohde, arviointi- ja varmennusmenettelyt, laadunvalvonnan ilmoitettu laitos ja teknisten ominaisuuksien suoritustasot esitettynä rakennustuoteasetuksen liitteessä III esitetyllä tavalla. Malleja eri rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksista ryhdytään keräämään hEN Helpdeskiin.

Taulukossa 1 on esitetty rakentamiseen liittyvät puutuotteiden harmonisoidut tuotestandardit. Näiden sovellutusalueet on kuvattu tässä lyhennetysti. Mikäli tuote ei kuulu sovellutusalueeseen, ei tuotetta voi myöskään kyseisen tuotestandardin mukaan CE-merkitä. Näiden tapauksessa on toinen mahdollinen reitti CE-merkintään: Eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA hyväksyntä).

Puurakenteita koskevia harmonisoituja tuotestandardeja on tällä hetkelle valmiina 10, joista 6 liittyy materiaaliin, 2 puurakenteiden liittimiin ja 2 rakenteisiin (puupylväät ja naulalevyristikot). Näiden lisäksi valmisteilla on 3 tuotestandardia aiheina ristiin liimattu levy CLT, puuelementit ja sormijatkettu sahatavara. Sormijatketun sahatavaran tuotestandardi saattaa valmistua loppuvuodesta, jolloin tämän mukainen CE-merkintä voisi olla mahdollista ensi vuonna. Kahden muun tapauksessa CE-merkintä lienee mahdollista paljon myöhemmin.

Lisätietoja:

Tomi Toratti / Rakennustuoteteollisuus, Puutuotejaosto: tomi.toratti@rakennusteollisuus.fi

www.henhelpdesk.fi– hEN Helpdesk rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien sivusto

Taulukko 1. Harmonisoitujen puustandardien sovellutusalueet:

(boldattu = CE-merkintä tulee Suomessa pakolliseksi 1.7.2013, kursiivi = CE-merkintä tulee EU:ssa pakolliseksi arviolta 2015 – 2017).

Puupalkinto annetaan rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty innovatiivisella tavalla. Palkintolautakunta kiinnittää huomiota myös erityisesti energia- ja ympäristöasioihin. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua elokuun 2013 loppuun mennessä.

Vapaamuotoiset ilmoittautumiset tulee toimittaa Puuinfoon 29.9.2013 mennessä. Liittäkää ehdotukseen lyhyt selostus kohteesta sekä sitä selventäviä valokuvia ja piirustuksia. Puupalkinnon saaja julkistetaan 28.11.2013 Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa

Ehdotukset sähköpostilla osoitteeseen: info@puuinfo.fi tai postilla: Puuinfo Oy, PL 381, 00131 Helsinki. Lähetykseen tulee merkitä ”Puupalkinto 2013”

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, puh. 040-526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi

Kuva: Vuoden 2012 Puupalkinto: Vierumäen puukerrostalo Puuera, Vuorelma Arkkitehdit Oy (kuvaaja Johannes Wilenius)

- Teollinen puurakentaminen on suomalaisen terveen rakentamisen edistämistä, jonka tavoitteen maamme hallitus on kirjannut ohjelmaansa. Rakentaminen pitää viedä valvottuihin olosuhteisiin, jolloin työmaalle ei tarvitse viedä lainkaan vettä, painottaa Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko.

Lakea Oy solmi tänään rakennusurakkasopimuksen Rakennus K. Karhu Oy:n kanssa sekä tilaelementtien toimitus- ja asennussopimuksen Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n kanssa Seinäjoelle Lintuviita 2:een rakennettavasta, 6-kerroksisesta vuokra-asuntotalosta.

Kiinteistö tulee Lakea Kiinteistöt Oy:n omistukseen ja se rahoitetaan valtion korkotukilainoituksella. Hanke on suurin CLT-tilaelementein toteutettu asuinkerrostalohanke jopa koko Euroopassa.

- Rakentamiskulttuurin edistämistä on sekin, että urakoiden ketjutusmahdollisuus on minimoitu ja työvoiman käyttö on valvottua eli pystytään vähentämään harmaata taloutta. Sekin on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, lisää Ullakko.

Puu on keveä ja kantava materiaali, jota voidaan kuljettaa pitkiä matkoja. Lintuviita 2:n puurakenteiset CLT-tilaelementit tehdään Stora Enson Hartolan tehtaalla.

- Puulevyssä on pystytty minimoimaan perinteisen puurakentamisen ongelmat kuten painumat ja kutistuminen. Puurakentamisen riskirakenne, välipohja, on ratkaisussamme tuulettuva ja toisaalta vettä pitävä. Esimerkiksi mahdollinen palonsammutusjärjestelmän aktivoitumisen aiheuttama vesi ei pääse välipohjarakenteeseen, kertoo Jouni Liimatainen, joka on vastannut Lakea Oy:llä tilaelementtijärjestelmän kehittämisestä.

Liimatainen korostaa myös teollisen puurakentamisen nopeutta. - Lintuviidan väestönsuojan ja varastot sisältävä betoninen pohjakerros tehdään kolmessa kuukaudessa. Loppujen viiden kerroksen pystyttämiseen käytetään vain 2,5 kuukautta eli toukokuussa aloitettava rakennus on jo saman vuoden lokakuun lopussa käyttökunnossa. Perinteisellä tavalla toteutetun talon tekemiseen kuluisi aikaa 12 – 13 kuukautta.

Asuntoministeri Krista Kiuru nosti toukokuun alussa julkisuudessa esiin rakentamisen kosteus- ja homeongelmat. Kiuru haastoi rakennuttajia kehittämään teollista kuivarakentamista, jotta asiakkaille voitaisiin tarjota parempaa asumisen laatua.

- Uskomme, että tilaelementtirakentamisen tekniikkaa kehittämällä puurakentamisesta voitaisiin saada jopa vientituote. Lakea Oy on kehittänyt puurakentamista jatkuvasti osana rakennuttamispalveluita. Viime vuonna rakennutimme Raumalle CLT-tekniikalla palvelutalon. Seinäjoen hankkeesta saamme paljon hyvää lisäoppia isojen hankkeiden rakennuttamisesta, toteaa Ullakko.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Keijo Ullakko, Lakea Oy, puh. 040 549 7250
aluepäällikkö Jouni Liimatainen, Lakea Oy, puh. 0400 644 701

Aalto-yliopiston talotekniikan instituutin johtajana toiminut  ja yritysten rahoittamaa talotekniikan lahjoitusprofessuuria hoitanut diplomi-insinööri Heikki Lamminaho näkee talotekniikan ja teollisen rakentamisen luovan pohjaa tukevaisuuden vihreälle ja älykkäälle rakentamiselle. 

- Tulemme saavuttamaan parhaimmillaan jopa 70 prosentin säästöjä asumisen lämmityksen energiankulutuksessa, kun paremman rakentamisen laadun ansiosta rakennusten tiiviys paranee ja energiankäyttö tehostuu.

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on pudonnut kolmannekseen. Lamminaho uskoo, että EU:n asettamien päästöjen vähentämisen tavoitteiden seurauksena joudutaan tarkastelemaan koko rakennetun ympäristön päästötasetta.

- Ympäristötehokkaan rakentamisen seurauksena on mahdollisuus yhtä aikaa vähentää rakentamisen ja asumisen päästöjä sekä tuottaa paremmin arvonsa säilyttävää kiinteistökantaa, muistuttaa Lamminaho.  Rakentamisen laadun parantamiseen tähtäävät tavoitteet ovat taloudellisesti perusteltuja, koska ne tuovat lisäarvoa kiinteistöissä olevan kansallisvarallisuutemme säilyttämiseksi.

Rakennusmateriaalien merkitys kasvaa

Pääosa eli 80 prosenttia rakennusten hiilijalanjäljestä tulee käytön aikaisesta kulutuksesta, kun rakentamisen materiaalien ja tuotannon merkitys on viidenneksen luokkaa. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kyetään käytön aikaista osuutta alentamaan puoleen ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa jopa neljännekseen. Tämän kehityksen myötä rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotantotapojen merkitys hiilipäästöjen tuottajana suhteellisesti kasvaa.

- Kun nyt pääosa rakentamisen materiaalien päästöistä tulee betoni- ja terästuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, on tulevaisuudessa pyrittävä korvaamaan näitä päästöttömillä ja uusiutuvilla materiaaleilla. Ympäristötehokkaalla rakentamisella saavutetaan paljon etuja. Energiansäästön ja vähäisempien hiilipäästöjen lisäksi tällaisella rakennuksella on pienemmät käyttökustannukset, se säilyttää arvonsa paremmin, siinä on pienemmät taloudelliset riskit sijoittajalle ja ympäristötehokas rakentaminen tuo omistajalle lisäksi myönteisen imagohyödyn, kuvailee Lamminaho tulevaisuuden vähäpäästöisen rakentamisen etuja.

Eri rakentamisen materiaaleja ei Lamminahon mielestä tule asettaa vastakkain, koska kaikkia tarvitaan kun rakennetaan kestäviä ja viihtyisiä taloja. - Puurakentamisen läpimurron on perustuttava laadukkaaseen valmistukseen ja uusiin lisäarvoa tuottaviin asiakashyötyihin, joita asukas arvostaa. Talotekniikka ja sähköiset langattomat informaatiojärjestelmät tarjoavat asumiseen lisäarvoa tuovaa teknologiaa, sanoo Lamminaho. 

- Puurakentamisessa ei pidä asettaa tavoitteeksi perinteisten yksiöiden ja kaksioiden tuottaminen, vaan käyttää puurakentamisen vahvuutta rakentaa muuntojoustavia eri kokoisia tiloja. Muunneltava tila ja talotekniikan jousto sallivat tilan käytön erityyppiseen asumisen käyttöön elinkaaren aikana. Kerrostaloasuntoonkin tulee tarjota asukkaalle mahdollisuus osallistua itse suunnitteluun ja vaikuttaa vaikkapa keittiökalusteiden hankintaan, kuvailee Lamminaho joustavan rakentamisen mahdollisuuksia.

Korjausrakentaminen kannattaa

Tulevaisuuden isona trendinä Lamminaho näkee älykkään ekotehokkaan rakentamisen, jonka seurauksena esimerkiksi asumisen tarpeen ja käytön mukaisissa lämpötilasäädöissä saavutetaan digitaaliteknologian ansiosta aivan uudenlaista tarkkuutta, säästöjä ja talotekniikan käytettävyyttä.

Talojen energiatodistuksia Lamminaho vertaa autojen päästömittauksiin. Kun päästömittaus tuli pakolliseksi autoihin, autoteollisuus ryhtyi valmistamaan vähäpäästöisiä autoja. Autoteollisuus teki ekotehokkaasta, alhaisen hiilijalanjäljen omaavasta autosta menestystuotteen.

- Ekotehokkuus on mahdollisuus, kun sen oivaltaa. Hiilijalanjälki tulee myös asuntokauppaan, jossa energiatodistus on vain välivaihe, ennakoi Lamminaho. Tulevaisuudessa asuntojen ostopäätöksiä tehdään rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen perusteella.

Lamminahon mielestä yhteiskunnan kannattaisi tukea muutosta energiatehokkaaseen ja hiilivapaaseen asumiseen. - Esimerkiksi korjausavustusten suuntaaminen energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen tuo hyötyjä kaikille monella tasolla. Korjausrakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä, se tuottaa verotuloja, vähentää energian kokonaiskulutusta ja auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Talotekniikan kehittyessä rakennusalalle tarvitaan Lamminahon mielestä energiatehokkaat ratkaisut hallitsevia kokonaispalvelun tuottajia, koska asukkaille energiaremontin teettäminen on tänä päivänä liian hankalaa. Kansantaloudellisesti vanhan asuntokannan energiatehokkuuden korjaaminen on välttämätöntä.

- Talotekniikka on tuotava rakentamiseen ja moduulien valmistukseen siten, että esimerkiksi ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa teollisesti valmistettuihin elementteihin. Näin voidaan hyödyntää talotekniikan ratkaisuja parhaiten ja estää sen jälkiasentamisesta aiheutuvia rakentamisen virheitä. Uuden talotekniikan hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta, osaavia suunnittelijoita ja teollisia toimijoita, muistuttaa Lamminaho.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Heikki Lamminaho, dipl.ins., +358400211416, heikki.lamminaho@kolumbus.fi

Faktalaatikko:

Kouvolan kaupunki järjestää 23.-24. toukokuuta ensi kertaa Suomessa kansainvälisen Forum-Holzbau Nordic - konferenssin. Ammattimaiseen puurakentamiseen erikoistuneen konferenssin pääteema on energiatehokkaan ja kilpailukykyisen rakentamisen tulevaisuuden teknologiat.

Teollista puurakentamista tarkastellaan Kouvolan konferenssissa monin eri tavoin. Puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa yhdistetään teollisen puurakentamisen kehittäminen arkkitehtuurin, osaamisen ja määräysten, sekä markkinatilanteiden kehittymiseen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen: http://www.forum-holzbau.com/kouvola/kouvola_index.html

Ilmoittautumisaikaa jatkettu 19.5. asti.

Puutarha-alan opiskelijoille järjestetyn Ihmepuutarha-suunnittelukilpailun voitti Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suunnitelma ”Mystinen puutarha”, jonka sydän on kolmiosainen, läpikuljettava pergola. Monimuotoiset kasvit ja kukat elävöittävät pergolan, joka on suunniteltu täysin esteettömäksi. Ihmepuutarha levittäytyy Helsingin päärautatieasemalle toista kertaa ja on auki 20.5.-16.8.2013. Tarkemmat tiedot tapahtumasta www.ihmepuutarha.fi.

UPM Silmu -tuoteperheen rimat, palkit ja tolpat soveltuvat pergolarakentamisen lisäksi muun muassa aitoihin ja näkösuojiin. UPM Kuohu -terassilankun ruskea sävy ja aaltomainen pinta sulautuvat pihojen luonnolliseen värimaailmaan. Lisätiedot tuotteista www.upmtimberpiha.fi.

Lisätietoja antaa:
Viestintäpäällikkö Mari Ruissalo, UPM Timber, puh. 02041 68081

Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta metsäsektori tuottaa edelleen viidenneksen Suomen vientituloista ja työllistää noin 200 tuhatta suomalaista. Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden tulevaisuuden perustuvan puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla.  

- Vaikka perinteinen metsäteollisuus on voimakkaassa rakennemurroksessa, uusilla tuotteilla voi olla vahva tulevaisuus osana vihreää taloutta ja ympäristöliiketoimintaa, cleantechiä, näkee Ihalainen. Esimerkkinä Ihalainen mainitsee energiatehokkaan vähähiilisen puurakentamisen, jonka kehitystyössä on tavoiteltava myös vientimarkkinoita. PTT:n tutkimuksen mukaan puolen miljardin vientitulojen lisäys puutuoteteollisuudessa loisi kuusi tuhatta työpaikkaa.

Koska metsäteollisuuden rakennemuutospaikkakunnilla on työvoimaa, teollisen osaamisen perinnettä ja raaka-ainetta, puutuotealan kehittämiseen on tällaisilla alueilla erityisesti tarvetta ja edellytyksiä. - On muistettava, että olemme riippuvaisia edelleen viennistä. Siksi tässä globaalin talouden murrosvaiheessa on nyt oikea aika sijoittaa uusiin vientiä edistäviin ja uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin, muistuttaa Ihalainen.

Lisää kehityspanostuksia uusiin tuotteisiin

Työministeri kaipaa uudenlaista ajattelua myös metsäteollisuudelta, jonka tulisi panostaa nykyistä enemmän puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen.

- Puutuoteteollisuudessa ja varsinkin puurakentamisessa on näköpiirissä paljon kasvun mahdollisuuksia, joita Suomi nyt tarvitsee. Koska meillä ei näitä lentoon lähteviä kasvualoja ole kovinkaan montaa, puukerrostalotuotantoa tulee tukea pitämällä teemaa esillä ja muokata asenneilmastoa yritysten kanssa puurakentamista suosivaan suuntaan.

Ihalainen kaipaa puurakentamisen kehittämiseen uskottavia, isoja toimijoita, jotka ovat valmiita vahvistamaan osaamistaan puuosatoimittajana ja kykenevät liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan ja vientiin. - Puurakentamisen kasvun mahdollisuuksia on nimenomaan ammattimaisessa kerrostalorakentamisessa, jossa tulee edistää myös yhdistelmärakentamista. Jos nyt suunnitteluvaiheessa olevat kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa toteutuu, se on iso juttu!

- Koska korjausrakentamisessa on näköpiirissä jopa uudisrakentamista suurempi markkina, siihen tarkoitettujen teknologioiden kehittämiseen kannattaa nyt panostaa. Korjausrakentaminen on yhteiskunnan kannalta kiitollinen kohde, koska siihen suunnatut elvytystoimet vaikuttavat työllisyyteen nopeasti, muistuttaa Ihalainen.

Vähähiilisyys julkisten hankintojen kriteeriksi

Työministeri Lauri Ihalaisen mielestä yhteiskunnan tulisi painottaa omissa toimissaan ympäristötekijöitä ilmastomuutoksen hillinnässä, mikä tulisi saada läpimenevänä ajatuksena kaikkeen julkisen sektorin toimintaa. Esimerkkinä Ihalainen mainitsee julkiset hankinnat, joissa voisi olla laadullisia kriteereitä.

- Kun EU:n hankintadirektiiviä uudistetaan, sinne voitaisiin kirjata julkisten hankintojen laadullisia kriteereitä. Tilaaja voi asettaa esimerkiksi rakentamiselle kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ehdottaa Ihalainen.

- Julkinen sektori, kuten kunnat, ovat isoja rakennuttajia esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa. Siitä voitaisiin aloittaa julkisten hankintojen ohjaaminen vähähiilisyyden perusteella. Myös kaavoituksella voidaan kuntatasolla ohjata ja edistää vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttöä. Vaikka puumateriaalin käytön edistämiselle ja suosimiselle on olemassa hyvät perusteet, se ei tarkoita vastakkain asettelua muiden materiaalien kanssa, muistuttaa Ihalainen.  

Puualalla tulevaisuuden ammatteja

Lauri Ihalainen on huolissaan käden taitojen rapistumisesta Suomessa. Puurakentamisen kehitystyössä tarvitaan Ihalaisen mukaan kaikilla tasoilla kovaa osaamista alkaen metsä- ja rakentamisen duunaripäästä korkeamman koulutuksen omaaviin suunnittelijoihin ja arkkitehteihin.

- Esimerkiksi lentoon lähtevässä puukerrostalorakentamisessa  on tarvetta kovan luokan ammattilaisille, mikä korostaa ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta. Nyt on huolehdittava siitä, että puualalla ei käy samoin kuin kaivannaisteollisuudessa, missä syntyi suuri hätä aloittaa uudelleen aiemmin alas ajettu ammattilaisten koulutus. Perusduunariammatit ovat kiinnostavia ja haastavia ja tämä viesti tulisi metsä- ja rakennusteollisuuden saada nuorille, toivoo Ihalainen.

Ihalainen muistuttaa, että Suomen haasteena on pienenevät ikäluokat, kun yhä vähemmän nuoria tulee työelämään. Metsäteollisuuden tulisi huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, koska siitä tullaan kasvualoilla tulevaisuudessa kilpailemaan.

- Ympäristötietoisuuden kasvaessa alan imago on hyvinkin myönteinen ja metsäklusteri tarjoaa mielenkiintoisia tulevaisuuden ammatteja, joiden arvostusta tulisi kasvattaa esimerkiksi kertomalla niistä kouluissa enemmän. Puualan osaamispohjaa tuleekin vahvistaa kannustamalla yrityksiä esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen, jolle yhteiskunta on luonut todella paljon houkuttelevia edellytyksiä, sanoo Ihalainen.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Lauri Ihalainen, työministeri, 029 50 48000, lauri.ihalainen@tem.fi

Ohjelmassa muun muassa Terassikoulu klo 11.00. Paikalla myös asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin. Katso päivän ohjelma ja tarjoukset liitteestä. Lisätietoja www.puutoimi.fi.

Liitetiedostot

Pihapäivä 25.5.